Turun rautatieasema: A) Turun rautatieasema kuvattuna 22.6.1876 juhlajunan lähtiessä vasta avatulle Turun ja Toijalan väliselle rataosuudelle. Valokuvannut J.J.Reinberg. Samalle paikalle valmistui v.1940 uusi rautatieasema. Turun rautatieasema 'nykykunnossaan' - kuvattuna kaupunginpuolelta perjantaiaamuna 2.7.2010 ('S&J'). (Wikipedia, heinäkuu 2010): Turun päärautatieasema (lyh. Tku, ruots. Åbo centralstation) on kaukojunien rautatieasema Turussa, Turun keskustan laitamalla, luoteisella ilmansuunnalla VII kaupunginosassa. Henkilö- ja tavaraliikenteen lisäksi asemalla on autojunien lastauspaikka. Aseman nimi muutettiin 7. kesäkuuta 2010 muotoon Turun päärautatieasema. Aiempi nimi oli Turun rautatieasema. Turun rautatieasemalta alkaa myös rata Uuteenkaupunkiin, mutta henkilöliikennettä tällä radalla ei ole ollut vuoden 1992 jälkeen. Turun rautatieasemaa kunnostettiin 2005–2006. Suurin uudistus koski vanhaa lipputoimistoa, joka purettiin kokonaan. Uudessa toimistossa on enemmän jonotustilaa, ja kaikki matkaliput pystyy ostamaan samalta tiskiltä. Kunnostuksessa uusittiin myös yleisökäymälät, jotka sijaitsevat nykyisin kahviota vastapäätä. Myös ratapihan autovaunujen lastauspaikkaa kunnostettiin. Kunnostustöiden yhteydessä asemalta hävitettiin pankkiautomaatti, mikä aiheutti yleistä ihmettelyä. Turun rautatieaseman kohdalla aiemmin sijainnut Turun vanha rautatieasema vihittiin käyttöön 1876. Sieltä liikennöitiin junia aluksi Toijalaan ja Turun satamaan ja myöhemmin Karjaalle ja Helsinkiin. Nykyisen asemarakennuksen suunnittelivat arkkitehdit Martti Välikangas ja Väinö Vähäkallio ja se valmistui vuonna 1940. Rakennuksen toteutti rautatiehallituksen sijaan poikkeuksellisesti rakennushallitus. Turun rautatieasemalta on matkaa Turun linja-autoasemalle noin 700 metriä. Rautatieaseman ja linja-autoaseman yhdistämistä matkakeskukseksi on suunniteltu, mutta toistaiseksi yhdistämisprojekti on jäänyt suunnittelutasolle. Turun päärautatieaseman sisäänkäynti kuvattuna 2.7.2010 ('S&J'). Turun päärautatieaseman laituripuoli kuvattuna 1.7.2010 ('S&J'). Tämän kirjoittaja tähystelemässä Turun ratapihan ylittävältä sillalta 26.5.1968 poikkeuksellisen runsasta juna-, vaunu- ja veturivalikoimaa. Kuva: P.Joutsi. Eljas Pölhö kuvasi tämän talvisen näkymän Turun ratapihalta 26.2.1969 (kiitos käyttöluvasta): Dm4 1614 lähdössä Helsinkiin pikajunassa P28. Viereisellä raiteella on jo valmiina H369 vaunusto (Toijalaan, lähtö 16:15), johon tulee vetäjäksi toinen Dm4. Tavararatapihalla on hyvä kokoelma erilaisia vaunuja ja sillä työskenteli yksi Vv15 (kuvassa taustalla) ja yksi Vr2. ('TM', 29.3.2011): Tässä on asiaa; muheva kuva. - Seuraavana talvena, kun ehdin Turkuun vakituisemmin oleilemaan, olivat jo Dm4:t poistuneet vakinaisesta kierrosta. P28 kulki Hr11 vedolla, joskus Hr12:lla. 16:15 Toijalaan meni Dm6/7:lla. - Hyvin näkyvät myös nuo aukiajettavat vaihteet etuoikealla. Lisää kuvia Turun päärautatieasemalta, ratapihalta ja 'rautatiekalustosta'.

1800-luvun Turun näkymiä: B) Vossikkakuski Turun Aninkaistenmäen kaupunginosassa vuonna 1882 (kuvaaja: J.J.Reinberg).

Turun linja-autoasema: C) Turun vuonna 1938 valmistunut linja-autoasema - kuvattuna 1951. (Rakennusperintö, 2010): Merkittävä virstanpylväs funkkiksen ja linja-autoasemien liitossa oli Turun vuonna 1938 valmistunut uusi asema. Turun asemalle valittiin kolmion muotoinen alue Aninkaistentullissa, samassa paikassa, jossa sijaitsi linja-autoasemana vuodesta 1934 lähtien toiminut Shell Oy:n huoltoasema. Tontin muoto johdatti suunnittelijat, kaupunginarkkitehti Harald Smedbergin ja apulaiskaupunginarkkitehti Totti Soran tiiviiseen sommitelmaan, jonka muodosti pyöreä, valolyhdyllä varustettu kaksikerroksinen odotussalin ja näköalaravintolan käsittävä osa ja pitkä pyöristetty yksikerroksinen rahtisiipi. Tilaohjelman mallina käytettiin Viipurin linja-autoasemaa, mutta erityisesti ravintolan ja valorampin arkkitehtuurissa voi nähdä myös Albin Starkin vuonna 1932 piirtämän Tukholman Itäisen rautatieaseman vaikutusta. Turun aseman tulolaituri oli suora ja lähtölaiturit hammastettuja, mikä noudatti linja-autoliikennöitsijöiden ja arkkitehtien suosituksia sujuvasta ja turvallisesta liikenteestä.

Turun keskustan mielenkiintoisia rakennuksia: D) Turun kauppahalli Eerikinkadun varrella - kuvattu 1.7.2010 ('S&J'). Komea kivitalo Turun torin kulmilla - 1.7.2010 ('S&J'). Toinen vaikuttava kivitalo Turun torin reunalla, ortodoksisen kirkon naapurina - 1.7.2010 ('S&J'). Hamburger Börsin lähellä mielenkiintoinen kulmatalo (Teerenpeli * 'Bank') - 1.7.2010 ('S&J').

Satunnaisia Turun keskustan näkymiä: E) Vastapäätä Cumulus-hotellia Eerikinkadulla - liki Ursininkadun risteystä - 'Cafe Bar Erik29' (1.7.2010 ~ 'S&J').

Turun torielämää: F) Turun kauppatorielämää kuvattuna vuonna 1958 ilmestyneessä kirjassa 'Suomen kaupungit' (Matti Poutvaara). Kauppatori on erikoisen vilkas maataloustuotteiden myyntipaikka, ja ympäristön hedelmällinen maaseutu pitää huolen tavaran runsaudesta. Taustalla entinen yliopisto sekä kreikkalaiskatolinen kirkko. Turun kauppatorin arkielämää vuoden 1958 tietämillä (Matti Poutjärvi, 'Suomen kaupungit').

Turun ortodoksinen kirkko: G) Turun ortodoksinen kirkko torin laidalla - kuvattu 1.7.2010 ('S&J'). (Virtual Turku, 2011): Turun ortodoksinen kirkko on pyhitetty pyhän marttyyrikeisarinna Aleksandran muistolle. Hänen majesteettinsa keisari Nikolai I katsoi oikeaksi määrätä 5.1.1838, että Turkuun oli rakennettava kirkko ortodoksisia asukkaita varten. Kirkon rakennus- ja sisustuskustannukset 67 886 ruplaa määrättiin suoritettavaksi valtion varoista. Keisari määräsi kirkon rakennettavaksi torin koilliskulmaan - senaikaisen asemakaavan mukaan - raatihuonetta varten varatulle tontille. Kirkon piirustukset laati arkkitehti C.L. Engel (1778-1840). Rakennustyöt aloitettiin vuonna 1839 ja saatiin päätökseen 1845. Kirkon juhlallinen vihkiminen suoritettiin 2.9.1846. Kirkko omistettiin keisari Diocletianuksen puolisolle Aleksandralle, joka oli julkisesti ilmoittanut olevansa kristitty ja joutui tämän vuoksi kärsimään marttyyrikuoleman 23.4.303. Suojeluspyhän valintaan lienee vaikuttanut myös keisari Nikolai I:n puoliso, Aleksandra Feodorovnan nimi.

Turun tuomiokirkko Aurajoen rannalla: H) Turun tuomiokirkko - Aurajoen rantaa Aninkaistenkadun siltaa idempää - 1.7.2010 ('S&J'). (Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä, nettisivut, 2011): 1200-luvulta meidän aikaamme ~ Tuomiokirkon rakennusvaiheet: Turun tuomiokirkko on jo yli 700 vuoden ikäinen. Turun kaupungin kohotessa maan tärkeimmäksi kauppapaikaksi 1200-luvun aikana päätettiin Suomen hiippakunnan pääkirkko siirtää kaupungin keskelle Unikankareen kummulle. Aiemmin piispankirkko sijaitsi Koroisissa jonkin matkaa ylempänä saman Aurajoen rannalla. Kivikirkkoa alettiin rakentaa samalla paikalla ennen sijainneen puukirkon tilalle. Uusi kirkko valmistui vielä saman vuosisadan lopulla ja vihittiin tuomiokirkoksi vuonna 1300. Kirkko omistettiin sen kahdelle suojeluspyhimykselle Neitsyt Marialle ja Suomen ensimmäiselle piispalle Pyhälle Henrikille. Kirkko oli alunperin nykyistä pienempi. Sen etuseinä oli nykyisen saarnatuolin kohdalla ja katto tämänhetkistä huomattavasti alempana. Kautta koko keskiajan kirkkoa laajennettiin. Uusi keskiaikainen kuori, josta nyt muistuttavat kirkon etuosan kahdeksankulmaiset goottilaistyyliset pilarit, rakennettiin 1400-luvulla. Alttari sijaitsi aina 1600-luvulle asti kirkkosalin viimeisten pilarien kohdalla. Vasta 1600-luvun puolivälissä se siirrettiin nykyiselle paikalleen pääkuoriin, entiseen Kaikkien Pyhien kappeliin. Kirkkoa laajennettiin 1400-luvun aikana myös sivulle päin liittämällä kirkkosalin kummallekin puolelle kappeleita. Niissä sijaitsi eri pyhimyksille omistettuja alttareita, joita keskiajan lopulla oli kirkossa kaikkiaan 42. Myös kirkon holvit korotettiin 1400-luvun jälkipuoliskolla nykyiseen 24 metrin korkeuteen. Uuden ajan alkuun mennessä oli kirkkorakennus saanut pääosin nykyisen muotonsa. Myöhempien aikojen tuotetta on ennen kaikkea kirkon torni, jota lukuisten tulipalojen vuoksi on moneen kertaan uusittu. Suurimmat vahingot aiheutti Turun palo vuonna 1827. Silloin lähes koko kaupunki tuhoutui, niin myös tuomiokirkon sisusta ja torni. Nykyinen meren pinnasta 101 metrin korkeuteen kohoava torni joka rakennettiin palon jälkeen, on kirkon ja koko kaupungin laajalti näkyvä tunnusmerkki. Turun tuomiokirkko ja Aurajoki - 1.7.2010 ('S&J'). (Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä, nettisivut, 2011): Kirkon sisustus on pääosin Turun palon jälkeiseltä ajalta. Alttaritaulun aiheena on Kristuksen kirkastuminen, ja sen maalasi vuonna 1836 ruotsalainen Fredrik Westin. Uusklassillinen alttarirakennelma samoin kuin kirkon keskiosan saarnatuoli ovat niin ikään 1830-luvulta. Niiden suunnittelijana toimi tunnettu arkkitehti C. L. Engel. Alttarikuorin seiniä ja kattoa koristavat kansallisen maalaustaiteemme perustajan, hovimaalari R. W. Ekmanin freskot. Romanttiseen tyyliin maalatut kuvat esittävät Jeesuksen elämänvaiheita ja kahta Suomen kirkon historian merkkitapausta. Toinen niistä kertoo kristinuskon tulosta Suomeen piispa Henrikin kastaessa suomalaisia Turun Kupittaan lähteellä. Toisessa kuvassa uskonpuhdistaja Mikael Agricola ohjentaa kääntämänsä ensimmäisen suomalaisen Uuden testamentin kuningas Kustaa Vaasalle. Lasimaalaukset kirkon pohjoispuoleisissa kappeleissa ovat taiteiljia Wladimir Swertschkoffin käsialaa 1870-luvulta. Tuomiokirkon monista pyhimysalttareille tarkoitetuista kappeleista on myöhemmin tullut hautakuoria. Myös kirkon lattian alle on aina vuoteen 1784 suoritettu hautauksia. Eri puolilla tuomiokirkkoa voidaankin nähdä kansamme merkkihenkilöiden hautakiviä tai -muistomerkkejä. Keskiajan merkkimiehistä lepäävät tuomiokirkossa mm. piispat Hemming, Maunu II Tavast, Olavi Maununpoika, Konraz Bitz ja Maunu III Särkilahti sekä Viipurin linnan kuuluisa päällikkö Knut Posse. Uskonpuhdistuksen jälkeisistä piispoista ovat täällä leposijansa saaneet mm. Isak Rothovius ja kolme Gezeliusta. Turun tuomiokirkko ja Aurajoki - 1.7.2010 ('S&J'). (Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä, nettisivut, 2011): Kirkon sivukuoreihin on 1600-luvun suomalaisista sotapäällikköistä haudattu hakkapeliittain johtaja Torsten Stålhandske sekä marsalkat Åke Tott ja Evert Horn. Tunnetuin tuomiokirkon hautamuistomerkeistä on kuitenkin kuningatar Kaarina Maununtyttären sarkofagi. Eerik XIV:n puoliso eli viimeiset vuosikymmenensä Suomessa ja haudattiin 1613 tuomiokirkkoon. Tuomiokirkko on vuosisatojen aikana joutunut kokemaan monia kovia kohtaloita. Sekä sotien aikaiset ryöstöt että tulipalot ovat verottaneet sen aikanaan rikasta esineistöä. Osa siitä on säilynyt ja koottu tuomiokirkon etelälehterillä olevaan kirkkomuseoon. Perusteellinen kirkon korjaus valmistui vuonna 1979, jolloin tuomiokirkko mm. varustettiin nykyaikaisella tekniikalla. Senkin jälkeen kirkossa on Turun palon jälkeistä sisustusta lukuunottamatta pääosin keskiaikaisen katedraalin leima. Vuonna 1980 saatiin kirkkoon suomalaisen Urkurakentamo Veikko Virtasen valmistamat 81-äänikertaiset urut. Turun tuomiokirkko ja Aurajoki - 1.7.2010 ('S&J'). Turun tuomiokirkko kuvattuna kesäillan hämärässä 1.7.2010 ('S&J'). Turun tuomiokirkko ja Aurajoki - Aninkaistenkadun silta ~ 1.7.2010 ('S&J'). Sillan jälkeen (kuvasta oikealle kaakkoon) kadun nimi muuttuukin pian Uudenmaankaduksi. Raitiovaunu Aurajoen ylittävällä sillalla 1930-luvun postikortissa - tarkemmat tiedot puuttuvat. Silta nimeltään 'Auransilta', jatkeena etelänpuolen 'Kaskenkadulle'. Lähetti 'RT' (13.5.2011).

Aurajoen rantanäkymiä Turun keskustassa: I) Aurajoen rannoilla on säilynyt vanhaa rakennusperinnettä. Kuvassa kesäillan hämärää tunnelmaa - liiketiloissa 'Artek' ja pihaporttikongeista pääsy terassielämään (1.7.2010 ~ 'S&J'). Suven iltahämyssä Aurajoen rantaelämä jatkuu myöhäänkin - 1.7.2010 ('S&J').