A) Sortavalan taustatietoja: Näkymä Sortavalasta talvisodan aattona 1939 - public domain. (Wikipedia, 2025): Sortavala on kaupunki Sortavalan piirissä Karjalan tasavallassa Venäjällä. Kaupunki sijaitsee Laatokan pohjoisrannalla noin 190 kilometriä Petroskoista länteen ja runsaat 30 kilometriä Suomen rajasta. Kaupunki on Sortavalan piirin hallinnollinen keskus. Kaupungissa asui yhteensä 14 787 henkeä vuonna 2023. Suomen aika Sortavalassa: Kun Suomen alueesta oli tullut osa Venäjää Haminan rauhassa vuonna 1809, Sortavala liitettiin vuonna 1812 muun Vanhan Suomen mukana Suomen suuriruhtinaskuntaan osaksi Viipurin lääniä. Suomessa Sortavalasta kehittyi Laatokan Karjalan henkinen keskus. Sinne perustettiin sekä mies- että naisopettajaseminaari vuonna 1880, pappisseminaari vuonna 1918 ja ortodoksinen arkkipiispanistuin vuonna 1925. Sortavalan alueen uskonnollista merkitystä vahvisti Laatokan saaressa noin 40 kilometriä etelään sijaitseva Valamon vanha luostari. Sortavalasta kehittyi 1800-luvun loppupuolelta 1930-luvulle tultaessa merkittävä koulu- ja kulttuurikaupunki. Huomattava osa ennen vuotta 1939 koulutetuista kansakoulunopettajista on saanut oppinsa Sortavalan opettajaseminaareissa. Sortavala oli kokoonsa nähden myös merkittävä teollisuuskeskus. Siellä oli muun muassa huonekalu- ja suksitehdas, urkuharmoonitehdas, elintarviketeollisuutta ja kutomo. Siellä oli myös parantola eli sanatorio. Sankkojen metsien ansiosta metsänhakkuu ja raakapuun myynti teollisuuden raaka-aineeksi oli Sortavalassa yleistä. Rautatieyhteys Viipuriin rakennettiin vuonna 1893. Kaupungissa on sisävesisatama. Sortavalassa toimi myös merkittäviä urheiluseuroja: Vuonna 1929 perustettu Sortavalan Palloseura (SPS) harjoitti jalkapalloa, pesäpalloa ja jääpalloa. Sen paikallinen pääkilpailija oli Sortavalan Palloilijat (SP). Jatkosodan jälkeen seurat muuttivat Kuopioon, missä nimeksi tuli Kalevan Pallo (KalPa), joka on nykyisin tunnettu jääkiekkoseura. Näitä ennen toimivat jo voimistelu- ja luisteluseura Sortavalan Viritys sekä työväen urheiluseura Sortavalan Ponnistus, joka keskittyi voimalajeihin ja vesiurheiluun. Kaupunki kuului Suomen Neuvostoliitolle luovuttamiin alueisiin talvisodan päättäneessä Moskovan rauhassa vuonna 1940. Hyökättyään jatkosodassa Suomi valloitti myös Sortavalan vuonna 1941. Jatkosodan vuonna 1944 päättäneen Moskovan välirauhan perusteella Suomen oli kuitenkin tunnustettava vuonna 1940 sovittu raja. Tunnettuja suomalaisia sortavalaisia Ritva Auvinen, oopperalaulaja (s. 1932), Bengt Broms, professori, oikeustieteilijä (1929–2023) Petri Bryk, toimitusjohtaja, keksijä, metallurgi, diplomi-insinööri ja vuorineuvos (1913–1977), Otto Flodin, arkkitehti (1903–1969), Aino Haverinen, operettitaiteilija (1875–1943), Eila Hiltunen, kuvanveistäjä (1922–2003), Yrjö Kokko, kirjailija (1903–1977), Pekka Kontio, kuvanveistäjä (1933–1976), Juho Kuosmanen, yritysjohtaja ja kauppaneuvos (1887–1960), Kalle Kuusinen, kauppaneuvos, suurlahjoittaja ja vaatetusalalla toimineen Kuusinen Oy:n perustaja (1889–1980), Esko Könönen, harmonikkataiteilija (1930–1983), Kyllikki Mäntylä, kirjailija (1907–1979), Ilmo Paananen, hallintohenkilö ja poliitikko (1927–2014), Karl Herman Pankakoski, luonnontutkija, Sortavalan seminaarin johtaja ja opettaja (1881–1967), Lasse Pöysti, näyttelijä (1927–2019), Väinö Raitio, säveltäjä (1891–1945), Orvo Saarikivi, elokuvatuottaja (1905–1970), Martti Tschokkinen, näyttelijä (1935–1996) ja Irma Wikström, näyttelijä (1900–1969). Kuvapostikortti Sortavalasta. Kartta Sortavalasta kaupunkialueesta Suomen hallinta-aikana - kiitos: Seppo Rapo. Pienoismalli Sortavala 1939 - kiitos: Sortavala.fi. Sortavala - ilmakuva 2013 - kiitos: M.Hietanen.

B) Sortavalan Karjalansilta: Sortavalan Karjalansilta valmistui vuonna 1932, ja se oli tuon ajan insinööritaidon mestariluomus. Jatkosodassa elokuun alkupuoliskolla 1941 osa venäläisistä joukoista oli saarrettu Sortavalan keskustaan. Saarretut olivat panostaneet Karjalansillan koko pituudelta, ja silta oli tarkoitus räjäyttää sopivalla hetkellä. Kirkkaana kuutamoyönä 12.-13.8. Pioneeripataljoona 35:n muutamat vapaaehtoiset sotilaat laskeutuivat äänettömästi veteen sillan Kymölän puoleisessa päässä ja alkoivat tarkastaa siltaa uimalla sillan kannen alla. Tehtävä oli vaarallinen, sillä vihollinen oli asemissa sillan Seurahuoneen puoleisessa päässä. Uimarit huomasivat, että silta oli panostettu, ja he alkoivat irrottaa nalleja räjähdepanoksista edeten vedessä hiljaa kohti Seurahuonetta. Näin he purkivat yli puolet sillan panoksista. Vihollisen vartiopaikkojen takia oli mahdotonta päästä aivan toiseen rantaan elokuun kuutamossa, ja niinpä he palasivat Kymölään. Iltayöllä 14.8., joutuessaan entistä ahtaammalle keskustan eri laidoilla, vihollinen räjäytti Karjalansillan. Mutta juuri tämän enempää vihollinen ei ehtinyt Sortavalaa tuhota, sillä 7.Divisioonan joukot valtasivat kaupungin 15.8. iltapäivällä. Jatkosodan aikana silta korjattiin kuntoon. Viimeksi siltaa on kunnostettu vuosina 2011-13 (Sotahistorialliset kohteet, 2025). Silta otettiin käyttöön lokakuussa 1931. Kuvapostikortti. Karjalansillan seutu sodan myllerryksien seurauksena ilman kulkuyhteyksiä (Sotahistoriallinen Seura).

C) Sortavalan näkymiä: Hotelli Seurahuone 2010-luvun alussa tehdyn remontin jälkeen. Kuvasi nimimerkki "Ladaherra" kesällä 2016 (CC BY-SA 4.0, Wikipedia). Sortavala, tori Karjalankadulla * Siitoinin talo * M. L. Carstens, kustantaja 1908 * Ns. Siitoinin talon suunnitteli arkkitehti Paavo Uotila. Rakennus valmistui 1907 * käyttöoikeudet: CC BY 4.0. Kaupungin hallintorakennus, ns. Siitoinin talo. Nimimerkki "Vil" kuvasi vuoden 2011 tienpoilla (CC0, Wikipedia). Vakkosalmen näkötorni Sortavalassa * Savinainen Paavo, kuvaaja - 1937 * * käyttöoikeudet: CC BY 4.0. Sortavalan ortodoksinen katedraali entisöinnin jälkeen. Kuvasi nimimerkki "Ladaherra" kesällä 2016 (CC BY-SA 4.0, Wikipedia). Vuosina 1893-94 valmistunut Karjalan rata yhdisti Sortavalan toisaalta Viipuriin ja toisaalta Joensuuhun, mikä avasi kokonaan uuden sivun Sortavalan ja Laatokan Karjalan historiassa. Jatkosodassa Syvärin ja Maaselän rintamilta siirrettiin Sortavalan rautatieaseman kautta Karjalan Kannakselle kesäkuussa 1944 muun muassa 20.Pr, 4.D, 6.D, 11.D ja 17.D laittamaan sulku vihollisen maahantunkeutumiselle. Jatkosodan viimeinen evakkojuna lähti Sortavalasta 22.9.1944 kello 10.

D) Sortavala * rautatiepaikkakuntana: Sortavalan rautatieasema * Atelier Nyblin, valokuvaaja kuvausaika 1910 * Suomen Rautatiemuseo * Liikennepaikka perustettiin 1.11.1893 Karjalan radalle, Elisenvaara - Matkaselkä rataosalle. Asemarakennuksen suunnitteli Knut Nylander ja rakennusta laajennettiin v. 1934 j a v. 1938. Rakennus tuhoutui tulipalossa v. 1941 ja tilalle valimistui v. 1943 uusi rakennus. Sortavalan rautatieasema * Historian kuvakokoelma * Karjalan Liiton kokoelma * 1900-luvun alku (kortti kirjoitettu 1904). Sortavalan rautatieasema * Kuvassa on suuri joukko ihmisiä kerääntyneenä junaraiteen vierelle laiturille. Ihmisjoukon takana näkyy asemarakennus, jonka kyljessä on kyltti "SORTAVALA". Rautatie Joensuusta Sortavalaan valmistui 1894 ja juhlajuna ajoi välin 1.11.1894. Kuvassa on junan vastaanottajia Sortavalan asemalla. X-merkitty henkilö on asemakirjuriCantell, oikealla on asema-apulainen Lindqvist. Pohjois-Karjalan museo (CC BY-ND 4.0). Sortavalan rautatieasema * Pohjois-Karjalan museo * Etualalla on kaksi kioskirakennusta ja niiden edessä penkki, jolla on poikia istumassa. Keskellä kuvaa on asemarakennus. Kuvan oikeassa reunassa on nupukivipäällysteistä laituria, jolla seisoo ja kävelee ihmisiä (CC BY-ND 4.0). 1930-luvulla: Tasoristeys Sortavalan ratapihan pohjoispuolella. Taustalla näkyy sairaala- ja vanhainkotirakennuksia. Kuva lienee 1930- tai 1940-luvulta. Kuvaaja: O. Hyppönen. Sortavalan rautatieasema - kuva: E.Aaltonen, 1930-luku * Vuosina 1893-94 valmistunut Karjalan rata yhdisti Sortavalan toisaalta Viipuriin ja toisaalta Joensuuhun, mikä avasi kokonaan uuden sivun Sortavalan ja Laatokan Karjalan historiassa. Jatkosodassa Syvärin ja Maaselän rintamilta siirrettiin Sortavalan rautatieaseman kautta Karjalan Kannakselle kesäkuussa 1944 muun muassa 20.Pr, 4.D, 6.D, 11.D ja 17.D laittamaan sulku vihollisen maahantunkeutumiselle. Jatkosodan viimeinen evakkojuna lähti Sortavalasta 22.9.1944 kello 10. Tiedot: Sotahistorialliset kohteet. Sortavalan rautatieasema * Viimeinen juna on lähdössä pian. Lähtijät kajauttivat ilmoille Karjalaisten laulun (SA-kuvat, 22.9.1944).

E) Sortavala aikansa lehti-ilmoituksissa ja -uutisissa: Nämä ilmoitukset julkaistiin 'Laatokka'-sanomalehdessä 16.4.1910 (numero #41).

F) Sortavala urheilukaupunkina: Jalkapallossa Sortavalan Palloilijat ja Sortavalan Palloseura: Sortavalan jalkapalloseurat (Sortavalan Palloilijat ja Sortavalan Palloseura) pelasivat ennen Talvisotaa Suomen toiseksi ja kolmanneksi korkeimmilla sarjatasoilla. Sortavalan Palloilijat oli kaudella 1938 karsimassa noususta SM-sarjaan. Sortavalan jalkapallokulttuurista on kerrottu tarkemmin jalkapallon erikoissivustossamme: Sortavalan Palloseuran joukkue ryhmäkuvassa - kuvan ottamisajankohta ei ole tiedossa. Kuvan on ottanut harlulainen T.Laaksonen ja olettamus on, että kuva olisi otettu SPS:n käydessä pelaamassa Harlun Hämekosken kylässä. LINKKI (erikoissivu): Sortavalan jalkapallohistoriikkia.