KOTKA: (sivu #1/3)
(Svala & Joutsi * viimeisimmät muutokset: 12.12.2016)

Sapokan vesipuisto, Kotka:

A) Sapokan vesipuistoa kuvattuna 9.7.2011 (S&J).

Pertti Rautio (19.10.2016): "Tuossa putouksen paikalla oli hyppyrimäki, jossa 50-luvun alussa kilpailivat Suomen parhaimat mäkimiehet m.m. Pietikäisen veljekset, Tauno Luiro ja jopa nyrkkelijä Elis Ask. Pookinmäen mäkiennätys oli huimat 38 metriä. Itse en uskaltautunut hyppäämään, mutta onhan minulla kokemus, sillä laskin alamäen kelkalla, enkä huomannut mäen poikki vedettyä vaijeria kuin viime tingassa. Vedin itseni kyykkyyn ja vain pipo osui vaijeriin, mutta kyllä oli kalpea poika, joka veti kelkan kotiin Pihlkajatielle.
Löysimme naapurin Pentin kanssa vanhan valurautasen kärrinpyörän, joka painoi ainakin 50 kiloa ja oli halkaisijaltaan noin metrin. Kieritimme sen Kuusitien kautta pookin alamäen päälle. Kuten vanhemmat muistavat oli alamäen molemminpuolin laiturit, jossa pitivät moottoriveneitään. Oli kaunis alkukesän päivä ja Norskan puoleisen laiturin veneessä istui mies ja maalasi jotain. Laitoimme pyörän pyörimään kuvitellen sen menevän suoraan, mutta se sai kimmokkeen jostakin kivestä ja suuntasi suoraan veneessä olevaa miestä kohti. Säihkähdimme valtavasti, mutta kaikkien onneksi viimeinen pomppu pysähtyi parin petrin päähän ja vain heitti mutaa ja vettä veneeseen. Mies hyppäsi veneestä mereen ja kahlasi rantaan ja lähti kiipeämään mäkeä ylös kiroten meitä ja todella hyvällä syyllä. Mutta eihän aikamies saa 12-vuotiaita pojanvesseleitä metsässä kiinni, joten selvisimme ilman selkäsaunaa.

Sapokan vesipuisto on Kotkan keskustassa, Kotkansaarella sijaitseva puisto. Puistoalue käsittää noin 3 hehtaaria Sapokanlahden pohjukan ympäristöä. Sapokanlahti on ollut kaavassa puistoalueena jo vuodesta 1917 lähtien.
Nykyisen vesipuiston rakentaminen aloitettiin vuonna 1990. Pääsuunnittelija on Kotkan kaupunginpuutarhuri Heikki Laaksonen. Puisto on palkittu Vuoden valaistuskohteena 1993, Vuoden ympäristörakenteena 1994 ja Vuoden kivityökohteena 1996. Kuvattu 3.6.2009 (S&J).

Puistossa on noin 20 metriä korkea vesiputous, jonka vesi pumpataan merestä puolen kilometrin päästä. Putouskallion huipulla on nähtävillä yli 20 kivipaasia, "Kiviset Kotkat", jotka esittelevät suomalaisia kivilaatuja. Myös puiston rakenteissa on käytetty työstettyä tai työstämätöntä kiveä monipuolisesti.
Puiston merenpuoleisessa osassa on säilytetty alkuperäistä luonnonmukaista kasvillisuutta, johon kuuluu vanhoja mäntyjä ja tervaleppiä. Näiden seuraksi on istutettu alppiruusuja ja monia luonnonkasveja. Puiston kaupunginpuoleinen osa on rakennettu voimakkaammin, siellä sijaitsevat ruusuterassi ja kivikkopuutarha.
Puistossa on käytössä runsaasti erikoisvalaisimia, joilla tuodaan harkitusti esiin eri kohteita eri vuodenaikoina. Kuva: 3.6.2009 (S&J).


Alppiruusu Sapokan puistossa (S&J, 3.6.2009).

Sapokan puistossa esiintymislava upeassa paikassa (S&J, 3.6.2009).

Sapokan puistoalue on saatu luontumaan hienosti ympäröivään puutaloasutukseen (S&J, 3.6.2009).

Atsalea Sapokan puistossa (S&J, 3.6.2009).

<

Satunnainen kotimaanmatkaaja pysähtynyt huilaamaan porrasnousujen jälkeen - molemmat kuvattu 3.6.2009 (S&J).

Sapokka palkittiin vuonna 1994 'Ympäristörakenne'-palkinnolla (9.7.2011 ~ S&J).


Meriniemeen johtavalta sillalta näkymä länteen Sapokkaan (taustalla Arto Tolsa Areenan valopylväät) - 10.6.2010 (S&J).


Sapokan vesi- ja kukkapuistossa 4.7.2012 (S&J).


Sapokan kukkapuistossa - heinäkuu 2014:

1.

2.

3.


Sapokan kukkapuistossa - huhtikuu 2015:

Kaikki ylläolevat 21 kuvaa Sapokan alueelta kuvattu 19.4.2015 (S&J).

Kotkan Meriniemestä:

B) Sapokanlahden länsireunalta alkaa kävelytiet Sapokan vesipuistoon ja etelämpänä Meriniemi ja sen merenkulkuoppilaitos. Meriniemenkin maisemaa hallitsee Sapokanlahden pienveneet - molemmat 3.6.2009 (S&J). Kuvissa taustalla merenkulkuoppilaitoksen kookas harjoittelulaiva - eräänlainen "panssarilaiva Potemkin" kulissimaisuudessaan.

Meriniemen rantaravintolan yhteydestä löytyy tämä vanha saunarakennus - kuvattu 3.6.2009 (S&J).

Riitta T. (20.10.2016): "Asuin talonmiehen tyttärenä Meriniemessä 50-ja 60-luvulla ja tosiaan saunahan siinä oli ja iso pyykkitupa"

Eija H. (20.10.2016): "Isäni ja äitini asuivat tuon saunarakennuksen vieressä ja todennäköisesti minä olen saanut alkuni tuossa rakennuksessa 1955."

Kirsi H. (19.10.2016): "Minä ja siskoni kuviteltiin nuorina ollessamme, että tuossa talossa asui noita, joka houkuteltuaan kakrut karkeilla kotiinsa keitteli ne sitten valtavassa padassa."

Tällainen erikoisjuna kuljettaa turisteja - kuvattu 11.6.2010 (S&J).

Samaisen Meriniemen rantaravintolan puinen piharakennus - kuvattu 3.6.2009 (S&J). Talonmiehen asunto (Irma), ennen häntä rakennuksessa asusteli taiteilija Helena Kalke miehensä "Torkun" (James) kanssa Helena oli maalannut keittiön kattoon ihanan tähtitaivaan ja kompassikartan. Rakennuksen jatko-osa - lähempänä kameraa - toimi pursiseuran jollien varastona, 50-luvulla kanootteja.

Meriniemenkin rantaterasseilta voi mukavasti seurailla meriliikennettä - kuvassa matkustaja-alus Kajava II - 3.6.2009 (S&J).

Meriniemen laivaliikenteeseen liittyy tämäkin rantarakennus - kuvattu 3.6.2009 (S&J).

Perustyypillinen kuva Kotkasta - kuvattu 10.6.2010 (S&J).

Meriniemestä otettu peruskuva Kotkasta - kuvattu 10.6.2010 (S&J).

Peruskotkalaista venekeskustelua Meriniemessä - kuvattu 10.6.2010 (S&J).

Sapokanlahden rantaravintola Tulikukko ja läheiset rantalaiturit:

C) Kuvassa Sapokanlahden saaristolaivaliikenteen satama-aluetta kuvattuna Meriniemen puolelta lounaasta. Vasemmalla erottuu massiivinen Kotkan Maretarium ja sen oikealla puolella rannalla Kahvila-Ravintola Tulikukko, jossa aikaa kuluu rattoisasti pienveneiden lähtöjä ja saapumisia seuraillen. Suolainen merituuli pitää sopivasti janoakin yllä. Kuvattu 3.6.2009 (S&J).

Samaa näkymää Tulikukkoa ja Maretariumia kohti Meriniemestä - kuvattu 11.6.2010 (S&J).

Kahvila-Ravintola Tulikukko - molemmat kuvattu 3.6.2009 (S&J).


Kotkalainen risteilyalus Vire odottamassa Tulikukon luona turisteja - kuvattu 3.6.2009 (S&J).

Ravintola Tulikukon edustalta on säännöllinen alusliikenne Varissaareen , joka sijaitsee muutaman kilometrin päässä kaupungin edustalla. Aluksena toimii Tekla III. Kuvattu 3.6.2009 (S&J).

LINKKI: Kuvia risteilyltä Kotkan Varissaareen.


Näkymä pienvenesatamasta - Tulikukko jää vasemmalle, Sapokka ja Meriniemi oikealle - 10.6.2010 (S&J).


Tulikukko kuvattuna 4.7.2012 (S&J).


1.

2.

3. 4.

5. 6.

7. 8.

Kuvat #1-8: Tulikukon kohdilta venesataman näkymiä kuvattuna 4.7.2012 (S&J).


Tulikukon terassilla kesä hengittää - 20.7.2014 (S&J).

Tyylikkäästi Tulikukon edustan laiturilla - 20.7.2014 (S&J).

Koirien vilvoitteluhetki - 20.7.2014 (S&J).

Pienveneitä ruhtinaallisesti- 20.7.2014 (S&J).


Rantaravintola Tulikukko ja rantalaiturit ~ huhtikuu 2015:

1.

2.

3.

4.

5.

6.

7.

8.

9. 10.

11. 12.

13.

Kaikki ylläolevat 13 kuvaa Tulikukon rantaosuudelta kuvattu 19.4.2015 (S&J).

Maretarium:

D) Maretarium - kuvattu 19.4.2015 (S&J).

Maretarium on vuonna 2002 avattu akvaariotalo Kotkassa. Se sijaitsee Kotkansaarella Sapokanlahden rannalla. Maretariumin lähtökohta on opetuksellinen, ja se keskittyy suomalaisten lajien ja vesistöjen esittelyyn. Maretariumissa on nähtävillä yli 50 kotimaista kalalajia. Maretarium syntyi Kotkan kaupungin, Helsingin yliopiston ja Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen yhteistyöstä. Rakennustyöt alkoivat kesäkuussa 2001 ja talo avautui yleisölle vapunpäivänä 2002. Rakennus maksoi kaiken kaikkiaan noin 4,2 miljoonaa euroa. Maretariumissa on yhteensä 22 teema-akvaariota, joista suurin ja näyttävin on Itämeriallas. Rakennuksen on suunnitellut brittiläinen arkkitehti David Newman ja suomalainen Mirja Tommila. Maretariumissa on akvaarioiden lisäksi myös tutkija- ja luontokoulutiloja, Meriteatteri, kahvila Meri Café Kristina sekä matkamuistomyymälä.

Maretarium - 4.7.2012 (S&J).

Maretarium - 19.4.2015 (S&J).

Mukava yksityiskohta Maretariumin edustalta - 11.6.2010 (S&J).

Maretariumin edustalla - 19.4.2015 (S&J).

Mahdollisia kysymyksiä, korjauksia tai lisätietoja voi sivuston kokoajille lähettää helposti sähköpostilla:

PALAUTE (e-mail)

Seuraavalle Kotkan kaupungin sivullemme # 2/3.

Takaisin etusivulle