Ennen satamaa vielä piipahdus Ravintola Sataman Helmeen: A) Ravintola Sataman Helmi tunnustaa vuosilukua 1850 kaikessa perinteikkyydessään - venäjänkielisiä kirjaimiakin tarjolla (S&J ~ 12.7.2009). Sataman Helmestä on jo näköyhteys sataman makasiiniravintoloihin - helppo suunnistaa. (S&J ~ 12.7.2009). Kuopiossa on suhteellisen paljon ravintoloita, baareja, terasseja, pizzerioita ja kahviloita. Jokaiselle jotakin. Kuvassa esittäytyy Ravintola Sataman Helmi Kauppakadun ja Satamakadun kulmassa sataman puistojen tuntumassa. Tällä ravintolalla on pitkät perinteet, sillä ovesta löytyy vuosiluku 1850 (S&J ~ 12.7.2009). Kauppakatu 2: Kuopion vanhimmassa asuin- ja liiketalossa, Bastmanin talossa, jatketaan "vuurmannien" taukotuvan perinteitä ravintolatoimintana Sataman Helmessä. Rahti- ja henkilöliikenteen ansiosta syntyi 1880-luvulla uusi ammattikunta - ajurit. Kuopion historian kolmas osa kertoo, että vuonna 1880 Kuopiossa 89 miestä ja kolme naista sai elantonsa hevosliikenteestä. Vuurmannit eli kuorma-ajurit huolehtivat rahdista, hyyrikuskit eli issikat tai vossikat hoitivat henkilöliikennettä. Esimerkiksi Puijolle pääsi issikalla kahdella markalla, kertoo matkaopas Matkasuuntia Suomessa I-IV 1880-1890. Sataman Helmi-ravintola oli remonttikelmun alla suojassa - molemmat kuvattu 22.4.2012 (S&J).

Satamamakasiinien Ravintola Wanha Satama ja Albatrossi: B) Ravintola Wanhassa Satamassa voi terassilta mukavasti seurailla sisävesilaivojen lähtöjä ja saapumisia (S&J ~ 12.7.2009). Wanha Satama-ravintolan terassiaitojen takana risteilylaivojen miehistö kiertää houkuttelemassa turisteja lounasristeilylle - ei sovi kierroksemme ohjelmaan. Risteilyt ovat liian trendikkäitä tälle kierrokselle (kuva: S&J ~ 12.7.2009). Makasiiniravintola Albatrossi on sopivasti aivan vieressä, sivumyötäinen tuulikaan Kallavedeltä ei siirtymistä häiritse (S&J ~ 12.7.2009). Albatrossin terassilta voi siirtyä myös sisätiloihin, jos lasitavara kiinnostaa tässä vaiheessa projektia (S&J ~ 12.7.2009). Varsinaisesta satamasta löytyy vanhoista rantamakasiineista tyylikkäästi muokattuja ravintoita - tässä Albatrossi (S&J ~ 12.7.2009). (Askeleita Kuopiossa): Satama-alueella on säilynyt kolme neljä perinteistä satama-aittaa. Tämän aitan edustaa kaupunki on maisemoinut vastaamaan nykyaikaisen sataman käytännöllisiä sekä esteettisiä vaatimuksia. Toinen satama-alueen vanhoihin makasiineihin hyvällä maulla sijoitettu ravintola on tämä Ravintola Wanha Satama (S&J ~ 12.7.2009).

Kuopion matkustajasatama: C) 'Ukko'-alus Kuopion matkustajasatamassa odottamassa risteileviä turisteja - 12.7.2009 (S&J). (Askeleita Kuopiossa): Kuopion kaupungin kukoistus kauppa- ja teollisuuskaupunkina alkoi, kun Saimaan kanava valmistui Kuopioon saakka 1856. Täältä purjehdittiin Viipuriin, Pietariin ja maailman merille. Voi- ja puukauppa ulkomaille kukoisti, lähirannoilla rakennettiin höyrylaivoja ja lotjia. Esimerkiksi purjehduskaudella 1880 satamassa kävi "34 purjelaivaa, 9 höyrylaivaa ja 9 pienempää höyryvenettä sekä kaksi hinauslaivaa", kertovat Bruno Granitin tilastot. Matkustajalaivat kulkivat päivittäin säännöllisillä reiteillään maakunnan pitäjiin ja välittivät sekä tavara- että henkilöliikennettä. Ennen rautatien tuloa Kuopioon (1889) ja maantiesillan rakentamista pohjoiseen (Kallan sillat 1932) satama oli tärkeä kaupungin ja Savon talouselämälle. 1930-luvulla satama alkoi hiljetä rautatie- ja maantiekuljetusten kasvaessa. Saimaan kanavan avauduttua uudelleen 1970-luvulla tavaraliikenne ja tullilaitos siirrettiin Kumpusaareen. Satamaan jäi vain henkilöliikenne. Nykyisin sisävesilaivat risteilevät Kallavedellä, poikkeavat Alahovin viinitilalle, Hietasalon hiekoille ja Heinäveden luostareihin ja purjehtivat aina Savonlinnaan saakka. Täällä on myös vierasvenesatama. Kesäisin satamatorilla on torikauppaa, konsertteja ja viinijuhlat, syksyllä kalaryssäys, talvella jäämaraton. Osa satamatorista muokattiin puistoksi 1933 Bengt Schalinin piirustusten mukaan ja 1990-luvulla sitä uudistettiin Seppo Hiekkalan suunnitelman pohjalta. Satamalaitureita on laajennettu ja kivetty, keskellä toria on esiintymislava. Mainos houkuttelee myös varmuuden vuoksi - 12.7.2009 (S&J). Kuopion matkustajasatamassa riittää katseltaa ja risteilyille piisaa jopa valinnanvaraa - 12.7.2009 (S&J). Kuopion matkustajasatamaa kuvattuna 13.6.2010 (S&J). Kuopion matkustajasatamassa järjestettiin Kalaryssäys-markkinat 9.9.2011 (S&J). Lisää kuvia Kuopion matkustajasatamasta erikoissivulla.

Kuopion vankila Maljalahden kaupunginosassa: D) Kuopion vankila (aiemmin lääninvankila) Maljalahden kaupunginossa - 22.4.2012 (S&J). Kuopion vankila (aiemmin Kuopion Lääninvankila) on vankila Kuopion Maljalahden kaupunginosassa (Itkonniemenkatu 2b). Kuopion vankilassa oli 93 paikkainen suljettu laitos, ja sen yhteydesä on 20-paikkainen vapauttamisyksikkö. Vuonna 2016 keskimäärin yksiköissä oli 93 ja 19 vankia. Vangit tulevat tavallisesti Keski-Suomen, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon maakunnista. Henkilöstöä vankilassa on 75. Historiaa: Kruunun- eli lääninvankila aloitti vuonna 1780. Nykyisellä paikallaan se on ollut vuodesta 1829 lähtien. Ensimmäinen rakennusvaihe on arkkitehti Carl Ludvig Engelin suunnittelema kolmikerroksinen kivinen rakennus, jonka keisari Aleksanteri I määräsi rakennettavaksi. Toinen rakennusvaihe valmistui 50 vuotta myöhemmin ja kolmas vaihe, punatiilinen nelikerroksinen ristinmuotoinen rakennus valmistui vuonna 1888. Ristimäinen vankilarakennus muistuttaa Pietarin Krestyn vankilaa (Wikipedia, 2019).

Kuopion linja-autoasema: E) Kuopion linja-autoasema rautatien pohjoispuolella - Puijonkadun varrella - 22.4.2012 (S&J). (Yle Uutiset, 2.7.2014): Kuopion linja-autoasemalla on tiistaista lähtien liikkunut runsaasti työkoneita, kun saneeraustyöt aloitettiin asemalaiturilla. Tarkoituksena on uudistaa linja-autoaseman alueelta muun muassa vesijohtoja ja viemäreitä. Työt liittyvät Kuopion kaupungin suunnitelmiin uudistaa koko matkakeskuksen alue ja rakentaa sinne esimerkiksi runsaasti liiketiloja. – Nykyiset tai entiset odotuslaiturit puretaan, uusitaan se koko kenttä ja linja-autojen odotustilat siirtyvät nykyisen tavara-aseman sivulle, matkahuollon eteen. Sinnehän on suunnitteilla nyt sitten liikerakennuksia, johon on aikanaan tulossa matkahuollon uudet tilat ja linja-autoaseman odotustilat, kertoo rakennuttajapäällikkö Jukka Rissanen. Alueelle suunnitellaan myös isoa pysäköintitaloa, johon kuuluu satoja pysäköintipaikkoja. Lisäksi suunnitelmissa on useita pyöräparkkialueita. – Iso asia tässä uudistuksen tekemisessä on tulevien rakennusten alle jäävä hulevesiviemäri, joka on siirretty kadun alle. Viereisiltä kaduilta on jo on uusittu viemäreitä, sähköjä ja vesijohtoja, sanoo Rissanen. Saneeraustyöt linja-autoasemalla ja sen ympäristössä valmistuvat syksyllä. Vuoden loppuun mennessä valmistuu myös uusi kevyen liikenteen väylä Puijonkadulta Pappilanrinteelle. Tällä viikolla puolestaan otetaan käyttöön valmistuneet Pappilanmäelle johtavat portaat. Varsinainen uuden matkakeskuksen ja liiketilojen rakentaminen aloitetaan myöhemmin. Rakentamisajankohtaa ei ole vielä päätetty. Tällä hetkellä linja-autot lähtevät aseman vastakkaiselta puolelta. Nykyisten bussilaitureiden tilalle tulee jatkossa linja-autojen pysäköintialue. (Savon Sanomat, 17.4.2018): Kuopion uuden matkakeskuksen rakentaminen alkoi – ratapihan uudistaminen odottaa yhä rahoitusta. Kuopion Matkakeskusalueen mittava rakennusurakka on käynnistynyt. Kevään ja syksyn aikana maanrakennustöitä tehdään linja-autokentän ja rata-alueen vieressä. Syksyllä alkavat rautatien alikulkutunnelin muutostyöt, jossa nykyinen vino tunneli oikaistaan suoraksi. Vanhalle tunneliosuudelle suunnitellaan uusiokäyttöä. Lisäksi asemanseudulle toteutetaan älykäs informaatiojärjestelmä. Asemanseudusta tarjoaa jatkossa liikenne- ja matkustajapalveluiden lisäksi asunto-, toimisto- ja liiketiloja. Kuopion linja-autoasema kuvattuna 22.4.2012 (S&J). Myöhemmin linja-autoaseman sisätilat pidettiin pitkään kokonaan suljettuina matkustajilta. Rakennus jökötti autiona.