Taustatietoja: Sortavala kuului itsenäiselle Suomelle 1917-1940 ja 1941-44: Jalkapallossa 'Sortavalan Palloilijat' ja 'Sortavalan Palloseura': Sortavala kuului itsenäiselle Suomelle vuodesta 1917 vuoteen 1940, jolloin se jäi Moskovan rauhassa Neuvostoliitolle. Vuonna 1941 suomalaiset palauttivat sen hallintaansa ja pitivät sitä vuoteen 1944. Vuoden 1947 Pariisin rauhassa kaupunki luovutettiin muun Karjalan mukana Neuvostoliitolle. Sortavalan kaupungissa asui 4710 asukasta (vuonna 1939) ja sen esikaupungeissa noin 4 500 asukasta.

Sortavalassa jalkapalloiltiin jo 1890-luvulla: Sortavalan seminaarissa koulutettiin kansakoulujen opettajia 1890-luvulla. Seminaarissa oli toiminut Carl Poppius-niminen voimistelunopettaja, joka oli opintomatkoillaan Englannissa ja Tanskassa nähnyt pelattavan jalkapalloa. Vuonna 1898 Poppius suomensi jalkapallon sääntökirjan Balckin ruotsalaisesta oppikirjasta ja kehitti samalla lajille sen ensimmäiset viralliset, suomenkieliset termit. 'Sortavalan Sanomat' julkaisi sivuillaan Poppiuksen kääntämät jalkapallon säännöt ja peliä ryhdyttin kaupungissa yleisesti sen jälkeen 'kokeilemaan' - muuallakin kuin seminaarissa, missä tulevat opettajat Poppiuksen johdolla oli peliä jo aiemminkin laitettu pelaamaan kaupunkilaisten ihmeteltäväksi. Poppiuksen laatimat 'suomennetut säännöt' olivat kieltämättä vielä nykyisiin verrattuna aika hiomattomat - joukkueisiin kuului 15-20 pelaajaa ja peli loppui aina heti ensimmäiseen maaliin. Maalin korkeus oli 5 metriä, leveys 8 metriä ja ylärimaa ei ollut. Sivurajasta yli mennyt pallo potkaistiin takaisin peliin. Säännöissä sallittiin kovaotteisetkin keinot - loukkaantumisia sattui paljon. Seminaarista jalkapallon peluu alkoi tarttua muuallekin kaupungissa. Lyseo, palokunta ja rautatieläiset kokosivat seminaarilaisten lisäksi omat joukkueensa ja pian pelattiin jo 'Sortavalan mestaruudesta'.

1930: Piirin mestaruus: 1.LK: Alkuerä 20.6. SPS-SP 6-0 Loppuottelu 26.8. Joensuussa: SPS-JoPS 3-1 Sarjakilpailut 1 LK 26.8. Joensuussa: SPS-JoPS 3-1 (!!! Sama kuin pm-loppuottelu) 10.9. SPS-SP 4-3 14.9. Sortavalassa JPS luovutti SP:lle 1. SPS 4 p - 2. SP 2p - 3. JoPS 0p. (lähde: Toivo Ahjopalo: Me urheilimme Laatokan-Karjalassa ja Sortavalassa). Arttu Dahlströmin lähettämässä (25.5.2016) muodossa samaa tietoa.

1931: SPS voitti jalkapallomestaruuden sekä 1. että 2. luokassa sekä ns. Sortavalan sarjan. (lähde: Toivo Ahjopalo: Me urheilimme Laatokan-Karjalassa ja Sortavalassa). Uutena tulokkaana Seminaarin Kunto (Arttu Dahlström, 25.5.2016).

1932: Sortavalan Palloilijat voitti Karjalan piirin mestaruuden: Sortavalan Palloilijat (perustettu 1930) voitti kaudella 1932 Karjalan piirin mestaruuden. Piirin talous oli niin heikko, että vain 1.luokassa voitiin pelata. Kuva peräisin vuoden 1933 Jalkapallokirjasta, jossa mainitaan seuran peliasun väreistä seuraavaa: Paita oranssinkeltainen, housut mustat, sukat mustat kahdella oranssiraidalla, paitamerkkinä 'S.P.' Sortavalan Palloilijoiden puheenjohtajana oli tuolloin toiminut ylioppilas L.P.Kuivalainen ja sihteerinä johtaja Kontio (myös Karjalan piirin puheenjohtaja).

1933: Sortavalan Palloilijat ja Sortavan Palloseura jäsenseuroina Karjalan piirissä: Vuoden 1933 Jalkapallokirjan mukaan Sortavalan molemmat joukkueet Sortavalan Palloilijat ja Sortavan Palloseura kuuluivat kaudella 1933 Karjalan piirin jäsenseuroihin. Karjalan piirin sisällä toiminta oli tuolloin vielä hieman 'yksitoikkoista', sillä kahden sortavalalaisjoukkueen lisäksi piiriin kuului vain kaksi muuta joukkuetta (Joensuun Palloseura ja Joensuun Kalevaiset). Sortavan Palloseuran (perustettu 1929) puheenjohtajana toimi vuoden 1933 Jalkapallokirjan mukaan insinööri Yrjö Penttinen ja sihteerinä pankkivirkailija Lauri Ryynänen. Joukkueen 'managerina' toimi merisotakoulun upseeri Kaarlo Nohrström. Joukkue pelasi punamustaraidallisissa paidoissa ja mustissa housuissa, sukat mustat punaisella raidalla. 'Suomensarjan' karsinnassa jalkapallossa SP voitti SPS:n 4-3, mutta ei yltänyt sarjaan, sillä oranssipaidat hävisivät Viipurin Reippaalle. SP voitti myös piirinmestaruuden voittamalla SPS:n 2-0. Joukkue: Lennart Pitkänen, Viljo Poutiainen, Aulis Hakkarainen, William Saarinen, Einari Saikkonen, Armas Hirva, Jorma Hoikka, Santeri Veijola, Martti Poutiainen ja Keijo Saijets. Kaupunkiottelut: Joensuu -Sortavala 1-1, Sortavala - Joensuu 4-3. Oteltiin kultaseppä Eino Raunion pokaalista.

1934: Piiriin kuului 6 seuraa: SP, SPS, Joensuun Palloseura, Joensuun Kataja, Värtsilän Teräs ja Jaakkiman Kisa. SP ja SPS pelasivat 4-4 tasatuloksen B-sarjan karsinnassa, mutta uusinnassa SP voitti päästen sarjaan. Sijoittui viidenneksi. Kaupunkiottelu Joensuu-Sortavala 1-1. Piirinmestaruuden kaksinkertaisessa sarjassa voitti SPS. joukkue: Kai Nuorivaara, Viljo Saarinen, Kosti Auramo, Markki Immonen, Olavi Pehkonen, Gunnar Salminen, Vilho Tuomioja, Kaarlo Böök (Pajamo), Valter Hiltunen, Lauri Böök (Pajamo) ja Väinö Koponen. (lähde: Toivo Ahjopalo: Me urheilimme Laatokan-Karjalassa ja Sortavalassa). Arttu Dahlströmin lähettämää (25.5.2016) Sortavalan joukkueiden peliasuiden värikirjoa. Mainittakoon, että sain 10.6.2016 mielenkiintoisen puhelun Matti Sorakiveltä Helsingistä (s. 1947). Hän kertoi SPS:n kahden pelaajan ( Gunnar Salminen ja Markki Immonen ) olleen hänelle sukua isoäitinsä isän kautta (= Mihail Hodijev). Mihail "Mikko" Hodijev (1881-1925). (Matti Sorakivi, sähköposti 10.6.2016): "Impilahden kunnan Syskyjärven kylän maakauppias, isoäitini isä Mihail "Mikko" Hodijev 1881-1925, siirtyi liikemieheksi Sortavalaan 1922. Gunnar Salminen oli hänen sisarensa Liina Ikosen tyttärentyttären Mirjam Kajasteen puoliso. Markki oli hyvinkin todennäköisesti hänen serkkunsa Martta Immosen toinen poika. Koko suku liepeineen löytyy geni.comista, jonka mukaan Markki/Markku eli vuodet 1915-2000."

1935: Jalkapallon B-sarjan karsinta: SP-SPS 2-1. SP sarjaan, jossa jäi viimeiseksi. Kaupunkiottelussa Sortavala - Joensuu 1-0. Sudet - SP 4-2, SPS-Salmi 7-5, SPS-Pitkäranta 3-2. Piirinmestarit: 1.LK: JoPS - 2.LK: Värtsilän Teräs - Junioriluokka: SP. (lähde: Toivo Ahjopalo: Me urheilimme Laatokan-Karjalassa ja Sortavalassa). Arttu Dahlströmin lähettämää (25.5.2016) kauden 1935 tietoa.

1936: Sortavalan Palloilijat 'Itä-Länsi'-sarjassa (toinen sarjataso): Sortavalan Palloilijat jäi toisen sarjatason 'Itä-Länsi'-sarjan (ent. 'B-sarjan') kuuden joukkueen sarjassa viimeiseksi. Kymmenestä ottelusta vain yksi tasapeli. SP selvisi B-sarjaan voittamalla SPS:n ja JoPS:n. 6.sija -> putoaminen. SPS voitti VP-35:n 3-1, mutta tie katkesi 2-1 tappioon KUP:lle (Itä- Sarjaan pääsystä). Koululaissarjan voiiti Lyseo. SP voitti piirin mestaruuden sekä 1. että 2.luokassa - juniorisarjan voitti SPS. (lähde: Toivo Ahjopalo: Me urheilimme Laatokan-Karjalassa ja Sortavalassa). Arttu Dahlströmin lähettämää (25.5.2016) kauden 1936 tietoa.

1937: Sortavalan Palloilijat ja Sortavalan Palloseura kolmannella sarjatasolla: Sortavalan Palloilijat ei päässyt mukaan 'Itä-Länsi'-sarjaan: Sortavalan Palloilijat pelasi kauden 1937 pudonneena kolmannelle sarjatasolle, mikä käytännössä merkitsi alueen piirisarjatasoa. Joukkueen onnistui selvittämään tiensä seuraavalle kaudelle takaisin toiselle sarjatasolle. Sortavalan Palloseura myös kolmannella sarjatasolla: Sortavalan Palloseura pelasi ilmeisesti Sortavalan Palloilijoiden kanssa kauden 1937 alueen piirisarjassa. Molempien joukkueiden onnistui selvittää tie sarjatasoa ylemmäksi seuraavalle kaudelle. SPS yritti päästä Itä-sarjaan, mutta Ylä-Vuoksen Palloseura ja VP-35 sulkivat sen tien. Kaupunkiottelussa oli Sortavala ylivoimainen Joensuuta vastaan. SPS voitti 1.luokan pm:n voittamalla SP:n 2-0 ja 4-3. Joukkue: Kai Nuorivaara, Kosti Auramo, Reino Pitkänen, Sakari Vesterinen, Markki Immonen, E. Väänänen, Vilho Tuomioja, Gunnar Salminen, Lippo Lemmetyinen, Olavi Pehkonen ja Y.Hirvonen. SPS voitti myös junioriluokan: M. Valkeapää, M. Pakarinen, J. Riikonen, H. Vuori, Y. Huhtinen, V. Pelkonen, V.Johansson, A. Väänänen, A. Salovaara, A. Lakio, V. Hänninen. SPS ikämiesten mestarijoukkue: A. Sario, K. Nohrström, E.Jantunen, N. Virta, A. Aikomus, O. Turunen, R. Nuorivaara, P.Salmela ja E. Penttinen. SPL:N hopeisen ansiomerkin saivat Erkki Kontio, Martti Hukka, Kaarlo Nohrström ja Sven von Wright. Arttu Dahlströmin lähettämää (25.5.2016) kauden 1937 tietoa.

1938: Sortavalan Palloilijat ja Sortavalan Palloseura nousijoina toisella sarjatasolla: Sortavalan Palloilijat selvisi SM-sarjan nousukarsintaan: Sortavalan Palloilijat voitti 'nousijana' toisen sarjatason 'Itä-Länsi'-sarjan Itäsarjan pohjoisen lohkon ja pääsi mukaan neljän joukkueen SM-cup-karsintaan, josta SM-sarjaan kuitenkin nousi Viipurin Reipas. Cup-karsinnan kaksiosaisessa finaalissa Sortavalan Palloilijat (SP) hävisi Reippaalle ensin tylysti 0-10 ja toisen osaottelun vielä 1-3. Sortavalan Palloseura jäi lohkossaan viimeiseksi. SP ja SPS pääsivät Itä-Sarjaan. SP voitti lohkon mutta hävisi Reippaalle jatkossa. SPS lohkon 4. SP voitti pm:n joukkueella V. Häkkinen, L.Nousiainen, A.Pakkanen, O. Maukonen, O.Kontinen, K.Hyytiäinen, O. Soininen, V.Savolainen, W.Saarinen, E.Saikkonen ja A.Hirva. Junioriluokan voitti SPS. Piiri jakautui Sortavalan ja Joensuun piireihin lähinnä taloudellisista syistä. Arttu Dahlströmin lähettämää (25.5.2016) kauden 1938 tietoa.

1939: Sortavalan Palloilijat ja Sortavalan Palloseura toisella sarjatasolla ('Itä-Länsi'-sarja): Sortavalan Palloilijat lohkossaan viimeisellä sijalla: Sortavalan Palloilijat jäi 'Itä-Länsi'-sarjan Itälohkon eteläisessä lohkossa viimeiselle sijalle. Sortavalan Palloseura selvisi eri lohkossaan neljänneksi: Sortavalan Palloseura pelasi 'Itä-Länsi'-sarjan Itälohkon pohjoisessa lohkossa ja selvisi kuuden joukkueen sarjassa neljännelle sijalle. SPS - SP pm-loppuottelu pelattiin 8.10.1939 ja SPS voitti sen 2-1. Samana iltana jaettiin liikekannallepanomääräyksiä. Marraskuun lopussa 1939 alkanut Talvisota keskeytti jatkokarsinnat ja pelaajat siirtyivät sotatantereille. Rauhanteossa 1940 Sortavala jäi rajan taakse, mutta Jatkosodassa kaupunki vallattiin Suomen hallintaan vielä vuosiksi 1941-44. Sen jälkeen Sortavalan jalkapallohistoria onkin kuulunut jo eri valtion systeemeihin. Toistaiseksi (heinäkuu 2011) tämän kirjoittajalla ei ole tietoa, siirtyikö Sortavalan seuroista kumpikaan sotien jälkeen 'virallisesti' Suomen puolelle kuten esimerkiksi Viipurin seurat Sudet (Helsinkiin ja myöhemmin Kouvolaan), Ilves(-Kissat) (Tampereelle) ja Reipas (Lahteen). Selvitystä 'ongelmaan' tuli sähköpostitse (kiitos!) syyskuussa 2011: (Vesa Mustonen, 7.9.2011): Sortavalan seurat käsittääkseni ensiksi yhtyivät sotavuosina SPS:ksi ja sodan jälkeen SPS muutti Kuopioon ja muutti nimensä Kalevan Palloksi, siksi KalPan logossa on perustamisvuotena 1929... SPS ja SP:hän syntyivät Sortavalan Virityksestä, kun palloilijat perustivat ensiksi yhden palloilun erikoisseuran (SPS), joka sitten jakautui kahdeksi. Vuonna 1944 oli Sortavalaan palattu ja palloakin potkittiin: SPS hävisi Viipurin Ilves-Kissoille 4-1. Samana kesänä oli Sortavalasta taas luovuttava. Sortavalan Palloseuran joukkue ryhmäkuvassa - kuvan ottamisajankohta ei ole tiedossa. Kuvan on ottanut harlulainen T.Laaksonen ja olettamus on, että kuva olisi otettu SPS:n käydessä pelaamassa Harlun Hämekosken kylässä. Arttu Dahlströmin lähettämää (25.5.2016) kauden 1939 tietoa.

Arttu Dahlströmin lähettämää (25.5.2016) sotavuosien tietoa. Arttu Dahlströmin lähettämää (25.5.2016) tietoa vuodelta 1945, jolloin SPS toimi jo Kuopiossa. Arttu Dahlström lähettämä (15.5.2016) lehtijuttu Ahjopalon veljeksistä (alk. Andelin), joista Toivo v. 1966 julkaisi kiinnostavan kirjansa "Me urheilimme Laatokan-Karjalassa ja Sortavalassa". (Wikipedia, 2016): Toivo Eemil Ahjopalo (vuoteen 1935 Andelin, 2. kesäkuuta 1913 Hausjärvi – 13. tammikuuta 2000 Lahti) oli suomalainen pikajuoksija. Ahjopalo karsiutui Berliinin 1936 olympialaisissa 100 metrin juoksun ja 4 × 100 metrin viestijuoksun alkuerissä. Hän edusti Suomea kolmessa maaottelussa vuosina 1937–1939. Seuratasolla hän edusti Viipurin Urheilijoita, Sortavalan Viritystä ja Kymintehtaan Urheiluseuraa. Hän saavutti SM-hopeaa 100:n ja 200 metrin juoksussa vuonna 1937 ja 4 × 100 metrin viestijuoksussa vuonna 1947 sekä SM-pronssia 200 metrillä vuonna 1938. Hänen ennätyksensä 100 metrillä oli 10,8 s (myötätuulessa 10,7 s), 200 metrillä 22,2 s ja 400 metrillä 50,5 s. Toivo Ahjopalo pelasi myös pesäpalloa Sortavalan Palloseurassa. Hänet tunnettiin nopeana etenijänä. Vuonna 1964 pidetyssä Sortavalan pallonpyörittäjien kokouksessa hänet valittiin Sortavalan kaikkien aikojen pesäpallojoukkueen ensimmäiseen kentälliseen (valittiin kaksi kentällistä). Urheilu-uransa jälkeen "Topsa" Ahjopalo toimi johtotehtävissä muun muassa Suomen Valtakunnan Urheiluliitossa ja Viipurin Urheilijoissa. Hän oli Suomen Salamapalloliiton ensimmäinen puheenjohtaja vuosina 1966–1967. Toivo Ahjopalo toimi vänrikkinä Kekinniemen linakkeen päällikönä (Suvannon Seutu, 1992). (Pesäpalloliitto, vuoden 1934 katsaus): SPS:n joukkueessa pelasivat veljekset Reino ja Toivo Andelin myöhemmin Ahjopalo. Toivo Ahjopalo oli yksi kaikkien aikojen nopeimmista etenijöistä pesäpallossa. Hän edusti Suomea Berliinin olympialaisissa vuonna 1936 osallistuen 100 metrin juoksuun ja 4 x 100 metrin viestiin. Hänen paras aikansa 100 metrillä oli 10,7, jonka hän juoksi Eläintarhan urheilukentällä vuonna heinäkuussa 1936. Vuoden 1937 yleisurheilun Kalevan Kisoissa Viipurissa Ahjopalo oli toinen sekä 100 että 200 metrillä. Reino Ahjopalo hyppäsi pituutta 690 ja myöhemmin voitti tenniksessä useita ikämiesten tennismestaruuksia. Eniten jälkipolvet saavat kiittää Toivo Ahjopaloa vuonna 1966 julkaistusta arvokkaasta urheiluhistoriateoksesta ”Me urheilimme Laatokan Karjalassa ja Sortavalassa”. Jotain näistä seuroista on kuitenkin edelleen jäljellä vielä tänä päivänä. Sortavalan Palloseura ja toinen sortavalalainen palloiluseura eli Sortavalan Palloilijat, jonka naisten pesäpallojoukkue selviytyi neljän parhaan joukkoon vuonna 1930, siirtyivät Kuopioon sotien jälkeen (Sortavalan Palloilijoiden puheenjohtaja Martti Hukan aloitteesta käynnistettiin myös naisten pesäpallon Suomen mestaruuskilpailut). Seurojen edustajat perustivat yhdessä Kuopioon uuden yhteisen palloiluseuran, jonka nimi viittaa Karjalaan eli Kalevan Pallon. Jääkiekon SM-liigassa pelaava KalPa käyttää perustamisvuotenaan vuotta 1929, joka on Sortavalan Palloseuran perustamisvuosi. Sortavalan Palloilijoiden kelta-mustat ja Sortavalan Palloseuran puna-mustat värit näkyvät edelleen jääkiekon SM-liigassa pelaavan KalPan peliasuissa.