Lahti urheilukaupunkina: A Lahden hiihtostadion ja sen kolme erikokoista hyppyrimäkeä ovat Lahden maamerkkejä ja tunnuskuvia (5.8.2006 ~ 'S&J'). Suurimman mäen alastulotasanne toimii kesäisin suosittuna maauimalana Hyppyrimäet ja viereinen urheiluväen 'palvelutalo' kuvattuna 5.8.2006 ('S&J'). Näissä aurinkoisissa kuvissa hiihtohistoriamme synkimmät muistot juuri Lahdesta tuntuvat jääneen taka-alalle - anteeksi ei kuitenkaan halua antaa edes kesähelteillä. Lahden Hiihtostadionin pääkatsomo on upea rakennelma, kuppi-istuimia löytyy 4750 katsojalle. FC Lahti pelaa Veikkausliigaottelunsa muutamia poikkeuksia lukuunottamatta tällä areenalla - perinteikäs Kisapuisto on toiminut kunniakkaasti muutamia kertoja vara-areenana 2000-luvulla. Kuvattu 5.8.2006 ('S&J'). LINKKI: Lisää kuvia Lahden Hiihtostadionilta. Lahden Kisapuisto on perinteikäs jalkapalloareena. FC Lahti siirtyi kaudelle 2011 pudottuaan 1. divisioonaan pelaamaan kotipelinsä Kisapuistossa, koska Hiihtostadion on laajoine juoksu- ja huoltoalueineen melko kolkko ja 'etäinen' jalkapallofaneille. Kuvattu 10.8.2009 ('S&J'). Kisapuistossa istutaan melkein sivurajoilla ja tunnelma on tiivis. LINKKI: Lisää kuvia Lahden Kisapuistosta. LINKKI: Erikoissivullemme: Lahden jalkapallohistoriikkia. Lahden jäähalli ('Isku Areena') kuvattuna 17.4.2010 ('S&J'). LINKKI: Erikoissivulle: Lahden jäähallissa 4.3.2010 (Pelicans-Kärpät).

Lahden keskeinen 'Aleksanterinkatu' ja sen lähipoikkikadut: B Tässä huhtikuun (2009) alkupuolen kuvassa ei vielä ole tietoakaan 'menokadusta' - valomainostekstistä huolimatta. Kolkolta näyttää 'Rautatienkadun' kävelykatuosuus näissä puitteissa - kuvattu 9.4.2009 (Sinikka J). Lehmus kuvassa on Olavi Lanun taideteos vuodelta 1985 - lehdettömässä puunrungossa päällä havaittavissa ihmishahmo - ihminen osana luontoa. Aleksanterinkadun itäsuunnalla tavaratalo 'Sokos' - kuvattu 3.3.2010 ('S&J'). Aleksanterinkatu loppuu länsipäässä linja-autoaseman edustan liikenneympyrään, jonka lounaiskulmassa sijaitsee Lahden konservatorio (konserttitalo Concis * 1918 Viipurin musiikkiopisto) - kuvattu 3.3.2010 ('S&J'). Aleksanterinkadun itäpään liikennevaloista, liki linja-autoasemaa - kuvattu 3.3.2010 ('S&J').

Lahden torin maisemissa: C) 'Aleksanterinkatu' on Lahden keskeisin katu, kauppatori osuus lisäksi sen keskikohdille - kuvattu 5.8.2006 ('S&J'). Kuva on otettu Alex Park-hotellin ikkunasta itään kauppatorin suuntaan. Kauppatorin laidalla 'Vaarin Kahvila' - kuvattuna 1.9.2009 ('S&J'). Kauppatorin itäreunalla - Ravintola 'SantaFe' - kuvattuna 3.3.2010 ('S&J'). Lahden toria reunustavat korkeat kerrostalot, joista osalle on ehtinyt kertyä kunnioitettavaa ikääkin - elegantisti kestäneet vuosia. Kuvattu 9.4.2009 (Sinikka J). Kauppatorin pohjoislaitaa kuvattuna 9.8.2009 ('S&J'). Lahden torin luoteiskulmassa - Rauhankadun ja Vapaudenkadun kulmassa sijaitsee tämä rakennus - kuvattu 3.3.2010 ('S&J').

Lahden keskustan rakennuksia: D 'Etelä-Suomen Sanomat'-lehtitalon seinällä uutta mainontaa - kuvattu 1.9.2009 ('S&J'). Hämeenkadun ja Rauhankadun risteys. Samainen 'Etelä-Suomen Sanomat'-lehtitalo - Rauhankadulta, edessä Hämeenkadun risteys - kuvattu 3.3.2010 ('S&J'). Hämeenkadulta ennen Rautatienkadun risteystä - kuvattu 3.3.2010 ('S&J'). Pieni kahvila ja Oskari Rajasen liike. Hämeenkadun ja Rautienkadun risteys - kuvattu 3.3.2010 ('S&J'). Oskari Rajasen liike ja ravintola 'Taivaanranta'. Vastapäätä linja-autoasemaa sijaitsee tämä 'Iloisen Kulkijan Baari' - kuvattu 10.8.2009 ('S&J').

Lahden Vuorikadulta: E) Lahden 'Vuorikatu 16' - kuvattu 31.8.2009 ('S&J'). Vuorikatua edelleen länteen Hiihtostadionin suuntaan - kuvattu 3.3.2010 ('S&J'). Vuorikatua edelleen länteen Hiihtostadionin suuntaan - kuvattu 4.3.2010 ('S&J'). Vuorikadulta - kuvattu 9.4.2009 (Sinikka J). Vuorikadulla sijaitsee myös vanha 'Lahden kansakoulurakennus' (1902) - kuvattu 17.4.2010 ('S&J'). Sama 'Lahden kansakoulurakennus' kuvattuna vanhassa 'museokuvassa'. (Lahden nettisivut, 2010): August Fellman perusti omalla kustannuksellaan ensimmäisen kansakoulun Lahden kylään vuonna 1871. Kymmenen vuotta myöhemmin Valtionrautatiet perusti Lahden varikolle oman kansakoulu, jossa oli sekä suomen- että ruotsinkielinen osasto. Lahden taajama sai pärjätä näillä oppilaitoksilla vuoteen 1894, jolloin kauppala perusti oman kansakoulunsa. Se aloitti toimintansa K. Kollinin talossa Hämeen- ja Mariankatujen kulmassa. Kauppalan kansakoulun alku oli hyvin vaatimatonta. Tilaa oli aluksi vain puolelle halukkaista oppilaista. Parannusta tilanteeseen toi Vuorikadun varrelle vuonna 1902 valmistunut kansakoulurakennus. Lahden kaupunki joutui huolehtimaan taajama-alueensa laitaosien kouluista yhdessä Hollolan kunnan kanssa.

Lahden linja-autoasema: F) Lahden linja-autoasema - kuvattu 9.8.2009 ('S&J'). (Rakennusperintö, 2010): Sota varjosti Lahden linja-autoaseman avaamista. Asema otettiin käyttöön syksyllä 1939. Lahden kaupunginarkkitehti Kaarlo Könönen ja apulaiskaupunginarkkitehti Irma Kolsi piirsivät aseman, jonka arkkitehtoniset ja liikennejärjestelymallit ovat selvästi peräisin Tampereelta. Rakennuksen jako kolmeen erilaiseen toimintoon toteutettiin samalla tavalla kuin esikuvassa, sen sijaan Lahden aseman kellotorni on hoikka ja korkea. Se oli aikanaan tärkeä maamerkki ympäristössään. Komea sisääntulokatos alkoi niin ikään vakiintua linja-autoasemien tunnuspiirteeksi. Sisätiloissa painotettiin yleensä odotussalia, joka oli tavallisesti kaksikerroksinen ja kookkain ikkunaryhmin varustettu. Lahden linja-autoaseman viihtyisät sisätilat henkivät mukavasti ajoista entisistä - 9.8.2009 ('S&J').

Lahden rautatieasema: G) Lahden rautatieasema - kuvattu 3.3.2010 ('S&J'). Daniel Nyblinin kuvaama postikorttiotos Lahden toisesta rautatieasemasta, joka toimi vuosina 1874-1935. Vastaava varhainen otos Lahden toisesta rautatieasemasta, joka toimi vuosina 1874-1935. Kuvausajankohta ei tiedossa. LINKKI: Lisää kuvia Lahden rautatieasemalta. Lahden rautatieaseman itäpuolella - aivan laiturialueella - sijaitsee tämä mielenkiintoinen puurakennus, jolla varmasti on oma historiansa 'rautatiekäytössä'. Nykyisin mainoskyltit kertovat: 'Lasiateljeet'. Kuvattu 4.3.2010 ('S&J').