Rautatieasemalta keskustan suuntaan: 1. A) Rautatieasemalta länteen kaupungin keskustaan vie ensin Asemakatu ja sen jatkeena Myllykatu. Postirakennus vasemmalla, vanhat veturitallit (nykyinen konserttipaikka) jäävät kuvassa vasemmalle postin taakse - kuvattu 16.7.2009 (S&J). Näkymä rautatieaseman kohdalta (Asemakatu) länteen - oikealla Lidl * 6.5.2018 (S&J). Lidl ja Kukkaroniementien risteys * 6.5.2018 (S&J). Aseman kohdilta näkymä pohjoiseen Pieksänjärven Asemanlahdelle * 6.5.2018 (S&J). Kaikki tämän kuvaruudun kuvat alempana ovat samalta päivältä 16.7.2009 (S&J). Kuvat ovat Pieksämäen keskeisimmän väylän eli Keskuskadun varrelta - Matkailukeskukselta länteenpäin. Kuopiontien risteyksen jälkeen Keskuskatu muuttuu nimeltään Länsiväyläksi. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. 10. 11. 12. 13. 14. 15. 16. 17. 18. 19. 20.

Pieksämäen Torikadun kulmilta: B) Pieksämäen kauppatorin pohjoissivulla kulkee Torikatu. Kuvassa torin länsikulmia - 'Silta'-talo ja KELA. Kuvattu 19.4.2010 (S&J). Torilta Torikatua lännemmäksi - Pieksämäen harrastelijateatterin varastotilat - 19.4.2010 (S&J). Torikatua edelleen lännemmäksi - Kirpputori Karin Tori'- 19.4.2010 (S&J). Lopetettu heinäkuussa 2010. Torikatua edelleen lännemmäksi - JHL:n toimiston ovi - 19.4.2010 (S&J).

Hotelli Savonsolmun ympäristön rantapuistoista: C) Hotelli Savonsolmu sijaitsee Pieksämäen keskustan pohjoispuolella olevan järven rannalla. Hotellin ympäristössä on laajat puistoalueet ja niillä risteilee kauniita puistoteitä. Tämä golfrata purettiin heinäkuussa 2010 (kuvattu 19.4.2010 ~ S&J). Samaisella puistoalueella sijaitsee tämä punainen puurakennus, jonka varsinainen käyttötarkoitus tämän kirjoittajalle toistaiseksi epäselvä - 19.4.2010 ~ (S&J).

Rautatieasemalta pohjoiseen - mielenkiintoisia puutaloja: D) Tahinniemen kaupunginosa sijaitsee rautatieasemalta pohjoiseen - radan länsipuolella. Nämä molemmat kuvattu 19.4.2010 ~ (S&J). Erään puurakennuksen pihasta heiluttaa tämä vaihdemies - 20.4.2010 (S&J). Puutaloja Tahinniemen kaupunginosasta - 20.4.2010 (S&J). Puutaloja Hiekanpääniemen kainalossa. Nikkarityylinen huvila tunnetaan "Nukkekotina" - kuvattu 21.4.2010 (S&J). (Visit Pieksämäki, 24.6.2014): Nukkekoti: "Kesällä 2014 Nukkekodilla tehdään aikamatkaa menneisyyteen. Ohjelmassa on kansansatuja, teatteria, perinneleikkejä ja -käsitöitä sekä seikkailuja Nukkekodin ja Pieksämäen historiaan. Lumoava Nukkekoti sijaitsee Pieksäjärven kauniissa rantamaisemassa Hiekanpääniemen kainalossa. Nikkarityylisen huvilan alakerrassa sijaitsevat Kahvila Kultakutri ja teatterisali. Yläkerrassa ovat Joonas Auringon satuvintti roolivaatteineen, Prinsessa Ruususen huone ja Merirosvo Joonaksen aarrekammio. Viehättävä pihapiiri kutsuu omiin leikkeihin Peuhumökissä, kauppapuodissa, riippusillalla ja kapulalossilla. Joonas Auringon Ateljee ja Nikkarointiverstas ovat ohjattujen toimintatuokioiden näyttämöinä. Nukkekoti tarjoaa monenmoista mukavaa tekemistä ohjatuissa taidetuokioissa tai erilaisissa esityksissä päivittäin."

Kuvia Pieksämäen menneiltä vuosilta: E) Otto Karjalaisen valokuvaamo Pieksämäellä 1920-luvun alkupuoliskolta. Mainoskaapeissa on näytekuvia sekä kehysmalleja. Itse kuvaamoateljee sijaitsi yläkerrassa, minne oli hyvän kuvausvalaistuksen saamiseksi rakennettu suuret seinä- ja kattoikkunat. Karjalaisen työ ei rajoittunut vain ateljeen seinien sisäpuolelle, vaan hän kierteli myös Pieksämäen naapurikunnissa kuvausmatkoilla. Kuva ja tiedot kirjasta Ihmisiä ja työn kuvia (1981). Kuvan omistaja E.Karjalainen. Perinnealbumissa tämä samainen kuva on ajoitettu 1930-luvun alkuun. Mainittakoon, että Pieksämäen etelänaapurikunnassa Kangasniemellä tiedetään 1900-luvun alkupuolella asuneen Oskar Karjalainen-nimisen miehen, jonka poika oli pitänyt Kangasniemen kirkolla omaa valokuvausliikettään. Emme ole saaneet tietoa siitä, liittyvätkö Karjalainen-nimiset mainitut valokuvaajat kuitenkaan toisiinsa mitenkään. Tienristi ~ oli "Pieksämän kauppalan" keskus vielä 1930-luvun alussa: Pieksämäen Kirkkotien näkymä vuodelta 1915. Edla ja Eeti Saarinen ovat tulleet noutamaan postia posteljooni Wauhkoselta. Vasemmalla Tienristin punainen tavaratalo eli W.A.Winbladin kauppakartano, joka sijaitsi Kirkkotien ja Savontien risteyksessä. Oikealla A.Wauhkosen perillisten kaupparakennus (Perinnealbumi - E.J.Saarinen). Tienristin alue: Pitäjän kaupankäynnin ja liike-elämän keskuksena toimi aina 30-luvun alkuun asti ns. Tienristin alue. Tienristi sijaitsi kirkon ohitse kulkevan, Mikkelistä Kuopioon vievän maantien, nykyisen Kirkkotien ja Savontien risteyksessä. Pieksämän kauppala 1930-48 (oikea muoto siis nimenomaan "Pieksämä", ei Pieksämäki - maalaiskunnan eli pitäjän yhteydessä oli kuitenkin käytössä pitkä muoto): Pieksämäen pitäjä perustettiin vuosien 1574–1575 aikana. Pieksämän kauppala erotettiin Pieksämäen pitäjästä vuonna 1930. Vuonna 1948 kauppalan nimi muutettiin takaisin Pieksämäeksi ja siitä tuli kaupunki vuonna 1962. Sama paikka kuvattuna vuonna 1915 kuin edellisessäkin kuvassa - Pieksämäen Kirkkotien ja Savontien risteys eli ns. Tienristi (Perinnealbumi - E.J.Saarinen). Edessä oikealla näkyy yhteiskoulu, joka aloitti toimintansa tässä Winbladin omistamassa rakennuksessa vuonna 1909. Yhteiskoulun ja Wauhkosen perikunnan rakennusten välissä kulkee Jyväskylästä päin tuleva ja asemalle vievä Savontie, joka katkaisee Kirkkotien. Kuva on otettu Kirkkotiellä Mikkelin suunnasta Kuopioon päin. Tienristi oli vielä 1930-luvun alussa kauppalan liike-elämän keskus (nimenä silloin "Pieksämä"). Kuva: Pieksämäki-Seura ry. Näkymä Pirttimäentieltä vuonna 1915. (Perinnealbumi - E.J.Saarinen). Oikealla edessä V.E.Mannisen räätälinliike ja sen takana seuraavana työväentalo, jota kohtasi täydellinen hävitys kansalaissodassa kuten mikkeliläinen Vapaus-lehti asian ilmaisi heinäkuussa 1918. Työväentaloa vastapäätä sijaitsi Pieksämäen ensimmäinen leipomo, jonka omisti Mikko Frilander eli "Mikko-Pakari". Näkymä aseman seudulta vuonna 1930. (Perinnealbumi - om. Saara Paukku, kuvannut Pieksämäen valokuvaamo). Oikealla olevassa talossa toimi E.Sjöblomin parturinliike. Kioskin takana näkyy aseman matkustajakoti ja vasemmalla hieman kauempana on hotelli Pieksämäki, joka myöhemmin toimi Hansa-nimisenä. Kuvassa näkyvän risteyksen opasviitoissa lukee Vaatetusliike, Bentsiiniä ja Parturi. Näkymä asemasillalta Keskuskadulle päin 1920-luvun lopulla. (Perinnealbumi - om. Saara Paukku). Sillankorvassa ensimmäisessä talossa vasemmalla sijaitsi kemikalikauppa, joka käytännössä toimi kirkolla sijainneen apteekin haaraliikkeenä. Näihin aikoihin aseman seutu alkoi syrjäyttää vanhaa liike-elämän keskustaa eli Tienristiä - Suokylä alkoi elää. Näkymä asemakylästä, nykyiseltä Ratakadulta vuonna 1935. Ratakatu kulkee nykyisin radan suuntaisesti sen itäpuolella (Perinnealbumi - om. Saara Paukku, kuvannut Pieksämäen valokuvaamo). Oikealla näkyy osa Vauhkosen omistamasta matkustajakodista. Näihin aikoihin oli aseman seudulla myös toinen matkustajakoti sekä yksi hotelli. Edellisen kuvan Ratakadun kohta tulvan alla 1920-luvulla. (Perinnealbumi - om. Saara Paukku, kuvannut Pieksämäen valokuvaamo). Vauhkosen omistama matkustajakoti näkyy pensasaidan takana Ratakadun varrella. Rautatieaseman lähelle syntyi rautatieläiskasarmit. Siellä vallitsi oma sosiaalinen arvojärjestyksensä, jossa ammattinimike määräsi asunnon tason ja sijainnin.

Pieksämäkeläisiä yksittäisiä entisaikojen rakennuksia: F) Pieksämäen seurojentalo kuvattuna vuonna 1916 (Perinnealbumi - E.J.Saarinen). Talon rakensivat kunnan vuokraamalle Tienristitalon tontille pieksämäkeläiset seurat ja yhdistykset vuonna 1909. Pieksämäen harjulla sijaitseva pappila. Ensimmäisen kerran tälle harjulle rakennettiin pappila jo 1500-luvulla. Talossa oli 1980-luvun alussa maaseurakunnan pappila ja kirkkoherranvirasto (Perinnealbumi - Hilma Pekkala). 1860-luvulla rakennettu Moision kartano. Rakennus sijaitsee lähellä maaseurakunnan kirkkoa. Kuva otettu ilmeisesti 1900-luvun alussa (Perinnealbumi - Elsa Sarkkama). Vuonna 1920 Pieksänjärven rannalle rakennettu kunnallissairaala, jossa oli lasarettiosastolla 20 sairassijaa ja kulkutautiosastolla 12. Lisäksi oli kuusipaikkainen synnytysosasto. Rakennus purettiin 1960-luvulla (Perinnealbumi - Hilma Pekkala). Matkustajakoti Pieksämäen aseman takana vuonna 1907 (Perinnealbum' - Lauri Salovaara). Matkustajakotia hoiti Karl Edvard Kaarela vuoteen 1915 asti ja siitä eteenpäin Variksen perhe.

Erilaisia pieksämäkeläisiä kulkuneuvoja: G) Taksiautoilija Aapel Frilander Chevroletinsa ohjaimissa vuonna 1926 (Perinnealbumi - Risto Poikolainen). Rekisterinumerona M 521, varsinaisen numerokilven alla pienempi kilpi, jossa vuosiluku 1926 ja sen yllä vielä pienemmillä numeroilla ehkä 14?

Pieksämäen urheilukenttä (=Keskuskenttä): H) Pieksämäen Keskuskenttä sijaitsee aivan kaupungin keskeisimmän pääkadun varrella. Pieksämäen joukkue Savon Pallo pelaa kentällä jalkapallo-ottelunsa (keväällä se pelaa ensimmäiset ottelunsa Hiekanpään hiekkakentällä). Tämä kuva on päivämäärältä 16.7.2009 (S&J), jolloin oli alkamassa 4. divisioonan ottelu SaPa-RautU. Keskuskentän pääkatsomo kuvassa. Keskuskentän ja jääkiekkokaukalon katveesta löytyy myös tämä pieksämäkeläisten petankki-kenttä. Kuvattu 16.7.2009 (S&J). Petankki (ranskaksi pétanque) on Ranskasta lähtöisin oleva urheilulaji, jota pelataan metallikuulilla. Kuulia yritetään heittää mahdollisimman lähelle aiemmin maahan heitettyä puupalloa.

Jäppilä (liitettiin Pieksämäkeen 1.1.2007): I) Kuvassa Jäppilän kirkko - kuvattu 30.7.2009 (S&J). Jäppilä, Pieksämäen maalaiskunta ja Virtasalmi yhdistyivät uudeksi Pieksänmaan kunnaksi 1. tammikuuta 2004. Jäppilä on ollut osa Pieksämäen kaupunkia 1. tammikuuta 2007 alkaen. Asuinrakennus Jäppilän tien varrelta * 6.5.2018 (S&J). Lisää kuvia Jäppilästä.

Virtasalmi (liitettiin Pieksämäkeen 1.1.2007): J) Kuvassa Virtasalmen kirkko - kuvattu 1920-luvun lopulla (Perinnealbumi, 1981 - Marjatta Tarkiainen). (Perinnealbumi,1981): Virtasalmelaisten tyytymättömyys pitkiin kirkkomatkoihin Pieksämäelle saakka johti oman rukoushuonekunnan perustamiseen vuonna 1866. Ojinkankaan rukoushuonekunta sai maa-alueen kirkonrakentamista varten Ojinkankaalta, Virtasalmen rannalta, jonne syntyi sittemmin uuden pitäjän keskus. Ennen kirkkoa rakennettiin kuitenkin pitäjäntupa kokouspaikaksi. Puinen ristikirkko rakennettiin arkkitehti Kiseleffin piirustusten mukaan vuosina 1873-76 Jaakko Kuorikosken toimiessa rakennusmestarina. Kirkko vihittiin elokuussa 1882. Toukokuussa 1976 kirkko paloi perustuksiaan myöten, ja sen tilalle rakennettiin uusi kirkko vuosina 1977-78. Kangasniemen Kunnallislehti uutisoi Virtasalmen kirkon palosta 13.5.1976. Virtasalmen nykyinen kirkko on rakennettu tulipalossa 1976 tuhoutuneen kirkon paikalle vuonna 1978. Nykyinen kirkko on harjakattoinen ja sen seinät on tehty Ankeleen louhoksen kalkkikivestä Olavi Reiman johdolla. Kirkon vieressä sijaitsevat seurakuntakoti sekä Virtasalmen hautausmaa. Kuva Pieksämäen seurakunnan nettisivulta - kuvaajaa ei ole mainittu. (Wikipedia, 2010): Virtasalmi oli Etelä-Savossa sijainnut Suomen kunta. Sen maapinta-ala oli 263 km² ja asukasluku 1 200 vuonna 2000. Kunta yhdistyi vuoden 2004 alussa Jäppilän ja Pieksämäen maalaiskunnan kanssa Pieksänmaan kunnaksi. Pieksänmaan ja Pieksämäen kaupungin kanssa tehdyn kuntaliitoksen jälkeen 1.1.2007 Virtasalmi on osa Pieksämäen kaupunkia. Virtasalmen seutu on maa- ja metsätalousvaltaista.

K) Haapakoski (ruukkialue ja rautatiepaikka): Haapakosken sivulle.