Tampereen Hämeensilta (valmistui 1929): A) Helsingin Sanomat julkaisi (29.1.2011) tämän kuvan Tampereen Hämeensillalta vuodelta 1952, jolloin Tampereen katuja jyräsivät vielä trolley-bussit eli rollikat. Omat Tampereen vierailuni (Porista) alkoivat 50-luvun loppupuolella ja ko. busseilla ajelu kuului jokaisen käynnin pakolliseen ohjelmaan. Itse bussin sisällä ei eroa tavalliseen linjuriin juurikaan huomannut, muistan auton katolta kuitenkin kuuluneen jonkinlaista ajoittaista rätinää. Kuvan haltijaksi merkitty Tampere-Seura. Vanha Hämeensilta (ennen uuden valmistumista vuonna 1929): Vanha Hämeensilta 1900-luvun alussa, kortti MKH 1017. Tampereen kaupunginarkkitehti Bertel Strömmer kuvasi paljon Tampereen eri rakennusvaiheita. Tässä Hämeensilta, joka valmistui v.1929 kaupungin 150-vuotisjuhliin. Sillan molemmin puolin pystytettiin Wäinö Aaltosen veistokset, jotka toteutettiin kauppaneuvos Rafael Haarlan lahjoituksen turvin. Wäinö Aaltosen luomat pirkkalaispatsaat Hämeensillan kulmissa. Eränkävijä, Kauppias, Suomen neito ja Veronkantaja. (Lauri Santamäki, 1858): Pirkkalaisliikkeen perintö: Tampereen menneisyyden taiteellisia tulkintoja ovat Wäinö Aaltosen veistämät Hämeensillan pirkkalaispatsaat. Niiden aatteellinen isä on professori Jalmari Jaakkola, jonka suuret tutkimukset Satakunnan vanhasta eräkulttuurista Pohjan-retkeilyineen ja kalevalaisine sankarilauluineen ovat muodostuneet nykyisen tamperelaisen kotiseututunteen ja pirkkalaisen maakuntahengen lähtökohdaksi. Jaakkolan tutkimusten mukaan Tampereen seutu oli se Pohjan portti, jonka kautta pirkkalaiset retkeilivät eränkävijöinä, kauppiaina ja veronkantajina aina Jäämeren rannoille asti. Tammerkosken kylä oli pirkkalaisaikana tärkenteen liikenteen solmukohta ja kauppapaikka, sillä Pyhäjärven-Näsijärven vesitien leikkasi siellä ikivanha harjutie, johon mm. Tampereen Kalevankangas liittyi. Tammerkosken Vainisten mahtava nimismiessuku oli viimeisiä rikkaita pirkkalaisia ja Messukylän Turtojen muinaisesta mahdista Pohjan perillä kertoo Turtolan pitäjän nimi. Tuntien sukulaisuutta näiden käytännöllisten voimamiesten kanssa tamperelainen teollisuusmies Rafael Haarla antoi heidän kuvaamisensa rajua luomiskauttaan elävän Wäinö Aaltosen tehtäväksi, joka keskittyi ilmaisemaan pirkkalaisliikkeen henkeä symbolismin alastonpatsain. Näin syntyivät Eränkävijä, joka hämäläisessä levollisuudessaan on kaikkien suomalaisten eränkävijäin alkutyyppi, Veronkantaja, jonka päättäväiseen askeleeseen on latautunut valloittajan dynamiikkaa, Kauppias valppaassa henkisessä ylivoimaisuudessaan ja Suomen neito täynnä kevään hurmaa ja tulevaisuudenlupausta. Näitä neljää jättiläispatsasta on sanottu pirkkalaisliikkeen sankarisinfoniaksi. Tampereen koskikuvassa niiden symboliikka saa lisä vaikuttavuutta, kun niiden taustalta näkyvät koskenrannan tehtaiden massiiviset tiilipinnat, joista henkii nykyajan teollinen tarmo ja yritteliäisyys. Kangasniemeläinen Seppo Virtanen kuvasi Hämeensiltaa 1950-luvun lopussa - kiitos kuvan käyttöluvasta. Meneillään ollut jokin pohjoismainen juhla-aika lipuista päätelleen. . Hämeensillan ja Tammmerkosken näkymä - 3.7.2010 (S&J). Taustalla hotelli Ilves. Hämeensiltaa länsipuolen kupeelta - 3.7.2010 (S&J).

Tammerkosken partaalla: B) Frenckellin paperitehtaan rakennuksia Tammerkosken partaalla. Tehtaassa oli vuoden 1918 sisällissodan alla reilut 1500 työntekijää. Tehtaan aktiivisimmat naistyöläiset olivat avainasemassa Tampereen naiskaartia perustettaessa (kuva: H.Rantakallio, tietolähde: T.Hoppu - Tampereen naiskaarti). Näkymä 'keskiputouksilta' - taustalla Tampella, keskellä edessä myllyrakennus. Aivan yläreunassa taustalla Pellavatehtaanmäki (Massunmäki), josta erottuu Ristipytinki. Kyseinen rakennus on ollut kartoissa jo v.1867. Tämän kuvan ajoitus on hankala tapaus. Toimitusjohtajan talo 1890-luvulla keskellä, vasemmalla Tampellan torni (Tampereen museot). Vanhoja rakennuksia Tampellan alueella. Kuva lienee otettu Pellavatehtaan katolta. Taustalla näkyy Porin radan sillat (Tampereen museot). Tämä kuva on 'Massunmäki'-kirjasta (Tampereen museot): Tampellan rantaa 1900-luvun alussa. Tamperelaiset tehtaat omistivat tuohon aikaan tonttinsa itse. Massunmäki oli tehtaan aluetta eikä kuulunut kaupunkeihin. Siellä ei ollut kunnallista vesijohtoa pesutupaa ja yhtä taloa lukuunottamatta, sähkö taloihin tuli Tampellan voimalaitoksesta. Jos oikein tätä kuvaa tulkitsen, kuvauspaikka olisi lähinnä Näsinlinnaa ja suunta itään, Porin radan sillat vielä puuttuvat. Huomaa päiväkävelyllä oleva mieshahmo etupuistossa. Tammerkosken partaalla - Koskipuistossa 6.8.2006 (S&J). Taustalla vielä Finlaysonin logo, tehdashallit muutettu kulttuurin monitoimitiloiksi useine ravintoloineen ja elokuvateattereineen. Samaa aluetta kuvattuna kahdesti 2.7.2010 (S&J). Hämeensilta ja Tammerkoski vasten laskevaa aurinkoa iltahämyssä - Teatteritalo ~ 6.8.2006 (S&J). Hämeensillan länsipuolta etelään - Takon kartonkitehdas * 3.7.2010 (S&J). Takon kartonkitehdas: Metsä Board Takon tehdas valmistaa korkealaatuisia taivekartonkeja, jotka on räätälöity vaativiin pakkaus- ja painatustarpeisiin. Kartonkitehdas sijaitsee Tampereen ydinkeskustassa tontilla, jolla puuta alettiin jalostaa jo vuonna 1865. Tehtaan punatiilinen julkisivu on näkyvä osa Tampereen teollista perinnettä. Metsä Board Tako eli Takon kartonkitehdas on Tampereen keskustassa Tammerkosken länsirannalla sijaitseva kartonkia valmistava tuotantoyksikkö. Tehtaassa on kaksi tuotantokäytössä olevaa kartonkikonetta ja yksi käytöstä poistettu kartonkikone. Tehdas on perustettu vuonna 1865, ja se kuuluu Metsä Board-konserniin. Tehdas lopetti oman hiomon (puuhioke) tuotannon kesällä 2004 ja tuo tarvittavan massan Metsä Boardin muilta tehtailta. Hiomoa varten tehtaalle tuotiin puupöllejä, joiden kaataminen metallikouruun aiheutti kovaa melua kaupungin keskustassa. Myös puusta mekaanisesti hiotun massan laatu ei enää riittänyt. Ensimmäisessä vaiheessa tehdas siirtyi Lielahden sellutehtaan CTMP-massan käyttäjäksi. Kun Lielahden tehdas suljettiin, siirtyi Takon tehdas käyttämään BCTMP-massoja, joita valmistetaan Joutsenossa ja Kaskisissa. Historiaa: Vuori-insinööri Fredrik Idestam perusti vuonna 1865 Tammerkosken alaputouksen varrelle puuhiomon. Hiomon tuotanto kasvoi 1860-luvun lopulla nopeasti ja Idestam perusti 1869 toisen puuhiomon Nokialle. Vuonna 1871 hän myi Tampereen puuhiomon samana vuonna perustamalleen Nokia Oy:lle. Vuonna 1877 puuhiomosta muodostettiin Tammerfors Takfiltfabriks Ab, joka valmisti puuhiokkeen ja pahvin ohella myös kattohuopaa. Uuden yhtiön toimitusjohtajana oli Adolf Törngren. Vuonna 1889 yhtiön omistajiksi tulivat vuorineuvos Rudolf Elving ja maisteri Anton Elving, jotka laajensivat ja uudistivat tehdasta. Yhtiön omistus siirtyi vuonna 1903 Tampereen Kattohuopa- ja Paperitehdas Osakeyhtiölle. Tehtaalle rakennettiin 1909 uusi puuhiomo ja vuonna 1914 siellä otettiin käyttöön Suomen silloin suurin paperikone. Valmistusohjelmaan kuuluivat 1900-luvun alussa kattohuopa, pinkopahvi, aaltopahvi ja pahvilaatikot. Yhtiön osake-enemmistö siirtyi vuonna 1917 G. A. Serlachius Oy:lle. Tehtaan puinen kaksikerroksinen vuonna 1865 rakennettu tehdasrakennus, jossa sijaitsi kaksi paperikonetta ja puuhiomo tuhoutui tulipalossa 15. helmikuuta 1923. Tulipalossa kuoli neljä tehtaan työntekijää ja aineelliset vahingot olivat yli kaksi miljoonaa markkaa. 1930-luvulla tehtaan rakennukset ja koneet uudistettiin perusteellisesti ja samalla yhtiön nimeksi muuttui Tako Oy. Sotavuosien jälkeen Tako Oy keskittyi kartongin valmistukseen ja jalostukseen edelleen rasioiksi ja myyntipakkauksiksi. Työntekijämäärä oli suurimmillaan 1 300 vuonna 1965 (Wikipedia, 2023). Fredrik Idestamin 1865 perustama Tampereen puuhiomo 1870-luvulla - tuhoutui tulipalossa helmikuussa 1923 (public domain). Nykyisen Takon kartonkitehtaan paikalla (jatkumona). Takon kartonkitehdas (G.A.Serlachius Oy) * mainos Tammerkoski-lehden joulunumerosta #11-12 / 1972. Z Hämeensillan eteläpuolen näkymää Ratinan suuntaan - oikealla Takon kartonkitehdas - 3.7.2010 (S&J). Z .

Tampereen Koskipuistossa: C) Tampereen Koskipuisto on alue, mikä rajoittuu länsipuoleltaan Tammerkoskeen, eteläpuoleltaan Hämeenkatuun (Hämeensiltaan) ja pohjoisessa Satakunnankatuun ja sen siltaan. Idässä Koskipuisto rajoittuu Rongankatuun ja Pellavatehtaankatuun. Kuvattu Cumulus-hotellin ikkunasta 2.7.2010 (S&J) Alueella on nurmialueita, puistoteitä ja leikkipuisto, mikä aikoinaan rakennettiin Pikkukakkosen katsojien ehdotusten perusteella. Nuoriso ja vähän varttuneemmatkin ovat ottaneet Koskipuiston illanviettopaikakseen kesäiltoina ja aamulla puistotyöntekijöillä riittää siivoustöitä. Ambulanssit ja poliisit yrittävät iltaisin estää vakavimmat vahingot. Tammerkosken länsipuolelta näkymä - taustalla Tammer-hotelli - 3.7.2010 (S&J). Tammerkosken länsipuolelta näkymät itärannan Koskipuistoon - taustalla Cumulus-hotelli - 3.7.2010 (S&J). Kaikki ylläolevat kuvat Koskipuistosta otettuja 2.7.2010 (S&J). Reino Kalliomäki lähetti 13.12.2015 kokoelmistaan tämän postikorttikuvan Koskipuiston näkymästä - kiitos. Tämä Tammerkosken kuvanäkymä on vuodelta 1876 * Tammerkoski-lehden joulunumero #11-12 vuodelta 1972. Kuvapostikortti Koskipuiston maisemista - äiti lähettänyt nimipäiväonnittelut lapselleen 18.3.1904. Rautatiekirjakauppa Oy:n vanha kuvapostikortti Satakunnansillalta. (Wikipedia): "Vuonna 1858 Konsulinsaaren kautta rakennettiin kapea, pelkästään kävelyyn tarkoitettu puinen Pikkusilta. Se oli aikanaan toinen Tammerkosken ylittävä silta. Tuolloin Hämeensillan paikalla ollutta siltaa kutsuttiin Isoksisillaksi. Vuonna 1882 saareen rakennettiin kahvila-ravintola, joka toimi vuoteen 1897 saakka. Silloin alettiin rakentaa nykyistä Satakunnansiltaa, ja sillan valmistuttua vuonna 1900 kulkuyhteys saareen katkesi. Samalla suuri osa saaresta jäi sillan alle. Keskiputouksen neulapato valmistui 1906 Konsulinsaaren kärjen ja Finlaysonin väliin. Pato purettiin samoihin aikoihin kuin nykyinen voimalaitos valmistui." Verrokkikuva kesältä 2023 Satakunnansillan ja Konsulinsaaren nykyisistä näkymistä * Google Maps. Tämä bussimaailman kaunokainen oli parkkeerattu hotelli Cumuluksen eteen 6.8.2006 (S&J). Tampereen teatteri kuvattuna Koskipuistosta - Tammerkosken itärannalta - kuvattu 2.7.2010 (S&J). Tampereen teatteri - 2.7.2010 (S&J). (Wikipedia, 2023): Tampereen Teatteri on toinen Tampereella toimivista suurista teattereista Tampereen Työväen Teatterin ohella. Teatteri aloitti toimintansa 1904. Aluksi sillä ei ollut omaa toimitilaa, ja teatteri joutui muuttamaan usein. Ennen nykyistä rakennusta teatteri toimi Raittiustalossa ja VPK:n talossa. Oman rakennuksen Tampereen Teatteri sai 1912. Keskustorin teatterirakennuksen, joka toimii edelleen teatterin päänäyttämönä, suunnittelivat Kauno S. Kallio ja Oiva Kallio. Rakennus vihittiin 14. helmikuuta 1913. Teatterin toinen sali, 1982 valmistunut Teatteri-Frenckell, sijaitsee vanhassa tehdaskiinteistössä lähellä Finlaysonia. Tampereen teatteri - 2.7.2010 (S&J). Ravintola Tillikka muistetaan teatteritalon alakerrasta ja kosken varren terassialueelta, keskellä Hämeensillan takana Tempon talo ja vasemmalla Takon kartonkitehdas. Tempon talo on Tampereen Nalkalassa osoitteessa Hämeenkatu 15 sijaitseva kuusikerroksinen asuin- ja liiketalo, joka on valmistunut vuonna 1939. Talo on saanut nimensä rakennuksessa yli 30 vuoden ajan toimineen tavaratalo Tempon mukaan. Funktionalismia edustavan rakennuksen suunnitteli arkkitehti Bertel Strömmer. Tempon talon paikalla oli alkuaan vuonna 1889 rakennettu kaksikerroksinen Sumeliuksen palatsi. Tempon talossa oli sen valmistuessa katutasossa Tempon tavaratalon myymälä, toisessa kerroksessa konttorihuoneistoja ja ylemmissä kerroksissa yhteensä 27 asuinhuoneistoa. Tempon tavaratalo avattiin 20. maaliskuuta 1939, ja tavaratalo toimi paikalla aina 1970-luvun alkuun saakka. Myöhemmin tiloissa oli pitkään Postipankin ja myöhemmin Leonian konttori. Nykyään talossa sijaitsee mm. kuntoutuslaitos Verven toimipaikka, Fazerin kahvila sekä Asianajotoimisto Tempo. Rakennus on suojeltu asemakaavalla vuonna 1995 (Wikipedia, 2023). Reino Kalliomäki lähetti 13.12.2015 kokoelmistaan myös tämän vanhan ajan postikorttikuvan Koskipuiston näkymästä - kiitos. .

Hotelli Ilves ja Verkaranta: D) Hämeensillalta näkymä etelään - hotelli Ilves, Verkaranta ja taaempana Koskikeskus ~ 3.7.2010 (S&J ). Tammerkosken rantaa - vanhaa teollisuusyhteisöä säilytetty osaavasti. Taustalla Ilves-hotelli ~ 6.8.2006 (S&J). Ilves-hotelli Tammerkosken itäpuolella hallitsevana maamerkkinä ~ 3.7.2010 (S&J). .

Kehräsaari: E) Kehräsaaren sisäpihan kansainvälistä ravintola- ja terassitunnelmaa - monien mielestä Tamperen suosikkipaikkoja ~ kuvattu 3.7.2010 (S&J). Yksi Kehräsaaren mielenkiintoisista pikkuputiikeista ~ 3.7.2010 (S&J). Yksi Kehräsaaren kiintoisista kapeista käytävistä ~ 3.7.2010 (S&J). Kehräsaari * vanhaa teollisuusrakennusaluetta (H.Liljeroos) mielenkiintoisesti saatettuna uusiokäyttöön ~ molemmat 3.7.2010 (S&J). Kehräsaaresta pääsee Tammerkosken itärannalle Koskikeskuksen ja Ilves-hotellin maisemiin eksoottista kevyenliikenteen väylää pitkin - molemmat 3.7.2010 (S&J). Kehräsaaren ja Tammerkosken itärannan välisen kapean kulkureitin näkymiä pohjoisen keskustan suuntaan ~ 3.7.2010 (S&J). .

Tampereen Koskikeskus: D) Tampereen modernia arkkitehtuuria - Koskikeskus ~ kuvattu 2.8.2006 (kuva: S&J ). Tampereen Koskikeskuksen sisänäkymiä: kauas ihmisestä on etäännytty, jos verrataan näitä kuvia nykyajan markkinapaikkana vaikkapa entisajan idyllisiin kauppahalleihin. Kehitys kehittyy (kuvat: S&J ~ 2.8.2006). Koskikeskuksen arkkitehtuuria - 3.7.2010 (S&J). .

Sambakarnevaalit alkamassa 2.8.2006 * Sorin aukio, Tampere: E) Tampereen uudempaa arkkitehtuuria - vasemmalla Koskikeskus ja taustalla Tampereen eräänlainen uusi maamerkki Sokos-hotelli Ilves. Kuvauspäivänä 2.8.2006 Tampereella järjestettiin sambakulkue, jota seuraamaan tulleet ihmiset kansoittivat Hatanpään valtatien reunoja odottaessaan kulkueen lähtöä Hämeentielle Koskikeskuksen läheisyydestä Sorin aukiolta (kuva: S&J). Sambakulkueen osaanottajia valmistautumassa karnevaalimarssilleen halki Tampereen 2.8.2006 Sorin aukiolla - taustalla Aleksanterin kirkko (S&J). Lisää sambakulkueen karnevaaliväkeä kuvattuna 2.8.2006 Tampereen Sorin aukiolla (S&J). .