Haapamäen radan alkujuhlaa (1938) ja lopun ankeutta (1981) : B) Tämä kuva on vuodelta 1938. Pori-Haapamäki-rata on juuri valmistunut ja juhlajuna, jossa matkustajina mukana 300 juhlavierasta, on saapumassa Porin asemalle. Ilmeisesti kahtatoista puumatkustajavaunua on vetämässä kaksi 'höyryheppaa', joista etumaisen numero on 565. Juuri valmistuneella Porin rautatieasemalla oli junaa vastassa tuhatkunta porilaista. Asema otettiin virallisesti käyttöön kolme päivää Haapamäen radan vihkimisen jälkeen eli 15.11.1938. Haapamäen radan rakennustyö oli aloitettu jo vuonna 1929 - yhteydet Pohjois-Satakunnasta Poriin uuden radan myötä paranivat ratkaisevasti, ja metsätuotteiden kuljetukset Mäntyluotoon helpottuivat. Tampere-Pori-rata oli vihitty jo 4.11.1895. Kuva on kirjasta 'Muistojen Pori' (1986), jonka toinen tekijä Antti Suominen ei enää pysty tarkalleen nimeämään kuvan ottajaa, mutta kirjan teeman mukaisesti kyseessä on ollut Satakunnan Kansan lehtikuvaaja - mahdollisesti Sven Raita. Kyseisessä kirjassa kuvataan juhlajunan matkaa seuraavasti: Porin-Haapamäen radan avasi Haapamäeltä aamulla lähtenyt kahden veturin vetämä juhlajuna, jota maakunnan väki tervehti innostuneesti kaikilla asemilla. Pysähdyspaikoilla pidettiin puheita, lausuttiin runoja sekä laulettiin ja soitettiin isänmaallista musiikkia. Vihkiäistilaisuuden kunniaksi juhlavalaistiin illalla Porin julkiset rakennukset. Jo 1960-luvulle tultaessa autokannan kasvu ja maaltamuutto hiljensivät henkilöliikenteen kyseiseltä radalta, jonka kohtalo sinetöityi toukokuun lopussa 1981. Eiköhän kuitenkin suoran junayhteyden syntyminen 70-luvun puolivälin jälkeen Tampereelta Jämsän kautta Jyväskylään ollut se lopullinen niitti, mikä lopetti Porin-Haapamäen radan henkilöliikenteen tarpeen? Edellisen kuvan surullinen pari - samaisen Porin-Haapamäen radan viimeinen henkilöjuna (lättähattu) lähdössä 30.5.1981 Porin asemalta Haapamäelle. Asemalaituri oli autio, rataosuuden henkilöliikenne haudattiin hiljaisuuden vallitessa. Satakunnan Kansan lehtikuvaaja (jonka nimi ei kirjasta Muistojen Pori käy ilmi) on mitä ilmeisemmin ollut tietoinen ylläolevasta vuoden 1938 juhlakuvan olemassaolosta ja on tarkoituksella halunnut kuvata tarinan loppupisteen tismalleen samasta kuvakulmasta. Samainen kirja tekstissään: Sää on aurinkoisen kaunis, mutta tunnelma apea. Liput eivät liehu, puheensorina ei kantaudu korviin. Antti Suomiselle vielä tässäkin yhteydessä kiitokset kirjansa kuvamateriaalin käyttöluvasta sivustollamme.

Porin rautatieasemalla 11250- ja 60-lukujen aikaan: C) Porin rautatieasema postikorttikuvassa ehkä 11250-luvun asussaan (automalleista päätellen). Porin nykyinen funktionalistinen rautatieasema, joka sijaitsee keskustan lounaispuolella on valmistunut vuonna 1937 uuteen paikkaan, uuden IX kaupunginosan laidalle. Rakennus kuuluu Riihimäen ja Kuopion asemien ohella maamme harvojen funkisasemien joukkoon. Asema on remontoitu sisätiloiltaan ja ulkoasultaan vuosina 1997-1998 ja kuuluu Porin kansalliseen kaupunkipuistoon. Aseman läheisyydessä Rautatienpuistokadulla lapsuus- ja nuoruusvuosiani eläneenä rautatieasema oli säännöllisten tutustumiskäyntien kohde. Asemalla kantajana toiminut Helge oli aikanaan kaupungissa hyvin tunnettu hahmo, josta itsellenikin on jäänyt muistikuva. Kantaja Helgen kuva löytyi yllättäen Porin mainoselokuvasta "Katselemme Poria" (1945). Kuvassa Helge on nuorempi ja pyöreäposkisempi kuin mitä itse hänet 50-luvun lopulta muistan - jopa hymyileväinen. (Eeva Karhunen, 19.3.2017): Näin on Helgeä muisteltu: "Järnefeltikaru ja Riihikaru kulmas asu Kantaja-Helke, joka oli rautatieasemal kantajan. Se oli semmone pualtoist metrii kenkäi kans se Helke, mut kyl se isonki kapsäki nappas kainaloos nii äkkii, ett siin oli monel ihmettelemist." (Veikko Tuominen, 19.3.2017): "Kun presidentti Urho Kekkonen vieraili Porissa, oli Helge heti ensimmäisenä kättelemässä asemalla." Porin rautatieasema kuvapostikortissa, josta kaikki tarkemmat tiedot puuttuvat. Liisa Lappalainen antoi tämän kuvan käyttöömme (4.12.2010) perhealbumistaan, kuvassa hän on vuonna 1966 Porin rautatieasemalla: Äiti kielsi nämä reissut, kun höyryjunat alkoivat tulla seiniä pitkin öisin. Liisa Lappalaisen perhealbumista tämäkin: Kuvan takana lukee: "kaksi Anjaa Porin rautatieasemalla". Vasemman puoleinen on äitini nuorena tyttönä, toinen on kummitätini Anja Virta. Kuvan lapsi lienee joku vieras paikkalla ollut. Vuodesta en ole varma, mutta äitini on syntynyt vuonna 1928, joten siitä jotain voi päätellä. Porilainen koulupoika Esko Maasalo kuvasi tämän muistorikkaan kuvan Porin asemalta 12.10.1967. Kiitos kuvan käyttöluvasta. (Esko Maasalo): Dm4 tuuppii laiskana käyvää Vv16-paria pois tieltään päästäkseen viemään matkustajia Tampereelle. Mikään hinausyhdistelmä ei tässä ole kyseessä, vaan toisessa otoksessa on Dm4 vielä tulossa oikealta vähän matkan päässä Karhukoiraparista. Tulin itsekin muutamia kertoja matkustaneeksi näillä hienoilla kiitojunilla Tampereelle ja hyvin on jäänyt mieleen GM:n kaksitahtidieselin ahkeruus ja vaihteiden lonksahtelu, kun moottorivaunun hienosti päällystetyillä penkeillä istuttiin ja syötiin perinteisiä matkaeväitä: munavoileipiä voipaperikääreestä ja jälkiruoaksi vielä oikealla, vanhalla reseptillä valmistettuja Ranskalaisia pastilleja!

Porin rautatieasemalla 1970- ja 80-lukujen aikaan: D) Esko Maasalo oli kuvannut tämän lättähatun Porin rautatieasemalla huhtikuussa 1973 (kiitos käyttöluvasta): Rahtijuna on juuri saapunut varhaiskeväiselle Porin rautatieasemalle yhden reittinsä päätepisteeseen Riihimäeltä ja lähtöasemana oli kai Imatra. Normaali Dm 7-vetovaunu muutettuna tavarankuljetukseen. Ajankohta on epävarma, alkukevättä eletään ilmeisesti hyvin vähälumisen talven jälkeen, vuosi saattaisi olla myös pienellä todennäköisyydellä seuraavakin. Asuin kuvan ottamisen aikaan vielä muutama sata metriä keskustaan päin Rautatienpuistokadun varrella. Kuvan vasemmassa reunassa kiinnittyy huomio poikajoukkoon, joka rautatien ja Karjalankadun välisellä niittykaistaleella on puuhailemassa jotakin. Tuo alue ei minun 'muistojeni aikaan' ollut lainkaan nuorison käytössä, päinvastoin - sitä varjeli viereisen rautatievirkailijamökin asukkaat vimmaisella mustasukkaisuudella. Koiran ulkoiluttamisreissuilla alueelta sai kovaääniset lähdöt. Mitenkähän tuo Karjalankatu-nimi kuullostaa vuosikymmenten jälkeen täysin vieraalta? Esko Maasalolle vielä tässäkin yhteydessä kiitokset kuvamateriaalinsa käyttöluvasta sivustollamme. (Esko Maasalo, 11.2.2014): Tuo oikealla näkyvä punainen mökki oli isäni äidin koti hetken aikaa. Tuosta mökin kulmilta meni tie Lattomerelle kun asema ja ratapiha oli vielä vanhassa paikassa, ja mökin emännälle kuului tasoristeyksen vartiointi silloin. Niin muuten Jukka kuulostaakin oudolta tuo 'uusi' kadun nimi. Missä se Lounainen linjakatu oli kun näissä maisemissa pyörittiin? (Tero Korkeakoski, 11.2.2014): Lounainen linjakatu oli juurikin tuo nykyinen Karjalankatu. Vielä näkyy kuvassa tuo vanha Putkirakentajien rakennus voimissaan, sehän purettiin 2000-luvun alussa, kun uusi halli rakennettiin tähän kadun ja ratapihan väliin. Esko Maasalon ottama kuva tämäkin (huhtikuussa 1973) - kiitos käyttöluvasta: Jotakin asiaa on Porin junansuorittajalla tullut rahtilätän henkilökunnalle. Päivystävä "Karhukoira"-veturi on parkeerannut ykkösraiteelle odottamaan seuraavaa hommaa ja näiden välistä kurkkii levossa oleva "Porkkana" odotellen lähtöä Tampereelle. Taustalla erottuu radan takana Niittäjäkadun ja Svensberginkadun kulmassa oleva vaalea asuinrakennus (kolme rinnakkaista ikkunaa) 10. ja 6. kaupunginosan rajamailla. Sen oikealla puolella erottuu kuudennenosan puolelta Ratakadun varrelta (Raatimiehenkadun kulmassa) oleva asuinrakennus (kattoikkuna). Reino Kalliomäki kuvasi Porin asemalla 9.7.1972: "Vielä on lähtöön aikaa. Kuljettaja menee juttelemaan kylttiä kääntävän asemahenkilön luokse. Haapamäen juna lähti 10 minuuttia sitten. Puuvaunut kai seuraavan päivän ruuhkajunaan." Käyttölupa 2015-11-B, kiitos. (Ari Palin, 24.8.2018): "Onko Porissakin välilaituri kaventunut Tampereen puoleisessa päässä siten, että raiteesta 2 on erkaantunut raide 3 kapeamman laiturinosan viereen Tampereen ja Pieksämäen tapaan? Tämä tuli mieleen kuvassa näkyvästä raidenumeroinnista." (Juhana Nordlund, 25.8.2018): "Itse pohdin samaa asiaa 1970/80-lukujen vaihteessa ja päätin kysyä raiteen 3 historiasta porilaistaustaiselta tädiltäni. Hän kertoi, että kolmonen oli Mäntyluodon junien käytössä aikanaan, ja se kolmonen sijaitsi kuvan aseman luoteispäässä. Tuo ei antanut vastausta siihen, oliko kolmoselle yhteyttä kakkoselta / kakkoselle Arin kuvaamalla tavalla. Löysin netistä vuoden 1946 ilmakuvan, jonka mukaan kolmonen todellakin sijaitsi aseman Mäntyluodon päässä, mutta raide päättyi päätepuskimeen lähellä asemarakennusta. Kolmosen ja kakkosen välissä oli välilaituri, itse asiassa sama välilaituri, joka sijaitsi vuosia raiteiden 2 ja 4 välissä, mutta hyvin kapeana kolmosen kohdalla. Kolmosen kohdalla välilaituri ei tietenkään palvellut raidetta 4, mutta kaakompana palveli. Minä otin itselleni kesällä 1983 hyvin vaatimattomalla kopiokoneella jäljennöksiä vuoden 1953 aikataulukirjasta osuudelle Pori - Mäntyluoto silloisella kesätyöpaikallani Rautatiemuseossa. Kopiot ovat hukkuneet, mutta muistikuvani mukaan raiteet II ja III olivat senkin perusteella Mäntyluodon henkilöjunien käytössä. III taisi kyseisen aikataulukirjan perusteella olla yleisin tätä liikennettä ajatellen. Mäntyluodon junaliikenteen lakkauduttua raiteita ja laitureita on järjestelty uudelleen, ehkäpä jo 11250-luvun kuluessa. Entisen kolmosen kaakkoispäähän on rakennettu vaihdeyhteys neloselle ja kakkoselle. Välilaiturin luoteispää on purettu, eli välilaiturista jäi jäljelle kakkosen ja nelosen välinen leveä osuus. Tilanne, joka vallitsee yllä näkyvässä kuvassa. Entinen kolmonen palveli matkustajajunien (pääosin vaunustojen) säilytys- ja huoltoraiteena, samalla kääntöraiteenakin. Sille oli varmasti annettu jokin uusi numero tuossa vaiheessa, mutta se ei ole muistissani, onko koskaan ollut tiedossanikaan. Joku voisi miettiä, mitä järkeä kolmosen oli päättyä pussinperäperiaatteella junien kääntöä ajatellen. Mäntyluodon henkilöliikenne käsittääkseni perustui jo huomattavan aikaisin suurimmaksi osaksi kalustotyyppiin Mot eli moottorivaunuihin. Niiden kääntäminen ei ollut yhtä mutkikasta kuin veturijunien. Ja jos en nyt ihan väärin muistele, Mäntyluodon junista kakkosta käyttävä juna taisi olla jokin veturivetoinen juna, ehkä jopa sekajuna. Sekin on hyvä tiedostaa, että Mäntyluodon junia palveli ensimmäiset vuosikymmenet Porin vanha asema Länsipuiston päässä. Nykyisen uudemman aseman aikana henkilöjunaliikennettä Mäntyluotoon ei ehtinyt olla kuin enintään vajaa 20 vuotta, ja siihenkin sisältyi sotavuodet." Mika T. Polamo kuvasi Porin asemalla 08.06.1984: "Dr12 2203 vetämä tavarajuna lähtövalmiina Porissa." Käyttölupa 2017-1-F, kiitos.

Porin rautatieasemalla 1990-luvulla: E) Jarmo Pyytövaara kuvasi 18.9.1993 tämän 'harvinaisuuden' Porin rautatieasemalla - kyseessä on MyPa:n jalkapallofanien 'ylimääräinen' erikoisjuna, jolla myllykoskelaiset tulivat katsomaan Poriin ratkaisuottelua FC Jazz-MyPa. Porilaiset voittivat ja MyPa-juna vei pettyneet fanit takaisin Kouvolan seudulle.

2000-luvulla Porin rautatieasemalla: F) Porin rautatieasema iltavalaistuksessa 13.2.2011 (kuva: Jarmo Pyytövaara).

Porin rautatieasemalla tammikuussa 2014: G) Porin rautatieaseman kaupunginpuoleinen julkisivu kuvattuna 23.1.2014 (S&J). 'VR'-logo kertoo kaupungista tulijoille, että v. 1937 valmistuneessa rakennuksessa on junalla matkustamisen meininki. Rautatieaseman julkisivu kaupungin puolelta - 23.1.2014 (S&J). Porin rautatieaseman edustalla - molemmat 23.1.2014 (S&J). Tätä kevyenliikenteen alikulkutunnelia ei minun 'muistojeni' aikaan Porin aseman vieressä vielä ollut. Kuvattu 23.1.2014 (S&J). Asemarakennuksen itäsiivessä näkyvien viiden ikkunan takana oli aikoinaan asemaravintola, joka aikaisella aukeamisajallaan keräsi kaukaakin helpotusta kaipaavat rautatiemiljööseen elämäänsä mietiskelemään. Pikkupoikavuosilta muistan asemaravintolan sisustukseen kuuluneen seinille asetetut kehystetyt eurooppalaiset rautatieaiheiset matkailumainokset. Niiden futuristinen kuvaustyyli ihannoi vanhojen veturien voimaa, vauhtia ja toimivuutta. Noiden virttyneiden mainoskuvien paikannimet olivat eksoottisen houkuttelevia mielikuvitukselle. Koko rakennuksen edustaessa funkis-tyyliä nuo mainokset muistissani vievät yhä ajatukset Hercule Poirot-maailmaan ja niiden aina niin herttaisiin junamurhiin. Porin rautatieaseman sisäkuva - 23.1.2014 (S&J). Noiden lasi-ikkunoiden kohdilla oli aikoinaan matkatavarasäilytyksen ja rahdin palvelutiskit. Lippuja myytiin vasemmalla olevan palmun takana pienestä luukusta. Junia odottavien penkit olivat aikoinaan salissa toisinpäin ja lähempänä kuvaajaa. 70-luvun alkupuolella oli kaveripiirissäni tapana käydä - lähellä kun asuttiin - asemalla ilmapiiriä aistimassa. Aseman henkilökunta ei sietänyt ajatusta hunsvottien pesiytymisestä heidän reviirilleen. Mitä olen kuullut, nykyajan ulkoistetut asemavartijat eivät ole pätemisentarpeissaan yhtään sen kummoisempia. Porin rautatieaseman sisäkuva - karun kolkkoa - 23.1.2014 (S&J). Valaistun lasi-ikkunan kohdalla alunperin matkatavarasäilytys. Sisäkuva Porin rautatieasemalta, kun rakennus oli juuri valmistumassa v. 1937 - Seppo Hiltusen kokoelma. Valaistun Pepsi-automaatin paikalla oli aiemmin kioski - 23.1.2014 (S&J). Jos aikoi asioida kioskissa muulloin kuin junien lähtö- tai tuloaikoina, oli prosessissa luontainen pieni viive. Myyjätär ei hiljaisempina aikoina malttanut pysyä kopissaan ja hänet piti etsiä jostain lähialueilta - useimmiten peliautomaattien luota. (Sami Nordlund, 2.8.2014): Porin rautatieaseman lipunmyynti sulkeutui: Pitkään täällä sinniteltiin, mutta nyt on rautatieaseman lipputoimisto sulkenut ovensa. Tarkalleen perjantaina 1.8. kello 18.00. Asemalla ei ole mitään toimintaa matkustajille, vain odotustila on avoinna. Jotkut ovat miettineet, onko tämä yksi askel koko aseman alasajoon, mutta itse en ole valmis ihan noin pitkälle menemään. Uskaltaisin veikata, että junaliikenne Poriin ja Porista toimii vielä tulevaisuudessakin. On täällä kuitenkin tehty parannuksia, ratatöitä tänäkin vuonna ja sähköistys saatiin takavuosina. Paljon asemalla on myös karsintaa tehty vuosien varrella. Pieni kioski lopetti jo vuosia sitten samoin kuin matkatavarapuoli. IC-liikenne vietiin, mutta se sentään saatiin takaisin. Aika näyttää, mikä on rautatien tulevaisuus täällä Porissa. Omasta mielestäni se on moninkertaisesti valoisampi kuin lentoliikenteen. Jos olisi pakko veikata, niin lentoasema ajetaan alas ennen rautatieasemaa. Mutta kuten vanha sanonta toteaa, ennustaminen on aina vaikeaa, varsinkin tulevaisuuden. Rautatieaseman julkisivu radan puolelta - kaikki 23.1.2014 (S&J). Kirjaintyyli PORI-sanassa lienee alkuperäinen funkiskaudelta (1937)? Tupakanmittainen tauko tavara-aseman kulmilla - 23.1.2014 (S&J). Veturi #2563 huilimassa myös. Kylteissä: Ajopiste ja Monitoimitila. Tavara-asema kuvattuna kaupungin puolelta - 23.1.2014 (S&J). Porin rautatieaseman edustalla - 23.1.2014 (S&J). Dv12-veturi #2648 Porin rautatieaseman edustalla - 23.1.2014 (S&J). Sähköveturi #3001 Porin rautatieaseman edustalla - 23.1.2014 (S&J). Porin rautatieaseman edustalta ratapihaa Kuukkaria kohti länteen - 23.1.2014 (S&J). Sami Norlund kuvasi Porin rautatieasemalla ~ kaikki 28.3.2015 (kiitos, käyttölupa 2016-1-B).