'Pikku Vesijärven' suihkulähdepuistossa 10.8.2009 (S&J): 1. A) Kaikki tämän kuvaruudun otokset ovat päivämäärältä 10.8.2009 (S&J). 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8.

Vesijärven sisävesisatamassa ja sen lähiympäristössä: 1. B) Kaikki tämän kuvaruudun otokset ovat päivämäärältä 10.8.2009 (S&J). 2. 3. 4. 5. 6.

Vesijärven sisävesisatamassa talvella 5.3.2010: (S&J): 1. C) Vuonna 1869 rakennetulla Vesijärven rautatieasemalla toimi kuvaushetkellä turisteille Kahvila Kotiranta ja Käsityökauppa Ulpukka . Kaikki tämän kuvaruudun otokset ovat päivämäärältä 5.3.2010 (S&J). 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. 10. 11. 12. 13. 14. 15. 16. 17. 18. 19. 20. Maalaus Vesijärven sisävesisatamasta - aihe aikojen takaa. 21. Vesijärven rautatieasema rakennettiin v.1869. 22. Vesijärven rautatieasema rakennettiin v.1869 - taustalla asemapäällikön asuintalo.

D) Vesijärven rautatieaseman edustalla kuvattuna 29.4.1972 (Arto Hellman) erikoisen näköinen veturimalli - lempinimeltään Kisko-Kalle. 12.04.2013 19:12 (Kimmo T. Lumirae, 12.4.2013): Kisko-Kalle on saksalainen (sveitsiläinen?) Breuer-tehtaan keksintö. Yksinkertaisimmillaan Breuer on hyvinkin simppeli. Hytillisiä malleja on lukuisissa Euroopan maissa. Osa Suomen Kisko-Kalleista on samanmallisia muiden maiden ajokkien kanssa, ja osaan Tampella, joka laitteet lisenssillä rakensi, muotoili alun perin kulmikkaan ja kulmikasikkunaisen hytin hieman omaperäisemmin, kuten kuvan kapineessa. Eräs Breuerin oivalluksista oli, että tarttuessaan vaunuun Kisko-Kallen pyöräkerta työntyy vaunun puskinpalkin alle ja pyöräkerran päällä oleva tunkki nostaa vaununa hieman, ks. kuvaa. Näin saatiin vaivaiset 5500 kg painavalle Kallelle lisää kitkapainoa ja se jaksoi vetää edes muutaman kuormatun vaunun. Muutenhan kuvan yksilö on suorastaan koomisessa varustuksessa: etupään merkki ja siitä hieman reilu metri taaksepäin loppuopastelevy. Samuli Rinne kuvasi 4.9.1988 lättähatun Vesijärven asemalla - kiitos kuvan käyttöluvasta.