(Wikipedia, 2016): Kärkölä on Suomen kunta joka sijaitsee Päijät-Hämeen maakunnassa. Kunnassa asuu 4 610 ihmistä. Kärkölän naapurikuntia ovat Hausjärvi, Hollola, Hämeenlinna, Mäntsälä ja Orimattila. Kylät: Järvelä, Nummenkulma, Hevonoja, Hongisto, Hähkäniemi, Iso-Sattiala, Karvala, Kirkonkylä, Lappila, Maavehmaa, Marttila, Uusikylä ja Vähä-Sattiala. Kärkölässä on yksi Natura 2000 -luonnonsuojelualue, Koivumäki-Luutasuon alue, josta osa kuuluu Mäntsälään. Vuonna 1987 Kärkölä nousi julkisuuteen kun pohjavedestä löytyi puun sinistymisen estoaineina käytettyjä kloorifenoleita. Pilaantunut vedenottamo suljettiin välittömästi ja pohjavesi kunnan vesijohtoverkostoon ryhdyttiin johtamaan puhtailta vedenottamoilta. Pilaantunutta vedenottamoa ei ole otettu uudelleen käyttöön. Kunnassa toimii useita aktiivisia urheiluseuroja kuten Teuronjoen Latu ry, Järvelän Jäppärä, Kärkölän kisaveikot, Järvelän Jänne ja Kärkölän Riemukaari. Peruspalvelut ovat saatavissa Järvelästä. Lahden palvelut ovat noin 30 km:n etäisyydellä kunnan keskustasta. Järvelän julkisia palveluja ovat muun muassa posti, kunnanvirasto, koulut, kirjasto, terveysasema, päiväkoti, vanhustentalo, nuorisotalo, uimahalli ja seurakuntakeskus. Lavanmäen alueella on työväentalo/tanssilava. Yksityisiä palveluja ovat muun muassa päivittäistavarakaupat ja erikoisliikkeet, baarit, pankki ja matkahuolto. Kantatien varressa sijaitsee muun muassa palvaamo, kahvila, huoltoasema ja rautakauppa. Kirkonkylässä on kirkko, lounasravintola Tähkä, vanhainkoti, seurantalo, jonka yhteydessä on kahvila ja kokoontumistila. Lappilassa on seurantalo, työväentalo, baari ja kioski. Marttilassa on kokoontumispaikkana toimiva Marttilan Majakka. Kärkölän suurimmat työllistäjät ovat mekaanisen puunjalostuksen alalla toimiva Koskisen Oy, Wienerberger Oy:n tiilitehdas Lappilassa sekä Kärkölän kunta. Lisäksi muun muassa Sampolan, Kivisojan ja Järvelän teollisuusalueilla toimii useita pienempiä teollisuusyrityksiä. Työpaikkaomavaraisuus on noin 104 prosenttia. Työssä olevasta työvoimasta työskentelee alkutuotannossa noin 10 prosenttia, jalostuksessa 48 prosenttia ja palveluissa 42 prosenttia. Kaikki Riihimäki–Lahti-välin taajamajunat pysähtyvät Järvelässä ja Lappilassa. Taajamajunia kulkee kello 5–23 välisenä aikana 18 junaa kumpaankin suuntaan. Matka-aika Järvelästä junalla Lahteen 17 minuuttia ja Riihimäelle 23 minuuttia.

A) Kärkölän kirkko: Nimimerkki "Tomisti" kuvasi Kärkölän kirkon v. 2007 (lisenssi OK ~ GNU Free Documentation License).

B) Järvelän rautatieasemalla: Eljas Pölhö kuvasi Järvelän aseman seutuvilla 16.5.1969 (käyttölupa 2014-1-A): "Kovin usein ei Porkkana päässyt ohittamaan matkustajajunaa vetävää Paikkua, muutoin kuin junan pääteasemilla. MK77 (Dm9 5123x24+Dm8 5001x02+Dm8 5003x04) ohittaa Pr1 772 vetämän Sj1:n Järvelän sahan edustalla. Sj1 oli SJK:n tilausjuna." Järvelän rautatieasema kuvattuna 3.7.2016 (S&J). Henkilöjunaa Riihimäeltä odotetaan Järvelän asemalla ~ 3.7.2016 (S&J). Henkilöjuna Riihimäeltä jatkaa Järvelän asemalta kohti Kouvolaa ~ 3.7.2016 (S&J). Järvelän rautatieaseman erikoissivullemme (lisää kuvia).

C) Rautatiepaikka Lappila: Ruben Jokiniemen keväällä 1951 Lappilan asemanseudusta ottama valokuva (kiitos: Jukka Virolainen). 1. 2. Lappilan ratapihan reunalta löytyy yhä kaksi vierekkäistä makasiinia, jotka olen tunnistavinani ylläolevasta valokuvasta etualalla ~ molemmat kuvattu 3.7.2016 (S&J). Mika Vähä-Lassila (elokuu 2003) (käyttölupa 2015-12-L): "Lappilan v. 1967 valmistunut uusi asemarakennus. Ensimmäinen asema oli rakennettu jo 1869." 1. 2. Lappilan v. 1967 valmistunut matala asemarakennus ~ uusiokäytössä, puiden ja verkkoaitojen takana jopa vaikeasti tunnistettavissa ~ molemmat 3.7.2016 (S&J). Lappila oli Pietarin radan rakennustöiden alkaessa talvella 1868 radan toinen työasema Riihimäen ohella. Nälän ja kulkutautien aiheuttaman kuolleisuuden vuoksi maaliskuussa 1868 oli perustettu Oittiin ja Lahteen rautatierakentajien sairaalat. Niiden täyttyessä huhtikuussa avattiin kolmas sairaala Lappilan lähelle Tillolaan. Sairaala voitiin sulkea lokakuussa. Lappilan ensimmäinen asemarakennus rakennettiin IV luokan piirustusten mukaisesti ja se valmistui 1869. Rautatien myötä asemanseudulle syntyi teollisuuslaitoksia. Lyhytaikaiseksi jäänyt saha perustettiin 1897, mutta pitkäaikainen saha toimi paikkakunnalla vuosina 1908-59. Se sai rinnalleen tiilitehtaan 1928 ja huonekaluteollisuutta 1930-luvulla. Lappilan sahan toiminnan loputtua alueen väkiluku kääntyi laskuun ja Järvelästä kehittyi Kärkölän merkittävin taajama Lappilan sijaan. 1960-luvun alun yli 700 asukkaan taajamassa asuu nykyisin (2009) alle 400 henkeä. Vanhoista teollisuuslaitoksista vain tiilitehdas on toiminnassa. Uusi vaatimaton asemarakennus valmistui 1967, mutta sen käyttö jäi lyhyeksi, kun kappaletavaran kuljetusjärjestelmä muuttui ja linjasuojastuksen ansiosta jatkuvaa miehitystä ei tarvittu. Liikennepaikka muutettiin miehittämättömäksi jo 1976, tavaraliikenne lopetettiin 1981 ja viimeiset vaihteet purettiin 1987. Vanha asemarakennus on purettu, mutta uusi on edelleen jäljellä. Se siirtyi Senaatti-kiintöistölle 2007. Liikennepaikka on edelleen henkilöliikenteen pysähdyspaikka ("Radan varrella"-kirja, 2009). Lappilan v. 1967 valmistunut entinen yksityiskäyttöön siirtynyt matala asemarakennus näkyy vielä hieman nykyisille seisakelaitureille (oikealla) ~ 3.7.2016 (S&J). Jukka Voudinmäki kuvasi 30.6.2015 Lappilan seisakkeella (käyttölupa 2015-11-A): "Taajamajuna HSM 328 Lahdesta Riihimäelle pysähtyy Lappilan seisakkeelle" Lappilan seisakkeella 3.7.2016 (S&J).