A) Suonenjoen rautatieasemalla ~ 2010: Suonenjoen rautatieasema kuvattuna 13.6.2010 (S&J) Kuopioon matkanneesta IC-junasta. (Pohjois-Savon kulttuuriympäristö osa 2. Pohjois-Savon kulttuuriympäristöselvitys, 2009): Suonenjoen rautatieasema ympäristöineen ja rata-vartijan talo: Asemarakennukset v. 1887, Oulun radan tyyppipiirustukset. Kuuluvat valtakunnallisesti merkittävän alueen luetteloihin vuosilta 1993 ja 2003. Suonenjoen asemarakennukset rakennettiin, kuten suurin osa Savonradan (Kouvola-Kuopio välinen rata) rakennuksista, Oulun (Seinäjoki-Oulu välinen rata) rataa varten laadituilla piirustuksilla, joiden suunnittelijana oli todennäköisesti tällöin Valtionrautateiden rataosaston arkkitehtina ollut Knut Nylander. Oulun rata vihittiin käyttöön v. 1887, vuotta ennen Savon ratatöiden alkamista. Suunnitelmat edustivat aiempaa Vaasan radan tyyppipiirustuksia selvemmin uusrenessanssia tyypillisenä piirteenä julkisivujen jako vaakalistoituksin vyöhykkeisiin, jotka täytettiin erilaisin laudoituksin. Peiliaiheita käytettiin pilastereissa ja ikkunoiden alla. Aiemmissa tyyppipiirustuksissa käytetyt kuistit ja rakennuksen keskellä suosittu poikkipääty oli usein sulautettu yhteen. Suonenjoen asemarakennus on Oulun radan IV-luokan asematyyppi. Rakennuksen länsiosaan tuli erilliset odotushuoneet ykkös- ja kakkosluokan matkustajille, luoteiskulmaan kahvila ja itäpuolelle asunnot asemavirkailijoille. Vuosina 1899 ja 1915 rakennusta laajennettiin ja muutettiin jonkin verran. Tämän jälkeen aseman julkisivut ovat ovien muutoksia lukuun ottamatta säilyneet hyvin, mm valurautakello on jäljellä. Ulkoasun tyypillinen uusrenessanssiväritys, tummat listat vaaleampaa seinäpintaa vasten, on myöhemmin vaihdettu toisinpäin. Sisätilojen ilmettä muuttaa voimakkaasti seinien levytys ja muovimatot. Asemarakennuksen takana on punaiseksi maalattu piharakennus, jota on pidennetty 1900-luvun alussa. Suonenjoen rautatieasema kuvattuna talvipäivän jo hämärtyessä 4.12.2010 (S&J). Asemarakennus valmistui v.1889. Laajennus- ja muutostöitä asemalla tehtiin jo 1899 ja 1915. Rautatieasema laitureiden puolelta - kuvattuna 4.12.2010 (S&J). Asemarakennuksessa toimi kuvaushetkellä kahvila. Junakalustoa ja -liikennettä Suonenjoen rautatieaseman ratapihalla: Suonenjoen ratapihalla puutavaralastissa olevia vaunuja - kuvattu 4.12.2010 (S&J). Suonenjoen rautatieaseman miljööseen kuuluvia muita rakennuksia: Rautatieaseman tavaramakasiini * Veturitalli ja asema-alueen taksikyltti - molemmat 4.12.2010 (S&J). Iisveden radan erkanemispaikan lähellä on yksipaikkainen veturitalli. Aikoinaan tätä yhden sektorin talliratkaisua oli tarkoitus laajentaakin, mutta projekti ei koskaan saanut jatkoa. Tallin edessä näkyy kääntöpöytä. Asemarakennuksen ja veturitallin välistä kulki jo 1930-luvulla puinen jalankulkusilta. Kuvattu 4.12.2010 (S&J). Suonenjoen rautatieaseman piharakennus - kaikki kuvattu 4.12.2010 (S&J). Suonenjoen rautatieaseman viereinen asuinrakennus - rautatieläistaustoja. Kuvattu 4.12.2010 (S&J).

B) Suonenjoen rautatieasemalla ~ 2011: Suonenjoen rautatieasemalla ei kenelläkään ole kiire kuvaushetkellä 9.6.2011 (S&J). Suonenjoen rautatieasemalla on säilynyt yksi harvoista valurautaisista seinäkelloista - kuvattuna 9.6.2011 (S&J). Suonenjoen rautatieasemalla toimi kuvaushetkellä yksityinen kahvila (matkahuoltonakin) - kuvattu 9.6.2011 (S&J). Suonenjoen asemalta lopetettiin lipunmyynti jo vuonna 1998 (ja tavaraliikenne v.2002). Suonenjoen rautatieasema kuvattuna kahdesti pihan puolelta 9.6.2011 (S&J). Suonenjoen rautatieasema - kuvattuna kesäaamun vasta-aurinkoon 9.6.2011 (S&J). Kesäaamun rauhaisaa idylliä Suonenjoen rautatieaseman kahvilassa - kuvattuna 9.6.2011 (S&J). Suonenjoen rautatieasemalla toim kuvaushetkellä yksityinen kahvila (matkahuoltonakin). Suonenjoen asemalta lopetettiin lipunmyynti jo vuonna 1998 (ja tavaraliikenne v.2002) - myöhemmin matkakeskuksen yksityisyrittäjä myi vielä omatoimisesti junalippuja. Junakalustoa ja -liikennettä Suonenjoen rautatieaseman ratapihalla: Pikajuna 701 Pieksämäeltä (lähtenyt klo 8:46) saapumassa Suonenjoen asemalle. Veturin numero 3017. Pysähdyksen jälkeen Kuopioon, jonne saapumisaika klo 9:43. Kuvattuna torstaiaamuna 9.6.2011 noin klo 9:10 (S&J). Lähikuva pikajuna 701:n veturista (#3017) - Pieksämäeltä Kuopioon - klo 9.10 torstaina 9.6.2011 Suonenjoella (S&J). Pitkä letka puutavaravaunuja Suonenjoen ratapihalla klo 9.10 torstaina 9.6.2011 (S&J). Mitähän merkki "5" tarkoittaakaan? Suonenjoen rautatieasemalla torstaiaamuna 9.6.2011: 1. Otokset #1-12 Suonenjoen rautatieasemalta ovat kaikki päivämäärältä 9.6.2011 (S&J). 2. Kuvaushetkellä klo 9 jälkeen torstaiaamuna Suonenjoen asemalle pysähtyi Pieksämäeltä Kuopioon matkannut pikajuna 701, jonka sähköveturin numero oli #3017. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. 10. 11. 12. Suonenjoen rautatieaseman miljööseen kuuluvia muita rakennuksia: Suonenjoen rautatieaseman Kuopion puolella (=pohjoispuolella) sijaitsee tavaramakasiini - kuvattu 9.6.2011 (S&J). Tavaramakasiini aseman vierellä - kaikki kolme kuvattu 9.6.2011 (S&J). Kattoremontti tekeillä. Aseman puistossa sijaitsee paikalle v. 1887 huvimajaksi siirretty entinen kaivon katos. Kuvattu 9.6.2011 (S&J).

C) Suonenjoen rautatieasemalla ~ 2012: Suonenjoen rautatieasema kuvattuna 28.2.2012 (S&J). Nämä kolme kuvaa Suonenjoen asemalta ovat päivämäärältä 28.2.2012 (S&J).

D) Suonenjoen rautatieasemalla ~ 2014: 1. Suonenjoen rautatieasema - kuvattuna talviseen vasta-aurinkoon 28.12.2014 (S&J). 2. 3. 4. 5. 6. 7. Kuvat # 1-7 Suonenjoen rautatieasemalla - kaikki 28.12.2014 (S&J). Suonenjoen rautatieaseman miljööseen kuuluvia muita rakennuksia: Suonenjoen rautatieaseman viereisen tavaramakasiinin seinässä turisti-infoa - kuvattu 28.12.2014 (S&J). Suonenjoen ratapihaa etelään Pieksämäkeä kohti - 28.12.2014 (S&J).

E) Suonenjoen rautatieasemalla ~ 2016: 1. Suonenjoen rautatieasema kuvattuna 22.3.2016 (S&J). 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. 10. 11. 12. 13. 14. 15. InterCity-juna #74 Kajaanista saapuu ja jatkaa Suonenjoelta klo 08:56 etelään (22.3.2016): 16. 17. 18. 19. 20. 21. 22. 23. 24. Kaikki kuvat #1-24: kuvattu 22.3.2016 (S&J).

F) Iisvesi: 1. Iisveden Rantapaviljonki - 28.12.2014 (S&J). IISVESI (=järvi): Iisvesi on Kymijoen vesistön Rautalammin reittiin kuuluva järvi Tervon, Rautalammin, Suonenjoen ja Kuopion alueilla Pohjois-Savossa. Sen pinta-ala on 164 km², ja pinnankorkeus 97,9 m merenpinnan yläpuolella. Iisvesi saa vetensä pohjoisempana sijaitsevasta suuresta Nilakasta, joka laskee järveen Äyskosken, Koskiselän ja Tervonsalmen kautta. Myös idempänä sijaitsevat pienemmät järvet Ahveninen, Hirvijärvi ja Kuttajärvi laskevat Iisveteen. Iisvedestä vedet puolestaan laskevat lännessä Vaajasalmen ja Säynätsalmen kautta samassa tasossa sijaitsevaan Niiniveteen, josta ne jatkavat matkaansa etelään Miekkaveteen. Järvi on jakautunut kolmeen suurempaan altaaseen, jotka ovat Virmasvesi, Rasvanki ja varsinainen Iisvesi. Sitä luonnehtivat suuret saaret ja pitkät järveä halkovat niemet, kuten Lieteniemi, joka erottaa Virmasveden Iisvedestä. Iisveden yli 400 saaresta suurimmat ovat Pulkkilansaari sekä Virmasveden ja Rasvangin selät toisistaan erottavat Käpysaari ja Linnonsaari. Etelämpänä sijaitsee kapea ja pitkä Kuninkaansaari. Iisvedellä on rantaviivaa 464 km, ja sen rannoille on keskittynyt kolme asutuskeskusta: Virmasveden rannalla sijaitsee Karttula, Rasvangin rannalla Tervo ja aivan Iisveden eteläisimmässä päädyssä Suonenjoen Iisveden taajama. Iisvesi on Suonenjoen kaupunginosa. Iisvesi oli taajaväkinen yhdyskunta vuosina 1923–1955. Se oli 1920- ja 1930-luvuilla Suomen sisämaan suurin puutavaran lähetysasema ja sisävesien suurin puutavaran lastauspaikka. Siellä oli myös useita sahalaitoksia. Iisvedeltä oli kotoisin iskelmälaulaja Erkki Junkkarinen. Hänen kanssaan teki yhteistyötä säveltäjä Lauri Jauhiainen, joka syntyi Pielavedellä, mutta eli lapsuutensa Iisveden Kolikkoinmäen yhdyskunnassa lähellä Erkki Junkkarista. Hän teki Erkki Junkkarisesta kirjan. Iisvedelle johtaa Savon radalta myös haararata, Iisveden rata. Radalla on nykyisin vain tavaraliikennettä, mutta ennen vuotta 1936 sitä käytettiin myös matkustajaliikenteeseen. 2. Talvinen näkymä Iisveden järvimaisemaan - 28.12.2014 (S&J). Iisveden rautatieasema: 1. Iisveden rautatie asema ratapihan puolelta. Rakennuksessa toiminnassa kuvaushetkellä "Vanhojen tavaroiden kauppa - Sataman loisto (osto, myynti & välitys)". Kuvattu 22.3.2016 (S&J). 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. 10. 11. 12. Kaikki kuvat #1-12: kuvattu 22.3.2016 (S&J). Iisveden asutustaajaman yksittäinen rakennus rautatieaseman kupeelta - 22.3.2016 (S&J). Iisveden satamarata Suonenjoelta: Satamarata Suonenjoelta Iisvedelle rakennettiin Savon radan rakennustöiden yhteydessä 1887-89. Iisveden rautatieasema valmistui Bruno Granholmin piirustusten mukaan samoihin aikoihin. Myös osa aseman ympäristön asuinrakennuksista on aseman rakentamisen ajalta. Iisvesi oli asemapaikkana aluksi lähinnä suuri puutavaran lastauspaikka ja vesistöjen rannalla sijaitsevista pitäjistä tulöevien höyrylaivojen satamapaikka. Asemaseudulle perustettiin ensimmäinen saha 1894 ja pian nousi rinnalle kaksi muutakin sahaa. Iisveden taajamassa asui vuonna 1923 jo 1300 henkeä. Sahatoiminnan sijoittuessa sataman länsipuolelle, Jauholahden rannalle, rataa jatkettiin vielä Iisveden asemalta sahoille ja noin neljän kilometrin päähän Kinnulanniemeen 1927. Henkilöliikenne Iisveden radalla lopetettiin jo 1936 ja asema muutettiin miehittämättömäksi 1970. Tyhjilleen jäänyt asema myytiinyksityisomistukseen 90-luvun lopussa. Jauholahden radan loppupää Kinnulanniemeen on purettu, mutta alkupää sahalle on jäljellä. Iisveden radan kilometripylväiden numerointi on muuten poikkeuksellinen, sillä numerointi alkaa Suonenjoelta, eikä Helsingistä kuten normaalista (tiedot: "Radan varrella", 2009). 3. Tasoristeys Iisvedellä - Rantamakasiinilta takaisin Iisveden halki kulkevalle maantielle # 545 - Suyonenjoki vasemmalla. Kuvattu 28.12.2014 (S&J). 4. 5. Tasoristeys Iisvedellä - Suonenjoen suunta kuvaajan seläntakana - edessä sahat ja laiturit. Kuvattu 28.12.2014 (S&J). 6. 7. 7. Tasoristeys Iisvedellä - kuvattu Suonenjoen suuntaan - sahat ja laiturit selän takana - kaikki 28.12.2014 (S&J).

G) Rautatiepaikka: Salminen: Salmisen rautatie - 22.3.2016 (S&J). Salminen sijaitsee n. 20 km koilliseen Suonenjoelta Kuopion suuntaan. Salmisen asema sijoitettiin varsin harvaanasutulle seudulle pitkien etäisyyksien päähän lähimmistä asemista Suonenjoesta ja Kurkimäestä. Vuonna 1889 valmistunut Salmisen asemarakennus rakennettiin poikkeuksellisesti Vaasan eikä Oulun radan pysäkin tyyppipiirustusten mukaan. Tosin piirustuksia oli muutettu jonkin verran Vaasan radan pysäkeistä. Rakennusta on jossakin vaiheessa laajennettu ja joitakin ykstyiskohtia on muutettu. Asemaseudulle muodostui vain vähän kylämäistä asutusta. Merkittävämpi kyläkeskus oli Haapamäki pari kilometriä lounaaseen. Liikennepaikka muutettiin miehittämättömäksi 1983, tavaraliikenne lopetettiin 1984 ja henkilöliikenne 1990, mutta kauko-ohjatulla liikennepaikalla on edelleen sivuraiteet käytössä. Aseman ympärillä on säilynyt asemapuisto ja useita asuin- ja piharakennuksia. Asemarakennus ja tavarasuoja siirtyivät Senaatti-kiinteistöille 2007 (Radan varrella-kirja, 2009). Salmisen asemalla 22.3.2016 (S&J). Salmisen asemalla 9.6.2017 (S&J). Lisää kuvia Salmisen asemalta.

H) Rautatiepaikka: Pirttiselkä Jukka Voudinmäki kuvasi 17.5.2014 entisen Pirttiselän seisakevaihteen seutuvilla (käyttölupa 2015-12-G, kiitos): "Jos olen oikein tulkinnut vuoden 1971 peruskarttaa ja soveltanut sitä vallitsevaan miljööseen, tässä tien vasemmalla laidalla on sijainnut Pirttiselän seisakevaihteen sivuraiteen paikka vanhalla Savon radan linjalla." (Eljas Pölhö, 18.5.2014): "Karttaan merkitty paikka on hivenen liikaa lännessä (kohti Suonenjokea). Pysäkkirakennus oli merkityn paikan ja isomman tien puolivälissä. Jos ja kun katseen suunta on tässä kohti Kuopiota, niin silloin entinen ratapiha on kokonaan näkyvillä ja pysäkki oli postilaatikoiden (?) kohdalla. Eljas Pölhö kuvasi 15.7.1989 (käyttölupa 2014-1-A, kiitos): "H772 (6013) on juuri ohittanut Pirttiselän lakkautetun seisakkeen. Se oli suunnilleen siinä, missä radanvarsitie kääntyy. Pirttiselän sijainti oikaistulla radalla oli Km 419+3. Sijainti uuden radan varrella puuttuu myös Radan varrella kirjasta. Vanha Pirttiselkä sijaitsi vanhan ratalinjan varrella suunnilleen 300m oikealla tästä suunnasta katsoen. Sen pysäkkirakennus oli vielä jäljellä yht'aikaa uuden seisakkeen kanssa ja vanha ratapenkka oli muutettu ajotieksi. Huomaa, että H772 kulkee tunnuksella "R". Elias Pölhön tarjoilua - näyte rataosan "Suonenjoki–Kuopio asema" rataselostusta (29.5.1983) Pirttiselän kohdilta (käyttölupa 2014-1-A).