KUOPIO jalkapallokaupunkina (sivu #1/2) (historiikkia eri kausilta):

(Jukka Joutsi * viimeiset muutokset: 9.7.2020).

KUOPION jalkapallosivullemme #2/2 (alkaen vuodesta 2000).

(Viralliset nettisivut)

(Wikipedia)

KUOPION jalkapallovuodet ennen 1930-lukua (erikoissivullemme).

1930: Suomessa alkoi uusi sarjajärjestelmä - KuPS B-sarjaan:

Suomen jalkapalloilussa siirryttiin sarjajärjestelmään vuonna 1930. A-sarjaan (nimitystä Suomen sarja käytettiin myös) pääsi kahdeksan joukkuetta ja sen alapuolelle perustettiin B-sarja.
Nämä sarjojen nimitykset muuttuivat vuonna 1936. A-sarjasta tuli Mestaruussarja ja B-sarjasta ensin Itä-Läns'-sarja (sen nimi muuttui v. 1943 Suomen sarjaksi ).

KuPS pelasi vastaperustetussa B-sarjassa (pääsi Savon piirin mestarina):

Uusi B-sarja pelattiin raakasti suoraan cup-kilpailumuodossa - KuPS voitti ensin Kotkan Palloseuran 8-1, mutta toisella kierroksella tuli noutaja - Viipurin Sudet voittivat KuPS:in 3-1.

1931: KuPS B-sarjassa:

Kauden aluksi pelattiin piirikohtaiset sarjat, joiden voittajat saivat paikkansa kunkin kauden B-sarjassa. KuPS voitti piirisarjan 1931 puhtaalla pelillä:

Piirinsarjan voittajana B-sarjaan päässyt KuPS kohtasi cup-muotoisena pelatussa sarjassa edellisvuoden malliin ensimmäisellä kierroksella Kotkan Palloseuran ja voitti nyt 3-0.
Edelleen edellisvuoden tapaan KuPS putosi nousukahinoista toisella kierroksella hävittyään nyt jatkoajalla Helsingin Tovereille (HT) 3-5.

Kesän 1931 tapaus oli Tallinnan Kalevin vierailu Väinölänniemellä 28.7.1931. KuPS voitti 2-1 ja tappiosta muodostui virolaisille heidän pitkän Suomen kiertueensa ainoa tappio. KuPS:n maalintekijät olivat Tauno Antikainen ja Aaro Heikkinen.

Kauden 1931 KuPS-kokoonpanossa olivat Tauno Widkopp, Väinö Heikkinen, Patrik Henriksson, Kalle Hiltunen, Reino Antikainen, Eino Eskelinen, Aaro Heikkinen, Aaro Heikkinen, Erkki Mecklin, Hannes Hiltunen, Onni Kröger (Kaitokari), Tauno Antikainen, Eelis Lyytikäinen ja Hannes Poikonen.
KuPS-lyhenne tuli käyttöön vasta 1935, vihreämustat pelipaidat vaihtuivat nykyisiin keltaisiin myös samoihin aikoihin.

Kuopion Pallo-Toverit (KPT) perustettiin 18.10.1931:

Kauden 1931 päätteeksi osa KuPS:nkin pelaajista oli perustamassa toista jalkapalloilun erikoisseuraa Kuopioon - syntyi Kuopion Pallo-Toverit (KPT) eli Koparit.

1932: KuPS voitti piirisarjan ja pääsi B-sarjaan (viimeinen sija):

Savon piiri oli perustettu v. 1926. Kuopiolaisi piirin jäsenseuroja olivat vuoden 1933 Jalkapallokirjan mukaan vain KuPS ja KPT. Vuoden 1932 Savon piirin mestaruuden voittaneen KuPS:n (silloin vielä KPS) kuva mainitusta Jalkapallokirjasta (1933).
Samasta Jalkapallokirjasta (1933) ovat myös seuratiedot, jotka toimittaja Hugo Valpas oli koonnut lähes kauden 1932 pohjalta. KuPS:n peliasu oli tuolloin vielä mustavihreä raitapaita, valkoiset housut ja mustat sukat. Valokuvassa on mukavana yksityiskohtana maskottinalle päässyt voittopotrettiin mukaan.

Savon piirisarjassa pelasivat Kuopion ulkopuolisilta paikkakunnilta: Kajaanin Palloilijat (KP, KajP ja useimmin KaPa), Iisalmen Palloilijat (IP), Varkauden Urheilijat (VU), VPK:n Urheilijat (Varkaus), Savonlinnan Pallo-Kerho (SaPKo), Savonlinnan Riento, Pieksämäen Palloilijat (PP), Mikkelin Palloilijat (MP), Jyväskylän Palloilijat ja Jyväskylän Kisa-Toverit (JKT).

Kauden aluksi pelattiin piirikohtaiset sarjat, joiden voittajat saivat paikkansa kunkin kauden B-sarjassa. KuPS voitti piirisarjan 1932 vain yhden tasapelin rasittamana.
B-sarja eli valtakunnallinen toisen tason sarja ei enää mennyt yhtä hyvin, kuuden joukkueen yksinkertaisessa sarjassa KuPS jäi viimeiseksi yhdellä voitollaan.

Kuopion Pallo-Toverit oli myös mukana piirisarjassa, mutta sijoittui vasta viidenneksi. Peliasu jo tuolloin vihreä paita ja valkoiset housut.

KuPS yhteispotretissa Viipurin Reippaan pelaajien kanssa Viipurin pelimatkalla 1930-luvulla. KuPS:lla valkoiset housut. Kuopiolaisten maskottinallekin oli päässyt mukaan Viipurin reissulle.

1933: KuPS voitti piirisarjan ja pääsi B-sarjaan (viimeinen sija):

Kauden aluksi pelattiin piirikohtaiset sarjat, joiden voittajat saivat paikkansa kunkin kauden B-sarjassa. KuPS voitti piirisarjan 1933 vain kahden tasapelin rasittamana.
B-sarja eli valtakunnallinen toisen tason sarja ei enää (edelliskauden malliin) mennyt yhtä hyvin, kuuden joukkueen yksinkertaisessa sarjassa KuPS jäi viimeiseksi yhdellä tasapelillään.

Kuopion Pallo-Toverit oli myös mukana piirisarjassa, mutta sijoittui viimeiseksi.

1934: KuPS ja KPT pääsivät piirisarjasta mukaan B-sarjan itälohkoon:

Kauden aluksi pelattiin piirikohtaiset sarjat, joiden kaksi parasta saivat paikkansa kunkin kauden B-sarjassa. KuPS voitti piirisarjan 1934 puhtaalla pelillä. KPT sijoittui piirisarjassa KuPS:n jälkeen toiseksi ja pääsi myös mukaan kesän 1934 B-sarjan itälohkoon KuPS:n kanssa. B-sarjan itälohkossa KuPS sijoittui kolmanneksi ja KPT neljänneksi - A-sarjaan nousivat Viipurin Palloseura ja Viipurin Reipas

1935: KuPS ja KPT pääsivät piirisarjasta mukaan B-sarjan itälohkoon:

Kauden aluksi pelattiin piirikohtaiset sarjat, joiden kaksi parasta saivat paikkansa kunkin kauden B-sarjassa. KPT voitti Savon piirisarjan 1935 puhtaalla pelillä. KuPS sijoittui piirisarjassa KPT:n jälkeen toiseksi ja pääsi myös mukaan kesän 1935 B-sarjan itälohkoon KPT:n kanssa.
B-sarjan itälohkossa KuPS sijoittui toiseksi ja KPT jäi kolmanneksi - KuPS pääsi kahden lohkon parhaiden loppusarjaan (neljä joukkuetta), jossa KuPS kuitenkin jäi viimeiseksi. Seuraavan kauden ylimmälle sarjatasolle (jota v.1936 alettiin virallisesti kutsua mestaruussarjaksi ja sm-sarjaksi) nousivat lopulta TPS ja IF Drott (Pietarsaari).

KuPS karsi mestaruussarjapaikasta jo vuonna 1935, mutta silloin ei vielä onnistuttu. Kuvassa KuPS:n joukkue, joka pelasi Drottia vastaan karsintaottelusta. Raitapaidasta oli siirrytty yksiväriseen paitaan.

1936: KPT ja KuPS Itä-Länsi-sarjan Itäsarjassa (toinen sarjataso - ent. B-sarja).

KPT voitti Itäsarjan ja pääsi mestaruussarjan karsintasarjaan - ei noussut.

KPT voitti uuden toisen sarjatason 'Itä-Länsi'-sarjan Itäsarjan lohkonsa ja pääsi neljän joukkueen karsintasarjaan noususta mestaruussarjaan. Loppusarjasta nousivat kuitenkin VIFK ja Turun Urheiluliitto. KPT:n ohella Viipurin Reipas jäi edelleen toiselle sarjatasolle.

KuPS jäi samaisessa KPT:n voittamassa Itä-Länsi-sarjan lohkossa viidenneksi, eikä päässyt karsintasarjaan - säilytti kuitenkin sarjapaikkansa.

1937: KPT ja KuPS Itä-Länsi-sarjan Itäsarjassa (toinen sarjataso).

KPT voitti Itäsarjan ja nousi karsintasarjan kautta mestaruussarjaan kaudeksi 1938.

KPT voitti kuuden joukkueen kaksinkertaisen Itä-Länsi -sarjan Itäsarjan voitettuaan kymmenestä pelistä yhtä tasapeliä lukuunottamatta kaikki pelinsä. Karsintasarjasta KPT:n onnistui VPS:n kanssa nousta seuraavalle kaudelle 1938 nousta mestaruussarjaan.

KuPS jäi Itä-Länsi -sarjan lohkossa kolmanneksi ja säilytti sarjapaikkansa.

Kesän 1937 päätteeksi pelattiin vielä Kuopion jalkapalloherruudesta. Mestaruussarjaan nousunsa varmistanut KPT kohtasi piirisarjan finaalissa KuPS:n. Ottelun merkitystä Kuopiossa kuvaa se seikka, että peliin hankittiin erotuomari Helsingistä saakka ((E.Lundström).
KuPS voitti hegemoniaottelun Kurre Miettisen maalilla 1-0. KPT:n tuolloinen kantava voima, Onni Kaitokari kertoili myöhemmin vuoden 1984 haastattelussaan, että KPT oli tahallaan hävinnyt KuPS:lle, koska KuPS ei ollut sinä kesänä voittanut mitään. Kaitokari oli itse ottelun loppuhetkillä ampunut rankkarin ylärimaan, joten kaupunkilegenda oli valmis.

1938: KPT nousijana mestaruussarjassa: säilytti sarjapaikkansa

KPT pelasi kauden 1938 ensi kertaa SM-sarjassa. Kahdeksan joukkueen kaksinkertaisessa sarjassa KPT jäi seitsemänneksi eli toiseksi vimmeiseksi. Kuopiolaisten onnistui kuitenkin kolmen pisteen turvin säilyttää sarjapaikkansa ennen Kouvolan Susia.

KuPS säilytti sarjapaikkansa Itä-Länsi -sarjassa.

KuPS pelasi Itä-Länsi -sarjan Itäsarjassa ja päätyi kolmanneksi viiden joukkueen kaksinkertaisessa sarjassa. KuPS säilytti sarjapaikkansa.

1939-40 ~ Talvisodan aikaa:

KPT mestaruussarjassa, joka jäi vähän kesken: KPT pudotettiin lopulta.

Vuoden 1939 mestaruussarja jäi muutamia pelikierroksia myöten kesken, kun talvisota alkoi. Vuoden 1940 puolella sarjasysteemejä ei saatu käyntiin juuri lainkaan ja kun uutta mestaruussarjaa 1940/1941 aloiteltiin, oli KPT (Reippaan kera) päätetty pudottaa toiselle sarjatasolle kesken jääneen 1939 sarjan lopputaulukon mukaan.

KuPS voitti Itä-Länsi-sarjansa * hävisi karsintapeleissä Susille.

KuPS pelasi Itä-Länsi-sarjan Itäsarjassa (pohjoinen) ja voitti sarjan kärsien vain yhden tappion 10 ottelussa. KuPS kohtasi Itäsarjan sarjalohkojen voittajien välisessä kaksiosaisessa karsintaottelussa Viipurin Sudet. Ensimmäinen osaottelu ehdittiin pelata normaalisti Viipurissa - Sudet voitti 1-0. Toista osaottelua Kuopiossa ei enää sodan vuoksi ehditty pelata, vaan ratkaisupeli siirtyi juhannukseen 1940, jolloin Väinölänniemellä Sudet voitti KuPS:n peräti 7-2 ja nousi KIF:n kanssa SM-sarjaan, jonka aloittamisesta ei kuitenkaan tuolloin varmuutta vielä ollut.

KuPS:n pelaajamiehistön rungon muodostivat talvisotaa edeltäneenä kesänä 1939 seuraavat pelaajat: Armas Mönkkönen, Reino Antikainen, Tauno Timonen, Kauko Pitkänen, Tauno Ahonen, Veikko Savolainen, Pentti Niskanen, Reino Miettinen, Martti Pirinen, Aaro Heikkinen ja Tauno Korhonen.

( Kuopion Palloseura 1923-2004-kirja): KuPS:n alkuvuosien paras pelaaja oli Aaro Heikkinen, joka uurasti vuodesta vuoteen KuPS:n kaikissa mahdollisissa tehtävissä. Heikkinen pelasi, teki seuratyötä, opiskeli valmentajaksi ja ideoi nuorisotoimintaa.

Välirauhan kesänä 1940 Kuopiossa pelattiin kaupunkiottelu Kuopio-Helsinki, joka päättyi etelän herrojen yllätykseksi tasapeliin 1-1. Väinölänniemellä oli peliä seuraamassa n.2000 katsojaa ja pääsylipputulot (15000mk) luovutettiin sotainvalideille. Kuopion joukkueessa pelasi kahdeksan KPT-pelaajaa ja kolme KuPS-pelaajaa, mikä kertoo tuon ajan kuopiolaisjoukkueiden voimasuhteistakin ehkä jotakin. Yleinen mielipide oli, että yhdistettyä kuopiolaisjoukkuetta olisi ollut tuolloin vaikea voittaa mestaruussarjassa.

Välirauhan aikaan - niinkin myöhään syystalvella kuin 17.11.1940 KuPS ja KPT pelasivat ystävyysottelun lumisissa olosuhteissa - peli päättyi 0-0. Kuvasta päätellen kilpailevien seurojen pelaajat tulivat noina päivinä keskenään hyvin toimeen - olikohan siinä mukana sitä kuuluisaa talvisodan henkeä?


1940:

Järjestettiin vain epävirallinen SM-cup * KuPS ja KPT putosivat ensimmäisellä kierroksella.

1941-45 * jatkosodan aikaa:


1940-41:

Sarjakausi 1940-41 jäi jatkosodan vuoksi kesken * KuPS ja KPT molemmat B-sarjassa.

Vuosina 1940-41 onnistuttiin (välirauhan aikana) pelailla Itä-Länsi-sarjaa kahdeksalla joukkueella (kaksinkertainen sarja). Vajaa puolet jäi sarjasta pelaamatta jatkosodan vuoksi.
KPT oli keskeytyshetkellä sarjassa VIFK:n jälkeen toisena, joten molemmille seuroille annettiin nousuoikeus seuraavaan SM-sarjaan, jonka aloittamisesta ei tietenkään ollut mitään tietoa. KuPS oli kolmantena.


1942:

Sotavuoden 1942 ratkottiin vain "cup-mestaruus":


1943-44:

KPT jäi SM-sarjassa viimeiseksi - KuPS ei osallistunut koko kaudella mihinkään sarjatoimintaan sotatilan vuoksi.

Berliinin kaupunginjoukkue pelasi Kuopion kaupungin joukkuetta vastaan Väinölänniemellä jatkosodan aikana 1943. Avajaistilaisuudessa selin Alvar Harlin ja taustalla Väinö Heikkinen.

1945:

KPT oli SPL:n SM-sarjassa mukana - jai lohkossa II toiseksi.

KuPS oli mukana SPL:n Suomen sarjassa - voitti lohkonsa II viiden pisteen turvin.

Kevätkesällä 1945 SPL aloitti oman liittonsa sisäisen karsintasarjan, jonka lohkossa #2 pelasi kahdeksan joukkuetta - yksi niistä oli KuPS. Ideana oli saada kahdeksasta joukkueesta kaksi parasta joukkuetta jatkamaan toisella sarjatasolla eli uudella Suomen sarja-nimellä kutsutussa sarjassa kaudella 1945-46. Yksinkertaisen sarjan voitti KuPS puhtaalla pelillä (maaliero huikea 37-13) ja toiseksi tuli PoPa Porista - näille kahdelle seuralle tuli oikeus jatkaa uudessa Suomen sarjassa, muut kuusi joukkuetta jatkoivat uudessa kolmannen tason sarjassa eli Maakuntasarjassa .


Sodan jälkeen kaudella 1945 pelattiin SPL:n ja TUL:n yhteinen 64 joukkueen SM-turnaus cup-muodossa. Molemmista liitoista otettiin mukaan 32 joukkuetta. Kuopiolaisia joukkueita ei päässyt kahdeksan parhaan joukkoon eli puolivälieriin. Mestaruus ratkaistiin finaalissa VPS-HPS 2-0.

1945-46:

KPT oli mukana SPL:n Mestaruussarjassa - jäi sijalle 7/8 ja putosi B-sarjaan (SPL).


KuPS oli SPL:n Suomen sarjassa - jäi sijalle 7/8 (SPL).

Varsinaisessa Suomisarjassa pelasi kahdeksan joukkuetta kaksinkertaisen sarjan. KuPS jäi toiseksi viimeiseksi ja joutui karsintapeliin sarjapaikastaan Helsingin Pallo-Poikia vastaan. Karsintapelin KuPS voitti komeasti 7-0 ja sai jatkaa seuraavallakin kaudella Suomisarjassa. KuPS:n valmentajana toimi Aaro Heikkinen.

KuPS:n A-nuorten piirinmestarit vuodelta 1945. Takana vasemmalta Kalle Reinikainen, Erkki Rissanen, Aulis Rytkönen, Ensio Vainikainen, Urho Väänänen, Aulis Heiskanen ja valmentaja Tauno Saarela. Keskirivissä (vas.) Pentti Jormalainen, Heikki Niskanen ja Jorma Kauhanen. Eturvissä (vas.) Pentti Tuppurainen, maalivahti Veikko Pehkonen ja Pentti Laukkanen. Huomionarvoista on, miten siistit hiusmallit näillä nuorukaisilla noina vuosina oli.


Kalevan Pallo (KalPa) oli mukana SPL:n Maakuntasarjan Savon lohkossa - jäi toiseksi (2/5).

1946-47:

KuPS ja KPT SPL:n Suomensarjan pohjoislohkossa - KuPS nousi SM-sarjaan.

Loppukesällä 1946 aloitettiin SPL:n Suomensarjan pohjoislohko, jossa oli mukana kahdeksan joukkuetta (kaksinkertainen sarja). Kaksi parasta joukkuetta pääsi toisen lohkon kahden parhaan kanssa karsimaan noususta mestaruussarjaan. KuPS voitti pohjoislohkon - vain kaksi tasapeliä kahdentoista voiton lisäksi. KPT pelasi samassa pohjoislohkossa ja jäi kolmanneksi - säilytti paikkansa Suomisarjassa.

Karsintasarjassa kesäkuussa 1947 KuPS selviytyi Kotkan Jäntevän taakse sarjan kakkoseksi ja nousi ensi kertaa historiansa aikana seuraavaan SM-sarjaan, joka alkoi jo elokuussa 1947 ja pelattiin loppuun kesällä 1948.

('Kuopion Palloseura 1923-2004'-kirja): Syksyllä 1946 Heikkisen valmentama KuPS oli päässyt oivaan kuntoon. Kauden suuri palloilutapahtuma oli Väinölänniemellä paikallisottelu Kopareita vastaan. Se houkutteli yleisöä 1700 maksanutta eli kaksinkertaisesti normaalin määrän. Jännittävä ja vaihteleva ottelu päättyi KuPS:n voittoon maalein 4-3, ja ottelun paras pelaaja oli KuPS:n Aulis Rytkönen. Tekninen ja taitava Rytkönen näytti, että uusi tähti on syntynyt. Rytkönen oli noussut kesällä 1945 KuPS:n edustusjoukkueeseen, ja nuoren miehen tie vei nopeasti kansalliselle huipulle ja suomensarjassa pelanneesta joukkueestaan Suomen A-maajoukkueeseen. Suomensarjan pohjoislohko, joka oli aloitettu loppukesällä 1946 pelattiin loppuun keväällä 1947.

KuPS:ssa pelasi 1940-luvulla kolmen veljeksen sarja - Paavo, Martti ja Ilmari Pirinen. Kuvassa heistä kaksi, vasemmalla Paavo ja oikealla ilmeisesti Martti.
Paavo Pirisen (s.1919) pelaajauran viimeinen kausi oli 1947-48. Martti Pirinen (s.1921) pelasi KuPS:ssa kauteen 1951 asti ja Ilmari Pirinen (s.1925) pelasi KuPS:ssa kauteen 1954 asti ja päätti uransa v.1955 Kopareissa.

Noustessaan KuPS:n edustusjoukkueeseen Aulis Rytkönen oli vielä melko hontelon oloinen nuorukainen, mutta korvasi taidoillaan nuoren iän tuomat puutteet.

('Suomen Urheilulehti', 1947): Aulis Rytkönen ("Alis"), oikea välihyökkääjä, 18-vuotias liikeapulainen. Yksi kuopiolaisen jalkapalloilun parhaita poikia. Saisi olla hiukan rumempi miehen alku, että kuvansa katumainoksissa ilman likkalasten niitä poistamatta. Jääpalloa edustusjoukkueessa samalla paikalla ja yhtä hyvällä menestyksellä.

1940-luvun KuPS-pelaajia - vasemmalta Pentti Heiskanen, maalivahti Veikko Pehkonen vanhassa KPS-paidassaan ja myöhemmin arvostettuna valmentajana tunnettu Martti Kosma.
Martti Kosma (s.1927) siirtyi vuosiksi 1951-53 Kajaanin Palloilijoihin, mutta palasi KuPS-paitaan vielä pelaajana kaudeksi 1954. Maalivahti Veikko Pehkonen (s.1928) pelasi KuPS:ssa koko uransa - vuoteen 1957 asti. Pentti Heiskanen (s.1926) pelasi junnuvuotensa Aulis Rytkösen tapaan paikallisessa KTU:ssa, mutta pelasi sittemmin koko aikuisuransa KuPS-paidassa (1945-1952).


Maakuntasarja (Savon lohko) * kolmas sarjataso:

Kalevan Pallo (Kalpa) - sijoitus: 3/4.

Puijon Pallo-46 (PuPa) - sijoitus: 4/4.

1947-48:

Mestaruussarja:

KuPS ensimmäistä kertaa Mestaruussarjassa ~ jäi sijalle 7/8 ja putosi Suomensarjaan.

KuPS ensi kertaa mestaruussarjassa 1947-48 ~ putosi takaisin Suomisarjaan:

Elokuussa 1947 aloitettiin 'Mestaruussarja 1947-48', jossa oli ensi kertaa mukana KuPS. Kahdeksan joukkueen kaksinkertaisessa sarjassa KuPS jäi toiseksi viimeiseksi - pisteen VPS:n taakse - ja putosi takaisin kauden 1948 Suomisarjaan. SM-sarja päättyi kesällä 1948.

KuPS-historian ensimmäinen pääsarjatason ottelu pelattiin 2.8.1947 Kuopiossa - erikoislentokoneella Kuopioon saapunut HIFK voitti sarjatulokkaat 2-0. Toisella kierroksella Turussa KuPS saalisti TPS:n vieraana yhden pisteen (1-1) . Seuran historian ensimmäisen pääsarjamaalin teki ottelussa Martti 'Putte' Turunen.

('Kuopion Palloseura 1923-2004'-kirja): Avauskausi pääsarjassa 1947-48 päättyi kuitenkin putoamiseen, mutta kuopiolainen pelitapa löi jo läpi. Kupsilainen kokonaisuus oli voimaa, eteenpäin pyrkivä peli takasi puolustuksenkin, syöttöpeli oli huoliteltua eivätkä pelaajat olleet itsekkäitä pallon kanssa. Valmentaja Heikkisen ja unkarilaisen valmentajan Imre Nagyn opit lyhytsyöttöpelistä ja kaverin auttamisesta olivat luettavissa ja tarkimmat lajin seuraajat ymmärsivät nähneensä KuPS:ssa aineksia tulevaisuuden joukkueeksi. KuPS:n riistäessä Olympiastadionilla yllätyspisteen HPS:ltä esiintyi edukseen Aulis Rytkönen, joka nousi taitoniekkana esiin.


Suomensarja:

KPT jäi Suomensarjan pohjoislohkossa sijalle 6/8 - sarjapaikka säilyi.


Maakuntasarja (Savo-Karjalan lohko) * kolmas sarjataso:

Kalevan Pallo (Kalpa) - sijoitus: 2/5.

Puijon Pallo-46 (PuPa) - sijoitus: 4/5.

1948:


Suomensarja:

KuPS pudonneena Suomensarjassa ~ voitti pohjoislohkon (1/15) ja nousi takaisin Mestaruussarjaan.

KPT Suomensarjan pohjoislohkossa - selviytyi sijalle 5/15 - sarjapaikka säilyi.

Kuopion Elo (KuE) oli TUL;n edustajana mukana liittojen yhteisessä Suomensarjan pohjoislohkossa - jäi sijalle 14/15.

Suomisarjan pohjoislohko aloitettiin 16 joukkueen voimin lähes heti eli heinäkuussa 1948 (yksinkertaisena sarjana) ja saatiin loppumaan vielä lokakuussa 1948. KuPS voitti sarjan ja nousi takaisin mestaruussarjaan kaudeksi 1949.
KPT pelasi samassa pohjoislohkossa ja sijoittui viidenneksi. Kuopion Elo pelasi myös samassa lohkossa ja alunperin 16 joukkueen lohkossa sijoittui vaatimattomasti 14. sijalle.

Tästä lähtien SPL:n sarjoissa siirryttiin selkeämpään systeemiin, missä sarjakausia ei enää jaettu kahden eri vuoden ajalle, vaan kaudet pelattiin kerralla loppuun keväästä syksyyn (kuten nykyisinkin).

Tällä miehistöllä KuPS pystyi kaudella 1948 varmistamaan nousun suomisarjan pohjoislohkosta SM-sarjaan seuraavaksi kaudeksi.
Edessä vasemmalta: Pentti Heiskanen, Erkki Hartikainen, Thure Leskinen, Paavo Pirinen ja Reino Miettinen.
Takarivissä vasemmalta: valmentaja Aaro Heikkinen, Veijo Kurikka, Aulis Rytkönen, Yrjö Pulkkinen, Martti Pirinen, Ilmari Pirinen ja unkarilainen kakkosvalmentaja Imre Nagy. Kuvasta puuttuu Ilmari Turunen.

Kuvassa maalivahti Thure Leskisellä on päällään veryttelyasu, jossa seuran nimi on vielä muodossa KPS. Varhaisimmissa sarjataulukoissa 1930-35 seura esiintyi virallisesti juuri lyhenteellä KPS, mutta vuodesta 1936 käyttöön otettiin yleisesti nykyinen muoto KuPS.


Maakuntasarja (itälohko A) * kolmas sarjataso:

Kalevan Pallo (Kalpa) - sijoitus: 3/6.


Karsinnat Maakuntasarjaan:

Puijon Pallo-46 (PuPa) * hävisi karsinnan "I erässä" vieraskentällä Kalevaisille 2-3 ja tie Maakuntasarjaan nousi pystyyn.

Kuopion Riento (TUL) * karsimassa Maakuntasarjaan - ei onnistunut.

1949:

Mestaruussarja:

KuPS nousijana Mestaruussarjassa ~ sijoitus: 8/12 - sarjapaikka säilyi.

(Kuopion Palloseura 1923-2004-kirja): Keväällä 1949 KuPS pääsi aloittamaan nousijana mestaruussarjassa. Joukkue oli nyt saanut kokemusta ja kovuuttakin. Vuodesta 1949 alkoi KuPS:n kulta-aika, sillä seura pelasi mestaruussarjaa ja liigaa yhtäjaksoisesti syksyyn 1992 saakka, jolloin KuPS putosi ensimmäiseen divisioonaan.

KuPS säilytti SM-sarjapaikkansa kolmen pisteen turvin (sijalla 8/12). Koska SM-sarjan joukkuemäärää oltiin pudottamassa kauden 1949 kahdestatoista seuraavalle kaudelle kymmeneen, pudotettiin vuoden 1949 mestaruussarjasta peräti neljä joukkuetta. KuPS:n takaa pudotettiin kerralla kolme helsinkiläisjoukkuetta (HIFK, HJK ja HPS) sekä TuTo.

Kauden 1949 aluksi (18.4.1949) MP ja KuPS pelasivat ystävyysottelun ja ennen peliä molemmat joukkueet kokoontuivat yhteiseen ryhmäkuvaan. Kuva MP:n 50-vuotisjuhlakirjasta MP:n tarina.


Suomensarja:

KPT Suomensarjan itälohkossa - selviytyi sijalle 6/12 - sarjapaikka säilyi.


Maakuntasarja (itälohko A) * kolmas sarjataso:

Kalevan Pallo (Kalpa) - sijoitus: 5/6.


Karsinnat yhteiseen Suomensarjaan (TUL ja SPL):

Kuopion Elo (TUL) * 1. kierros: Elo-PK-37 6-3 * 2. kierros: Hukat-Elo 3-2.

Kuopion Pallo-48 (TUL) * 1. kierros: JyP-KP-48 2-1 (KP-48 oli ilmeisesti edelliskaudella karsineen TUL-seura Kuopion Riennon jatkumo).

1950:

Mestaruussarja:

KuPS toista peräkkäistä kautta Mestaruussarjassa ~ sijoitus: 2/10 - hopeamitalit!

Ensimmäisen mitalin Kuopioon mestaruussarjasta toi vuoden 1950 KuPS, joka sai hopeaa. Seisomassa vasemmalta: valmentaja Aaro Heikkinen, Veijo Kurikka, Aulis Rytkönen, Ilmari Pirinen, Kalevi Falck, Kyösti Reinikainen, Ilmari Turunen, Martti Pirinen ja Urho Väänänen. Alarivissä vasemmalta Erkki Hartikainen, mv. Veikko Pehkonen ja Heikki Niskanen.

Kauden 1950 alkuun KuPS keräsi lehdistön mielestä yllätysvoittoja , mutta kun KuPS peräjälkeen voitti edellisten lähikausien mestarit TPS:n ja VIFK:n molemmat selvästi 4-2, KuPS alkoi yleisesti nousta mestariehdokkaitten joukkoon. Kuopiossa vallitsi tuolloin jo todellinen jalkapallokuume. TPS ja VIFK olivat houkutelleet Keskuskentälle kumpikin jo yli 3000 katsojaa, mutta kun kolme kierrosta ennen sarjan loppua KuPS kohtasi keskuskentällä toisen mestaruutta jahtaavan seuran eli Ilves-Kissat, ottelua tuli seuraamaan huikeat 4764 maksanutta katselijaa. Ilves-Kissat voitti kotiyleisön pettymykseksi kiistattomasti 3-0 ja mestaruus meni Tampereelle.
Ilves-Kissojen mestaruus oli ensimmäinen Suomessa, mikä meni rannikon ulkopuolelle. KuPS:n ratkaiseva kotiottelu Ilves-Kissoja vastaan jäi myös sikäli jalkapallohistoriaan, että se oli ensimmäinen suorana radioitu mestaruussarjaottelu Suomessa. Ottelun selosti legendaarinen radioääni Martti Jukola.

KuPS:n hopeamitalijoukkueen 1950 peruskokoonpano oli seuraava: maalivahti Veikko Pehkonen, Erkki Hartikainen, Ilmari Turunen, Veikko Kurikka, Martti Pirinen, Martti Kosma, Aulis Rytkönen, Pauli Kauppinen, Olavi Vanninen, Kalevi Falck ja Urho Väänänen.


Suomensarja:

Kuopion Pallo-Toverit (KPT) ~ Suomensarjan Itälohkossa: 4. sijalla.

KPT (1950): puhenjohtaja Y.Laitinen, huoltaja: P.Heikkinen, palipaita vihreä - housut valkoiset.


Maakuntasarja:

Kalevan Pallo (KalPa) ~ Maakuntasarjan Itälohkon ryhmässä 'B': 4. sijalla.

KalPa (1950): puhenjohtaja K.Saijets, pelipaita valkoinen - housut mustat.


Karsintasarja liittojen yhteiseen Suomensarjaan (TUL ja SPL):

Kuopion Elo (TUL) * sijoitus: 2/8 - pääsi liittojen yhteiseen Suomensarjaan seuraavalle kaudelle.

1951:

Mestaruussarja:

KuPS kolmatta peräkkäistä kautta Mestaruussarjassa ~ sijoitus: 5/10.

Aulis Rytkönen oli noussut 22-vuotiaana KuPS-pelaajana jo niin suuren kuuluisuuteen, että hän pääsi maajoukkuepaidassa poseeraamaan silloisen ykkösurheilulehden Urheilun Kuva-aitan (1950-67) kansikuvaan. Rytkönen siirtyi ammattilaiseksi Ranskaan Toulousen joukkueeseen syksyllä 1952 ja palasi Suomeen vasta v.1960 (HJK).

Suomensarja:

Kuopion Pallo-Toverit (KPT) ~ Suomensarjan Itälohkossa * sijoitus: 6/10.

Kuopion Elo (TUL) * Suomensarjan Itälohkossa * sijoitus: 9/10 - putosi TUL:n omiin ympyröihin.


Maakuntasarja:

Kalevan Pallo (KalPa) ~ Maakuntasarjan Itälohkon ryhmässä A: sijoitus: 5/7.


Karsintasarja liittojen yhteiseen Suomensarjaan (TUL ja SPL):

Kuopion Pallo-48 (TUL) * sijoitus: 3/8.

1952:

Mestaruussarja:

KuPS neljättä peräkkäistä kautta Mestaruussarjassa ~ sijoitus: 5/10.

Aulis Rytkönen lähti kauden jälkeen ammattilaiseksi Ranskaan (Toulouse):

Aulis Rytkönen (s. 5.1.1929) oli noussut KuPS:n edustusmiehistöön Mölymäen pihapölykentiltä (KTU) jo sotavuosien loppuvaiheessa kaudella 1945-46. Kauden 1952 jälkeen hän lähti Ranskaan ammattilaiseksi Toulouse-seuraan, missä hän pelasi kauden 1959-60 loppuun asti.
Keväällä 1960 Aulis Rytkönen oli palaamassa Suomeen vasta 31-vuotiaana, mutta kaikkien hämmästykseksi hän ei saanut neuvotelluksi siirtoa kotoisen KuPS:nsa kanssa, vaan hän siirtyi HJK:n sinivalkopaitaan ja pelasi vielä kesällä 1969 viimeisen SM-sarja-ottelunsa. A-maaotteluja Rytköselle ehti kertyä 36.


Suomensarja:

Kuopion Pallo-Toverit (KPT) ~ Suomensarjan Itälohkossa * sijoitus: 3/10.


Maakuntasarja:

Kalevan Pallo (KalPa) ~ Maakuntasarjan Itälohko A: voitti lohkonsa (1/6) * nousukarsintasarjassa (itälohko) sijoitus: 3/8 - ei noussut.


Karsintasarja liittojen yhteiseen Suomensarjaan (TUL ja SPL):

Kuopion Elo (TUL) * itälohko - jäi viimeiseksi - sijoitus: 8/8.


Karsintasarja Maakuntasarjaan (SPL):

Vanun Veikot * hävisi ensimmäisen karsintapelinsä Pieksämäellä Savon Pallolle 1-3.

1953:

Mestaruussarja:

KuPS viidettä peräkkäistä kautta Mestaruussarjassa ~ sijoitus: 3/10 (pronssimitalit).

Aulis Rytkösen korvaajaksi (tämän lähdettyä Toulouseen, Ranskaan ammattilaiseksi) KuPS hankki Joensuun Palloseurasta edelliskaudella 1952 16 maalia tehneen Seppo Pelkosen (s.13.2.1930). Pelkonen päätti uransa kausilla 1959-60 SM-sarjassa RU-38:n keltamustapaidassa.


Suomensarja:

Kuopion Pallo-Toverit (KPT) ~ Suomensarjan Itälohkossa * sijoitus: 3/10.

KPT Suomensarjan itälöhkossa * voitti lohkonsa (1/10) ja nousi SM-sarjaan.


Maakuntasarja:

Kalevan Pallo (KalPa) ~ Maakuntasarjan Itälohko A: voitti lohkonsa (1/6) * nousukarsintasarjassa (itälohko) sijoitus: 6/8 - ei noussut.


Karsintasarja liittojen yhteiseen Suomensarjaan (TUL ja SPL):

Kuopion Elo (TUL) * itälohko - - sijoitus: 3/8.

1954:

Mestaruussarja:

KuPS kuudetta peräkkäistä kautta Mestaruussarjassa ~ sijoitus: 2/10 (hopeamitalit).

KuPS:n Seppo Pelkonen teki hattutempun KuPS:n ja KPT:n ensimmäisessä SM-sarjaottelussa, kun KuPS voitti kilpailijansa numeroin 4-0. KuPS:n sotien jälkeinen voimakas juniorityö toi tulosta ja seura voitti ensimmäisen A-nuorten SM-kultamitalinsa kesällä 1954.

KPT nousijana Mestaruussarjassa * jäi viimeiseksi (10/10) ja putosi takaisin Suomensarjaan.


Maakuntasarja:

Kuopion Elo * Maakuntasarjan Itälohko 1 * sijoitus: 2/5.

Kuopion Pallo-48 (KP-48) * Maakuntasarjan Itälohko 1 * sijoitus: 3/5.

Kalevan Pallo (KalPa) ~ Maakuntasarjan Itälohko 1 * sijoitus: 4/5.


Nilsiän Pallo-Haukat perustettiin 20.7.1954.

1955:

Mestaruussarja:

KuPS seitsemättä peräkkäistä kautta Mestaruussarjassa ~ sijoitus: 4/10.

KuPS:n A-nuoret ottivat toisen peräkkäisen SM-kultamitalinsa kesällä 1955.


Suomensarja:

KPT pudonneena Suomensarjan itälohkossa * sijoitus: (3/10).


Maakuntasarja:

Kuopion Elo * Maakuntasarjan Itälohko 1 * voitti lohkonsa (1/8), mutta hävisi nousukarsinnan (LrPT * 2-2 ja 1-2).

Kuopion Pallo-48 (KP-48) * Maakuntasarjan Itälohko 1 * sijoitus: 4/8.


Maakuntasarjan karsnnat:

Kuopion Kisa-Veikot (KK-V) * selvisi seuraavalle kaudelle Maakuntasarjaan (kolmas sarjataso).

Ensimmäisessä karsintaottelusta KK-V sai luovutusvoiton (Iisalmen PS), ratkaisuottelussa KK-V voitti paikalliskilpailijansa Vanun Veikot maalein 4-2.

Vanun Veikot (VaVe) * selvisi seuraavalle kaudelle uuteen Aluesarjaan (neljäs sarjataso).

Ensimmäisessä karsintaottelussa Vanun Veikot voitti Jyväskylässä (JyP) 1-0, mutta hävisi ratkaisevan ottelun paikalliskilpailijalleen KK-V:lle 2-4.


Piirisarjataso:

Nilsiän Pallo-Haukat:

Nilsiän Pallo-Haukat (NP-H): 1955 * edustusjoukkue Nilsiän uimalan pukukopin seinustalla. NP-H pelaili piirisarjatasolla, kunnes kesäksi 1971 aukesi ensi kertaa paikka 4. divisioonassa (SPL:n alin eli neljäs sarjataso tuolloin). Nilsiä liitettiin Kuopioon 1.1.2013. Nilsiässä jalkapalloa oli pelattu jo ennen talvi- ja jatkosotaa kuten myös lentopalloa pesäpallon ohella. Kautta aikain lapset ja nuoret ovat olleet halukkaita leikkimään, pelaamaan ja kilpailemaan. Jos kaikki jalkapallon säännöt eivät olleet tuttuja, säännöt keksittiin itse. Vapaapotkua ei myönnetty, jos pallo osui pelaajan käteen, joka oli vartalossa kiinni. Varsinkin maalivahdin pelaamisessa oli erilaisia sääntöjä ja tulkintoja, jotka aiheuttivat erilaisia tulkintoja ja riitoja.
Kaksi vuotta Helsingin olympiakisojen jälkeen tiistaina 20.7.1954 Nilsiän uimalaan oli kokoontunut 30 nuorta miestä, joiden tarkoituksena oli Suomen Palloliiton Savon piirin alueohjaajan Paavo Heikkisen johtamassa kokouksessa perustaa Nilsiään jalkapalloseura. Ihan kakkien nuorimpien osanottoa ei kirjattu pöytäkirjaan.
Legendaarinen Nilsiän jalkapallohahmo Arto Ruotsalainen oli korvat tarkkana kuuntelemassa Paavo Heikkisen puhetta, jossa hän selvensi piirin näkökantaa, jotta toiminta saataisiin jalkapallon alalla innostusta vastaavaksi.
– Uuden seuran perustaminen Nilsiään on välttämätöntä, Paavo Heikkinen vakuutti. Paavo Heikkinen sai selvittää monenlaisia asioita innokkaille osanottajille.
Kun seura oli päätetty perustaa, pidettiin virallinen kokous. Alueohjaaja Paavo Heikkinen valittiin yksimielisesti kokouksen puheenjohtajaksi. Sihteerinä toimi Toimi Voutilainen. Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Aarni Toivanen ja Markku Koistinen. Pöytäkirjaan kirjattiin ylös, että Nilsiään päätettiin yksimielisesti perustaa uusi seura, jonka ohjelmaan tulevat jalkapallo ja muut palloilumuodot. Uusi seura päätti liittyä Suomen Palloliittoon.
Kokouksessa käytiin läpi Suomen Palloliiton laatimat ja jo rekisteritoimiston hyväksymät mallisäännöt. Pekka Hartikainen valittiin ensimmäiseksi seuran puheenjohtajaksi. Johtokunnan asiaksi jätettiin tarvittavien jaostojen perustaminen. Pienen keskustelutuokion päätteeksi jäsenmaksujen suuruuksiksi nimettiin miehiltä 100 markkaa sekä alle 16-vuotiailta pojilta 50 markkaa. Nimikilpailu julistettiin jo perustavassa kokouksessa. Aikaa ehdotusten jättöön annettiin viikko.
Kun tuli aika valita johtokunta, tarvittiin ääntenlaskijoitten Väinö Tuomaisen ja Erkki Ahosen työpanosta. Uuden, vielä nimettömän seuran, johtokuntaan valittiin lippuäänestyksellä Osmo Pasanen 20 äänellä, Markku Koistinen 20 äänellä, Toimi Voutilainen 19 äänellä, Aarni Toivanen 18 äänellä, Vilho Makkonen 16 äänellä sekä Aarno Savinainen 15 äänellä kahden viimeksi mainitun jäädessä varajäseniksi. Kokouksen lopussa suoritettiin jäsenmerkintä, jossa jäseniksi ilmoittautui 25 henkeä. 35 ehdotuksesta hyväksyttiin seuran nimeksi Pallo-Haukat. Nilsiän Pallo-Haukat oli saanut kunnianarvoisensa alun.

Ensimmäisessä vuosikokouksessa 7.11.1954 Nilsiän Manttaalikunnan talolle oli saapunut 20 seuran aktiivisinta jäsentä. Porukka oli uusiutunut hieman jo ensimmäisen puolivuotiskauden aikana, mikä olikin ihan luonnollista. Joku oli jäänyt pois ja joku tullut tilalle. Uusista mukaan tulijoista varsinaiseen seuran toimintaan ei ollut vähäpätöisin apteekkari Konrad Malka, joka lahjoitti Pallo-Haukoille jalkapallon juhlallisesti vuosikokouksen yhteydessä. Lahjoitus oli niin arvokas, että se merkittiin vuosikokouksen pöytäkirjaan.
Kuten monilla seuroilla ja peliporukoilla tuohon aikaan, Pallo-Haukoillakin oli pula kunnon pelivarusteista. Jalkapallokenkiä oli harvoilla ja pallon pelattiin puhki. Useampi kuin yksi pallo oli jo harvinaista herkkua harjoituksissa, mutta enempää palloja ei itse asiassa tarvittukaan, sillä pääasiallisin harjoittelumuoto oli peli, kun joukkueet oli ensin tehty huutamalla – ja huutajiksihan pääsivät harjoituksen saapuneista kaksi parasta pelaajaa.
Kokouspöytäkirjasta: §17. Harjoitusten ohjaajaksi valitiin Toimi Voutilainen, apteekkari Malka ja Aimo Ahonen.
§18. Pelipaitojen väri sininen, housut valkoiset, sukat sinivalkoiset. Lopullinen päätös tulee johtokunnalta.(NP-H:n nettisivut, 2020).

KOMMENTTI: Oman mielikuvani mukaan NP-H:n pelipaitojen väriksi oli kuitenkin myöhemmin tuleva punainen.

1956:

Mestaruussarja:

KuPS kahdeksatta peräkkäistä kautta Mestaruussarjassa ~ sijoitus: 1/10 - ensimmäinen Suomen mestaruus!

Kuopion ensimmäisen Suomen mestaruuden tuonut KuPS:n joukkue kuvattuna v.1956 ( Keskuskentällä - nykyisen Areenan sijoilla).
Eturivissä vasemmalta: Kauko Hakkarainen, Gunnar Boman, Ilkka Heikkinen, Veikko Pehkonen, valmentaja Aaro Heikkinen, maalivahti Keijo Hurri, Paavo Korhonen ja Sakari Kukkonen.
Takarivissä vasemmalta Kauko Laurikainen, Keijo Voutilainen, Timo Iivarinen, Mauno Repo, Seppo Pelkonen, Aarne Miettinen ja Kalle Hämäläinen.

Vuoden 1956 mestarit viikkolehti Kuva-Aitan valokuvassa. Vasemmalta: varapj. Lennart Tapola, siht. Erkki Holopainen, johtokunnan jäsen Armas af Hällström, puh.joht. Väinö Heikkinen, Eero Laurikainen, Ilkka Heikkinen, Mauno Repo, Keijo Voutilainen, Gunnar Boman, Sakari Kukkonen, valmentaja Aaro Heikkinen, Aarne Miettinen, Timo Iivarinen, Veikko Pehkonen, Paavo Korhonen, Kauko Hakkarainen ja Keijo Hurri.

Vuonna 1996, kun Kuva-Aitan juhlapotretin ottamisesta oli ehtinyt kulua 40 vuotta, osa kuvassa olleista kokoontui Kuopion torille muistelemaan vanhoja. 50-luvun pallotaiturit sijoittuivat 'uuteen' juhlakuvaan Kuva-Aitassa olleen 'aidon' kuvan sijoituspaikkoja ja asentoja jäljitellen. Hieno idea kaikin puolin. Kuvasi Jussi Pohjakallio.

Kuopion Palloseura 1923-2004 -historiikkikirja (Markus Karjalainen-Jouni Huttunen ~ 2005):
KuPS varmisti (1956) kultamitalinsa jo kolme kierrosta ennen sarjan päättymistä lyöden ratkaisevaksi osoittautuneessa ottelussa Olympiastadionilla HPS:n 0-2. Silloin oli luotu pohja legendalle, että stadion on KuPS:n toinen kotikenttä. Niin paljon kannustusta KuPS sai silloin Helsingissä ja on saanut sen jälkeenkin. Ja peräti kolmesti KuPS on varmistanutkin mestaruutensa juuri Olympiastadionin nurmella.


Suomensarja:

KPT toista peräkkäistä kautta Suomensarjassa (itälohko) * sijoitus: (5/10).


Maakuntasarja:

Kuopion Elo * Maakuntasarjan Itälohko 1 * sijoitus: 2/9.

Kuopion Pallo-48 (KP-48) * Maakuntasarjan Itälohko 1 * sijoitus: 3/9.

Kuopion Kisa-Veikot (KK-V) * Maakuntasarjan Itälohko 1 * jäi viimeiseksi (9/9) ja putosi Aluesarjaan.


Aluesarja (SPL:n uusi neljäs sarjataso ensi kertaa käytössä):

Vanun Veikot (VaVe) * uudessa Aluesarjassa (lohko #13) * sijoitus: 3/6.

1957:

Mestaruussarja:

KuPS yhdeksättä peräkkäistä kautta Mestaruussarjassa ~ sijoitus: 4/10.

KuPS lähdössä ensimmäiselle ulkomaanmatkalleen Kuopion rautatieasemalta. Matka suuntautui eri puolille Neuvostoliittoa 29.7.-10.8.1957. Kuvaaja Mauno Hämäläinen. Vasemmassa reunassa seisoo Keijo Voutilainen (s.1936), joka pelasi KuPS:ssa vuodet 1954-59 (myöhemmin LPM 1960, Reipas 1961-65, Akilles 1966-67 ja Hollandia, Australia 1968).


Suomensarja:

KPT kolmatta peräkkäistä kautta Suomensarjassa (itälohko) * sijoitus: (3/10).


Maakuntasarja:

Kuopion Elo * neljättä peräkkäistä kautta Maakuntasarjassa.

Kuopion Pallo-48 (KP-48) * neljättä peräkkäistä kautta Maakuntasarjassa.


Aluesarja (neljäs sarjataso toista kautta käytössä):

Kuopion Kisa-Veikot (KK-V) * pudonneena Aluesarjassa.

Vanun Veikot (VaVe) * toista peräkkäistä kautta Aluesarjassa - luovutti kesken kauden (pudotettiin piirisarjoihin).

1958:

KuPS mestaruussarjassa ~ toinen Suomen mestaruus Kuopioon:

KuPS päätyi kauden 1958 SM-sarjassa lopulta jakamaan voittosijaa samoilla pisteillä HPS:n kanssa. Tarvittiin uusintaottelu, jonka KuPS voitti 1-0. KuPS oli voittanut Suomen mestaruuden toisen kerran historiansa aikana.

Savon Sanomat kertoi uusintaottelun jälkeisenä aamuna 2.11.1958 KuPS:n toisesta mestaruudesta, kun HPS oli kaatunut uusintaottelussa Helsingin Olympiastadionilla 1-0 Antero Kostilaisen maalilla jatkoajan toisella puoliajalla.

Suomen mestarit 1958 Väinölänniemellä. Takarivissä vasemmalta: Matti Hiltunen, Sulo Holopainen, Kauko Hakkarainen, Gunnar Boman, Antero Kostilainen, Paavo Korhonen, Timo Iivarinen ja Keijo Voutilainen. Alarivissä vasemmalta Pekka Tirkkonen, (mv) Keijo Hurri ja Martti Hyvärinen.
Lisäksi KuPS-pelaajia kaudella 1958 olivat Ilkka Heikkinen, Sakari Kukkonen, Pentti Pirskanen, Kalle Hämäläinen ja Väinö Heiskanen.

KuPS:n legendaarinen eturivi eli hyökkäysviisikko mestaruusvuodelta 1958 poseeraamassa Keskuskentällä (kuva: Mauno Hämäläinen). Vasemmalta: Matti 'Hilma' Hiltunen, Sulo Holopainen, Antero Kostilainen, Timo Iivarinen ja Keijo Voutilainen.
Tämän kirjoittaja (s.1953) aloitti oman jalkapallon seuraamisensa Porin Herralahdessa mestaruussarjan otteluissa (RU-38) kaudella 1959. Hajanaisia muistikuvia noista SM-sarjan otteluista on jäänyt mieleen, mutta varmuudella en muista, mitkä pelit isäni kanssa olin paikalla ja mitkä en. Sen verran jalkapallo iski pikkupojan tajuntaan, että ajan pelaajien nimistä monet ovat yhä 'kiveen hakattuina' mielessäni.

Kuvan muiden miesten peliuran perustietoja:
Matti Hiltunen (s.1933): 1948-55 ja 1957 KPT, 1956 Kiffen, 1958-65 KuPS (20 A-maaottelua).
Antero Kostilainen (s.1936): 1955-70 KuPS (1 B-maaottelu).
Timo Iivarinen (s.1936): 1954-59 ja 1963-64 KuPS, 1960-62 Kiffen ja 1965 Elo (1 A-maaottelu).
Keijo Voutilainen (s.1936) 1954-59 KuPS, LPM 1960, Reipas 1961-65, Akilles 1966-67 ja Hollandia, Australia 1968 (5 A-maaottelua).

Suomen mestaruuden 1958 voittanut KuPS:n miehistö - takarivissä vasemmalta: Martti Kosma, Matti Hiltunen, Sulo Holopainen, Antero Kostilainen, Timo Iivarinen, Keijo Voutilainen ja Ilkka Heikkinen. Keskellä vasemmalta: Kauko Hakkarainen, Gunnar Boman ja Jaakko Korhonen. Edessä vasemmalta Pekka Tirkkonen, Keijo Hurri ja Martti Hyvärinen.


Kuopion Pallotoverit (KPT) Suomensarjan pohjoislohkossa ~ 2. sijalla:


Kuopion Elo Maakuntasarjassa ~ nousi Suomensarjaan:

Nämä Kuopion Elon pelaajat nostivat seuransa Suomensarjaan kauden 1958 päätteeksi.


1959:

KuPS mestaruussarjassa ~ 4. sijalla:


KPT Suomensarjan pohjoislohkossa ~ 2. sijalla:

Puheenjohtaja (1959): P.Kaitokari, valmentaja: J.Korhonen, pelipaita vihreä - housut valkoiset.

Elo (Kuopio) nousijana Suomensarjan pohjoislohkossa ~ 8. sijalla:

Puheenjohtaja (1959): P.Räisänen valmentaja: M.Räsänen, pelipaita kirkkaan sininen - housut mustat (myöhemmin muistan Elon kyllä pelanneen punaisissa paidoissa ja valkoisissa housuissa).


Kuopion Pallo-48 (KP-48) Maakuntasarjan lohkossa #7:

Puheenjohtaja (1959): V.Pasanen, valmentaja: O.Savolainen, pelipaita punakeltainen - housut valkoiset.


Kuhasen Kiri-54 (Kuopio) Aluesarjan lohkossa #13:

1960:

KuPS mestaruussarjassa ~ 6. sijalla:


KPT Suomensarjan itälohkossa - viides sija.

Elo Suomensarjan itälohkossa - kymmenes sija ~ putosi Maakuntasarjaan.


1961:

KuPS mestaruussarjassa ~ 9. sijalla:

1962:

KuPS mestaruussarjassa ~ 5. sijalla:


Piirisarjataso:

Nilsiän Pallo-Haukat:

Nilisän Pallo-Haukat (NP-H) kaudella 1962 - piirisarjaa kesään 1971 asti. Kuva NP-H:n arkistosta, kiitos.

1963:

KuPS mestaruussarjassa ~ 6. sijalla:

1964:

KuPS mestaruussarjassa ~ hopeamitalit:

1965:

KuPS mestaruussarjassa ~ 6. sijalla:

SM-sarja 1966 ~ KuPS voitti Suomen mestaruuden:

Tässä Kuopion perinteikkäällä Väinölänniemen areenalla vuonna 1966 otetussa ryhmäkuvassa on yhteenpakattuna paljon kuopiolaista jalkapallohistoriaa ja -osaamista.
Takarivissä seisovat mustissa veryttelypuseroissaan kesän 1966 Suomen mestaruuden voittaneet pelaajat, heidän edessään keltapaidoissaan A-nuorten pronssimitalit voittaneet lupaavat juniorit ja edessä nappuloiden Suomen mestaruuden voittaneet pikkukoltiaiset.

Kuopion Palloseura 1923-2004-historiikkikirja (Markus Karjalainen-Jouni Huttunen ~ 2005) kuvailee mielenkiintoisesti tuota KuPS:n vuoden 1966 mestaruussjoukkuetta:
Maalivahtina Pertti Hänninen oli Suomen huippua, vaikka hän ei pienikokoisena kuulunutkaan maajoukkueen valitsijoiden suosikkeihin. Puolustuksessa oli voimakas pelaajavalmentaja Gunnar Boman, vastustajille inhottava vartioija ja katkoja Matti Väänänen sekä taitavat puolustajat Hannu Raatikainen ja Veikko Jokinen.
Hyökkäyspelin rakentelussa akselina toimivat ystävykset Markku Hyvärinen ja Bo Sjöstedt. Hyvärinen nousi 16 täysosumallaan sarjan maalikuninkaaksi ja maajoukkueeseen. Suurimman osan maaleista pohjusti syötöillään Sjöstedt. 'Buije' syötti ja 'Hyyre' puski pallot heittäytyen verkkoon, siinä oli ilmiömäinen kuvio.
Eteenpäin peliä veivät Antero Kostilainen, Pekka Louesola, Keijo Koistinen ja Ari Savolainen. Isokokoinen Pekka Patrikainen oli hyvä kärki ja myös Risto Pyykkö Täytti paikkansa. Kokoonpanossa olivat mukana myös Reijo Partanen, Flinkin veljekset Turo ja Jarmo, Seppo Kettunen, Pentti Santala, Aulis Rautio, Seppo Kortelainen ja Jaakko Marttila.
"Elä laakase - naatitaan", se oli 1966 joukkuetta kuvaava tunnuslause.

Tämän kirjoittaja muistaa aikalaisena tästä kuvasta erityisesti silloisesta porilaisesta näkövinkkelistä katsottuna pelaajat Keijo Koistinen ja Pekka Patrikainen.
Keijo Koistinen pelasi Porissa jääkiekkoa (mestaruus v.1965 Porin Karhuissa) ja Porin Ässissä jalkapalloa SM-sarjassa kesällä 1968, jolloin hän kuitenkin juhannuksena hukkui Kuopion reissullaan.
Isokokoinen Pekka Patrikainen vieraili Porissa PPT:n riveissä kesällä 1971. Uransa huipulla hän oli kuitenkin kesät 1967-69: Lahden Reipas (1967), Jämsänkosken Ilves (1968) ja Ilves-Kissat, Tampere (1969). Hänen veljensä Pekka oli Lahden Reippaan maalivahti vuosina 1966-73.
A-junioreista kolmas vasemmalta on kuvassa Jouko Suomalainen, joka pelasi KuPS:ssa kaudet 1967-70 ja Kopareissa 1971-80 ja 1984. Kesät 1982-83 menivät Kuopion Elon punapaidoissa. Melkoinen kuopiolaisen jalkapallohistorian edustaja siis!

KuPS:in kauden 1966 Suomen mestaruuden voittanut joukkue kuvattuna Vaasassa VPS-pelin yhteydessä.

1967:

KuPS mestaruussarjassa ~ hopeamitalit:


1968:

KuPS mestaruussarjassa ~ 4. sijalla:

KuPS * 1968 (aakkosjärjestyksessä): Pentti Antikainen, Tapani Hämäläinen, Pertti Hänninen, Veikko Jokinen, Seppo Kettunen, Teuvo Korpinen, Antero Kostilainen, Pekka Louesolan, Pekka Mäkelä, Jukka Pasanen, Viljo Pelkonen, Juhani Pirskanen, Veli Pohjolainen, Risto Pyykkö, Hannu Raatikainen, Eero Rissanen, Ari Savolainen, Jouko Suomalainen, Matti Terästö, Heikki Tirkkonen, Matti Tirkkonen ja Matti Väänänen (Jalkapallokirja 1968).


Kuopion Elo nousi Suomensarjasta SM-sarjaan kaudeksi 1969.

1969:

KuPS ja Elo mestaruussarjassa ~ KuPS hopealla, Elo 9. sijalla (säilyi):

Mestaruussarja 1969 (erikoissivullemme).

1970:

KuPS ja Elo mestaruussarjassa ~KuPS 4. sijalla, Elo putosi jumbosijalta:

1971:

Mestaruussarja:

KuPS mestaruussarjassa ~ 7. sijalla:

KuPS-TPV-otteluun järjestettiin Keskuskentän hiekkakentän laidalle lisäkatsomot 6.5.1971. Yleisöä oli niin paljon, että innokkaita riitti katsomaan peliä aidankin takaa (kuva ja teksti: 'Kuopion Palloseura 1923-2004'-kirja).

Tuona sarjakautena 1971 KuPS sijoittui 14 joukkueen sarjassa 7. sijalle, mainittu TPV putosi SM-sarjasta karsintasarjan kautta.


2. divisioona (toinen sarjataso):

KPT (Kuopio) 2. divisioonan pohjoislohkossa ~ nousi karsintasarjasta SM-sarjaan kaudeksi 1972.


4. divisioona (neljäs sarjataso):

Nilsiän Pallo-Haukat (NP-H) ~ nousijana ensi kertaa 4. divisioonassa - nousi suoraan 3. divisioonaan (3. sarjataso).

NP-H nousi tällä miehistöllä kauden 1971 päätteeksi 3. divisioonaan.

SPL:n Jalkapallokirja 1971: Nilsiän Pallo-Haukat (NP-H) * 73300 Nilsiä * sihteeri: Arto Ruotsalainen, valmentaja: Pentti Puustinen * pelipaita valkoinen, housut punaiset.

1972:

KuPS ja KPT mestaruussarjassa ~ KuPS 4. sijalla , KPT 7. sijalla.

1973:

KuPS ja KPT mestaruussarjassa ~ KuPS 4. sijalla , KPT 6. sijalla.

1974:

KuPS ja KPT mestaruussarjassa ~ KuPS SM-mestaruus , KPT 5. sijalla.

1975:

KuPS ja KPT mestaruussarjassa ~ KuPS hopeamitalit , KPT 5. sijalla.

1976:

KuPS ja KPT mestaruussarjassa ~ KuPS SM-mestaruus , KPT putosi jumbosijalta.

KuPS voitti Suomen mestaruuden vuonna 1976 tällä miehistöllä:
Takarivi vasemmalta: Kari Kesti, lääkäri Juhani Lahtinen, maalivahtivalmentaja Risto Pyykkö, valmentaja Martti Räsänen, Matti Koskinen, Matti Eskelinen, Seppo Törnroos, Kari Kröger, manageri Markku Hyvärinen ja huoltaja Juhani Väisänen.
Keskirivi vasemmalta: Ilkka Lappalainen, Ossi Loikkanen, Kari Marttila, Esa Heiskanen, Leo Houtsonen, Ari Heikkinen ja Olavi Rissanen.
Eturivi vasemmalta: Pauli Koponen, Pekka Parviainen, mv. Markku Mönkkönen, mv. Kari Leskinen, Pekka Vepsäläinen ja Arvo Rautio.

'Kuopion Palloseura 1923-2004'-historiikkikirja (Markus Karjalainen-Jouni Huttunen ~ 2005):
KuPS oli ansainnut mestaruutensa jälleen hyökkäävällä suoraviivaisella pelillään, mikä ratkaisi kultamitalin jo toiseksi viimeisellä kierroksella. Väinölänniemellä tuli vastaan HJK. Asetelmat olivat selvät: KuPS tarvitsi enää pisteen ollakseen varma mestari.
Räsäsen yllätys 4800 maksaneen katsojan seuraamassa ottelussa oli se, että KuPS lähti turvaamaan mestaruuteen tarvittavaa tasapeliä.
"Mitteehän se Make meinoo?", mietittiin porukalla, kun railakkaaseen hyökkäämiseen tottunut yleisö oli hetken ihmeissään puolustavasta ryhmityksestä, mutta pelin juoni ymmärrettiin. Räsänen ei halunnut riskejä, ja nyt riittää nollanollakin. Näin kävi, riskejä ei otettu, eikä maaleja nähty. 0-0 tiesi, että kauden päätökseen Kokkolaan voitiin varata kunnon juhlaeväät mukaan.
Kokkolassa viimeisen pelin suurin puheenaihe oli se, että Olli Rissanen heittäytyi sanasotasille vanhan kiistakumppaninsa KPV:n maalivahti Gunnar Isosaaren kanssa. Olli sai punaisen kortin ja katsoi viimeiset minuutit kentän laidalta mestaruuteen päättyneen kauden viimeistä peliä.

Jalkapallon vuoden 1976 SM-joukkue KuPS kannattajiensa ympäröimänä - valmentajat vasemmassa reunassa Markku Hyvärinen ja Martti Räsänen (Lehtikuva).

1977:

KuPS mestaruussarjassa ~ hopeamitalit:

KPT pudonneena 2. divisioonassa (toisen sarjataso), nousi heti takaisin SM-sarjaan kaudelle 1978:

1978:

KPT ja KuPS mestaruussarjassa ~ KPT (nousijana) hopealla - KuPS 7. sijalla:

1979:

KuPS ja KPT mestaruussarjassa ~ KuPS hopeamitalit, KPT 4. sijalla:

Mestaruuden vei 'KuPS-vahvisteinen' OPS:

OPS voitti Suomen mestaruuden 12 joukkueen SM-sarjassa yhden pisteen erotuksella KuPS:aan - pronssia sai HJK.
Pudonneiden (=Turun Pyrkivä ja Mikkelin Pallo-Kissat) tilalle nousivat karsintasarjan jälkeen Sepsi-78 (Seinäjoki) ja OTP (Oulu).

Kuopion suunnalla (erityisesti KuPS:n leirissä) ei välttämättä suurella riemulla otettu OPS:n mestaruusjuhliin osaa, sillä mestaruusmiehistön 1979 runkopelaajista olivat Kuopiosta (KuPS) hankittuja pelaajia Ari Heikkinen, Pekka Parviainen, Leo Houtsonen, Matti Eskelinen ja Eero Rissanen.

1980:

KuPS ja KPT mestaruussarjassa ~ KuPS 8.sijalla, KPT säilyi karsintasarjan kautta:

OPS voitti toisen perättäisen Suomen mestaruuden 12 joukkueen SM-sarjassa kolmen pisteen erotuksella TPS:aan - pronssia sai HJK. OPS oli edelleen hyvin 'KuPS'-lähtöinen.
Karsintasarjan jälkeen sarjasta putosivat OTP, Lahden Reipas ja KPV. Niiden tilalle 1. divisioonasta nousivat RoPS, MP ja MiPK (Mikkelin Pallo-Kissat). Kahdeksan joukkueen karsintasarjassa KPT (Kuopio) säilytti SM-sarjapaikkansa.

1981:

KPT ja KuPS mestaruussarjassa ~ KPT hopealla - KuPS 7. sijalla:

Olin seuraamassa paikan päällä SM-sarjan avauskierroksen ottelua MP-KuPS Mikkelin Urskilla 26.4.1981 alkaen klo 13 (kuva: S&J). Vierailija KuPS voitti aika talvisissa olosuhteissa pelatun ottelun 2-0 ja kausi jatkui MP:n kohdalta yhtä mollivoittoisena. Katsojia oli 1286.

Kuopion Elo nousi 1. divisioonasta SM-sarjaan kaudelle 1982:

1982:

Koparit (ent.KPT), KuPS ja Elo kaikki yhtä aikaa mestaruussarjassa!
Koparit 5. sijalla - KuPS 8. sijalla - Elo putosi karsintojen kautta 1. divisioonaan kaudelle 1983:

Kesä 1982 oli historiallinen Kuopiossa, jalkapallon SM-sarjan runkosarjassa pelasi tuolloin ensimmäisen ja (ainakin toistaiseksi) viimeisen kerran kolme joukkuetta Kuopiosta: Koparit päätyi viidenneksi, KuPS kahdeksanneksi (loppusarjassa molemmat) ja Kuopion Elo putosi sarjan viimeiseltä sijalta (ja sen oikeuttamasta karsintasarjasta) alemmalle sarjatasolle.

1983:

Koparit ja KuPS mestaruussarjassa ~ Koparit 7.sijalla - KuPS säilyi karsintasarjan voittajana:

Kuopion Elo pudonneena 1. divisioonassa:

1984:

KuPS ja Koparit mestaruussarjassa ~ KuPS 8. sijalla - Koparit 10. sijalla (säilyi):

Koparit tarvitsi uusintaottelun Kokkolan Palloveikkoja vastaan, sillä molemmat päätyivät tasapisteisiin sijoille 10-11. Koparit voitti 10. sijasta pelatun uusintaottelun 2-1 ja säästyi jatkokarsinnoilta.

Kuopion Elo pääsi 1. divisioonasta karsimaan SM-sarjapaikasta - ei noussut:

11. sijalle SM-sarjassa jäänyt KPV joutui pelaamaan 1. divisioonassa toiseksi tulleen Kuopion Elon kanssa kaksiosaisen karsintaottelun SM-sarjapaikasta kaudelle 1985. Kuopiossa Elo voitti KPV:n 2-1, mutta hävisi toisen osaottelun Kokkolassa luvuin 0-2. KPV säilyi SM-sarjassa ja Elo jatkoi 1. divisioonassa kaudella 1985.

1985:

KuPS ja Koparit mestaruussarjassa;
KuPS 6. sijalla, Koparit säilyi SM-sarjassa karsintapelien kautta

Kuopion Elo 1. divisioonassa.

1986:

Koparit ja KuPS mestaruussarjassa;
Koparit 9. sijalla - KuPS 10. sijalla (säilyivät).

1987:

KuPS ja Koparit mestaruussarjassa;
KuPS 8. sijalla - Koparit viimeisenä (12.) ja putosi.

(Jalkapallokirja 1988): "Yrjö Happonen, Koparit - pelasi viime kaudella (1987) jo neljä ottelua nuoresta iästään (16) huolimatta. Yhteensä viisi SM-sarjaottelua.".
Yrjö Happosen (s. 1970) ura sittemmin: 1986-88 Koparit, 1989-90 KuPS, 1991-93 MyPa, 1994 KuPS, 1995-96 RoPS, 1997 Santa Claus, 1997-2003 KuPS ja 2004-05 Kiffen. Olympiajoukkueessa kolme peliä, nuorten maajoukkueessa kaksi ja poikien maajoukkueessa 20 peliä.

1988:

KuPS mestaruussarjassa:
säilyi loppusarjan 11. sijalta MyPa-karsintapeleissä.

Koparit pudonneena 1. divisioonassa:

1989:

KuPS mestaruussarjassa - paras alemmassa loppusarjassa (7. sijalla).

1990:

KuPS Futisliigassa (ent. SM-sarja)
putosi pudotuspelien puolivälierissä Reippaalle.

1991:

KuPS Futisliigassa (ylin sarjataso)
10. sijalla (säilyi suoraan).

1992:

KuPS Veikkausliigassa (ent. Futisliiga)
putosi suoraan viimeiseltä (12.) sijalta 1. divisioonaan.

1993:

KuPS Ykkösessä pudonneena:
voitti runkosarjan ja nousisi karsintasarjasta Veikkausliigaan 1994.

1994:

KuPS Veikkausliigassa nousijana:
jäi viimeiseksi (14.) ja putosi suoraan 1. divisioonaan.

1995:

KuPS Ykkösessä pudonneena:
jäi juuri putoamisviivan yläpuolelle (12. sijalla) ja säilyi.

1996:

KuPS Ykkösessä:
jäi juuri putoamisviivan yläpuolelle (7. sijalla) ja säilyi.

1997:

KuPS Ykkösessä (pohjoislohko):
jäi alemmassa loppusarjassa karsintasarjapaikalle ja putosi Kakkoseen.

1998:

KuPS Kakkosessa (pohjoislohko) pudonneena - Kings SC (Kuopio) samassa lohkossa:

KuPS voitti lohkon ja nousi Ykköseen.

Kings SC (Kuopio) toiseksi, hävisi nousukarsintapelit Kraftille.

1999:

KuPS Ykkösessa (etelälohko) nousijana - jäi ylemmässä loppusarjassa 7. sijalle:

KUOPION jalkapallosivullemme #2/2.

Jalkapallosivustomme ETUSIVULLE.