Porin raatihuone ennen sotia: A) (Pertti Aro, 18.2.2017): "Porin vanha karhupatsas Raatihuoneen puistossa menossa huoltoon tai pois. Siirtotöissä äitini isä Lauri Salmi." (Wikipedia, helmikuu 2010): Satakunnan karhu (tunnetaan myös nimellä Porin karhu) on kuvanveistäjä Emil Cedercreutzin suunnittelema veistos. Se sijaitsee Porissa, kaupungin raatihuoneen edustalla. Veistos pystytettiin vuonna 1938. Veistosta ennen samalla paikalla oli sijannut kaksi muutakin Cedercreutzin suunnittelemaa karhuveistosta. (Saija Laaksovirta, 22.08.2016 * Porin nettisivut): Porin karhupatsaan tarina ~ kolmas veistos miellytti taiteilijan silmää: "Raatihuoneen edustalla kivimuurilla kaupunkia tarkkaileva Satakunnan karhu on kuvanveistäjä Emil Cedercreutzin suunnittelema veistos. Nykyinen karhu ei ole ollut muurilla aina, vaan se on jo kolmas versio karhupatsaasta. Vuonna 1913 taitelija Cedercreutz teki ensimmäisen veistosehdotuksen karhukaupungin vertauskuvaksi. Tämän maakarhun hän kuitenkin korvasi jo vuonna 1914 uudella työllä, terrastista eli keinokivestä tehdyllä istuvalla karhunpennulla, jonka hän lahjoitti kaupungille. Tämä karhupatsas sijoitettiin taitelijan toiveen mukaan Raatihuoneen edustan kaiteelle. Karhu symbolisoi Satakunnan ja Porin elämää. Tietojen mukaan taitelija ei ollut toiseenkaan karhuveistokseen tyytyväinen. Pentukarhu istui Raatihuoneen muurin lisäksi hetken myös vesitornin viereisessä puistossa ja sieltä se siirtyi keskuspuistoon, jossa se koki kovia. Istuva karhunpentu on jo kulkeutunut kaatopaikalle. Vielä toinenkaan karhuveistos ei ollut kyllin hyvä ja taiteilija jatkoi työtään. Cedercreutz kehitteli aihetta edelleen ja lopulta toinenkin veistos korvattiin vuonna 1938 hänen kolmannella karhupatsaallaan samalle paikalle sijoittaen. Vasta tämä viimeinen ja nykyisinkin Raatihuoneen edustalla komeileva pronssiin valettu patsas oli Porin kaupunginhallituksen tilaama. Karhu on maakunnan symboli ja suojeluspyhimys. Julkisen patsaan pystyttäminen kaupunkiin oli vielä 1900-luvun alkupuolella uusi ajatus, eikä kaupungeissa ollut paljon patsaita. Nykyisen Raatihuoneen edustalla olevan karhun alkuperäinen kipsiversio sekä pienempi versio on esillä Harjavallassa Emil Cedecreutzin museossa." (Saija Laaksovirta, 22.08.2016 * Porin nettisivut): Äestäjä-patsastakin kaavailtiin aikanaan Raatihuoneenpuistoon: "Ennen ensimmäistä karhuveistosta Emil Cedercreutz oli tehnyt luonnollisessa mittakaavassa Äestäjä-veistoksen varta vasten Raatihuoneen edustalle pystytettäväksi. Veistos symbolisoi mullan ja raadannan työtä, jonka Cedercreutz näki silloin kaupungin elämän perustaksi. Hänen ajatuksensa mukaan raha tuli kaupunkiin maalta ja maakauppiailta. Kyseinen ajatus oli kuitenkin kaupunkilaisille vieras ja Äestäjä-patsaaseen suhtauduttiin varauksella. Äestäjä-patsas oli hetken näytillä Raatihuoneenpuistossa patsaan paljastusjuhlallisuuksien aikaan, mutta sen pystyttämistä ei hyväksytty. Elokuun lopulla vuonna 1920 se päätettiin pystyttää Cygnaeuksen koulun edustalle, jossa se komeilee edelleen. Äestäjä-patsas on Porin ensimmäinen julkinen veistos." (Marja-Liisa Nore, 7.7.2015): Porin Näyttämön henkilökunta raatihuoneen puistossa syksyllä 1930. Porin Työväenyhdistyksen näytelmäkerhosta muodostettiin vuonna 1909 Porin ensimmäinen ammattiteatteri Porin Työväen Teatteri. Sille syntyi vastapainoksi porvarillinen Porin Näyttämö vuonna 1925, joka jatkoi Raittiusseura Alphan teatteritoimintaa. 1920-luvun lopulla käynnistettiin neuvottelut teattereiden yhdistymisesta Porin Näyttämön johtokunnan puheenjohtajan Kaarlo Saarenheimon johdolla. Neuvottelut johtivat lopulta vuonna 1930 tehtyyn päätökseen teattereiden yhdistymisestä. Uusi Porin Teatteri aloitti toimintansa syksyllä 1931. Sen ensimmäisenä johtajana toimi Porin Työväen Teatteria vuodesta 1928 johtanut Pekka Niskanen. Kuuluisimpia Poriin Teatteriin kiinnitettyinä olleita näyttelijöitä ovat olleet muun muassa Siiri Angerkoski, Leo Lastumäki, Tommi Rinne ja Sylvi Salonen. Tunnetuimpia teatterinjohtajina toimineita ovat puolestaan Helge Ranin, Glory Leppänen, Matti Kassila ja Ilmari Unho. (Pertti Aro, 12.2.2017): Raatihuone 1930-luvulla. Kuvausaikaan ei tainnut raatihuoneen kaiteella olla minkäänlaista karhupatsasta.

Porin raatihuoneella 1950-luvulla : B) (Antti Suominen): "Vuonna 1959 valatilaisuuden Porissa järjesti Porin Prikaati, joka silloin sijaitsi Turussa. Ohimarssi suoritettiin Hallituskadulla 2.8.1959. Kuvattu raatihuoneen edustalla." (Tom Enges, 9.3.2017): "Äitini kanssa raatihuoneen puistossa 1958-1959." Kiitos käyttöluvasta.

C) Porin raatihuone 1960-luvulla : (Tapani Vainio): "Hallituskatua ja raatihuone vuonna 1965 (kuva: Aimo Vainio)". (Eija Elo, 4.3.2017): "Velipoika Raatihuoneen puistossa v. 1962."

Porin raatihuone ja sen läheinen Raatihuoneenpuisto 1970-luvulla: D) Benz Porin VPK:n 110-vuotisjuhlaparaatissa 17.6.1973 raatihuoneen edustalla - äänessä VPK:n soittokunta. (Kari Vuorinen, 24.1.2017): "Raatihuoneen puisto hieman eri kulmasta. Teuvo Kanerva * v.1971."

Porin raatihuone ja sen läheinen Raatihuoneenpuisto 1980-luvulla: E) Tämä kuva Porin raatihuoneesta ja sen edustalla sijaitsevasta puistosta on otettu 1.7.1981 (S&J). (Wikipedia, helmikuu 2010): Porin raatihuone kuuluu Porin tunnetuimpiin nähtävyyksiin. Vuonna 1841 valmistuneen uusklassisen rakennuksen on suunnitellut Carl Ludvig Engel. Sen arvoa korostaa rakennuksen edessä keskustan suuntaan avautuva edustuksellinen Raatihuoneenpuisto, jota on hoidettu historiallisia arvoja kunnioittaen ja vaalien. Porin aikaisempi raatihuone oli punainen puurakennus, jonka edustalla oli kauppatori. Alkuperäinen rakennus paloi kokonaan Porin palossa, jonka jälkeen kauppatori siirrettiin nykyiselle paikalleen ja entiselle paikalle perustettiin raatihuoneenpuisto. Uusi raatihuone edustaa tyylillisesti empireä eli uusklassismia, ja sen erikoispiirre on katonharjalla kohoava pyöreä ja suippokattoinen kellotorni. Tästä 80-luvun alkupuolen otoksesta (S&J) voi raatihuoneen seinässä olevan tekstin lukemista kokeilla (alla kerrotun urbaanilegendan mukaan). (Wikipedia, helmikuu 2010): Julkisivua hallitsee neljän pilasterin kannattelema päätykolmio, jossa on latinankielinen kirjoitus CURIA ARCTOPOLIS, kirjaimellisesti suomennettuna "Karhukaupungin Oikeus" (Arctopolis on latinankielinen väännös Porin ruotsinkielisestä nimestä Björneborg). Kansanhuumori on tulkinnut tekstin tarkoittavan "Kuri ja ankara poliisi". Tekstin päällä on Porin kaupungin karhuvaakuna. Porin raatihuone toimi Porin kaupungintalona vuoteen 1961, jolloin Porin kaupunki osti raatihuoneen vieressä olevan Junneliuksen palatsin, joka on nykyisin kaupungintalona. Kaupungintalon vaihdoksen syynä oli tilan puute. Mainittakoon vielä tuosta 'CURIA ARCTOPOLIS'-tekstistä raatihuoneen julkisivussa - muistan tekstiin liittyneen tarinan hiukan eri muodossa kuin tuossa edellä olleessa Wikipedia-lainauksessa. Muistamani jutun mukaan porilaismies oli pikkutunneilla palaamassa läheisestä hotelli Otavasta ja raatihuoneen kohdalla hänen epävarma kulkunsa oli saanut poliisit ottamaan miehemme 'Mustaan-Maijaansa', jolloin väsynein silmin mies oli vilkaissut raatihuoneen seinään ja lukenut tekstin muodossa 'Kurja armoton poliisi'. Syksyisessä raatihuoneen puistossa 1980-luvun alkupuolella (S&J). Raatihuone iltahämärissä 1980-luvun alkupuolella (S&J). Raatihuoneen julkisivua 1980-luvun alkupuolella (S&J). Raatihuone ja puiston suihkulähde ~ ajoitukseltaan tuntematon matkamuistokuva (= Matkalahja Oy ~ made in Italy).

Porin raatihuoneen edustan Karhupatsaalla: F) Tämän kirjoittajan jälkikasvua Raatihuoneen edustan karhupatsaan kimpussa vuoden 2000 aikoihin - kuva P.Joutsi. Karhupatsas - kuva ja tekstit: Antti Suominen, 2008 (kiitos).

Porin raatihuoneella 2010-luvulla: G) Raatihuone ja karhupatsas tammikuisen pakkasillan hämyvalaistuksessa - 22.1.2014 (S&J). Raatihuone kuvattuna talviaamun sarastuksessa 23.1.2014 (S&J). Vaakunan ja kellon välistä kolme patsasta 'huollossa'? Porin vaakuna - kuva ja tekstit: Antti Suominen. Antti Suomiselle vielä tässäkin yhteydessä kiitokset kuvamateriaalinsa käyttöluvasta sivustollamme. Porin Raatihuoneella - kuva ja tekstit: Antti Suominen (kiitos). Raatihuone kuvattuna teatteritalon kulmalta 23.1.2014 (S&J). Raatihuoneen pihan puolta kuvattuna Teatterikadun puolelta 23.1.2014 (S&J). Juhana Herttuan patsas Porin Raatihuoneen itäpuolella - kuva ja tekstit: Antti Suominen (kiitos). Teuvo Vehkalahti kuvasi Raatihuoneenpuiston kukkien väriloistoa 22.8.2014 - kiitos käyttöluvasta. Teuvo Vehkalahti kuvasi Karhupatsaalta Pohjoispuiston suuntaan 22.8.2014 - kiitos käyttöluvasta.

Porin kaupungintalo eli Junneliuksen palatsi : H) Junneliuksen palatsi kuvattuna raatihuoneen edustan puistosta 1980-luvun alkupuolella (S&J). Junneliuksen palatsi taustalla ja vasemmalla Karhu-patsas raatihuoneen edustalla 1980-luvun alkupuolella (S&J). Junneliuksen palatsi kuvattuna 1980-luvun alkupuolella (S&J). Junneliuksen palatsi kuvattuna syksyisestä raatihuoneen edustan puistosta 1980-luvun alkupuolella (S&J). (Wikipedia, helmikuu 2010) Porin kaupungintalo, tunnetaan myös nimellä Junneliuksen palatsi, on Porissa sijaitseva venetsialaistyylinen renessanssipalatsi. Koristemaalausten suuri määrä tekee rakennuksesta yhden arvokkaimmista uusrenessanssirakennuksista Suomessa. Palatsin on suunnitellut arkkitehti August Krook, ja sen rakennuttivat apteekkari ja kunnallisneuvos Robert Junnelius sekä konsuli Hugo Rosenlew. Sen rakennustyöt aloitettiin vuonna 1894 ja se valmistui 1895. Porin kaupunki hankki sen omistukseensa vuonna 1962. 1950-luvulla palatsi oli purkamisuhan alla, sillä sen pohjaratkaisut olivat verrattain epäkäytännöllisiä muuhuin kuin asuinkäyttöön ja sen tekniikka oli vanhentunutta. Palatsi kuitenkin onnistui välttämään purkamisen, joskin hyvin täpärästi. 2006 aloitettiin rakennuksen laajat entisöintityöt, joiden tarkoituksena on palauttaa rakennus lähes täysin takaisin alkuperäiseen loistoonsa. Yli 6 miljoonaa euroa maksavasta entisöinnistä vastaa arvorakennuksiin perehtynyt arkkitehtitoimisto Helander & Leiviskä. (Tapio Jokinen, sähköposti 27.2.2012): Vuorineuvoksetar Rosenlewin nimikkoauto oli mahtava Buick. Kuvia en ole vielä löytänyt. Isäni Olavi Jokisen tehtäviin oli järjestää auto kuljettajineen nykyisen Junneliuksen palatsin paraatioven eteen. Vuorineuvoksetar muistaakseni asui siellä. Isäni toimi Rolenlewilla työpäällikkönä vuoteen 1962 asti. (Elina Rantanen, sähköposti 7.2.2014): Minun isäni Raimo Rantanen (s.1932) oli nuorena miehenä vuorineuvoksetar Rosenlewin yksityiskuljettajana ja ajoi kyseistä Buickia. Isäni oli vuorineuvoksettaren kuljettajana armeijan jälkeen - en tiedä kuinka pitkään, mutta muistan hänen kertoneen tarinoita hienosta Buickista. Valitettavasti en niitä tarinoita muista kunnolla, enkä voi niitä enää tarkistaa, sillä isäni on kuollut 2007. Muistan isäni kertoneen, että hän oli erään ystävänsä kanssa myöhemmin (80-luvulla ehkä...) törmännyt kyseiseen autoon jossain automuseossa, mutta sitäkään en muista mikä museo ja missä. Minulla on jonkinlainen muistikuva, että (lapsuuden) kotoani saattaisi ehkä löytyä jotain kuvia isäni nuoruusvuosilta ja mahdollisesti Rosenlewin autotalleilta. En ole itse koskaan asunut Porissa, en edes syntynyt siellä. Isäni oli sieltä kotoisin, mutta muutti Ikaalisiin v. 1956, olen siis syntynyt siellä. Isäni lapsuudenkoti oli osoitteessa Antinkatu 11b - sisäpihalla, sinne mentiin Antinkadun puolella olevasta porttikongista, joka edelleenkin on olemassa. Mummulani oli siis siinä torin laidalla Yhdyspankin talon sisäpihalla ja useinhan siellä käytiin! Vaarini ja mummuni olivat kukkakauppiaita, heillä oli kukkakauppa ilmeisesti Gallen-Kallelankadun puolella, he jäivät eläkkeelle 60-70 -luvun vaihteessa. Juttuja ja tarinoita Porista ja keskikaupungilta olen kyllä isältäni kuullut paljonkin. Mietin vielä, että missä automuseossa se Buick mahtoi olla ... valitettavasti se isäni kaverikin jonka kanssa he kulkivat automuseoita yms. on jo kuollut, että en voi häneltäkään sitä kysyä. Jotenkin mieleeni tuli Kirkkonummi, mutta siitä asiasta en ole lainkaan varma. Porista lähdettyään isäni piti autokoulua Ikaalisissa monta kymmentä vuotta, muistaakseni aluksi hän oli Porissa Vaajasaaren autokoulussa töissä. Tämän kirjoittaja yritti (8.2.2014) hiukan jäljittää tuota mainittua Rosenlewin Buickia. Alkuvuodesta 2006 nimimerkki 'Kimmo' oli laittanut ylläolevan kuvan autoharrastajien nettisivustolle ja tekstit antavat mahdollisuuden, että kyseessä on tuo samainen Buick: ('Kimmo', 2006): Registration book says that it is a Buick Roadmaster Majestic Sedan, 5-passengers, 140 hp, 2100 kg and production number is 3400986. I haven't been able to find any similar photos of Roadmaster as this car is. Notice the chrome moulding bending downwards in the back. In all of the Buick pictures I have seen the moulding goes a straight line. This Buick has been in my parents garage for 30 years. It was my fathers first car and my grandfather bought it from a finnish mining councillor in 1962. Mining councillor bought it for his wife. So my grandfather was the second owner. Mileage is 99000 and it's in rather good shape. There is rust in some places and it needs to be painted. Leather interior is not so soft anymore. This car was originally bought by Sven-Erik Rosenlew who was the Mining Councellor I mentioned. His relatives owned the Rosenlew company and he was main shareholder. He had a 1939 Roadmaster and his wife Karin Rosenlew had this -38 and it was bought by my grandfather afterwards in 1962. I can't really say anything else about the history. I found the "Body By Fisher" -emblem. And the chassis number is 13234467. Kuva ja tekstit: Antti Suominen (kiitos).