Puistojenristeyksen aluetta (Itäpuiston alkua): A) Tapio Jokisen lähettämä (25.2.2012) kuva, jonka takana leima: Satakunnan Punaisen Ristin Satakunnan Piirihallitus. Kuvassa näkyy Puistojenristeys Itäpuiston suuntaan. Vasemmalla kulmassa ravintola Puistokeskus ja siitä edempänä naapurissa tornilla varustettu Porin entinen VPK:n palokunnantalo. Itäpuiston alussa kukkakioski. Ravintola Puistokeskus Pohjoispuiston puolelta - kuvasi Tommi Kankaala, 2016 (käyttölupa 2017-7-A * kiitos). Juhani Vinbergin kuva: EMW-merkkinen ambulanssi vakinaisella palokunnalla 1950-luvun loppupuolella, mahdollisesti 1956.

Rumpalipatsas Itäpuistossa: B) Rumpalipojan patsas - kuva ja teksti: Antti Suominen, 2007 (kiitos käyttöluvasta). Väinö Tannerin muistokivi Rumpalin puistossa: Väinö Tannerin muistokivi - n. 20m rumpalipojan itäpuolella - kuva ja teksti: Antti Suominen, 2006 (kiitos käyttöluvasta).

Antinkadun ja Itäpuiston risteys: C) Säästöpankin kulmalla - Antinkadun ja Itäpuiston risteyksessä järjestettiin 10.10.1962 näytös, jossa varusmiehiä oli laitettu makaamaan katuasfaltille yhtä monta kuin kyseisessä risteyksessä oli eri liikenneonnettomuuksissa yhteensä loukkaantunut. Kuvan otti SK-kuvaaja Antti Suominen (Näin minä sen näin-kirjasta). Itselläni on jonkinlainen muistikuva tällaisesta mielenilmaustapahtumasta, joten ehkä olin paikalla. Kadun oikealla puolella talon päädyssä Gösta Ratsulan mainos: Hyvien pukimien suurmyyjä Porissa. Tori sijaitsee oikealla heti seuraavan kulman takana. Torin kohdilla Antinkadun vasemmalla puolella Liikekulma, jossa nuorison suosima Liikebaari. Jorma Lindqvist kuvasi 26.11.2018 Itäpuistoa Antinkadun suuntaan. Kiitos (käyttölupa 2016-1-C).

Yrjönkadun ja Itäpuiston risteys: D) (Antti Suominen): "Lumetonta joulutoria Eetunaukiolla maanantaina 16.12.2013." Yrjönkadun ja Itäpuiston risteysaluetta kuvattuna 1980-luvun alkuvuosina (S&J). Itäpuiston puolella Friitalan tehtaanmyymälä (Naisten muodin suurmyymälä). Eetunaukio autiona 23.1.2014 (S&J). Itäpuistoa - Ice Cream House Strongbow - JaBa Daba Duu. Juhani Vinberg: Yrjönkadun ja Itäpuiston kulma ~ "Vuorenmaantalo", Antinkatu 11. Teuvo Vehkalahti kuvasi Itäpuistoa Yrjönkadun risteyksestä länteen 22.8.2014 - kiitos käyttöluvasta. Punaisia pikkumökkejä oltiin siirtämässä jo talvisäilöön. Yrjönkadun ja Itäpuiston risteysalueen koilliskulmassa Ratsulan vaatetusliike - kuvattu tammikuisena iltana 22.1.2014 (S&J). Yrjönkadun ja Itäpuiston risteysalueen luoteiskulmassa kultasepänliike Kultajousi - kuvattu 22.1.2014 (S&J). Oikealle kävelykatua - ja ollaan torilla. Jorma Lindqvist kuvasi 26.11.2018 Yrjönkatua (kävelykatua) Itäpuistosta torin suuntaan pohjoiseen. Kiitos (käyttölupa 2016-1-C). Pirkko Helo: "Kuvassa isäni Olavi Portin hallin edessä joskus 1930-luvulla."

Itäpuistoa Yrjönkadun ja Isolinnankadun väliltä: E) Itäpuiston näkymä Yrjönkadun ja Isolinnankadun välillä. Taustalla hotelliravintola Juhana Herttua. Itäpuiston kävelyosalla kuvassa Kesä Cafe. Kyseessä ajoitukseltaan tuntematon matkamuistokuva, ehkä 80-luvulta? (= 'Matkalahja Oy' ~ made in Italy). Entinen hotelli-ravintola Juhana Herttua: Markku Ilari Manninen lähetti 3.8.2017 tämän postikorttikuvan hotelli Juhana Herttuasta - kortti kulkenut 9.6.1959 perhepiirissä. Tapio Jokinen lähetti (25.2.2012) nämä kaksi kuvaa SPR:n naistoimikunnan juhlasta hotelliravintola Juhana Herttuassa 19.3 1960: Muistan, kuinka porilaiset pitivät Juhana Herttuaa tyyriinä ravintolana ja sanonta kuului: "ravintola Juhana Herttua, jossa on Iivana Julman hinnat". Hotelliravintola Juhana Herttua lopetti toimintansa jo vuosikymmeniä sitten, entiset hotellin tilat ovat toimineet erilaisina opiskelija-asuntoloina. Alakerrassa on pyöritetty vuosien aikana erilaisia drinkkibaareja ja pubeja. Eräs Porin Isolinnankatua käsitellyt pitkä televisiodokumentti keskittyi muutamia vuosia sitten hyvinkin perustellisesti kuvailemaan ko. rakennuksen omistajan silloisia liiketoimia ja sukuselvityksiä. Entinen hotelliravintola Juhana Herttua kuvattuna 23.1.2014 (S&J). Nyt Omenahotellina - katutasossa Cafe Solo. Jorma Lindqvist kuvasi 26.11.2018 Itäpuistoa Isolinnankadun suuntaan (Eetunaukio). Juhana Herttuan rakennusta ei siis enää ole. Kiitos (käyttölupa 2016-1-C).

Isolinnankadun ja Itäpuiston risteyksen kohdilla: F) Isolinnankadun ja Itäpuiston risteysaluella sijaitsee tämä Eetu Salinen patsas - kuvasi Jarmo Pyytövaara 18.11.2011 (kiitos). Patsasta siirrettiin muutamia metrejä äskettäin tehdyn alueen muutostöiden aikana. Kuvausajankohdasta johtuen vesiallas on peitetty ja ympäristö muutenkin aika karu. Patsaan teki Aimo Tukiainen vuonna 1955. Lahdessa julkistettiin vuonna 1966 Veikko Leppäsen tekemä Eetu Salinin patsas. Eetu Salinin patsas Salininpuistossa - kuva ja teksti: Antti Suominen, 2010 (kiitos käyttöluvasta). Eetu Salinin patsas lähikuvassa - kuvasi Jarmo Pyytövaara 18.11.2011 (kiitos). 90-luvun alkupuolilla Porin reissuillani osan perheestä viettäessä aikaansa ostoksilla Anttilassa itse usein odottelin Eetu Salinin patsaan luona. Kerran oli tyttärenikin mukanani odottamassa. Ajan käydessä pitkäksi hän aloitti pehmoleluaasinsa perusteellisen kylvettämisen Eetu-patsaan vesialtaassa ja ohikulkijoilla oli hymyä huulilla. Eetunaukio * Itäpuiston avaruutta Yrjönkadulta itään: Eetunaukiolla - esiintymislavakin löytyy - kuva ja teksti: Antti Suominen, 2010 (kiitos käyttöluvasta). Eetu Salinin patsaalla 23.1.2014 (S&J). Itäpuiston ja Isolinnankadun risteysalue. Itäpuiston päästä näkymä pohjoiseen Isolinnankadulle. Oikealla Yhteisökeskus Vähäuusikadun risteyksessä - 23.1.2014 (S&J).

Porin kauppahalli: G) Porin kauppahallin ovet aukaistiin ensimmäisen kerran joulukuussa 1927. Liha- ja leikkelemyymälöiden pöydät oli tehty italialaisesta marmorista ja seinät päällystetyt emaljoidulla sinkkilevyllä. Tämä Antti Suomisen kuvaama otos kauppahallista kesältä 1967 on kirjasta Muistojen Pori (Jaakko Leppänen-Antti Suominen, Satakunnan Kirjateollisuus - 1986). Tässä yhteydessä työryhmältämme erikoiskiitokset Satakunnan Kansan lehtikuvaajana pitkän ja ansiokkaan uran tehneelle Antti Suomiselle, joka lokakuussa 2010 antoi lupansa käyttää omia historiallisia kuviaan sivustollamme - näin harrastusprojektimme sai merkittävän 'ammatillisen avun' ja hänen kuviensa myötä aukeni sivustollemme aivan 'uutta' kuvamaailmaa muisteltavaksi. Hallia oli vuodesta 1890 asti kaavailtu rakennettavaksi - aluksi torin etelälaidalle, mutta vasta tehtailija A.Hellmanin hanke rakentaa halli Yrjönkadun ja Isolinnankadun välille tuotti tuloksen. Porilaiset ottivat hallin heti omakseen - tavarataloja ei tuolloin tietenkään ollut ja nyt sai kerralla tutustua esim. Aaltosen, Iivarisen, Mäkisen, Lavikon, Lehdon, Sundelinin ja monen muun kauppiaan erilaisiin myyntituotteisiin. Kautta vuosikymmenten kauppahalli on käynyt Porissa ankaraa kilpailua varsinaisten torikauppiaiden kanssa. Kauppahallin läntinen sisäänkäyntihän osuukin melkein torille. Kuvaava on seuraava alkuaikojen kauppahallin mainos: Yhden läpikulun aikana tarpeet keitosta jälkiruokiin ... Ei enään tarvis kulkea ruokatarpeita etsimässä liukkaalla torilla, jonka mukulakivien koloihin saastainen lika ja bakteerit pesiytyvät. Nyt on mukava astella lämpimän kauppahallin Mettlacher-laatoilla päällystetyllä ja joka ilta kiiltäväksi pestyllä lattialla, nähdä hyvin järjesttettyjä ja valaistuja, siistejä ja hygieenisiä myymälöitä, joista voi ruokatavaransa saada puhtaina ja tuoreina. Kauppahallin karkkikauppa kuvattuna 23.1.2014 (S&J). Myyjätär antoi kuvausluvan ja piiloutui sen jälkeen karkkitavaroidensa taakse. Porilaista ujoutta. ('Muistojen Pori'-kirja, 1986 - kuvaaja: Antti Suominen): Porin kauppahallin uskollisimpia asiakkaita oli Maria Vilhelmiina Järvinen eli 'Virtasen Miina', joka maitokannuineen ja ostoskasseineen kävi päivittäin Ruosniemestä asti ostoksilla hallissa vielä viimeisinä elinvuosinaan. Syksyllä 1961 ensimmäisenä Porin päivänä kävivät Pori-Seuran edustajat ojentamassa kukkia ja lahjapaketin kaupungin vanhimmalle asukkaalle. Vilhelmiina Järvinen kuoli 17.7.1966 sadan vuoden ja kymmenen kuukauden ikäisenä. Mieleen on jäänyt selvästi kauppahallin riemunkirjavan myyntituotteiden yhteistuoksu, jonka vielä nykypäivinäkin eri kaupunkien kauppahalleissa poiketessa kohtaa. Tuoreiden ja isojenkin merikalojen osastoilla tuoksu oli huumaavan 'merellinen'. Valokuvassa seinällä lukee muuten 'Tupakanpoltto kielletty' ja 'Koiria ei suvaita hallissa'. Muistikuvani on, että kauppahallin seinällä oli myös jossakin kieltolaatta 'Lattialle syljeskely kielletty'. Virtasen Miinaa en itse 'omakohtaisesti' Porin kauppahallista muista. Pihvimestarin myyntipiste Porin kauppahallissa 23.1.2014 (S&J). Rekvisiittaa piisasi. Kauppahallissa 23.1.2014 (S&J). Ei juurikaan muuttunut sitten edellisen käynnin kauan sitten. Kauppahallin sisäänkäynti Yrjönkadun puolella - kuvattu 22.1.2014 (S&J). Oikealla liikkeen ikkunan yläpuolella teksti: Elämisen makua. Kauppahallin sisäänkäynti Isolinnankadun puolella - kuvattu 23.1.2014 (S&J).

Antinkadulla: H) Tämä mainio otos on Antti Suomisen kuvaama - kirjasta 'Muistojeni Pori' (1986). Kuvateksti kirjassa: Autojenkin aikakaudella porilainen luottaa polkupyörään - myös tavarankuljetuksessa. Kuva on Antinkadulta 1970-luvun loppupuolelta. Tämä kuva on itselleni sikäli erittäin mukava 'muisto', että kuvassa näkyvä iäkkäämpi naispyöräilijä saattuu olemaan minulle tuttu hahmo. Hän kuului Mäkelän sisaruksiin, jotka iäkkäinäkin pitivät kauppaa Porin Kuudennessaosassa, jossa siis itse asuin vuodet 1959-67 'ratakuopan reunalla'. Heidän sekatavarakauppansa sijaitsi korttelistamme muutamien poikkikatujen päässä Käppärää kohti - ehkä Päärnäistenkadulla? Jo noina vuosina tämä samainen kuvassa näkyvä myyjätär hoiteli 'kolmipyöräisellään' tavaratoimituksia pitkienkin matkojen taakse. Sisarusten palvelualttius ei aina ollut meille pihojen pikkupojille ehkä sitä kaikkein 'ystävällisintä', mutta sen ymmärtää toisaalta, kun ostoksemme yleensä käsittivät vain muutamia kappaleita nallekarkkeja.

Porin rakenteilla olleen uuden postitalon tulipalo torin koilliskulmilla 20.1.1966: I) Porin postin uudisrakennus liekkimerenä, otsikoi Satakunnan Kansa 21. tammikuuta 1966 uutisen, joka hallitsi lehden etusivua. Keskustassa riehunut tulipalo levisi muutamassa minuutissa koko keskeneräiseen rakennukseen kahta alinta kerrosta lukuunottamatta. Palokuntien ponnisteluista huolimatta - sammutustöissä oli 110 miestä - liekkimeri uhkasi vakavasti lähellä sijainneita rakennuksia. Pahiten oli vaarassa Hankkijan yksikerroksinen puutalo (kuvassa alhaalla keskellä) Yrjönkadun vastakkaisella puolella, mutta tuli uhkasi myös Rojohopen taloa eteläpuolella - vain kiviseinä erotti asuintalon osakkeet liekkimerestä. Kuumuus ehti aiheuttaa asunnoissa vahinkoja, mutta tuli ei levinnyt (kuva ja tiedot: 'Muistojen Pori'-kirja (1986) - kiitos käyttöluvasta). Palon epäiltiin saaneen alkunsa lämmityksessä käytetystä öljykamiinasta. Liekit etenivät nopeasti rakennuksen puuosissa, jotka olivat lähinnä betonilaudoituksia ja tukiparruja. Palon raivaustöihin ryhdyttäessä rakennustyömaa oli murheellisen näköinen. Teknisten tutkimusten valmistuttua päätettiin, että seitsemäs ja kahdeksas kerros puretaan kokonaan, kuudes kerros suurimmaksi osaksi ja viideskin puolittain. Alemmissa kerroksissa oli tehtävä korjauksia (kuva ja tiedot: 'Muistojen Pori'-kirja (1986) - kiitos käyttöluvasta). Tämän kirjoittaja muistaa vielä hyvin tuon vuoden 1966 tammikuisen iltapäivän tulipalon (olin tuolloin 12-vuotias). Palosireenien poikkeuksellisen pitkään jatkunut ujellus ja keskustan ylle noussut tulenkajo ja savu saivat Kuudennenosankin nuorison havahtumaan johonkin poikkeukselliseen tapahtumaan. Muistan tuona päivänä olleen erityisen kovan pakkasen, mikä liittyneekin rakennustyömaalla käytettyyn öljylämmityskaminaan. Juostuamme kauppatorin lounaiskulmaan näky uuden postitalon rakennustyömaalle oli melkoinen. Rojohopen pohjoispuolen naapurina Yrjönkadun varrella (torin koilliskulmilla) sijainnut uudisrakennus oli kauttaaltaan tulessa ylemmistä kerroksistaan. Kovin lähelle palopaikkaa ei katsojat päässeet, mutta viistottain torinkin yli katsottuna kuumuus tuntui ja palon äänet syöpyivät mieleen. Palomiehillä oli ankaran pakkasen takia vaikeuksia sammutustyön kanssa, vesiletkut olivat jäässä ja hetkittäin vain VPK:n (Martti Laippalan) käyttämän yhden vesiletkun vaatimaton suihku suojeli Rojohopen parvekkeelta kerrosasuintalon väliseinää. Katselijoiden joukossa kiersi jo huhu, että Hankkijan puurakennusta postia vastapäätä Yrjönkadun toisella puolella ei olisi voitu enää pelastaa (toisin kävi). Jäipä tulipalon seuraamisesta mieleen sellainenkin seikka, että katsomispaikalleni ahtautui HJK:n jääkiekkojoukkueen pelaajia - vieressäni seisoi pitkään HJK:n silloinen tähtipelaaja 'Kiukki' Katainen. Myöhemmin illalla Isomäen kaukalossa pelattiin Karhut-HJK (mestaruussarjaa). Porin uusi postitalo nykykunnossaan Yrjönkadun ja Valtakadun kulmassa - kuvattu 23.1.2014 (Joutsi). Porin postitalon pohjoispääty Valtakadun puolelta - kuvattu 23.1.2014 (Joutsi). Idea käyttää tilateosta: hyvä - lopputulos kuitenkin melko vaatimaton.

Yrjönkadun ja Valtakadun risteyksestä jokisiltaa kohti: J) Uuden postitalon edustalta otettu kuva (23.1.2014 - S&J) pohjoiseen Valtakadunristeykseen. Taustalla vielä Hallituskatdun risteys ennen jokisiltaa. Kerrostalon katutasossa oli aikansa uutuus - liikekäytävä, jonka molemmin puolin liiketilat oli sijoitettu. Aikoinaan oli ainakin soitinliike (Pihlajamaa), missä myytiin äänilevyjäkin. Arvohuonekaluja ja viherkasveja muistan liiketiloissa olleen kaupan myös. Valtatie 8 kulki Porin keskustan läpi Yrjönkatua pitkin aina vuoteen 1974 saakka. Linnansillan valmistuttua siirtyi valtatien liikenne kahden korttelin verran idemmäksi Vähälinnankadulle. Samainen kerrostalo 23.1.2014 (S&J). Toiminnassa vielä pitempiaikaiset Huonekaluliike Linna ja Vesan kukka- ja siemenliike. Samaisen kerrostalon liikekäytävä ~ jäänyt aika kolkoksi nykyajan haasteita vastaamaan - 23.1.2014 (S&J).

K) Linja-autoasema (matkahuolto) Isolinnankadun varrella 1950-luvun puoliväliin asti: Porilainen bussi lähdössä Noormarkkuun. Kuvausaika ja -paikka hankalia sanoa, varsinkin näin jälkikäteen', kirjoittaa kuvan 31.10.2011 lähettänyt "Santeri". Ennen nykyistä linja-autoasemaa Porin bussit lähtivät Isolinnankadun pohjoispäästä, mutta oliko siellä tuollainen Esso-asema (Sipilä)? (Esko Steen, sähköposti 27.12.2011): Törmäsin yllä olevassa kuvassa lähes synnyinkotiini (Isolinnankatu 10). Muistan hyvin tuon kulmauksen, jossa linja-auto ja Esson huoltoasema näkyy takana - eli Nortamonkadun ja Isolinnankadun kulma, nuorisotalo paikalla nykyään. Laitan liitteeksi vielä vanhemman kuvan, jossa huoltoasema näkyy olevan rakenteilla. Talo, joka linja-autokuvassa näkyy takana on matkahuolto ( tekstikin näkyy osittain). Olen syntynyt 1950 joulukuussa ja muistan Esson olleen silloin 50-luvulla ja aina loppuun asti tuon rakennuksen päädyssä, kun ei matkahuoltoa enää siinä tarvittu. Antti Suomisen kuvaamana (kiitos): "Tuulista ja liukasta 1960-luvulla, viisikymmentä vuotta sitten, Isolinnankadun ja Torikadun nyk. Nortamonkadun risteyksessä."

Valtakatu 1 ~ pihanäkymiä (Signelinnakin): L) Tapio Jokinen asui osoitteessa Valtakatu 1 (50-luvun puolivälin paikkeilla) - muutti sitten Musaan ja aloitti koulunkäyntinsä Käppärän kansakoulussa. Hän lähetti (10.2.2012) tämän kuvan 'Valtakatu 1':n pihan lasten vuoden 1953 vappuriennoista: Ahtolan Anneli on vasemmalla - sitten saattaa olla Reiniuksen poikia ja minun vieressäni Anna-Mari Sarpela pitää pikkumiestä kuvassa. Rekvisiitasta päätellen Vappuna (1953) . Tuon lankkuaidan takaa näkyy 'Signelinna', joka tunnetaan myös nimellä 'Newanderin talo'. Sen suunnitteli tiettävästi Euroopan ensimmäinen arkkitehtitutkinnon suorittanut nainen, suomalainen Signe Hornborg. Siihen aikaan siellä asui metsänhoitaja Reinius, jonka vaimo huuteli usein lapsiaan ruotsinkielellä meidän puolelta päivälliselle. Me vastattiin usein kuorossa omalla 'ruotsillamme'. Leikimme usein heidän mukavien lapsiensa kanssa pihamaalla. He kiipesivät vanhempiensa varoituksista huolimatta korkean lankkuaidan yli aina yhtä urheasti. Tapio Jokinen (14.2.2012): Valtakatu 1:n pihapiiriämme - nyt Isolinnankatu 3 pihanpuolelta. Tämä on 'arkistokuva'. Rakennuksessa oli melko harvinaiset luhtikäytävät.Tontin rakennuksissa ja pihapiirin muissakin taloissa oli muun muassa Rosenlewin työntekijöiden asuntoja. Talot purettiin vuonna 1964. Rosenlew-yhtiöt rakennutti tontille uudisrakennuksen vuonna 1965, Asunto Oy Isolinnankatu 3. Tapio Jokisen lähettämä (10.2.2012) kuva 50-luvun kotipihastaan osoitteessa Valtakatu 1. Kyseessä oli Isolinnankadun ja Valtakadun luoteiskulmauksen tontti, jota vastapäätä sijaitsi puutalossa ravintola 'Sininen Lyhty' vuoteen 1958 asti: En muista tämän kuvan ottamisesta paljoakaan. Oletan takanamme olevan henkilön Sarpelan vanhemmaksi tyttäreksi. Edelleen Tapio Jokisen 50-luvun pihakuva Valtakatu 1:n asuinpaikastaan (lähetti 10.2.2012): Olen liian pitkillä sauvoilla hiihtämässä Valtakatu 1:n pihassa. Takana näkyy Isolinnankadun puoleisen talon toiseen kerrokseen johtavat ulkoraput. Hannulan Matti, vaalea maitotukkainen poika, asui ilmeisesti tuon oven takana rakennuksen päädyssä. Tapio Jokinen (14.2.2012): Merikapteeni Sarpela oli tuonut meriltä tuliaisina tällaisen gorillanaamarin, jota hän kerran esitteli Valtakatu 1:n lapsille. Isäni otti tapauksesta kuvan. Seison varmuudeksi Sarpelan tyttären Anna-Marin vieressä turvallisesti kauempana pelottavasta otuksesta. Tapio Jokinen (14.2.2012): Jonkun syntymäpäiviä juhlitaan 50-luvun alussa Valtakatu 1:n santalaatikolla. Olen tyttöjen vieressä pipopäisenä. Pylväässä oli sähkölamppu, jonka katkaisija näkyy korkealla johonka ihan pienemmät eivät ulottuneet. Taustalla lankkuaidan takana häämöttää Signelinna (Newanderintalo), jossa asui metsänhoitaja Reinius perheineen. Tapio Jokinen (14.2.2012): Samat Valtakatu 1:n pihapiiriä ympäröivät rakennukset nyt kuvattuna Isolinnankadun puolelta. Oikeassa reunassa koivun takaa näkyy tiilinen piharakennus, jossa oli yhteinen pesutupa. Suomenmielisten ja nuorsuomalaisten sanomalehden Kansalaisen (1897-1912) ja myöhemmin Satakunnan Sanomien (1907-1917) ensimmäinen toimipaikka oli Isolinnankadun ja Valtakadun kulman kivirakennuksessa. Tämä on arkistokuva, jonka on aikanaan ottanut Satakunnan Kansan kuvaaja Sven Raita. (Matti Kähkipuro, sähköposti 22.9.2013): Asuin Isolinnankatu 5:ssä seitsemäntoista ensimmäistä elinvuottani. Katselin upeita kuviasi. Kiitokset siitä. Signelinna: Hallituskadun ja Isolinnankadun kulmassa Signelinna - oikealta tulossa Yrjönkadun risteys. Molemmat kuvattu 23.1.2014 (S&J). Euroopan ensimmäisen naisarkkitehdin Signe Hornborgin merkittävimpiin rakennuksiin kuuluva Signelinna (Nevanderin talo).

M) Valtakadun varrelta: Tammikuinen torstaiaamu (23.1.2014 ~ S&J) on valkenemassa Valtakadun ja Raatihuoneenkadun risteyksessä. Suomen Pankki nykyisin kaupungin rakennusvalvonnan käytössä. Kuvasta vasemmalle raatihuoneen puisto ja oikealle Pohjoispuisto. Suomen Pankin rakennus valmistui vuonna 1913 (G.Nyström). Pankki toimi vuoteen 1993 asti, jonka jälkeen rakennus siirtyi Porin kaupungille. Valtakadun ja Pohjoispuiston risteys - kuvaussuunta itään ~ 23.1.2014 (S&J). Autokoulu J.Heurlin Oy sijaitsi kuvaushetkellä 1980-luvun alussa (S&J) Pohjoispuiston ja Valtakadun kulmassa viistosti Raatihuoneenpuiston eteläreunalla. Kuvassa J.Heurlinin Pori-aiheella maalattu opetuskuorma-auto. Heurlinilla tämän kirjoittaja hankki vuoden 1970 tietämillä moottoripyörän ajokortin. Autokoulu ei enää sijaitse samoissa tiloissa. Kuorma-auton takana Satakunnan Kansan toimitus (Satakunnan Kirjateollisuus). Sarpin kahvila sijaitsi vielä minunkin aikoinani kuorma-auton peittämässä kulmauksessa. Autosta oikealle sijaitsi aikoinaan Heurlinin autokoulun ohella ainakin Artekin myymälä. Elokuussa 2011 Satakunnan Kirjateollisuuden logot olivat kadonneet, tilalla ainakin 'Wipro Applying Thought'. Sarpin kahvilan paikalla 'Cafe Mai' ja entisten Heurlinin ja Artekin kohdilla ainakin 'Nikamankäsittelijä ja hieroja', antiikkikauppa ja parturi-kampaamoalan liike 'GloHair'.

Sarpin kulma * Selim Palmgrenin lapsuudenkoti (Valtakadun ja Pohjoispuiston kulma): O) Antti Suominen kuvasi lapsuudenkotinsa tonttia katselevan Selim Palmgrenin patsaan v. 2001 (Lauri Leppänen, 1955). Kiitos käyttöluvasta. Kondiittoriliike Sarpin myymälään astuttiin komean rinkeliportin alitse. Liikkeen perustaja, kondiittorimestari J.B.Sarpila, puolalaiselta nimeltään Jan Bronislaw Suszycki (liettuaksi Jonas Bronislovas), sai 1901 mestarikirjan ollessaan Venäjällä, josta hän siirtyi Viipuriin ja Turkuun ja edelleen Poriin. Puolasta peräisin olevien reseptien mukaan valmistettiin Katariinan leivoksia ja Varsovan mokkaleivoksia. Leipomon pääsiäisherkkuina tulivat tunnetuiksi baba ja pasha. Lähteet: Teppo Sarpila (2014) ja kirja 'Muistojen Pori' (kuva), Suominen-Leppänen, 1986 - kiitos käyttöluvasta. Teppo Sarpilan mukaan 'herra Aaltosella' oli ollut myös suuri osuus leipomon perustamiseen. Antti Suomisen tallentamaa tämäkin ~ samasta teemasta. Kiitos käyttöluvasta.

Hallituskadun itäosalta: P) Hallituskadulla purettiin mm 'Kirkkoapteekin' talo liike- ja kerrostalon tieltä 1960-luvun alussa. Kuva on Antti Suomisen ottama - julkaistu hänen kirjassaan 'Näin minä sen näin' (2003). Kaupungin keskustaa kuvattuna kirkon tornista - etualalla Yrjönkadun ja Hallituskadun risteys. Kirkkoapteekki näkyy risteyksestä oikealla Hallituskadun varrella. Kuva kirjasta 'Pori - Kokemäenjoen kaupunki (1957)'. Hallituskadun ja Yrjönkadun risteys. Kulmatalo maalattu (Baarikaappi) - 23.1.2014 (S&J). Edelleen Hallituskadun ja Yrjönkadun risteys. Kulmatalossa Baarikaappi - Tommi Kankaala, 2016 (käyttölupa 2017-7-A * kiitos). Markku Harell lähetti (21.4.2014) tämän kuvan Kansan pääkonttorista. Hänen tietolähteidensä mukaan 'Kansa' osti rakennuksen vuonna 1908.

Yrjönkatua torilta pohjoiseen: Q) (Antti Suominen): "Porin puolen kansakoulukisat 29. - 30.5.1948. Avajaiset pidettiin Porin Pallokentällä ja seuraavana päivänä urheilu- ja voimistelukisat Herralahden kentällä. Kuva avajaismarssista Yrjönkatua pallokentälle." Kuva myös Antti Suomisen kankaisesta kisamerkistä, joka ommeltiin housun vasemmalle puolelle. Yhtenäisyyden vuoksi pojat voimistelivat pelkissä lyhyissä housuissa. Kuva on todennäköisesti Sven Raidan ottama. (Ritva Sinikka Suominen, 16.6.2014): "Siellä sitä voimisteltiin äidin tekemässä harsohameessa. Ojanreunalta käytiin taittamassa pajunoksa, joka taivutettiin renkaaksi. Kaukaa näytti varmaan ihan hyvältä. Esiintymisasussa oli muistaakseni aika kylmä." (Liisa Keitaanpää, 16.6.2014): "Minäkin olin mukana. Yön olin Cygnaeuksen koululla. Oli uskomattoman jännittävä kokemus lapselle. Minulla on jossain tallella sekä merkki että kisoista tehty pahvikantinen kirjanen. Täytyykin hakea se esille." Yrjönkatua Hallituskadun risteyksestä kohti siltaa - Sami Nordlund kuvasi 21.8.2015 (kiitos, käyttölupa 2016-1-B). Teuvo Vehkalahti kuvasi remontissa olleen vanhemman Kokemäenjoen ylittävistä silloista 22.8.2014 - kiitos käyttöluvasta. Lauri Lindroos lähetti tämän kuvan 16.4.2019 seuraavin saatesanoin: "Liike Yrjönkadun ja Etelärantakadun kulmasta nähtynä. kuvaaja: Lauri Konrad Lindroos * aika: noin 1919-1924, joka tapauksessa ennen v.1927 * arkisto: Lauri Lindroosin kuva-arkisto 2019 (copyright) * käyttölupa kuvalle: 16.4.2019 / Jukka Joutsi / Pori-sivusto." Lauri Lindroos lähetti tämän kuvan 16.4.2019 seuraavin saatesanoin: "Sama kohde Yrjönkadun puolelta, kuvattu kirkontornista. Tässä oli linja-autojen asemapaikka, lähtivät pohjoiseen. Oikealla edessä taksikoppi. Bensiiniaseman pihassa näkyy auton nokka. Takana näkyvä Jazz-kahvila toimi myös Lindroosin öljyvarastona. kuvaaja: Lauri Konrad Lindroos * aika: 25.4.1925 * arkisto: Lauri Lindroosin kuva-arkisto 2019 (copyright) * käyttölupa kuvalle: 16.4.2019 / Jukka Joutsi / Pori-sivusto." Lauri Lindroos lähetti tämän kuvan 16.4.2019 seuraavin saatesanoin: "Uusi korjaamo-pysäköintitalo Yrjönkadun kulmasta. KK:n toiminta on keskittynyt yksinomaan autoihin. polttoaineisiin ja öljykauppaan. Liikkeen tilat on vuokrattu muille yrittäjille. kuvaaja: Lauri Konrad Lindroos * aika: noin 1928-1930 * arkisto: Lauri Lindroosin kuva-arkisto 2019 (copyright) * käyttölupa kuvalle: 16.4.2019 / Jukka Joutsi / Pori-sivusto." Lauri Lindroos lähetti tämän kuvan 12.4.2019 seuraavin saatesanoin: "Kuva Yrjönkadulta keskustan suuntaan. Kulmatalossa toimi 1919-1930 Oy Kauppakomppania Ab tuli isoisäni omistukseen 1922. Tornitalon hän rakensi 1927-1928. Siinä toimi mm. maan ensimmäinen pysäköintitalo, 24/7 autokorjaamo, autovuokraamo ja varaosamyynti. Autot nostettiin (tornien) hisseillä kerroksiin ja aina kattotasanteelle saakka. Etelärantakadulla näkyy "rantapirssi" ja ainakin vuoteen 1926 tässä ollut linja-autoasema. Etualalla Sillankorvan bensiiniasema, jonka isosiäni perusti 1923. Erikoisuutena jo silloin olivat suuret maanalaiset säiliöt ja sähkömittarit. Polttoaineet tuotiin junalla aina Viipurista saakka. Tontti 1/7 Yrjönkadun ja Etelärantakadun kulmassa käsitti v. 1919 kaksi liiketaloa, kaksi piharakennusta ja kookkaan auto- ja hevostallin. Pienin piharakennus rannan puolella purettiin ennen 1927 ja siihen tuli korjaamo-pysäköintitalo. Siirtomaatavaroita piti alunperin myydä, mutta lipsahti ajoneuvopuolelle. Ensimmäinen Harrikka myytiin jo 1919 ja seuraavana vuonna henkilöautoja uitettiin Amerikasta. Suurimman tittelin sai jo muutamalla autolla. Oma kuorma-auto oli rekisterinumeroiltaan PORI 1 ja henkilöautot PORI 6 ja PORI 13. Silloin kilpi oli henkilökohtainen ja se piti uusia kerran vuodessa Porin poliisikamarilla. Kuvaaja: Lauri Konrad Lindroos * aika: noin 1928-1930/-32 * arkisto: Lauri Lindroosin kuva-arkisto 2019 (copyright) * käyttölupa kuvalle: 12.4.2019 / Jukka Joutsi / Pori-sivusto." Lauri Lindroos lähetti 16.4.2019 Satakunnan Kansan lehtijutun päivämäärältä 12.1.1928 Kauppakomppanian vastavalmistuneesta autohallirakennuksesta. Lauri Lindroos lähetti 16.4.2019 vanhoja Kauppakomppanian lehtimainoksia - ylärivissä (vas.) 19.9.1919 ja 26.9.2019 - keskellä 30.11.1919 - alhaalla (vas.) 1920 ja 1924. Lauri Lindroos lähetti tämän kuvan 12.4.2019: "Rakennukset kuvattuna 29.1.2015 * kuvaaja: Lauri Lindroos * käyttölupa kuvalle: 16.4.2019 / Jukka Joutsi / Pori-sivusto."

Antinkadun pohjoispäätä: R) Markku Harell lähetti 9.3.2014 tämän vanhan postikorttikuvan (Hallituskadun ja Antinkadun kulma) seuraavin saatesanoin: Kuvassa etualalla G.E.Rambergin kirjakaupparakennus ja sitten etelämpänä Antinkatua kyseinen Pankin rakennus. Rambergin kirjakaupan väki kurkii liikkensä ovelta ja Antinkadun puolella jalkakäytävän penkeillä (!) herrasmiehet paistattelevat päivää ja turisevat. Hieno tunnelma kuvassa! Rambergin kirjakauppakulman rakennuskin on yhä pystyssä vain hieman muunneltuna - tiloissa toimi elokuussa 2011 Porin Kunnalliset JHL ry . Samainen 'ensimmäinen Suomen Pankin' rakennus sijaitsee edelleen osoitteessa Antinkatu 6B. Markku Harell kuvasi talon 8.4.2014 (kiitos). Muistamme rakennuksen ns. 'Lipsasen talona', nykyään rakennus on Porin kaupungin virastojen käytössa - mm. IT-keskus on rakennuksessa. Kyseisen rakennuksen pääsisäänkäynnissä vieressä on oheinen muistotaulu: Musiikkineuvos Ilkka "Danny" Lipsanen syntyi Porissa ja asui tässä talossa 1942-52. Paljastettiin 16.07.2008 Porin täyttäessä 450 vuotta. Markku Harell kuvasi 8.4.2014 - kiitos. Antti Suominen (22.5.2014): Porin Radio ja TV Oy lopettaa toimintansa. Porin Radio aloitti 1937. Kuvassa, 1953, myymälä - Antinkatu 7 (Veini Niemi). Muistojen Pori (1986).

Gallen-Kallelankatu ~ kortteliväli torilta Pohjoispuistoon (tämän sivun kohdealueella): S) Tämä kuva on peräisin Antti Suomisen ja Jaakko Leppäsen kirjasta 'Muistojen Pori', 1986 (kiitos kuvan käyttöluvasta). Alkuperäinen kuvateksti: Talvisodan lujittama kansallinen yhteishenki antoi leimansa 6.12.1940 vietetylle itsenäisyyspäivälle. Maanpuolustusväki, rintamamiehet ja puolustusvoimien joukko-osasto järjestäytyivät Liisantorille katselmukseen, jonka suoritti sotilasläänin komentaja, eversti N.V.Hersalo. Joukot marssivat Otavankatua, Torikatua (myöh. Gallen-Kallelankatu) ja Yrjönkatua kirkkopuistoon kunnianosoitukseen. Jumalanpalveluksen jälkeen joukot järjestäytyivät paraatiin, jonka eversti Hersalo otti vastaan kauppatorilla. Marssirivistö on kuvattu Torikadulla eli nykyisellä Gallen-Kallelankadulla. Pohjoispuiston kulmauksessa sijainneessa valkoisessa puurakennuksessa, joka sittemmin paloi, sijaitsi ravintola 'Pori'. (Jukka Joutsi, 8.5.2014): Kuva on otettu siis hotelli Satakunnan kohdilta ikkunasta länteen, Gallen-Kallelankadun eteläpuolta kuvassa, ensimmäisenä Pohjoispuiston risteys ja marssijoukko näkyy taaempana kääntyvän Otavankadulta kuvauskadulle. Etuvasemmalla valaisinpylväässä mainos, jossa lukee 'Kelloliike', aidan päällä useita mainoskylttejä, mm. 'Verhoilija', '---toimisto', 'Autokorjaamo' ja '---- Paja'. Kuvassa Gallen-Kallelankadun ja Pohjoispuiston lähemmässä risteyksessä näkyvä puutalo on edelleen pystyssä. Siinä toimi minun aikoinani ruotsinkielinen oppikoulu - 'Pukkilaksi' kutsuttu. Palaneen Pori-ravintolan paikalla nykyisin kirjastorakennus. (Raili Parkkinen): "Hotelli Satakunta Gallen-Kallelankadun varrella. Postikortti, josta kuva on, oli lähetetty Porista Saloon 1.6.1941" Liikekulma * Liikebaari: Markku Neiramaa: "Omin eväin", tunnelmakuva Liikebaarista vuodelta 1967.

Pohjoispuiston itäpuolta: T) Tammikuinen torstaiaamu (23.1.2014 ~ S&J). Raatihuoneen puistosta kuvattu etelään Pohjoispuistoon. Risto Rydin patsas Pohjoispuistossa - kuvasi Tommi Kankaala, 2016 (käyttölupa 2017-7-A * kiitos). Pohjoispuistoa raatihuonetta kohden - Tommi Kankaala, 2016 (käyttölupa 2017-7-A * kiitos). Puinen koulurakennus Pohjoispuiston itäreunalta - Tommi Kankaala, 2016 (käyttölupa 2017-7-A * kiitos).