|
Kuvia Pieksämäen 'menneiltä vuosilta':
D)
Otto Karjalaisen valokuvaamo Pieksämäellä 1920-luvun alkupuoliskolta. Mainoskaapeissa on näytekuvia sekä kehysmalleja. Itse kuvaamoateljee sijaitsi yläkerrassa, minne oli hyvän kuvausvalaistuksen saamiseksi rakennettu suuret seinä- ja kattoikkunat.
Karjalaisen työ ei rajoittunut vain ateljeen seinien sisäpuolelle, vaan hän kierteli myös Pieksämäen naapurikunnissa kuvausmatkoilla. Kuva ja tiedot kirjasta 'Ihmisiä ja työn kuvia' (1981). Kuvan omistaja E.Karjalainen. 'Perinnealbumissa' tämä samainen kuva on ajoitettu 1930-luvun alkuun.
Mainittakoon, että Pieksämäen etelänaapurikunnassa Kangasniemellä tiedetään 1900-luvun alkupuolella asuneen Oskar Karjalainen-nimisen miehen, jonka poika oli pitänyt Kangasniemen kirkolla omaa valokuvausliikettään.
Emme ole saaneet tietoa siitä, liittyvätkö Karjalainen-nimiset mainitut valokuvaajat kuitenkaan toisiinsa mitenkään.
Pieksämäen Kirkkotien näkymä vuodelta 1915. Edla ja Eeti Saarinen ovat tulleet noutamaan postia posteljooni Wauhkoselta. Vasemmalla 'Tienristin punainen tavaratalo' eli W.A.Winbladin kauppakartano, joka sijaitsi Kirkkotien ja Savontien risteyksessä. Oikealla 'A.Wauhkosen perillisten kaupparakennus ('Perinnealbumi' - E.J.Saarinen).
Sama paikka kuvattuna vuonna 1915 kuin edellisessäkin kuvassa - Pieksämäen Kirkkotien ja Savontien risteys eli ns. 'Tienristi' ('Perinnealbumi' - E.J.Saarinen). Edessä oikealla näkyy yhteiskoulu, joka aloitti toimintansa tässä Winbladin omistamassa rakennuksessa vuonna 1909. Yhteiskoulun ja Wauhkosen perikunnan rakennusten välissä kulkee Jyväskylästä päin tuleva ja asemalle vievä Savontie, joka katkaisee Kirkkotien. Kuva on otettu Kirkkotiellä Mikkelin suunnasta Kuopioon päin.
Näkymä Pierttimäentieltä vuonna 1915. ('Perinnealbumi' - E.J.Saarinen). Oikealla edessä V.E.Mannisen räätälinliike ja sen takana seuraavana työväentalo, jota kohtasi 'täydellinen hävitys' kansalaissodassa kuten mikkeliläinen Vapaus-lehti asian ilmaisi heinäkuussa 1918. Työväentaloa vastapäätä sijaitsi Pieksämäen ensimmäinen leipomo, jonka omisti Mikko Frilander eli 'Mikko-Pakari'.
Näkymä aseman seudulta vuonna 1930. ('Perinnealbumi' - om. Saara Paukku, kuvannut 'Pieksämäen valokuvaamo'). Oikealla olevassa talossa toimi E.Sjöblomin parturinliike. Kioskin takana näkyy aseman matkustajakoti ja vasemmalla hieman kauempana on hotelli Pieksämäki, joka myöhemmin toimi Hansa-nimisenä.
Kuvassa näkyvän risteyksen opasviitoissa lukee 'Vaatetusliike', 'Bentsiiniä' ja 'Parturi'.
Näkymä asemasillalta Keskuskadulle päin 1920-luvun lopulla. ('Perinnealbumi' - om. Saara Paukku). Sillankorvassa ensimmäisessä talossa vasemmalla sijaitsi kemikalikauppa, joka käytännössä toimi kirkolla sijainneen apteekin haaraliikkeenä. Näihin aikoihin aseman seutu alkoi syrjäyttää vanhaa liike-elämän keskustaa eli 'Tienristiä' - 'Suokylä' alkoi elää.
Näkymä asemakylästä, nykyiseltä Ratakadulta vuonna 1935. Ratakatu kulkee nykyisin radan suuntaisesti sen itäpuolella ('Perinnealbumi' - om. Saara Paukku, kuvannut 'Pieksämäen valokuvaamo'). Oikealla näkyy osa Vauhkosen omistamasta matkustajakodista. Näihin aikoihin oli aseman seudulla myös toinen matkustajakoti sekä yksi hotelli.
Edellisen kuvan Ratakadun kohta tulvan alla 1920-luvulla. ('Perinnealbumi' - om. Saara Paukku, kuvannut 'Pieksämäen valokuvaamo'). Vauhkosen omistama matkustajakoti näkyy pensasaidan takana Ratakadun varrella. Rautatiueaseman lähelle syntyi 'rautatieläiskasarmit'. Siellä vallitsi oma sosiaalinen arvojärjestyksensä, jossa ammattinimike määräsi asunnon tason ja sijainnin.
Ilmakuva Pieksämäeltä ilmeisesti 1960-luvulta - lähetti 'Palle' 10.1.2012.
| 
