Ravintola Wanha Fiskari: A) Ravintola Wanha Fiskari sijaitsee Maretariumin välittömässä läheisyydessä Ruotsinsalmenkadun puolella. Kuvattu 11.6.2010 (S&J). Rakennus on alkujaan ollut kotkalaisen rakennusurakoitsija Oskar Huovisen omistuksessa ja siinä toimi ajallaan rakennusliikkeen varasto, toimistotiloja ja muutama asuntokin. Parhainten kotkalaiset muistavat Huovisen rakennuksesta Huovisen "ison saunan" ja sen pesijättäret, kolisevat sinkkiämpärit, kaakeliseinät, karheat penkit ja isossa tilassa kaikkien kaikuvien äänien kakofonian. Rakennuksessa on aikoinaan toiminut myös Ollikaisen vesijohtoliike. Oskar Huovisen oli rakennusliikkeen omistaja Kotkassa - patruuna ja rakennuttaja. Oskar Huovinen syntyi Kuopiossa 1878, rakennusmestariksi hän valmistui Vaasassa. Asettui kasvavaan Kotkaan vuonna 1906, jossa teki elämäntyönsä. Rakennusliikkeen lisäksi Huovinen omisti myös muun muassa sahalaitoksen Virolahdella, sekä puu- ja metalliosia rakennusliikkelle tuottavat verstaat Kotkan Sapokassa. Sapokassa toimi myös Huovisen omistama yleinen sauna. Jatkoi työtään kuolemaansa saakka vuonna 1956 - patruuna Huovinen todella poistui saappaat jalassa pudottuaan Kotkan Keskuskadulle rakenteilla olleen Kassatalon rakennustelineiltä. Ravintola Wanha Fiskari - kuvattu 11.6.2010 (S&J). Huovisen saunarakennus sai osansa Kotkan sota-ajan pommituksista. Kaikki taustatiedot kuvasta puuttuvat.

Kotkan Sibeliuksen puistossa: B) Kotkan Sibeliuksen puistosta löytyy tämä mielenkiintoinen Onni Vilkkaan entinen linja-auto, joka on saanut kokea uuden keväänsä lasten leikkipuistossa. Kuvattu 3.6.2009 (S&J). Onni Vilkkaan vanha bussi lasten leikkivälineenä Sibeliuspuistossa - 20.7.2014 (S&J). Hieno idea. Sibeliuksen puiston Kaivokadun kulmauksesta löytyy tämä historiallinen katettu kaivorakennelma - kuvattu 3.6.2009 (S&J). Sibeliuspuisto jäi tämän kirjoittajan mieleen 2000-luvun alkupuolella erikoisesta syystä. Silloin puiston olivat valloittaneet leppäkertut, joita jonkun luonnonoikun vuoksi tuntui puistossa olleen miljoonia. Sibeliuspuistoa - 20.7.2014 (S&J). Sibeliuspuistossa - 20.7.2014 (S&J).

Kotkan Keskuskadulla ~ Sokos-hotelli Seurahuoneen nurkilla: C) Sibeliuksen puiston etelälaidalla sijaitsee Kotkan Sokos-hotelli Seurahuone - Keskuskadun ja Kaivokadun risteyksessä. Kuvattu 3.6.2009 (S&J). Kotkan Sokos-hotelli Seurahuone kuvattuna 3.6.2009 (S&J) Kaivokadun puolelta. Sokos-hotelli Seurahuone - kuvattu 9.7.2011 (S&J). Seurahuoneen edustalla sijaitsee tämä halkaistujen ilvesten valoveistos - 9.7.2011 (S&J). Kotkalaisen kuvanveistäjä Markku Hirvelän veistos Yönkulkijat, pronssi ja kivi, 2007. Seurahuoneen edustalla sijaitsee myös tämä jäätelökioski - 9.7.2011 (S&J). Elokuvateatteri Kinopalatsi Keskuskadun varrella - kuvattu 10.6.2010 (S&J). Kinopalatsin edustalla 9.7.2011 (S&J). Kaarina Lahdelma (20.8.2016): "Kino-palatsin baarissa, joka oli tuossa alhaalla, Vainion Junnu korjaili tyttöjen kotiaineiden ulkoasua. Siellä istuttiin illat ja juotiin Gingeralepullo puoliksi kaverin kanssa." Keskuskadun mielenkiintoisia pikkuliikkeitä mainoksineen ~ kaikki 9.7.2011 (S&J). Keskuskatua kauppatorilta poispäin - 20.7.2014 (S&J). Ruotsinsalmenkatu edessä poikkikatuna. Kaupunginteatteri vasemmalla. Keskuskadun ja Ruotsinsalmenkadun risteyksen terassialue - 20.7.2014 (S&J). Heijastelevia tilateoksia. Keskuskadun ja Ruotsinsalmenkadun risteyksen tiilinen, raskaannäköinen kerrostalo - 20.7.2014 (S&J). Keskuskatua kauppatorisuuntaan - 20.7.2014 (S&J). Kaupungintalo torin takana ja Sokos vasemmalla.

D) Kotkan kauppakeskus Pasaatin sisänäkymiä - kuvattu 3.6.2009 (S&J). Kotkan kauppakeskus Pasaatin kahvilan sisustus tarjoaa mielenkiintoista värimaailmaa - kuvattu 3.6.2009 (S&J) . Kauppakeskus Pasaatin kattoratkaisuja - 20.7.2014 (S&J).

E) Kotkan kauppatorin ympäristössä: Kotkan kaupungintalo torin reunalla kuvattuna 20.7.2014 (S&J). KaraokeBar Albatross Kotkan kauppatorin itäreunalla - 4.7.2012 (S&J). Arto Teronen ja Jouko Vuolle tekivät v. 2013 kirjan "Pelimies Jerry Salmi - seikkailua koko elämä" (Kirjapaja). Jorma "Jerry" Salmi oli syntynyt Kotkassa 1933. Hän pelasi jääkiekkoa Suomessa Kotkassa, Tampereella ja Helsingissä sekä maajoukkueessa. Hän voitti SM-liigapörssin kolmesti ja kolmena vuonna Suomen mestaruuden Ilveksen riveissä. Hän edusti Suomea kolmissa MM-kisoissa ja olympialaisissa Squaw Valleyssa. Hän oli ensimmäinen suomalainen ulkomailla ammattilaisena pelannut jääkiekkoilija. Hän pelasi Isossa-Britanniassa ja Ruotsissa, jossa hän voitti myös Ruotsin mestaruuden. Hän on Suomen jääkiekkoleijona numero 129. Kirjassa Jorma "Jerry" Salmi muistelee Kotkan toria seuraavasti: Jaoin Kotkassa pikkupoikana Eteenpäin-lehteä, keväällä haettiin valkovuokkoja metsästä ja myytiin torilla. Kun merimiehet polttivat savukkeita ja heittivät tumpit kadulle, me keräsimme niitä, otimme paperit pois, laitoimme peltirasiaan ja myimme irtotupakkana. Kotkan kirkon hautausmaalta haimme kastematoja, joita kaupattiin torilla. Aina piti jotain kauppaa tehdä, kun kotoa ei saanut rahaa.

Kotkalaista jalkapallokulttuuria: F) Kotkan jalkapallon legendaa on muistettu kaupungin jalkapalloareenan nimessä: Arto Tolsa Areena. Kuvattu 3.6.2009 (S&J). Kotkalainen jalkapallo on iät ajat satamakaupungin sykkeellä antanut oman leimansa suomalaiseen jalkapallohistoriaan. KTP ja sittemmin KooTeePee ovat vihreä-musta-valkoisine väreineen tuttuja kaikille kuningasjalkapallon ystäville ja Kotkan pelikenttä on aina olut vaikea pelipaikka varsinkin pääkaupunkiseudun joukkueille. Sivustokokonaisuutemme muilla osastoilla on tarkemmin käsitelty kotkalaista jalkapallokulttuuria - tässä suorat linkit: Arto Tolsa Areena Kotkan jalkapallohistoriikkia. Tässä KooTeePeen Kunnossa kaiken ikää (yli 35-vuotiaat)-joukkueen pelaajat vielä hymyissä suin valmistautumassa 3.6.2009 Arto Tolsa Areenalla pelattuun Suomen cupin 5. kierroksen otteluun, jossa Kotkan jalkapallopiirien tuntemat vanhat legendat saivat kauhukseen huomata arpaonnen heittäneen heidän vastustajakseen Veikkausliigan JJK:n (Jyväskylästä). KooTeePeen kultajalkaiset ruutiukot sinnittelivät pelissä aikansa, kunnes lopulta vuodet ja mahanympärysmitat alkoivat painaa - taululle jäi kuitenkin vain numerot 0-8. Toinen vasemmalta on Tommi Keveri ja toinen oikealta Tuomo Paakkari. Muiden pelaajien nimet auki - numerot (housuissa) ja ohjelmalehtisen pelaajaluettelon numerot eivät täsmää lainkaan. Tämä kuva on otettu 1960-luvulla Urheilukeskuksen eli nykyisen Arto Tolsa-Areenan pääkatsomosta ilmeisesti KTP-ottelun aikana. Tuolloin miehet laittoivat vielä parhaat päälle ja kravatit kaulaan - ja naiset jätettiin lähes järjestäen kotiin. Kuva on kirjasta 'KTP 1927-2007'.

Kotkan merikeskus Vellamo (merimuseo): G) Kotkan merimuseo Vellamo kuvattuna 3.6.2009 (S&J). Keskustelua herättänyttä arkkitehtuuria, tuhlailevaa materiaalien ja tilan käyttöä. 'Vellamo' sijaitsee upealla paikalla Matkustajasatamassa Satamakadun ja rautateiden takana 'Stevecon' satamarakennusten katveessa. (Wikipedia, 13.1.2010): Merikeskus Vellamo on vuosina 2006-08 Kotkan Kantasatamaan rakennettu uudisrakennus, jossa sijaitsevat Suomen merimuseon, Kymenlaakson museon, Merivartiomuseon ja Tietokeskus Vellamon uudet toimitilat. Rakennuksen on suunnitellut arkkitehti Ilmari Lahdelma. Sen julkisivut koostuvat vuoroon laudoitetusta erivärisistä peltikaseteista ja silkkipainetusta lasilevystä. Merikeskuksessa sijaitsevat Suomen merimuseon ja Kymenlaakson museon työ- sekä näyttelytilat, auditorio sekä ravintola ja museokauppa. Maanpinnan tasolla sijaitsevan Tietokeskus Vellamon kirjastopalvelut avattiin yleisölle syyskuussa 2008. Syksyllä 2009 yleisölle avoimiksi tulevat myös Tietokeskuksen arkistopalvelut. Vellamon rakennuskustannukset olivat kaiken kaikkiaan 48 miljoonaa euroa, missä oli 10 miljoonaa ylitystä alkuperäiseen suunnitelmaan. Kotkan kaupunki ja pääurakoitsijana toiminut Lemcon Oy kiistelevät korvauksista. Suomen arkkitehtiliitto SAFA ja Kotkan kaupunki järjestivät vuoden 2004 huhtikuun ja syyskuun lopun välillä arkkitehtikilpailun merimuseon suunnittelusta. Arkkitehtikilvan voittajan palkintosumma oli 80 000 euroa. Myös Rakennuksen nimestä järjestettiin yleisökilpailu, jonka raati esitti kolme vaihtoehtoa: Aava, Pooki ja Vellamo. Kotkan kaupunginhallitus päätti kahden kokouksen jälkeen, että rakennuksen nimeksi annetaan 'Merikeskus Wellamo', mutta Museoviraston kehotuksesta kaupunginhallitus vaihtoi nimen suomen kielen oikeinkirjoituksen mukaisesti 'Vellamoksi' vuonna 2006. Merikeskus Vellamon rakentaminen alkoi varastokuurin purkamisella tammikuussa 2006. Vellamon peruskivi muurattiin juhlatilaisuudessa 15. syyskuuta 2006 klo 12.30, tilaisuudessa olivat paikalla mm. silloinen eduskunnan puhemies Paavo Lipponen. Rakennuksen harjannostajaisia vietettiin 29. maaliskuuta 2007. Rakennustöiden osalta Vellamo valmistui marraskuussa 2007. Tämän jälkeen alettiin rakentaa Kymenlaakson museon ja Suomen merimuseon näyttelyitä. Alun perin Helsingin Hylkysaaressa sijainnut merimuseo muutti Vellamoon joulukuussa 2007. .Museo avattiin yleisölle 11. heinäkuuta 2008 klo 11. Ensimmäisen viikonlopun aikana museossa vieraili 3 700 kävijää. Ensimmäisen vuoden tavoitteeksi asetettu 50 000 kävijän raja ylitettiin lauantaina 27. syyskuuta 2008. Suomen merimuseon päänäyttelyn nimi on "Pohjantähti, Etelän risti" ja Kymenlaakson museon "Virtaa". Molemmilla museoilla on myös vaihtuvia näyttelyitä. Tämän Vellamo-kuvaruudun kaikki kymmenen kuvaa on otettu 3.6.2009 (S&J).

Kotkan Matkustajasataman näkymiä: H) Kotkan Matkustajasatamaa kuvattu Vellamon viistolta kattotasanteelta 3.6.2009 (S&J). Etualalla purjealus Vivan * Kotka. Kotkan satamanäkymä vuodelta 1972 - julkaistu Valtionrautateiden vuoden 1972 vuosikertomuksessa. Kuvaajan nimeä ei mainittu. (Pasi Seppälä, 17.4.2013): Hieno ajankuva. Vilkkaan näköistä ollut tuohon aikaan. Nyt jäljellä taitaa olla kaksi kuvaajaa lähintä raidetta Kotka Mills:n tehtaalle. Museoitu 'Kana'-veturi vaunuineen taitaa seisoa nykyisin juuri tuossa punaisen diesel-veturin vetämän junan paikkeilla. Tämä kuva julkaistiin Urheilun Kuva-aitta lehdessä vuonna 1951, kun KTP oli voittanut ensimmäisen Suomen mestaruutensa jalkapallossa. Kuvassa KTP:n pelaajat (oikealta) Pertti Koivisto, Kaarlo Kalavainen, Veikko Heiskanen ja Sulo Parkkinen työnsä ääressä Kotkan satamassa. KTP - haalaripukuinen SM-joukkue, jonka kaikki pelaajat olivat pesunkestäviä työmiehiä, haluttiin kuvata lukijoille juuri kyseisellä tavalla. Ahtaajien luoma maine elää yhä vielä tämänkin päivän kotkalaisjalkapalloilussa, vaikkei pelimiehistä taida moni tuntea satamasta muuta kuin merimieskapakka Kairon. Veikkaaja-lehden analyysiä kotkalaisuudesta keväällä 2011 - koripalloilija Larry Pounds. Kotkan satama 1930-luvun postikortissa. Laivan nimi (vasemmalla) on AL?ERIA. Sen takana laiva 'Suomen Poika'. Vaalean kuorma-auton lavan reunassa lukee ilmeisesti 'Osuusliike Liitto R.L.'. (TM, 10.12.2011): Lähinnä olevat veturit ovat "Ankkoja" (D1), Vr2. Vaunusto on aikakauden tyyppikalustoa: Umpiset Gb, Gd - ovat hieman lyhyempiä kuin Gb:t ja yleensä "lättänä"-kattoisia. Avovaunuissa näkyy Hdk, joku Ok on siellä seassa varmaan myös Hd. - Vasikkasaaren päässä vasemmalla oleva rakennus on kiinteällä maalla, mutta jäiden seassa ja Hietasen saaren rannoilla (taustalla) olevat ovat katettuja proomuja. Meri on keväällä auennut, mutta satamassa on vielä jäitä. Tapio Muurinen otti tämän kiinnostavan kuvan Kotkan satamasta vuoden 1969 tienoilla (kiitos käyttöluvasta): Kotkassa tapahtuu - tai siis ei tapahdu, koska näyttää olevan ruokatunti. Neljä Vv15:tä sattui samaan ruutuun, vasemmalta 1972, 1974, 1968 ja 1971. Kuva on noin 1960/-70-luvun taitteesta. Hietaseen ei näy pengertietä, eikä Pikku-Hietasessa kuivatelakkaa. Tämä Kotkan kantasataman vanhin osa on ns. Kulttuurisatama, jossa ei ole kaupallista liikennettä. Taustalla näkyvä Itäsatama: Pohjoislaituri, Välilaituri ja Itälaituri ovat vielä Ro-Ro (Roll on - Roll off) ja Lo-Lo (Lift on - Lift off) liikenteen käytössä. - Laiturit ovat laajoja kokonaisuuksia varastoineen ja lastaus- ja purkulaitureineen. Vaihtojen aikana siellä oli useita vetureita työntouhussa. Tuollainen 4-5 kpl oli aika tavallinen määrä. Niinkin myöhään kun 31.05.1997 Kotkan satama tuli vakinaiseksi pääteseisakkeeksi. Sitä ennen jo 1993 alkaen oli ajetty Meripäiväjunia rantaan, ja eräitä muitakin henkilöjunia tilauksesta. (Antti Laajalahti, 30.12.2013): Kanojen ja Mullikoiden aikaan Kotkassa oli 11-12 päivystäjää ulkona kiireisinä aikoina. Vaihtotyötä oli paljon, laivaan junissa tulevat tavarat vaunuineen passattiin kunkin laivan kohdalle laiturille. Viklankin kohdalla on vaunuja parilla raiteella purettavana. Selailin hieman kotkan satamien historiasta kertovaa kirjaa Miljoonamöljä.Siinä kerrottiin Enson ilmoittaneen 1967, että se lopettaa sahauksen Hietasessa. Vuokrasopimus Hietasesta purettiin 1969 ja samana vuonna rakennettiin pengertie Hovinsaarelta Hietaseen. Shell rakensi 1969 kalliovarastoja Puistolaan öljysatamaan. Hietasen pengertie rakennettiin lähes kokonaan tuolta Shellin rakennustyömaalta tulleesta louheesta. Sataman rakennustyö Hietaseen alkoi välittömästi tien valmistumisen myötä. Kuvassa Hietasessa näkyy vielä proomuja Pikku Hietasen rannassa ja maisema näyttää vielä aika koskemattomalta. Voisikohan kuvausajankohta olla hieman aikaisempi? Tuossa Merikotkan ja Palotornin kallion välissä ei taida olla ollut katua tuolloin. Volkkari ja lyhtypylväs näyttävät olevan lähes nykyisen kadun kohdalla. Aidan kulmauksen alla oleva pommisuojakin lienee vielä ehjä. Nythän kalloita on louhittu pois ja pommisuoja on katkaistu. Kallioon jäänyt aukko on peitetty laudoituksella, mutta näkyy hyvin ratapihan suuntaan.Reunimmaiset kuvassa näkyvät Voivotit ovat vapitilla varustettuja. Hovinsaaren ja Hietasen välinen penger on valmistunut syksyllä 1969, joten tuon vuoden kesäaika voi olla hyvinkin kuvausajankohta. Puistolasta tullut louhe ei ollut riittänyt aivan koko penkereen tekoon vaan osa on jouduttu tekemään soralla. Uuden sataman suunnitelmat olivat olemassa koska oli tehty vertailua kumpi olisi uudelle satamalle parempi paikka, Hietanen vai Halla. Vertailun tulokset olivat puoltaneet Hietasta. Tällöin ei tarvinnut enää tehdä suunnitelmia vaan rakennustyöt lähtivät ripeästi käyntiin. Tämä merimiesten hyväksi tehty varainkeräysmiina oli aiemmin sijainnut Sapokanlahden rannalla jäätelökioskin vierellä, nyt se oli ajalehtinut Vellamon magneetilla Matkustajasatamaan. Kuvattu 3.6.2009 (S&J). Taaempi ja sotaisampi alus on Telkkä - kuvattu 3.6.2009 (S&J). Satamanosturiromantiikkaa - taustalla Hovinsaaren automarkkinoita - kuvattu 3.6.2009 (S&J). Satamanosturiromantiikkaa edelleen, taustalla Vellamo - kuvattu 3.6.2009 (S&J). Taustalla Alfons Håkans-firman "Iso-Pukki"-alus, edessä pienempi moottorialus kuivilla esillä - kuvattu 3.6.2009 (S&J). Laiturissa seisovan laivan kaksi naistyöntekijää taukorupattelussa - kuvattu 3.6.2009 (S&J). Kiikkeränkorkean näköinen alus kaikkine vempaimineen Kotkan satamassa. Kuvattu 3.6.2009 (S&J).

Kotkan Satamakatu: I) (Iltalehti, 12.1.2010 - Sonja Lakaniemi): Kaksi kuoli nosturiturmassa Kotkassa: Huoltotöissä olleet kaksi miestä saivat surmansa onnettomuudessa Kotkassa. Kerrostalon sadevesikouruja sulattamassa olleet kiinteistöfirman edustaja ja nosturiauton kuljettaja kuolivat Kotkan Satamakadulla sattuneessa turmassa tiistaina iltapäivällä. Pelastuslaitoksen mukaan maa talon reunustalla oli pettänyt ja nosturin tukijalka oli mennyt jalkakäytävästä läpi. Nosturin keula oli noussut pystyyn, jolloin puomi oli rojahtanut alas seinää vasten. Putoamismatkaa kadulle oli noin 15 metriä. Miehet saivat välittömästi surmansa. Onnettomuudesta aiheutui myös kaasuvuoto, kun ilmeisesti miesten mukana ollut nestekaasupullo rikkoutui. Liikenne Satamakadulla katkaistiin turman vuoksi kokonaan. Kuva lukijan lähettämä. Satamakatu 9, alakerran kulmassa Cafe Bar La morena. Kuvattu 3.6.2009 (S&J). Edellä mainittu onnettomuus tapahtui tämän talon edustalla. Yleisnäkymä Kotkan Matkustajasatamaan, satamarautatielle ja Satamakadun rakennuksille kuvattuna 3.6.2009 (S&J) Merimuseo Vellamon viistolta kattokävelytasolta. Satamakadun vaalea puurakennus on kuuluisa merimieskapakka, Ravintola Kairo. Sen oikealta puolelta nousee Kauppakatu ylös Kauppatorille. Kookas keltainen kivitalo sijaitsee Satamakadun ja Ruotsinsalmenkadun kulmassa, sen alakerrassa on Cafe Bar La morena. Aivan kuvan oikeassa reunassa erottuu Kotkan sataman rautatiepysäkki, jolla kuvanottohetkelläkin näkyy seisovan punainen paikallisjuna odottamassa matkustajia Kouvolan suuntaan. Satamakadun rakennus ja kulmassa Cafe Bar La morena janoiselle junamatkailijalle - 10.6.2010 (S&J).

Ruotsinsalmenkadulla: J) Satamakadulta nousee Cafe Bar La morenan kulmauksessa Ruotsinsalmenkatu ylös kohti keskikaupunkia. Länsipuolella kohoaa jyrkkäkallioseinä, johon on kaivettu joskus maailmassa luola (väestönsuoja ja/tai varastotilaa). Jyrkkään seinämään on tehty tilateoksena mielenkiintoisia veistoksia kiipeilevistä muurahaisista. Tarkempaa tietoa esimerkiksi niiden tekijästä tämän kirjoittajalla ei ole saatavilla. Kaikki kuvat alempanakin tässä kuvaruudussa kuvattu 3.6.2009 (S&J).

Kotkan kaksi rautatieasemaa: K) Kotkassa on kaksi rautatieasemaa. Varsinainen punatiilinen asema jää varsinaisen kaupungin keskustan ulkopuolelle, mutta sataman asema sijaitsee aivan ydinkeskustan pohjoispuolella. Sataman asemalla kuvassa juna odottamassa lähtöä Kouvolaan 3.6.2009 (S&J). Kotkan tavara-asema kuvattuna Veljekset Karhumäen postikortissa vuoden 1953 tienoilla. Nykyinen sataman asema sijaitsee kuvasta vasemmalle muutamia satoja metrejä. LINKKI: Lisää kuvia Kotkan rautatieasemilta. Kotkan varsinainen rautatieasema kuvattuna 10.6.2010 (S&J).