Suonenjoen rautatieasemalla: A) Suonenjoen rautatieasemalla ei kenelläkään ole kiire kuvaushetkellä 9.6.2011 ('S&J'). Suonenjoen rautatieasema kuvattuna 28.2.2012 ('S&J'). (Pohjois-Savon kulttuuriympäristö osa 2. Pohjois-Savon kulttuuriympäristöselvitys, 2009): Suonenjoen rautatieasema ympäristöineen ja rata-vartijan talo: Asemarakennukset v. 1887, Oulun radan tyyppipiirustukset. Kuuluvat valtakunnallisesti merkittävän alueen luetteloihin vuosilta 1993 ja 2003. Suonenjoen asemarakennukset rakennettiin, kuten suurin osa Savonradan (Kouvola-Kuopio välinen rata) rakennuksista, Oulun (Seinäjoki-Oulu välinen rata) rataa varten laadituilla piirustuksilla, joiden suunnittelijana oli todennäköisesti tällöin Valtionrautateiden rataosaston arkkitehtina ollut Knut Nylander. Oulun rata vihittiin käyttöön v. 1887, vuotta ennen Savon ratatöiden alkamista. Suunnitelmat edustivat aiempaa Vaasan radan tyyppipiirustuksia selvemmin uusrenessanssia tyypillisenä piirteenä julkisivujen jako vaakalistoituksin vyöhykkeisiin, jotka täytettiin erilaisin laudoituksin. Peiliaiheita käytettiin pilastereissa ja ikkunoiden alla. Aiemmissa tyyppipiirustuksissa käytetyt kuistit ja rakennuksen keskellä suosittu poikkipääty oli usein sulautettu yhteen. Suonenjoen asemarakennus on Oulun radan IV-luokan asematyyppi. Rakennuksen länsiosaan tuli erilliset odotushuoneet ykkös- ja kakkosluokan matkustajille, luoteiskulmaan kahvila ja itäpuolelle asunnot asemavirkailijoille. Vuosina 1899 ja 1915 rakennusta laajennettiin ja muutettiin jonkin verran. Tämän jälkeen aseman julkisivut ovat ovien muutoksia lukuun ottamatta säilyneet hyvin, mm valurautakello on jäljellä. Ulkoasun tyypillinen uusrenessanssiväritys, tummat listat vaaleampaa seinäpintaa vasten, on myöhemmin vaihdettu toisinpäin. Sisätilojen ilmettä muuttaa voimakkaasti seinien levytys ja muovimatot. Asemarakennuksen takana on punaiseksi maalattu piharakennus, jota on pidennetty 1900-luvun alussa. Suonenjoen rautatieasemalla on säilynyt yksi harvoista valurautaisista seinäkelloista - kuvattuna 9.6.2011 ('S&J'). Suonenjoen rautatieasemalla toimii nykyisin yksityinen kahvila (matkahuoltonakin) - kuvattu 9.6.2011 ('S&J'). Suonenjoen asemalta lopetettiin lipunmyynti jo vuonna 1998 (ja tavaraliikenne v.2002). Lisää kuvia Suonenjoen rautatieasemalta.

Julius Kutvosen liikerakennus Asemakadun kulmassa ('Kutvosen kurvi'): B) Julius Kutvosen vuosina 1933-34 rakennuttama liiketalo Asemakadun alkupäässä - 9.6.2011 ('S&J'). Kuvan risteys tunnetaan Suonenjoella yhä nimellä 'Kutvosen kurvi'. (Pohjois-Savon kulttuuriympäristö osa 2. Pohjois-Savon kulttuuriympäristöselvitys, 2009): Kutvosen liiketalo: Rakennettu v. 1933-1934. Julius Kutvonen oli v. 1918 perustanut Suonenjoelle pienen puusepänverstaan. Vuosikymmeniä myöhemmin yritys kuului Suomen viiden suurimman huonekalutehtaan joukkoon. Vuosina 1933-1934 huonekalutehtailija Kutvonen rakennutti asuin- ja liiketalon Rautalammentien ja Asekadun kulmaan. Kellarikerrokseen tuli tilat pankille, elokuvateatterille ja pannuhuonetilat, ensimmäiseen kerrokseen apteekki ja apteekkarin asunto, toiseen kerrokseen kaksi asuntoa. Myöhemmin liiketiloihin tuli Kutvosen huonekalumyymälä. Asemakadun pintaa laskettiin vuosina 1948-1949. Tällöin talon kellarikerros tuli näkyviin ja siihen tehtiin isot ikkunat. Rakennuksessa on vielä havaittavissa kansanomaisen klassismin piirteitä kuten ikkuna-aukotuksen symmetria ja aumakatto. Kadunkulmaan rajautuvan nurkan komea pyöristys puolestaan kuuluu jo funktionalismiin. Kulmauksessa on säilynyt paikkakunnan huonekaluteollisuuden voimahahmosta kertovan liikemiehen tyylikäs mainoskirjoitus. Samainen J.Kutvosen huonekalumyymälä Asemakadun kulmassa - kuvattu 10.10.2010 ('S&J'). Kutvosen liiketalo Asemakadun alkupäässä - molemmat kuvat otettu 9.6.2011 ('S&J'). J.Kutvosen huonekalumyymälä kuvattuna postikortissa v. 2005 (Jarmo Sutisen kokoelmista).

Suonenjoen kuuluisalla 1960-luvun asussaan säilyneellä Asemakadulla: C) Suonenjoen Asemakatua, taustalla Rautalammin tien risteys - kuvattu 4.12.2010 ('S&J'). Keltainen kivitalo kulmassa J.Kutvosen huonekalumyymälä. (Pohjois-Savon kulttuuriympäristö osa 2. Pohjois-Savon kulttuuriympäristöselvitys, 2009): Asemakatu : Suonenjoen liike-elämän keskipiste alkoi 1920-luvulta lähtien siirtyä Pihlajakadulta sen länsipuolelle rakennetulle Asemakadulle, joka oli tätä ennen peltomaata lukuun ottamatta sen eteläpäähän vuonna 1887 rakennettua Tannisen liike- ja asuintaloa. Katu on yksi harvoja O.I. Meurmanin Suonenjoelle v. 1922 laatiman asemakaavan toteutuneista kokonaisuuksista. Katu rakentui pääpiirteissään v. 1924-1957 ja oli tuolloin taajaväkisessä yhdyskunnassa nähtävyys kahta puolen katua vieriviereen rakennettuine kerrostaloineen. Katu säästyi tyypilliseltä 1960-luvulla alkaneelta taajamien keskustojen uudelleen rakentamiselta ja on siksi nykyisinkin uudelleen nähtävyys poikkeuksellisen yhtenäisyytensä ja tiiveytensä säilyttäneenä katuna, jossa on myös mielenkiintoisesti nähtävissä liiketaloarkkitehtuurin kehitys runsaan 50 vuoden ajalta Suomalaisessa pienehkössä taajaväkisessä yhdyskunnassa. 'Yhdyslinna - entinen Yhdyspankin toimitalo (1954). Kuvattu Laineen liikerakennuksen ja 'Kakkulan' välistä kadun toiselle puolelle. Kuva on mainitusta kulttuuriympäristöselvityksestä (2009), kuvaajaa ei ole mainittu. (Pohjois-Savon kulttuuriympäristö osa 2. Pohjois-Savon kulttuuriympäristöselvitys, 2009): Yhdyslinna: Arkkitehti Jaakko Tähtinen, rakennettu v. 1954. Entinen Yhdyspankin toimitalo, Yhdyslinna rakennettiin v. 1954 Yhdyspankin arkkitehtina toimineen Jaakko Tähtisen piirustuksilla. Yhdyspankki rakennutti samantyyppisiä liike- ja asuinrakennuksia ympäri Suomea, jossa nämä ovat helposti tunnistettavissa. Näissä toistuvina piirteinä on mm. symmetriaan perustuva julkisivusommittelu ja korkea aumakatto. Pohjois-Savossa Kiuruveden taajamassa on säilynyt samalla vuosikymmenellä rakennettu Yhdyspankin talo, joka on Suonenjoen taloa kerrosta matalampi. Tähtisen muotokieli näkyy myös hänen yksityistalosuunnitelmissa, joita Pohjois-Savossa on toteutettu mm. Varkauteen. Suonenjoen entisen Yhdyspankin talon julkisivut ovat, yksittäistä katusivun oven uusimista lukuun ottamatta, poikkeuksellisen hyvin säilynyt, mikä tekee siitä ehdottomasti yhden hienoimmista maakunnan 1940-luvun jälkeisistä liiketaloista. Detaljit ja materiaalivalinnat, kuten sisäänkäyntikatokset ja kiillotetun graniitin käyttö sekä tammiset ikkunarakenteet edustavat aikakauden arvokkaimpana pidettyä rakentamista. Talo on rakennettu katulinjasta hieman tontin sisäpuolelle, jolloin rakennuksen eteen muodostui muista katulinjaan kiinni rakennetuista taloista poikkeavan, juhlavuutta tavoittelevan katutilan. Entinen Yhdyspankin toimitalo, Yhdyslinna (Jaakko Tähtinen, 1954) kuvattuna kesäaamuna 9.6.2011 ('S&J'). Kutvosen liiketalon naapurissa kohoaa jykevä 60-lukulainen Laineen liikerakennus - kuvattu 9.6.2011 ('S&J'). 'Laineen liiketalo' - toisessa kerroksessa kuvaushetkellä Tarja Karjusen ompelimo, alakerrassa 'Suonenjoen Kauppahuone', johon ikkunamainos johdattelee seuraavasti: Kirpputori, lemmikkiliike, uudet lelut, leivonnaiset, kahvio, karkit, käsityötarvikkeet ym ym.. Kaikki kuvat 9.6.2011 ('S&J'). Vanhassa 1920-luvun puolivälin postikorttikuvassa (toisaalla Suonenjoki-sivuillamme) näkyy tämän rakennuksen alkuhistoriassa liikemainostekstinä seinässä nimi 'Erik Holm'. 'Laineen liiketalon' naapurissa sijaitsee pieni puurakennus, joka tunnetaan nimellä 'Kakkula' - kuvattu 9.6.2011 ('S&J'). Idyllisen pieni rakennus 'Kakkula' on päädyltään koristemaalattu mielenkiintoisesti - kuvattu 9.6.2011 ('S&J'). Pienessä liiketilassa sijaitsi ennen Pullin kelloliike. (Raija Ylönen, sähköposti 15.6.2011): Kuvien pienessä talossa Asemakadulla oli kelloliike, omistajana Pulli. Muistan käyneeni 1960-luvulla pikkukaupassa, jossa kuului kellojen tikitystä. Kolme otosta 'Kakkulasta' (9.6.2011 ~ 'S&J'). Onkohan vanha autioitunut kauppapääty muuten vain maalattu Chagall-tyyliin kuin nykyiseksi pikkukahvioksi tai herkkukaupaksi? 'Kakkula'-sana viittaa yleisesti ottaen kakkuihin ja myös silmälaseihin eli rilleihin. Oveen on maalattukin 'suonenjokelaiset mansikkarillit' eli kakkulat. Mielenkiintoinen julkisivuratkaisu kaiken kaikkiaan. Onko kyseessä vain fiktiivinen, kulissinomainen 'tilateos' julkisivussa? Otamme erittäin mielellämme lisätietoja vastaan 'Kakkulan' tarinasta. 'Kakkulan' naapurissa sijaitsee tämä liike- ja asuinrakennus - kuvattu 9.6.2011 ('S&J'). 'Kakkulan' naapuritalon alakerran kulmauksen liiketila kuvattuna 9.6.2011 ('S&J'). Mikä liike? Asemakadun toista (itä)puolta - 'Kakkulaa' vastapäätä. Kauempana puutalossa 'Eko-Kirppis' ja lähempänä kivitalossa 'Aseman Fysioterapia'. Näiden takana pilkistää vielä Yhdyslinna - kuvattu 9.6.2011 ('S&J'). 'Eko-Kirppis' kuvattuna 9.6.2011 ('S&J'). Jykevän yksinkertaista ja suoralinjaista funkkista - 9.6.2011 ('S&J'). Osoitteessa 'Asematie 7' sijaitsee Elina Kauppisen sisustuspuoti 'Romantico'. Asemakadun länsipuolella - lähellä rautatieaseman aukiota ja historiallista Tannisen liikerakennusta sijaitsee tämä 'Kasi Bar' ('8Bar') - 9.6.2011 ('S&J'). Asemakatua Tannisen liikerakennuksen kulmilta kuvattuna 4.12..2010 ('S&J'). Rautatieasema selän takana. (Veli-Matti Kauppinen, 'Suonenjoki - Alakylältä Yläkylälle', 2011): Suonenjoesta tuli kauppala vuonna 1967 ja kaupunki vuonna 1977. 'Kirkonkylä' tai pelkästään 'kylä' kuului ihmisten puheissa vielä senkin jälkeen, kun suonenjokelaiset olivat virallisesti kaupunkilaisia. Suonenjoen kylän ydinkeskusta sijaitsi ennen 1960-lukua radan itäpuolella, josta nykyisin käytetään nimitystä 'vanha puoli' tai 'vanha keskusta'. Silloisten ihmisten puhekielessä ja käsityksissä vanha keskusta jakaantui vielä ala- ja yläkylään. Alakylä avautui Kuopiosta päin tultaessa Kruununsillan jälkeen. Alakylä ja sieltä nouseva Pihlajakatu olivat 1900-luvun alkupuolella vilkkainta kauppa-aluetta. Yläkylän keskuspaikaksi muodostui asema-aukio läheisine kauppapuoteineen. Kuitenkin vuosikymmenien aikana kaupankäynti ja liikenne lisääntyivät Asemakadulla, josta lopulta kehittyi pääväylä ja keskuskatu yläkylälle. Tultaessa 1960-luvulle alkoi vanhasta keskustasta siirtyä yhä enemmän palveluja radan länsipuolelle, johon nykyinen ydinkeskusta lopulta muodostui.