Vanhat kunnon höyryhepat (kuvauspaikat epäoleellisia): A) H8 (Hv1) Väliraskas henkilöliikenneveturi VR:n n:o 575 vuodelta 1920 (Lokomo, Tampere). Kuva Metso Minerals Oy / Emil Aaltosen museo. S.Halttunen lähetti tämän kuvan 8.1.2012 saatesanoilla: Viimeinen kriisivarastoon lähdössä olevien höyryveturien jono ilmeisesti Pieksämäen ratapihalla. Ajankohta ei tiedossa. S.Halttunen lähetti tämän kuvan 8.1.2012 saatesanoilla: Kriisivarastoja alettiin purkaa jo 1970-luvun lopulla. Tällöin osa vetureista romutettiin ja joitakin yksilöitä koekunnostettiin ajokuntoon Kuopion konepajassa ja Pieksämäen varikolla. Ensimmäisten joukossa kunnostettiin Ukko-Pekka -veturi (Hr 1) numero 1004, joka on tässä lähdössä Pieksämäeltä kohti Kuopiota. Nykyään tämä veturi on esillä Haapamäen höyryveturipuistossa. Höyryveturi Hr1 (P1) - #1007 (kuva: Sakari Laipio). Höyryveturi # 551 kuvattuna tunnistamattomalla asemalla - ajankohtakaan ei tiedossa. Höyryveturi # 1050 kuvattuna tunnistamattomalla asemalla - ajankohtakaan ei tiedossa.

Rautatieaiheisia kuvia yhdistettynä muihin kulkuneuvoihin: B) T.Muurisen esille laittama mielenkiintoinen juna- ja lentokaluston 'yhdistelmäkuva' (kuvaaja tuntematon). Kone on Gloster Gauntlet - kuvauspaikka tuntematon (toistaiseksi). ('JP', 26.5.2011): Lahdessa tämännäköinen paikka voisi löytyä Länsi-Harjulta, ratapihan etelä- ja Helsingintien itäpuolella. Siellä on ollut sekä harjua että sotilaslaituri. Vesivehmaan kentällä oli sodan aikana täydennyslentolaivueiden harjoituskoneita ja sodan jälkeen siellä oli varastohalli. Gauntletti sopii hyvin kumpaan tahansa. Olipa kuva mistä tahansa, on siinä ehkä enemmän sodan jälkeisen romuvarastoinnin tunnelmaa. Vai? 1950-luvun loppupuolella kuvattu miesryhmä kiskoautolla liikkeellä jossakin (Packard vm. 1938). Kuva: 'JR', 8.1.2012. Ilmeisesti sama Packard-merkkinen rata-auto kuin edellä. Auto oli alunperin 'normaalisti' kumipyörillä varustettu ja ollut maantiekäytössä. Jossakin vaiheessa pyörät on vaihdettu rautapyöriin ja auton alle rakennettu tunkki, jonka avulla auto voitiin nostaa kiskoja vastaan sen verran ylös että auto voitiin kääntää niin, että saatiin auton nokka kotiinpäin ja pyörät laskettua kiskoille. Tämä auto oli VR:llä silloisessa Seinäjoen sähköhuollossa käytössä suunnilleen vuosina 1962-1970. Autolla sähköalueen päällikkö apulaisineen teki tarkastusmatkoja asemille, tarkistaen sähkö- ja puhelinlaitteita, sekä korjaus- ja huoltotehtävissä. Kuljettajina toimi muutama sähköasentaja, jotka olivat suorittaneet määrätyn tutkinnon radalla ajamista varten. Raimo Tullila kuvassa auton katolla istumassa. Kuva: Raimo Tullilan kokoelma.

Rautatieonnettomuuksia (paikka ei tiedossa tai ei ole oleellinen): C) Höyryveturi #804 joutunut onnettomuuteen - ehkä 1930-luvulla? Kaikki tiedot tapahtumasta ja paikasta puuttuvat (Vaunut.org).

Rautatieasemia tai ratapihanäkymiä, joita ei olla pystytty toistaiseksi tunnistamaan: D) Lautatarha - kapearaiteinen rautatie. Taustalla varsinainen normaali rautatie ja ilmeisesti asema. Paikkaa ei olla sataprosenttisesti tunnistettu. Lähettänyt kesäkuussa 2011 nimimerkki 'Harrastaja'. ('JV', 16.8.2011): Voisiko tämä olla Simo? Asemarakennuksen profiili sopisi. Vasemmalle Ouluun, oikealle Kemiin, etualalla joen rantaan vievä satamaraide, jonka varrella paikallisen sahan lautatarha. Tällaista jälkeä ratapihoillemme saattoi syntyä vain sotavuosina 1917 ja 1939-45. Tämän kuvan mukana albumin irtolehdellä ei ole kulkenut minkäänlaista tekstitietoa siitä, missä ja koska otos on kuvattu. Kaikki vihjeet kiinnostavat.

Ratojen rakentamista tai kunnostamista (topparoikat) ~ kuvia 'ratalinjoilta': E) E.Härön kokoelmista - ilmeisesti kuvattu vuoden 1930 tienoilla. Kuvassa ainakin kahdeksan höyryveturia kahdessa jonossa rinnakkaisilla raiteilla. Vasemmanpuoleisen veturin numero ilmeisesti 622 ja oikeanpuoleinen 620. Kuvan lähetti käyttöömme 'RT' (18.5.2011). Myös E.Härön kokoelmasta (sama lähettäjä) - mahdollisesti samalta paikalta kuin edellinenkin kuva? 'AR' lähetti 18.12.2011 tämän kuvan, josta puuttuu kaikki tiedot. Väkeä on radankunnostuspuuhissa - kaksi naistakin näkyy lapiohommissa. Kyseisellä kohdalla on kaksoisraiteet. Tunnistaako joku paikan? Kuvassa 1920-luvulla käytössä ollut rautateiden pengerhöylä. Kuva kirjasta 'VR Rakennusmestarien matkassa'. Missä? VR käytti tätä kuvaa alkuvuodesta 2012 juhlavuotensa (150v) nettisivulla. Huomiota kiinnittää ensimmäisessä resiinassa kyyditettävänä oleva 'pomomies' - mies muistuttaa mahtavuudessaan ihan Buffalo Billiä. Kuvauspaikkaa on hyvin vaikea jäljittää - ellei lippumies ole muuten tuttu. Mukana kuvan kanssa VR-sivulla oli seuraava 'historiikki: Jo varsin varhaisesta vaiheesta lähtien rautatiet työllistivät suuren määrän ihmisiä. Miksi ja miten uusiotyöpaikasta muodostui ammattikunta? 1800-luvun alkupuolella ei ollut pienintäkään aavistusta siitä, mitä rautateiden kehitys toisi tullessaan. Vuonna 1871 rataverkkoa rakennettaessa Valtionrautateiden palveluksessa oli likimain 800 vakinaista henkilökunnan jäsentä sekä noin 150 konepajalaista. Kasvu oli hurjaa, ja työntekijöiden lukumäärä moninkertaistui tultaessa 1900-luvulle; vuonna 1917 työntekijöiden lukumäärä oli jo yli 28 000. Yhtäkkiä oltiin tilanteessa, jossa ihmisiä piti kouluttaa, huoltaa sekä majoittaa toiminnan ylläpitämiseksi. Lukujen alle kätkeytyy varsin moninainen joukko ihmisiä, jotka sijoitettiin lukuisiin eri tehtäviin nopeasti kasvavassa organisaatiossa. Työntekijämäärän täyttämiseksi Valtionrautatiet rekrytoi ihmisiä ympäri yhteiskuntaa. Vaikka 1900-luvun alussa ihmisten välillä vallitsi tarkka erottelu eri luokkiin, yhden katon alla riitti työtä niin upseereille kuin tavallisille kansakoulun käyneille työläisillekin. Maanpuolustuksen yhteiskunnallisesta asemasta kertoo se, että usein korkeimmat virat täytettiin entisillä upseereilla, joiden luotettiin osaavan johtaa suuriakin ihmismääriä asemansa vuoksi. Alempi virkamiehistö puolestaan koostui pääosin entisistä aliupseereista. Usein arvoasteikon alimmalla portaalla olevat työtehtävät, kuten asema-, vaihde- ja junamiehen työt pyrittiin täyttämään paikallisella työvoimalla, jolle työpaikka tarjosi turvallisen elannon sekä hyvät etenemismahdollisuudet. Monet perheet olivatkin useita sukupolvia Valtionrautateiden palveluksessa. Ammattikunnan virallista olemusta luotiin ja kehitettiin vuodesta 1887 lähtien pidetyissä rautatieläiskokouksissa, joissa pohdittiin ammattiin liittyviä kysymyksiä sekä esitettiin kritiikkiä silloisesta rautatielaitoksesta. Ammattikunnan synnyn taustalla on kuitenkin myös voimakas yhteisöllisyyden tunne, jota rautatieläiset aktiivisesti loivat yhdessä toistensa kanssa. Yhteisöllisyyden ytimen muodostivat vapaa-ajan aktiviteetit. Rautatieläiset ylläpitivät urheiluseuroja, kirjastoja ja lukutupia, joiden seurauksena sekalaisesta ja vakiintumattomasta joukosta ihmisiä muodostui lopulta lähes perheeseen verrattavissa oleva yhteisö, jossa jokainen tunsi toisensa. Veturimiehet perustivat lopulta Suomen Kuljettaja- ja Lämmittäjäyhdistyksen vuonna 1898, mikä sysäsi ammattikunnan vakiintumista askeleen eteenpäin. Määrittelemättömästä, mutta yhtenäisestä työntekijäjoukosta muodostui hiljalleen virallistettu ja varteenotettava ammattikunta.

Huolto pelaa: F) Matkustajavaunun istuimien rakentamista Pasilan konepajalla v.1948 (kuva: Sakari Laipio). Vaununsiivooja imuroi 2-luokan päivävaunun istuimia - kuva: Sakari Laipio. Desinfioijalla selässään säiliö, jossa puhdistusainetta (2-luokan päivävaunun istuin). Kuva: Sakari Laipio.

Mainoksia ja julisteita: G) VR-mainos ilmeisesti 1950-luvun loppupuolelta - lättähattujen ajalta. Veturikuljettajilla oli 'vientiä'.

'Museotunnelmia': H) Elias Uotinen kuvasi tämän museojunan Tampereen asemalla 10.9.2011 (kiitos käyttöluvasta): Sr1 3028 ja Tk3 1136 vierekkäin. Sr1 oli juuri pysähtynyt Tk3:n viereen puhumaan sen kuljettajan kanssa, ja hetken päästä lähti jälleen etelää kohti. Elias Uotinen kuvasi tämän museojunan Tampereen asemalla 10.9.2011 (kiitos käyttöluvasta): Dr12 2216 palasi juuri viimeiseltä museojunalähdöltään Tampereelle kello 15.35. Tähän päättyi museojunavuorot. Eljas Pölhö kuvasi tämän yhdistelmän Nummelassa 13.9.2010 (kiitos käyttöluvasta): T3647 lähti Nummelasta n. 12:35. Junapaino oli n. 2000t. Hr1 1021 oli kovilla tarvitsi apua Dv12 2555+2558-parilta. Kuvan juna taitaa olla painavin, mitä koskaan on laitettu suomalaisen höyryveturin perään.

Matkustuskuvia (junien sisäkuvia): I) Henkilöjunassa Kotkasta Kouvolaan 12.6.2010 ('S&J'). InterCity-junassa 12.6.2010 ('S&J') - Kouvolasta Lahteen. InterCity-junassa 13.6.2010 ('S&J') - Kouvolasta Kuopion suuntaan.