1.

(Esko Ruhanen, sähköposti 15.7.2010): Kuvat 1 ja 2: Honkasen talo ~ 1950-luvulla talon alimmassa kerroksessa tien puolella oli kioski, jossa myytiin virvoitusjuomia ja karkkeja. Nykyisin yksityiskäytössä. Kuvattu 22.7.2009 (S&J).

2.

(Esko Ruhanen, sähköposti 15.7.2010): Säästöpankin talo ~ Paikalla on ollut Säästöpankin ensimmäinen oma toimitalo 1925-1961. Nykyinen rakennus valmistui 1961, jolloin pankkisali oli nykyisen koneliikkeen paikalla. Remontin jälkeen pankki siirtyi pohjoissivulle. Talon takapihan puolella on ollut poliisin toimitiloja. Kuvattu 22.7.2009 (S&J).

(Esko Ruhanen, sähköposti 21.7.2010): Hirvensalmen kunnan virastotalo. Torin puolella Ravintola Tervaleppä, jolla on ollut useampia yrittäjiä. Paikalla oli ennen Roosin talo, jossa vielä 50-luvulla oli apteekki. Talon kohdalla rannassa olevaa uimaranta- ja leikkipaikka-aluetta kutsutaan nykyisinkin Roosin rannaksi. Kuvattu 22.7.2009 (S&J).

(Esko Ruhanen, sähköposti 21.7.2010): Tälle paikalle perusti Yrjö Mironen kangas- ja tekstiililiikkeen 1936. Liikkeen toimintaa jatkoi kuvassa olevassa uudessa rakennuksessa Elina Mironen. Nykyisin talo yksityiskäytössä. Kuvattu 22.7.2009 (S&J).

(Esko Ruhanen, sähköposti 21.7.2010): Huoltoasema ja baari. Aluksi Shell-ketjua. Huoltoasemaa pitivät Seppo Paasonen ja hänen isänsä. Kuvaushetkellä kuului SEO-ketjuun. Kuvattu 22.7.2009 (S&J).

1.

Hirvensalon vanha puukirkko paloi 12.5.1914. Tämä kuva on kyseisessä kirkossa pidetystä jumalanpalveluksesta 1900-luvun alussa. Puinen ristikirkko oli rakennettu v.1768. Kuvannut Kustaa Ruhanen.

2.

(Wikipedia, maaliskuu 2010): Hirvensalmen kirkko sijaitsee Hirvensalmella Etelä-Savossa. Kirkon suunnitteli Josef Stenbäck ja se rakennettiin 1915. Järjestyksessään kirkko on pitäjän kolmas; edellinen tuhoutui tulipalossa 12. toukokuuta 1914.
Rakennusmateriaali on harmaa graniitti ja tiili. Kirkossa on jyrkkä katto ja torni sijaitsee kuorin vieressä. Sen alakerrassa on sakaristo. Istumapaikkoja kirkossa on 850 ja pinta-alaa 434 neliömetriä. Kirkon päätyjen kolmiot sekä tornin yläosa on rapattu valkoiseksi. Tyylisuunnaltaan kirkko on kansallisromantiikkaa ja jugendia.
J.A. Zachariassenin 1916 valmistamat pneumaattiset urut ovat 15-äänikertaiset ja kaksisormiset. Aukusti Koiviston 1916 maalama alttaritaulu kuvaa Kristuksen ylösnousemusta. Kellot ovat vuosilta 1937 ja 1938.

3.

4. 5.

6. 7.

8. 9.

10. 11.

12. 13.

14. 15.

16. 17.

18.

(Esko Ruhanen, sähköposti 23.7.2010): Hirvensalmen kirjassa on kuva, jossa viisi vasemmanpuoleista paria. Pappisluettelosta täydennettynä kaikkien nimet:
Ylärivi vasemmalta: Kirkkoherrat Herman Ekman, A.W.Lund, Runar Lund, K.J.W.Breitholtz, Lauri Haapaniemi, Matti Elomaa, Erkki Parikka ja Erkki Markkanen.
Alarivi vasemmalta: kappalaiset Anders Andersson, K.F.Järnefelt, Matti Merivirta, K.Emil Roine, Artturi Honkanen, Pauli Lumme, Yrjö Ala-Opas ja Aleksi Vallisaari.

1.

Väisälänsaari sijaitsee Puulan itälaidalla - koilliskulma saaresta kuuluu Mikkeliin ja muu Hirvensalmeen. Vanhamäeltä erkanee oma tiensä länteen Mikkelin Otavasta ja Rantakylästä tulijoille noin seitsemän kilometriä ennen liittymistä Läsäkosken paikkeilla Mikkeli-Kangasniemi-tiehen.
Tässä kuvassa Väisälänsaaren mainoskyltti, jonka vireä Väisälän kyläyhdistys on pystyttänyt tien viereen. Kuvattu 22.7.2009 (S&J).

2.

(Wikipedia, tammikuu 2010): Väisälä eli Väisälänsaari on Puulan suurin saari. Saari sijaitsee Hirvensalmen kunnassa. Osa saaresta kuuluu Mikkeliin. Nimensä saari on saanut ensimmäisten asukkaidensa mukaan. Asukkaat olivat Väisäsiä.
Ensimmäiset asiakirjatiedot Väisälänsaaren asukkaista löytyvät vuoden 1541 hopeaveroluettelosta. Tuolloin Väisäläsaari oli jakautunut kahteen kylään. Saaren pohjoisosat kuuluvat tuolloin Kynsiänsalon kylään, kun puolestaan eteläpuoliskon alueet jo tuolloin muodostivat Väisälän kylän.
Väisälänsaari on merkittävää kesäasutusaluetta. Saarella sijaitsee noin 300 mökkiä ja kesällä saaren elämä on varsin vilkasta. Matkaa Hirvensalmen keskustaan tulee noin 20 kilometriä.

3. 4.

5.

('Väisälänsaaren historia', 2014): Isoviha ja uusien sukujen saapuminen:
Väisäset ja Ukkoset hallitsivat Väisälänsaarta aina 1700-luvun alkuun, isovihaan saakka. Isoviha koetteli Väisälää,ja useat kylän taloista autioituivat, mitä ilmeisemmin venäläisten tuhopolttojen seurauksena. Venäläiset liikkuivat saaren lähialueilla vilkkaasti, kulkivathan heidän tärkeät jäätiensä Puulan avoimia selkiä pitkin. Painetta lisäsi myös "Kivekkäiden" sissipäällikön Taneli Luukkosen piileskely Hirvensalmen Pohjuukulmilla Puulaveden vastarannalla. Isovihan ajalta on jäänyt elämään legenda rohkeasta Matti-rengistä, joka jujutti venäläisiä sotilaita. Venäläiset sotilaat pakottivat Matti-rengin soutamaan itsensä Väisälästä Kangasniemelle. Renki kuitenkin narrasi heitä, ja souti heidät saareen-muka tyyntymistä odottamaan-ja jätti sinne kuolemaan. Tästä tarinasta sai Väisälän pohjoispuolella sijaitseva Matin-saari nimensä.
Isovihan jälkeen saaren asujaimisto uudistui. Saareen ilmestyivät uusina sukuina Manniset, Mesiäiset ja Liukkoset. Saaren pohjoisosissa Kynsiänsalossa Ukkosten valtakausi kesti pidempään. Vasta 1840-luvulla talolliseksi noussut Elias Riittinen rikkoi Ukkosten suvun dynastian. 1860-luvulla pohjoiskylille muuttivat puolestaan Arkot Kangasniemen Hokasta.

Vuonna 1897 Väisälänsaareen perustettiin kansakoulu. Kouluasian eteenpäin viejiä olivat erityisesti kekkolalainen Tobias Kekkonen, väisäläiset Otto Mesiäinen ja Otto Karjalainen. Koulun saamiseen myötävaikutti myös sen aikainen Hirvensalmen kirkkoherra August Wilhelm Lund, joka perusteli koulun tarpeellisuutta sillä, että kyläkuntalaiset suorastaan "huusivat sivistyksen puutetta". Nimismies Berhart Broms puolestaan edisti kouluasiaa lupaamalla kunnan viinaverorahoja koulun perustamiskustannuksiin.
Koulun perustaminen merkitsi kyläelämän vilkastumista. Koulun ympärille syntyi, mitä erilaisempia seurapiirejä sekä opettajien aloitteesta syntyi myös useita yhdistyksiä. Niistä ehkä merkittävin oli 1920-luvun alussa erittäin aktiivisesti toiminut Väisälän nuorisoseura, jonka johtohahmo oli opettaja Kalle Laakkonen. Seura taisteli sivistyksen puolesta ja vastusti erityisen voimakkaasti salapolttoa. Vireästi sotien välillä toimi myös maamiesseura. Vireän kylän kehityksen katkaisi kuitenkin talvi- ja jatkosota.

Sotien jälkeen toteutettiin Väisälässä useita uudistuksia. Sähkö saareen saatiin pitkälti räjäytystyömies ja kaivontekijä Eino Mesiäisen henkilökohtaisen panoksen ansiosta vuonna 1952. Tiehanke laitettiin vireille pian tämän jälkeen, tosin se toteutui vasta 20 vuotta myöhemmin. Väisälänsaareen saatiin tie vuonna 1975.Siihen saakka saarelaiset elivät eristyksessä puulan selkien takana. Vuonna 1989 saareen saatiin silta pitkän taistelun jälkeen. Tuolloin ajomatka kuntakeskukseen lyheni yli kuudesta kymmenestä 23 kilometriin.