Tampereen Keskustori: A) Tampereen Keskustori ja Hämeenkatua kuvattuna länteen postikortissa, joka on lähetetty Muhokselle 6.2.1936. Kuvaan on lähettäjä mustekynällä kirjoittanut tekstit: Hämeen katu, Tämä on kaup talo ja asumme täällä päin. Etualan linja-auton kyljessä lukee: Tampere-Vehmainen-Kangasala. Bussin oikealla puolella näkyy kortissa sen kuvaajan (Kuvaamo Atelier Laurent, Tampere) oma tunnusteksti. Rakennuksista erottuvat mainokset ja kyltit:Tampereen Pukimo, Ensimäinen Apteekki (nimenomaan näin kirjoitettuna) ja Niels Rasmussenin valokuvaamo-ateljee (perustettu 1886). Reino Kalliomäki lähetti 13.12.2015 kokoelmistaan tämän postikorttikuvan Keskustorin vanhasta näkymästä - kiitos (Kuvaamo Atelier Laurent, Tampere). Onnikoita ja rollikoita Keskustorin ruuhkassa olympiavuonna 1952. Kuva: E.M. Staf, Tampereen museoiden kuva-arkisto. Keskustorilta kuva vuodelta 1979. Kuvassa on bussi Viistokadun pysäkillä. Taitaa olla myös markkinapäivä. Keskustorilla 3.7.2010 (S&J) - katoshäkkyrät pilasivat monien mielestä vanhojen kerrostalojen tyylivaikutelmia. Taustalla oikealla Commercen talo (1899). Keskustorilla 3.7.2010 (S&J) - nuorison musiikkikonsertin mölytelttaa rakenneltiin tuleviin taistoihin. Tampereen Vanha kirkko: Tampereen Vanha kirkko - kuvattu 3.7.2010 (S&J). Tampereen Vanha kirkko on vuonna 1825 käyttöön otettu puinen ristikirkko Tampereella Keskustorin kupeessa. Vanha kirkko on pääasiassa Tampereen ruotsinkielisen luterilaisen seurakunnan käytössä. Kirkon suunnitteli Charles Bassi, ja se valmistui vuonna 1824. Carl Ludvig Engelin suunnittelema tapuli valmistui 1828. Kirkkoa on kunnostettu useaan otteeseen, viimeksi vuonna 2000. Merkittävin restaurointi tehtiin vuosina 1953–1954, jolloin kirkko palautettiin lähes alkuperäiseen asuunsa professori Nils Erik Wickbergin laatiman restaurointisuunnitelman mukaan. Vanha kirkko on vanhin Tampereen keskusta-alueella säilynyt rakennus. Viereinen kellotapuli on toiseksi vanhin. Tampereen Vanha kirkko - kuvattu joulukuussa 2006 (Tamperetutuksi ry - lisenssi OK - CC BY 3.0 * Wikipedia). Tampereen Vanhan kirkon sisäkuva - kuvattu kesäkuussa 2015 (nimimerkki "Niera" - lisenssi OK - CC BY-SA 4.0 * Wikipedia). Tampereen Vanhan kirkon edustalle pystytettiin joulukuusi 1957 (Lehtikuva). .

Tampereen Raatihuone (kaupungintalo): B) Tampereen raatihuone kuvattuna 3.7.2010 (S&J). Tampereen Raatihuone on Tampereen entinen raatihuone ja nykyinen kaupungin edustustila Keskustorin laidalla. Georg Schreckin suunnittelema uusrenessanssityylinen raatihuone valmistui vuonna 1890. Palatsimaisessa rakennuksessa on useita saleja, ja kaupunki järjestää siellä erilaisia tilaisuuksia. Suurlakon aikaan vuonna 1905 Tampereen Raatihuoneen parvekkeelta luettiin Tampereen punainen julistus. Ensimmäinen samalla paikalla ollut raatihuone oli yksikerroksinen puurakennus, joka valmistui vuonna 1802. Samalle tontille rakennettiin 1830-luvulla markkinapuoteja, jotka tuhoutuivat tulipalossa vuonna 1878. Uudesta rakennuksesta järjestettiin vuonna 1885 kilpailu, jonka Schreck voitti. Rakennustyöt alkoivat 1887, ja talo vihittiin käyttöön 8. tammikuuta 1890. Rakennuksessa toimivat aikoinaan Tampereen kaupunginvaltuusto, rahatoimikamari, maistraatti ja raastuvanoikeus. Valtuusto siirtyi pois talosta 1920-luvulla. Raatihuone kunnostettiin kaupungin edustustilaksi ensimmäisen kerran 1960-luvulla, ja sitä on sittemmin entisöity useasti. Rakennus on suojeltu asemakaavalla vuonna 1995. Raatihuoneen yhteyteen rakennettiin myös lisäsiivet Kauppakadun ja Hämeenkadun varrelle. Kauppakadun varrella olleessa kolmikerroksisessa siipirakennuksessa toimi aluksi kaupunginhotelli ja myöhemmin rakennus oli poliisilaitoksen käytössä. Hämeenkadun puoleisessa kaksikerroksisessa siivessä taas oli muun muassa kaupunginvankila ja Tampereen VPK:n kalustohuone. Nämä siipirakennukset purettiin vuonna 1964 ja niiden tilalle rakennettiin nykyinen Kauppa-Hämeen liiketalo. 1970-luvulla raatihuoneen perustuksien puupaalut ja hirsikehikot alkoivat lahota, jolloin raatihuone alkoi vajota. Tämän vuoksi perustuksia vahvistettiin betonipaaluilla. Raatihuone on uudistettu ja restauroitu viimeksi vuosina 2003–2004 (Wikipedia, 2023). Raatihuoneen avattavasta pyöreästä kellotauluikkunasta ampuivat punakaartilaiset Tampereen taisteluiden (1918) viimeiset laukaukset ennen antautumistaan. Valkoiset olivat valloittaneet jo lähes koko muun keskustan ja tykit oli ryhmitetty torialueen toiselle puolelle teatterirakennuksen kulmille - raatihuone kohteenaan. Kuvattu 3.7.2010 klo 15.03 (S&J). Keskustorin länsilaidalla Raatihuoneen pääsisäänkäytävä - 3.7.2010 (S&J). .

Tampereen teatteritalo: C) Tässä vanhassa postikorttikuvassa esittäytyy Tampereen teatteritalo 1918 vuoden sodan aikoihin. Hämeensillan kupeella oleva teatteritalo oli koko sisällissodan ajan punaisten joukkojen majoitustilana. Naiskaartilaisiakin majoittui sinne tilapäisluontoisesti Tampereen taistelujen aikana. Tunkeutuessaan rakennukseen 4.4.1918 valkoiset törmäsivät siellä naiskaartilaisten tiedustelupartioon (tiedot Hopun kirjasta Tampereen naiskaarti). Laskevan auringon valaiseman Tampereen teatteritalon edustalla terassikansa turisemassa 6.8.2006 (S&J). Noin 88 vuotta aiemmin teatteritalon torin puolen ikkunoista valkoiset tulittivat konekiväärein torin vastalaidalla punaisten viimeistä linnaketta eli kaupungintaloa. Tampereen teatteritalon edustalla 3.7.2010 (S&J). Teatteritalon alakerrassa on toiminut maineikas ravintola Tillikka - sisäkuva: 3.7.2010 (S&J). (Tampereelle.fi * 2023): Tillikka on yksi Tampereen perinteisimmistä ravintoloista Tammerkosken kansallismaisemassa. Tillikka näyttelee suurta osaa tamperelaisessa ruoka- ja juomakulttuurihistoriassa. Ravintolatoimintaa Tillikan tiloissa on ollut vuodesta 1912 lähtien ja Tillikka-nimikin on jo yli 50 vuoden takaa. Tillikka on yksi Tampereen perinteisimmistä ravintoloista Tammerkosken kansallismaisemassa. Myös kulttuuripersoonat ovat aina olleet iso osa Tillikkaa, ja Tillikassa onkin nähty monet karonkat sekä spontaanit ja suunnitellut musisoinnit ja näytelmät. Tillikka siirtyi huhtikuussa 2016 Koskiravintolat Oy:n hoiviin. Samalla teki paluun legendaarinen Pub Korvatillikka. Tillikan alakerran tiloissa palvelee baarin ja viihtyisän terassin käsittävä Klubimies. Uudistuneen Tillikan ruokalista tarjoilee nautiskelijoille todellisia klassikoita. Ruokalistalla huomioidaan myös kauden sesongit. Ravintolan lounastarjontaa uudistetaan ja kehitetään. Ja kyllä: Tillikan pyttipannu on edelleen ruokalistalla. Uudistuneena ja herkullisempana kuin koskaan! . Teatteritalo ja Tillikka kuvattuna eteläsivultaan - Hämeenkadun puoleltaan 3.7.2010 (S&J).

Keskustori vuoden 1918 Tampereen taisteluiden aikaan: D) Vankirivistöjä nykyisellä Keskustorilla Tampereen taistelujen päätyttyä huhtikuussa 1918. Kuvaaja: Eino Antero Bergius, Työväenmuseo Werstaan kuva-arkisto. Huhtikuu 1918 * Ratkaiseva Tampere: Sisällissodan käänteentekevät hetket olivat käsillä maalis-huhtikuun vaihteessa 1918, kun taisteltiin teollisuuskaupunki Tampereen hallinnasta. Yhteenotosta tuli sodan verisin ja se muistetaan Pohjoismaiden suurimpana asutuskeskustaisteluna. Keskikaupungilla punaisten viimeisenä tukikohtana oli raatihuone, jota miehittivät varsinkin sitkeästi puolustautuvat naiskaartilaiset. Huhtikuun 5. päivänä raatihuoneen puolustajat joutuivat antautumaan. Punakaarti vetäytyi Pispalaan, jossa punaiset olivat Aatto Koivusen johdolla pitäneet asemansa tähän asti. Taistelun jatkamiselle ei kuitenkaan ollut enää edellytyksiä. Punaiset antautuivat ja valkoinen vaate nostettiin Ilomäen näkötorniin Pyynikinharjulle. Ennen antautumista satoja punaisia pakeni ylipäällikkö Verner Lehtimäen johdolla Näsijärven kautta kiertämällä omien puolelle. Tampereen Kauppatori oli valtauksen jälkeen täynnä vankeja, yhteensä heitä oli noin 11 000. Vangit vietiin vankileirille Kalevankankaan venäläisille kasarmeille. Valkoisia on arvioitu kaatuneen yhteensä 700-900 henkeä. Punaisia kuoli noin 2 000, joista yli puolet teloitettuja vankeja. Karvas tappio punaisille * Ison tehdaskaupungin menetys oli punaisille kumouksellisille valtava tappio ja Tampereen taistelu siten sodan käännekohta. Punaisten taistelukykyisten joukkojen määrä pieneni radikaalisti ja paljon kalustoa jäi valkoisille (Työväenliikkeen 100 itsenäisyyden vuotta * Marita Viinamäki). Punaisten hallitsema Tampere antautui lopulta 6.4.1918. Viimeiseksi taisteltiin valkoisten miehittämän teatteritalon ja punaisten viimeisen tukikohdan, naiskaartin puolustaman raatihuoneen välillä (Apu, 2018). .

Keskustorin ja Hämeenkadun eteläpuolen kulmatalo: E) Hämeenkatu 15a * Arkkitehtitoimisto Grahn-Hedman-Wasastjerna suunnitteli Gösta Sumeliuksen talon vuonna 1899 ja se valmistui kahta vuotta myöhemmin. Talon räystäskouruja kannattelevat alkuperäiset kauniit teräskukat. Rakennuksen pohjakerros varattiin Suomen Pankille ja muut kerroksen asuinhuoneistoille. Ulkoarkkitehtuurissa näkyi vielä uusrenessanssin vaikutus, mutta sisätiloissa maalattiin jo jugendille tyypillisiä kaarevia joutsenkaulaviivoja sisältäviä koristemaalauksia (Hämeenkatu - Tampereen sydän * 2010). Gösta Sumeliuksen talo kuvattuna Keskustorin kaakkoiskulmalla kesällä 2006. Kuvasi nimemerkki "Visa580" - lisenssi OK - CC BY 2,5 (Wikipedia). Gösta Sumeliuksen talo kuvattuna Keskustorin kaakkoiskulmalla 3.7.2010 (S&J). Alakerrassa toiminnassa Keskustorin apteekki ja R-kioski - lisäksi 1bar ja BK julkisivun mainoksissa. Vuonna 2017 apteekki oli poistunut alakerrasta - tilalle olivat tulleet "It's Pure" ja Keops Optiikka. Sumeliuksen talo on Tampereella Keskustorin itälaidalla sijaitseva nelikerroksinen asuin- ja liiketalo, joka on valmistunut 1901. Jugendtyylisen talon suunnitteli arkkitehtitoimisto Grahn, Hedman & Wasastjerna, ja sen rakennuttaja oli kauppias, myöhemmin vuorineuvos Gösta Sumelius. Gösta Sumeliuksen isä kauppias Gustaf Oskar Sumelius perusti 1859 Tampereelle vähittäis- ja tukkukauppaa harjoittaneen liikkeensä. Liike muutti 1870 Tampereen Kauppatorin (nykyinen Keskustori) varrella sijainneeseen yksikerroksiseen puutaloon. Sumeliuksen liike siirtyi vuonna 1884 harjoittamaan yksinomaan tukkukauppaa. Vuonna 1889 valmistui Sumeliuksen kauppatalon viereiselle tontille Tammerkosken rantaan kaksikerroksinen Sumeliuksen palatsi Sumeliuksen perheen asuintaloksi. Nykyinen Sumeliuksen talo valmistui vuonna 1901 uudeksi liiketaloksi torin varteen entisen puutalon paikalle. Sumeliuksen talo on suojeltu asemakaavalla vuonna 1995. Kirjallisuudessa Sumeliuksen talo on esiintynyt Kalle Päätalon Pato murtuu -romaanissa, kun hän oli rakennusmestarina talon katon korjaustyössä vuonna 1954 (Wikipedia, 2023). Gösta Sumeliuksen talo kuvattuna Keskustorin lounaiselta kulmalta 3.7.2010 (S&J). Katoshäkkyrät eivät (perustellusti) olleet kaikille mieleisiä. Gösta Sumeliuksen talo kuvattuna kesällä 2011 (Google Maps). .

Palanderin talo (Keskustori 5): F) Keskustorin eteläsivun halliseva Palanderin talo kuvattuna 3.7.2010 (S&J) - osoite: Keskustori 7. (Wikipedia, 2023): Palanderin talo sijaitsee Tampereen Keskustorin etelälaidalla Jugend-torilla. Kuusikerroksisessa rakennuksessa on muun muassa useita myymälöitä ja toimistoja. Rakennuksen kolme ylintä kerrosta ovat suurimmaksi osaksi yksityishenkilöiden asuntoina. Keskustorin puolella ylimmässä kerroksessa keskellä oli ateljeehuoneisto, joka on yksi talon kuuluisimmista osista. Siellä ovat työskennelleet useat koti- ja ulkomaiset taiteilijat, tunnetuimpina Hugo Simberg ja Kimmo Kaivanto. Ateljee oli pitkään Tampereen kaupungin hallinnassa. Historia: Tampereen kaupunginviskaali ja varatuomari Karl Verner Palander osti tontin osoitteesta Keskustori 7 vuonna 1897. Suunnitelmana oli rakennuttaa jugendtyylinen talo. Projektin arkkitehdiksi hän palkkasi Birger Federleyn ja rakennusmestariksi Jonas Anderssonin. Idän puoleinen osa talosta valmistui hänen suunnitelmiensa mukaisesti vuonna 1901. Pariisin vuoden 1900 maailmannäyttelyn innoittamana Palander halusi muuttaa suunnitelmia, ja keskeneräistä länsipuolta varten hän tilasi uudet piirustukset Vihtori Heikkilältä. Federley ei asiasta riemastunut vaan nosti kanteen piirustustensa luvattomasta muuttamisesta. Aleksis Kiven katuun rajoittuva länsipuoli valmistui neljä vuotta myöhemmin. Palander asui itse talossa kuolemaansa asti eli vuoteen 1922, jolloin talo siirtyi Suomen Pankin omistukseen. Oston yhteydessä taloa muutettiin paremmin toimistokäyttöön sopivaksi. Lisäksi pääovi uusittiin 1920-luvun tyyliseksi. Pankin konttori oli pitkään talon alakerrassa, ja talo tunnettiin myös Suomen Pankin talona. Vuonna 1937 Suomen Pankin talon tontilla Hallituskadun puolell Nykyään Suomen Pankilla ei ole omistusta talossa, ja vanha Palanderin talo -nimi palautettiin 2000-luvun alun remontin yhteydessä. Palanderin talo oli aikomus purkaa vuoden 1938 asemakaavan perusteella. Suunnitelmat jäivät kuitenkin toteutumatta, kun toinen maailmansota syttyi. Rakennus suojeltiin asemakaavalla vuonna 1996. Nimimerkki "M62" kuvasi Palanderin talon kesällä 2007 - lisenssi OK - CC BY 2.5 (Wikipedia). Itäpuolella sivuaa Kirkkokatu, länsipuolella Aleksis Kiven katu. .

Commercen talo (MacDonaldsin talo * Sähköliiton talo): G) Keskustorin ja Hämeenkadun länsikulmassa Commercen talo kuvattuna 3.7.2010 (S&J) - osoite: Hämeenkatu 17 (talossa oli ollut tulipalo pari kuukautta aiemmin). Commercen talon kulmalla - Hämeenkadun puolella - tulipalon jälkeinen remontti käynnissä - 3.7.2010 (S&J). (Wikipedia, 2023): Commercen talo on Tampereella Hämeenkadun varrella ja Keskustorin laidalla niin kutsutulla Jugendtorilla sijaitseva viisikerroksinen asuin- ja liiketalo, joka on valmistunut vuonna 1899. Tyylisuunnaltaan varhaisjugendia edustavan talon suunnitteli helsinkiläinen arkkitehtitoimisto Andersin, Jung ja Bomanson (arkkitehdit Bertel Jung, Waldemar Andersin ja Oscar Bomanson). Talon nimi tulee ranskan kielen kauppaa tarkoittavasta sanasta. Rakennuksessa toimi pitkään vuonna 1907 perustettu Hotelli Central. Hotellin nimi vaihtui myöhemmin Centrumiksi. Commercen kulmaliikehuoneistossa toimi vuoteen 1983 saakka Ensimmäinen apteekki (aluksi silloisen oikeinkirjoituksen mukaisesti Ensimäinen Apteekki) ja sen jälkeen paikalle avattiin 14. joulukuuta 1984 Suomen ensimmäinen McDonald’sin hampurilaisravintola. Lyhyen aikaa, 1983–1984, tiloissa toimi Burger King. Toukokuussa 2010 talossa oli uhkaava tulipalo, joka sai alkunsa McDonald’s-ravintolan rasvankeittimestä. Palon korjaustyöt kestivät kaksi vuotta ja McDonald’s avattiin uudelleen keväällä 2012. McDonald’s sulki ravintolan syksyllä 2015 ja alkuvuonna 2016 hampurilaisketju Friends & Brgrs otti tilat käyttöönsä. Commercen talo on suojeltu asemakaavalla vuonna 1999. Nimimerkki "Saruwine" kuvasi Commercen talon huhtikuussa 2018 - lisenssi OK - CC BY SA-4.0 (Wikipedia). Commercen talon paikalla sijaitsi aikaisemmin kauppias Lindbergin talo (1870-90). Commercen talossa toimi alkuaikoina hotelli Central ja biografiteatteri. Kellarikerrokseen tuli apteekkilaboratorio vuonna 1909 (Birger Federley). Apteekkiin tehtiin ensimmäinen muutostyö jo 1920 (Hämeenkatu-kirja, 2010). .