Turun rautatieasema: A) Kulkematon värikortti puretusta rautatieasemasta. Julkaisijana ruotsalainen Alex Eliassons Konstförlag Stockholm. Matti Parkkosen kokoelmasta (käyttölupa 2015-12-F). Kuva vanhasta asemasta. Ruotsalaisen arkkitehdin kaunis luomus purettiin vuonna 1938. Raitiovaunutkin ovat poistuneet katukuvasta. Matti Parkkosen kokoelmasta (käyttölupa 2015-12-F). Turun rautatieasema kuvattuna 22.6.1876 juhlajunan lähtiessä vasta avatulle Turun ja Toijalan väliselle rataosuudelle. Valokuvannut J.J.Reinberg. Samalle paikalle valmistui v.1940 uusi rautatieasema. Tämänkin kuvan Turun rautatieasemasta otti 1870-luvun lopussa J.J.Reinberg. Turkulaisille oli ollut melkoinen pettymys, kun Turun rata valmistui kesällä 1876 ja varsinaiset juhlallisuudet pidettiin kuitenkin Toijalassa. Aseman edessä odottaa kuvassa muutamia vossikoita kyytiä - aseman kello näyttää viittä vaille kahta. Kellon sijainti aseman katolla korostaa ajan ja aikataulujen tärkeyttä. Rautatieaseman ensimmäisessä kerroksessa oli odotushuoneet, joiden määrä ja luokittelu kertoivat sääty-yhteiskunnan hierarkioista: oli huone korkeita vieraita varten, I ja II luokan odotussali buffetteineen, naisten huone, III luokan odotussali ja huone matkustavia virkamiehiä varten. Kuvassa aseman edusta on vielä rakenteilla. Yleensä asemien ympärille suunniteltiin puistoalueita, Turussa aseman eteen tehtiin kivetty asema-aukio. Rautateiden aikataulusysteemien kautta Suomessa päästiin yhtenäistettyyn aikajärjestelmään. Eri paikkakunnilla oli ollut oma aikansa, joka oli määritelty auringon mukaan. Kun Hangossa oli kello ollut tasan 12.00, Viipurissa se oli ollut jo 12.20. Kellot oli pidetty aurinkoajassa siten, että kun aurinko oli korkeimmillaan ja suoraan etelässä, kello oli tasan 12.00. Junien aikataulusysteemeihin ei moinen aurinkokellosysteemi paikkakunnittain käynyt. Perusajaksi otettiin Helsingin aika ja junat kulkivat täsmällisellä minuuttiajalla, mutta alussa oli silti vaikeuksia. Aikatauluissa saattoi olla tekstinä: Junien kulku on Helsingin ajan mukaan, joka on Turun aikaa 10 ja Tampereen aikaa 5 minutia warempi. Junienvauhti ei päätä huimannut, matka Turusta Toijalaan kesti neljä tuntia. Joillakin osuuksilla polkupyörä oli junaa nopeampi kulkuneuvo (tietolähteenä kirja 'Turku 1865-1915'). Uusi Turun rautatieasema käyttöön v. 1940: Turun rautatieasema nykykunnossaan - kuvattuna kaupunginpuolelta perjantaiaamuna 2.7.2010 (S&J). (Wikipedia, heinäkuu 2010): Turun päärautatieasema (lyh. Tku, ruots. Åbo centralstation) on kaukojunien rautatieasema Turussa, Turun keskustan laitamalla, luoteisella ilmansuunnalla VII kaupunginosassa. Henkilö- ja tavaraliikenteen lisäksi asemalla on autojunien lastauspaikka. Aseman nimi muutettiin 7. kesäkuuta 2010 muotoon Turun päärautatieasema. Aiempi nimi oli Turun rautatieasema. Turun rautatieasemalta alkaa myös rata Uuteenkaupunkiin, mutta henkilöliikennettä tällä radalla ei ole ollut vuoden 1992 jälkeen. Turun rautatieasemaa kunnostettiin 2005–2006. Suurin uudistus koski vanhaa lipputoimistoa, joka purettiin kokonaan. Uudessa toimistossa on enemmän jonotustilaa, ja kaikki matkaliput pystyy ostamaan samalta tiskiltä. Kunnostuksessa uusittiin myös yleisökäymälät, jotka sijaitsevat nykyisin kahviota vastapäätä. Myös ratapihan autovaunujen lastauspaikkaa kunnostettiin. Kunnostustöiden yhteydessä asemalta hävitettiin pankkiautomaatti, mikä aiheutti yleistä ihmettelyä. Turun rautatieaseman kohdalla aiemmin sijainnut Turun vanha rautatieasema vihittiin käyttöön 1876. Sieltä liikennöitiin junia aluksi Toijalaan ja Turun satamaan ja myöhemmin Karjaalle ja Helsinkiin. Nykyisen asemarakennuksen suunnittelivat arkkitehdit Martti Välikangas ja Väinö Vähäkallio ja se valmistui vuonna 1940. Rakennuksen toteutti rautatiehallituksen sijaan poikkeuksellisesti rakennushallitus. Turun rautatieasemalta on matkaa Turun linja-autoasemalle noin 700 metriä. Rautatieaseman ja linja-autoaseman yhdistämistä matkakeskukseksi on suunniteltu, mutta toistaiseksi yhdistämisprojekti on jäänyt suunnittelutasolle. Turun päärautatieaseman sisäänkäynti kuvattuna 2.7.2010 (S&J). Turun päärautatieaseman laituripuoli kuvattuna 1.7.2010 (S&J). Tämän kirjoittaja tähystelemässä Turun ratapihan ylittävältä sillalta 26.5.1968 poikkeuksellisen runsasta juna-, vaunu- ja veturivalikoimaa. Kuva: Joutsi. Eljas Pölhö kuvasi tämän talvisen näkymän Turun ratapihalta 26.2.1969 (kiitos käyttöluvasta): Dm4 1614 lähdössä Helsinkiin pikajunassa P28. Viereisellä raiteella on jo valmiina H369 vaunusto (Toijalaan, lähtö 16:15), johon tulee vetäjäksi toinen Dm4. Tavararatapihalla on hyvä kokoelma erilaisia vaunuja ja sillä työskenteli yksi Vv15 (kuvassa taustalla) ja yksi Vr2. ('TM', 29.3.2011): Tässä on asiaa; muheva kuva. - Seuraavana talvena, kun ehdin Turkuun vakituisemmin oleilemaan, olivat jo Dm4:t poistuneet vakinaisesta kierrosta. P28 kulki Hr11 vedolla, joskus Hr12:lla. 16:15 Toijalaan meni Dm6/7:lla. - Hyvin näkyvät myös nuo aukiajettavat vaihteet etuoikealla. Petri P. Pentikäinen kuvasi 12.7.1988 Turun asemalla (Kiitos * käyttölupa 2017-12-E). Lisää kuvia Turun päärautatieasemalta, ratapihalta ja 'rautatiekalustosta'.

Turun rautatiekultuuria laajemmin: Kupittaa: Jaakko S. Reinikainen kuvasi Kupittaan asemalaiturilla tammikuussa 2006 (lisenssi, OK ~ GNU Free Documentation License). Samuli Lintula kuvasi Kupittaan asemalaiturilla keväällä 2007 (lisenssi, OK ~ Creative Commons Attribution-Share Alike 3.0 Unported license.). Turku satama: Visa Pöntisen kuvasi Turun satamassa 20.4.2015 (käyttölupa 2016-1-D):"Emma on saapunut Turun satamaan. Tästä matka jatkui melko nopsaan takaisin pääasemalle ja siitä suoraa tietä Uuteenkaupunkiin." Reino kalliomäen kokoelmista Turun sataman raidekaavio vuodelta 1932 (käyttölupa 2015-11-B): "Raidekaavio on kirjasta : Finnish Ports, Hoppu & Solitander, 1932. Kanavaniemen kärjen kääntöpöytä on aikaisemmassa Jyrkin lataamassa kaaviossa vailla raideyhteyttä Aurajoen suuntaan, siis varmaan tarkoitettu vetureille. Muut rengassymbolit kuvaavat nostureita: A=liikkuva 5t nosturi, nostosäde 12 m. B=6kpl 2,5 t liikkuvia. C=kiinteä 40 t nosturi, suurin Suomessa, vain Hangon satamassa oli kirjan mukaan samanlainen. D=3kpl liikkuvia 1,5t/13m . Äärimmäisenä viivoitetun puutavaravarastoalueen takana on hiilikenttä kuljettimineen. Mainitaan, että satama-alueella on 130 vaihdetta." Reino Kalliomäen kokoelmista (käyttölupa 2015-11-B): "Turun satamasta. Postikortti on painettu 1929, kulkenut 1932. Linna hallitsee maisemaa." Maaria (St Marie): Mika Vähä-Lassilan piirros Maarian rautatieasemasta, joka purettiin 1997. Käyttölupa "2015-11-A", kiitos. Maarian eli alkujaan Jäkärlän laiturivaihde sijoitettiin Maarian kunnan pohjois-osaan Jäkärlän kylään, jossa oli Paattisiin johtavan maantien risteys. Lähellä oli jo ennestään vaihde, joka oli rakennettu jo mahdollisesti radan rakentamisen aikaan. Seutu oli varsin harvaanasuttua, sillä Maarian keskus sijaitsi Räntämäessä lähellä Turkua. Liikennepaikkarakennus valmistui vuonna 1933. Laiturivaihteen eteläpuoleiseen soraraiteen lisäksi avattiin teollisuusraiteita kuten Jäkärlän tiilitehtaan raide. Laiturivaihde sai 1945 uudeksi nimekseen Maaria, kun Maarian kunnan eteläosa liitettiin Turkuun ja kunnan keskus siirtyi siirtyi Räntämäestä Jäkärlään. Jäkärlä oli kunnan suurin taajama, vaikka asukasluku olikin vaatimattomat 700 henkeä, kun Maarian jäljellä oleva osa liitettiin Turkuun 1967. Jäkärlän alue on kasvanut kuitenkin kuntaliitoksen jälkeen yli 3000 asukkaan esikaupungiksi, joka tukeutuu rautatien sijaan viereiseen moottoritieyhteyteen. Liikennepaikka muutettiin miehittämättömäksi 1969, tavaraliikenne lopetettiin 1970 ja henkilöliikenne 1983. Vuonna 1999 samalle paikalle avattiin junien kohtauspaikka. Vanha asemarakennus ja makasiini purettiin kohtauspaikan rakentamisen tieltä 1997 (Radan varrella-kirja, 2009). Räntämäki: Räntämäen rautatieasema kuvattuna 4.7.2008 (lisenssi, OK © Samuli Lintula / Creative Commons). Räntämäen rautatieasema (lyh. Räm, ratakm 270+800) oli V luokan rautatieasema Turussa, Kärsämäen kaupunginosassa Turku–Toijala-radan varrella. Kärsämäellä oli ensin pysäkki, mutta Hellaksen makeistehdas toivoi 1920-luvulla, että pysäkki saisi asemaoikeudet, jotka se myöhemmin saikin. Räntämäen asemarakennus on kooltaan pienehkö ja siinä asemamiehen asuinhuoneet sijaitsivat samassa rakennuksessa kuin itse asema. Asemarakennus on rakennettu 1939 ja siihen liittyvä ulkohuone eli kellarirakennus on tehty samana vuonna. Rakennukset on suunniteltu keskusjohtoisesti rautatiehallituksessa, ja ne on mahdollisesti suunnitellut Ungern tai Thure Hellström. Räntämäen asemalla on kulttuurihistoriallista arvoa osana Kärsämäen ja sen alueen teollisuushistoriaa ja sen julkisivut ja vesikaton perusmuoto on suojeltu. Asema eli kukoistuskauttaan 1940-luvulla. Pääasiallisia lähteviä tavaroita olivat makeiset, jauhot ja kutomoteollisuustuotteet. Matkalippuja myytiin vuonna 1947 noin 1 000, vuonna 1963 enää 120 kappaletta kuukaudessa. Asema lakkautettiin 1. marraskuuta 1987. Räntämäen asema paloi osittain heinäkuussa 2006 tuhopoltossa. Turku myi omistamansa asemarakennuksen toukokuussa 2007 (Wikipedia, 2017).

Turku raitiovaunujensa aikaan: C) Eljas Pölhö oli elokuussa 1972 kameransa kanssa paikalla, kun Turun raitiovaunukausi veteli viimeisiään (kiitos käyttöluvasta): Turun Kaupungin Liikennelaitoksen (TKL) raitiovaunuja ja niiden liitevaunuja odottamassa kohtaloaan Kupittaan aseman lähellä. Kuva on otettu elokuun viimeisellä viikolla 1972. Järjestys vasemmalta lukien: 30, 117, 119, 23, 29, 31, 21 ja 54. Aivan kuin Turun päättäjillä olisi ollut ennakkoaavistus raitioteiden uudesta tulemisesta. Likeltä piti, vain pari vuotta vitkuttelua asukkaiden toiveiden täyttämiseksi ja raitioteitä ei olisi saanut hävittää. Silloin olisi toteutunut kauhuskenaario ja Turussa ajeltaisiin junilla pitkin katuja vielä tänäkin päivänä. (Johannes Erra, 17.3.2013): Näin. Tuota massiivisempaa häpeää kaupungin on hyvin, hyvin vaikea itselleen hankkia. Kööpenhamina sentään vielä voittaa Turun noloudessa tässä kategoriassa. Molemmissa lakkautussuunnitelmia nopeutettiin 1960-luvun lopussa jottei poliitikkojen mieli ehtisi muuttua. Eikä kukaan ymmärtänyt (halunnut ymmärtää?), mistä siinä kaikessa todella oli kyse.