Pieksämäen rautatieasema: A) Pieksämäen liikennekeskus - yhdistetty rautatie- ja linja-autoasema, kuvattuna 16.7.2009 (kuva: 'S&J'). Tämä uusi asemarakennuskokonaisuus valmistui v.1981. Rata Kouvolasta Kuopioon avattiin 1. lokakuuta 1889. Mikkeli–Pieksämäki-osa otettiin käyttöön VR:n ensimmäisenä kauko-ohjattuna rataosana vuonna 1962. Seuraavana vuonna otettiin myös Kouvola–Mikkeli-rataosan kauko-ohjaus käyttöön. Sähköliikenne aloitettiin 1. joulukuuta 1980. Pieksämäki–Iisalmi-rataosan kauko-ohjaus otettiin käyttöön vuonna 1982. Uusi kauko-ohjaus välille Kouvola–Pieksämäki valmistui vuonna 2001. Savon radan Pendolino-liikenne alkoi 5. kesäkuuta 2005 (Iisalmesta Kuopion ja Mikkelin kautta Helsinkiin, Pieksämäki–Kuopio-välillä oli liikennöity jo aiemmin) (Wikipedia, heinäkuu 2009). Pieksämäen rautatie- ja linja-autoaseman sisäänkäyntiä - kuvattu 16.7.2009 (kuva: 'S&J'). Pieksämäen asema on ollut käytössä Savon radan valmistumisesta vuonna 1889 alkaen. Pieksämäen kirkonkylä sijaitsi 1880-luvulla nykyisen kaupungin länsipuolella Tienristin eli nykyisen Yläristin kohdalla, ja niinpä kuntalaiset olisivat halunneet radan kulkevan Pieksänjärven länsipuolta. Rata rakennettiin kuitenkin edullisemman linjauksen vuoksi vuoden 1885 valtiopäivien päätöksellä järven itäpuolelle, jolloin Pieksämäen asema tuli keskelle asumatonta suota pari kilometriä kylän itäpuolelle. Ensimmäinen asemarakennus olikin varsin vaatimaton, samoin asemaluokitus. Rautatieasemat jaettiin tärkeytensä mukaan viiteen luokkaan, joista ensimmäinen oli kaikkein korkein; Pieksämäki oli alkuvaiheessa vain 4. luokan asema. Pieksämäen seudulla myös Haapakosken kylä sai oman (5. luokan) aseman. Ensi alkuun tavaraliikenne oli tärkeämpää, ja matkustajaliikennettä kulki enemmälti vain Mikkeliin ja Kuopioon. Aseman seudulle alkoi silti rautatien houkuttamana muodostua asutusta (Wikipedia, heinäkuu 2009). Pieksämäen vanha rautatieasema ratapihan itäpuolella, uusi asema sijaitsee länsipuolella - kuvattu 16.7.2009 (kuva: 'S&J'). Vanha rautatieasema toimii nykyisin rautatiemuseona. Pieksämäen rautatieasema kuvattuna 1910-luvulla, aseman ulkoasu on sittemmin onnistuttu säilyttämään lähes tällaisena yli sata vuotta, kuten yllä oleva valokuva osoittaa. Pieksämäen asemanseutu vuonna 1912 ('Perinnealbumi' - E.J.Saarinen). Pitkä rakennus oikealla takana on asemaravintola, joka tuhoutui talvisodassa. Ravintolarakennuksen takaa pilkistää varsinaisen asemarakennuksenkin kattoa. Ratapihan ylittävä tie kulkenee melko tarkalleen nykyisillä linjauksilla, joten tämä vanha kuva on otettu melko tarkalleen nykyisen Lidlin paikkeilta asemaa kohti. Tämä kuva vanhasta Pieksämäen rautatieasemasta 1920-luvulla on peräisin kirjasta 'Suomenmaa - VI Mikkelin lääni' (1924). Kuvasta näkyy, miten asemarakennuksen eteen - erikoisesti raiteiden väliselle laituriosuudelle on rakennettu erillinen asemaravintola, joka paloi sotavuosien ilmapommituksissa. Asemaravintola oli niin komea, että monet pitivät sitä varsinaista asemaa arvokkaampana. Palaneen ravintolarakennuksen paikalle raiteiden väliin rakennettiin vielä uusi asemaravintola, nyt tosin huomattavasti vaatimattompi parakkimainen rakennelma. Se oli toiminnassa ainakin vielä vuonna 1967, kuten hieman alempana oleva valokuva osoittaa. Mielenkiintoinen yksityiskohta tässä kuvassa on laiturin kuvaajan puoleisessa osassa oleva lyhyt 'tynkäosa' topparin kera. Sen kehitystä voi seurailla alla olevista kuvista. Junaharrastajien keskusteluissa tuota 'tynkärataa' (mihin ei siis mahdu edes yksi vaunu kerrallaan) on kuvattu 'turvaradaksi', mutta ihan en ole sen toimintaperiaatetta kyllä vieläkään sisäistänyt. Seuraavassa toiostaiseksi 'valaisevin' selvitys: ('KooPee', 6.2.2004): Toisaalta käytännöllistä ja huolella tehtynä turvallista pakata samalle laiturille useita junia. Lättäaikaanhan se onnistui mainiosti. Asemaravintolan vasemmalla puolella olleessa raiteessa oli kaksi poikkeavaa raidetta laiturin ääreen. Niinpä vaunut tai junat saivat olla laiturin vieressä rauhassa, kun veturilla ajettiin ympäri tai jos Savon tien tavarajuna paahtoi siitä ohi. Olihan noita lyhyitä "laiturisivuraiteita" muinoin useillakin risteysasemilla. Tämäkin kuva on 1920-luvulta. Savonlinnan radan rakentamisen yhteydessä vuosina 1913-14 Pieksämäen ratapihaa laajennettiin merkittävästi ja raiteiden yli rakennettiin rautabetoninen maantiesilta. Nämä kuvatkin ovat siltä mitä ilmeisemmin otettuja. Mutta eihän varsinaiselle asemarakennukselle sentään tarvinnut sillan kautta kiertää? Pieksämäen rautatieasema 1930-luvun puolivälissä ('Perinnealbumi' - Saimi Silvasti). Kuvan keskellä on vanha asemaravintola. Itse asemarakennus on jäänyt näkymättömiin veturista purkautuvan savun taakse. Vasemmalla näkyy osittain savun peittämä Pieksämäen silloinen postitoimisto. Ensimmäinen veturi puuskutti Pieksämäelle Savon rataa pitkin vuonna 1889. Pieksämäen asemanäkymä nyt etelästä sillan suuntaan - kuvausaika lienee lähellä vuotta 1965. Valtaisat ihmismassat kuvassa hämmentävät. Kuvan lähetti S.Tarvainen 3.1.2012. Kuvaaja ei tiedossa. Viimeinen kesä, kun tuo taustalla näkyvä silta oli käytössä oli 1967. Tässä vuodelta 1967 olevassa kuvassa (J.Katajisto) näkyy sota-aikana palaneen komean asemaravintolan tilalle rakennettu parakkimainen ravintola raiteiden keskellä. Vuonna 1981 valmistui uusi rautatieasema aivan kuvan etualalle, vihreän puutalon paikkeille. Yhdysrata Savonlinna–Pieksämäki valmistui 1914. Samassa yhteydessä valmistui myös sivuraide Huutokoskelta Varkauteen, ja Pieksämäki muuttui merkittävämmäksi, 3. luokan asemaksi. Jo tätä ennen oli päästy sopuun parhaasta läntisestä linjauksesta poikkiradalle (Suonenjoki–Suolahti-suunta oli kilpaillut Pieksämäen kanssa) ja niinpä rataa päästiin jatkamaan Pieksämäeltä suoraan Jyväskylän suuntaan, jonne se saatiin valmiiksi Suomen itsenäistymisen ja sisällissodan aikoihin 1918. Pieksämäen näin muututtua rataverkon solmukohdaksi korotettiin se 2. luokan asemaksi (Wikipedia, heinäkuu 2009). Juhani Katajiston 18.8.1967 ottama upea kuva Pieksämäen silloisen rautatieaseman miljööstä. ('KooPee', 6.2.2004): Tämän kuvan ääressä on mukava hiljentyä hetkeksi ja kuvitella vallinnutta äänimaailmaa; Alsthom juna saapuu veturi hyristen ja telit kilkattaen, matkaa kuvaajan ali pysähtyäkseen sillan pohjoispuolelle. Matkustajat puhelevat, lätät hyrisevät ja kana haukahtelee terävästi tavaravaunujen kimpussa. Vaihdemies kävelee engelsmannille ja antaa opasteen vetoliitteelle painaa vaihteelle, johon lättä vastaa kahdesti. Kana vastaa karhealla vislalla seis -opasteeseen. Tapio Keräsen 13.4.1968 ottama kuva Pieksämäen silloiselta ratapihalta. Oikealle kaartuva rata menee viljavarastolle. Vasemmalla ylhäällä 'Tervahovi': Pieksämäen varikolla oli höyry- ja dieselvetureita sekä tietysti lättähattuja. Olihan uusi, eteläinen talli rakennettu varta vasten moottorivaunuja varten. Asemalaitureiden länsipuolella säilytettiin matkustajavaunuja, lähimpänä puinen telipostivaunu Tämä T.Muurisen mainio kuva on vuodelta 1974 - matkustajia purkautuu 'Lättähatusta' asemalaiturille - uutta asemaa ei vielä ole. Tuolloin asemalaiturilta johti vielä portaat ylös sillalle - kuvaussuunta on siis asemalta pohjoiseen. Sisänäkymiä Pieksämäen uudelta rautatieasemalta - kuvattu 16.7.2009 (kuva: 'S&J'). Poikkiradan valmistuminen merkitsi Pieksämäen aseman muuttumista aiempaa tärkeämmäksi, ja se saikin pian asemaravintolan. Radan läheisyys oli synnyttänyt myös toisen asutuskeskuksen aseman ympäristöön, ja 1920-luvun kuluessa se kasvoi vanhaa Tienristiä isommaksi, muuttuen näin pitäjän keskustaksi. Pitäjästä erotetusta Pieksämäen kylästä tuli kauppala 1930 Pieksämä-nimellä, mutta rautatiehallitus ei muuttanut aseman nimeä. Myöhemmin kaupunginhallituskin muutti mielensä ja Pieksämästä tuli jälleen Pieksämäki 1948. Toisessa maailmansodassa tärkeä risteysasema oli useiden pommitusten kohteena, ja asemaravintolakin paloi. Liikennemäärät jatkoivat kuitenkin kasvuaan niin sodan aikana kuin sen jälkeenkin. Osansa tähän toi myös Varkaudesta Joensuuhun vuonna 1940 valmistunut rata (Wikipedia, heinäkuu 2009). Tästä kuvasta käy ilmi hyvin vanhan ja uuden rautatieaseman keskinäinen sijainti - kuvattu 16.7.2009 (kuva: 'S&J'). Talvinen kuva Pieksämäen aseman laituripuolelta - kuvattu 11.3.2006 (kuva: 'S&J'). Pieksämäestä tuli VR:lle keskeinen paikka, sillä sinne tuli muun muassa konepaja ja varikko. Ratapiha on yksi Suomen suurimmista, yli 6 kilometriä pitkä ja rataa lähes 100 km. Nykyinen Pieksämäen keskusliikenneaseman rakennus valmistui 1981. Pieksämäki on useiden henkilöjunien päätepysäkki, ja myös kaikki ohikulkevat junat pysähtyvät asemalla. Siellä on myös ohjauskeskus, josta hoidetaan rataosien Pieksämäki–Jyväskylä, Pieksämäki–Iisalmi, Pieksämäki–Joensuu ja Siilinjärvi–Viinijärvi liikenteenohjaustoiminnot. Lisäksi linja-autoliikenne toimii rautatieasemalta käsin (Wikipedia, heinäkuu 2009).

Pieksämäen ratapihan näkymiä: B) Pieksämäen ratapiha- ja laiturinäkymä pohjoiseen - kuvattu 16.7.2009 (kuva: 'S&J'). Silta ylittää ratapihan aseman pohjoispuolelta - 'Kaakinmäenkatu' johtaa itään, Varkauteen on 40 kilometriä. Pieksämäen ratapiha- ja laiturinäkymä etelään - kuvattu 16.7.2009 (kuva: 'S&J'). Kolme talvista kuvaa Pieksämäen rautatieaseman matkustajalaitureilta ja ratapihalta - kaikki kuvattu 11.3.2006 (kuvat: 'S&J'). Pieksämäen ratapihalla - kolme kuvaa 20.4.2010 ('S&J').

Pieksämäen vanhan rautatieaseman 'museoympäristöä': C) Pieksämäen vanha asema palvelee nykyisin rautatiemuseona ja sen läheisyydestä löytyy myös tämä pieni historiallinen höyryveturi - kuvattu 16.7.2009 (kuva: 'S&J'). Tämä järeämpi höyryveturi on saanut myös arvoisensa sijoituspaikan vanhan asemarakennuksen lähistöltä ratapihan itäpuolelta - kuvattu 16.7.2009 (kuva: 'S&J'). Pieksämäen liikennealueen miehiä 1960-luvun alussa vaihtoveturin nokalla aseman laskumäessä. Maassa olevat henkilöt ovat vasemmalta lukien veturinkuljettaja Seppälä ja Erkki Koponen (myöhemmin järj.mestari) sekä opastinlippua pitävä Helge Lindblom (myöhemmin konduktööri). Joukossa on myös Arvi Räisä, joka omistaa kuvan ('Perinnealbumi'). Nämä kuusi kuvaa ovat kaikki Pieksämäen vanhasta rautatieasemasta (nyk. museo) - 20.4.2010 ('S&J'). Ratajätkiä kahvitauolla Pieksämäen vanhan laskumäen alla, kuva 1950-luvun loppupuolelta. Kuvaaja ei tiedossa. Vanha vaihdekoppi Pieksämäen ratapihalta - 20.4.2010 ('S&J'). Pieksämäen aseman vaihdemiehet vuonna 1931. Henkilöt vasemmalta: Kosti Yrjänäinen, Adi Vauhkonen, Kustaa Järvi, Edel Kariniemi, Kaapro Paatelainen, Johannes Kollanus, Vihtori Tarvainen, Juho Riutta, Lauri Kauppinen, Toivo Pihlman, Vilhelm Vanhanen, Eetu ja Juho Markkanen, Ano Hänninen ja Kalle Laitinen ('Perinnealbumi' - Lyyli Markkanen).

InterCity-juna 66 lähdössä Helsinkiin klo 17:08 (16.7.2009): D) Tämä InterCity-juna 66 odotteli Pieksämäen asemalla torstaina 16.7.2009 lähtöään klo 17:08 kohti etelää, Mikkelin kautta Helsinkiin (kuvat: 'S&J').

Pieksämäen kaupunkin nykyisin kuuluvia pikkuasemia ja -seisakkeita: E) Harri Häyrinen kuvasi 20.12.2004 entisen Naarajärven asemarakennuksen kohdilla: Ei kauko-ohjausta, ei opastimia...asemarakennus purettu. Ajolangat jo valmiina tulevalla kohtausraiteella. Naarajärvi on aivan Pieksämäen kupeessa kiinni sen länsipuolella - Jyväskylän suunnassa. Ratavartija Emil Kilkki resiinoineen Nikkarilassa v.1945 ('Perinnealbumi' - E.Huopponen). Nikkarilassa oli ensin vaihde, sitten seisakevaihde ja lopulta laiturivaihde. Nikkarilan laiturivaihde sijaitsi viisi kilometriä Pieksämäeltä itään Varkauden suuntaan. Nikkarilan laiturivaihde muuttui miehittämättömäksi seisakkeeksi v.1966. Lipunmyynti Nikkarilassa oli lopetettu jo v.1957. Tavaraliikenteen loppuessa sivuraiteelle alettiin varastoida vanhoja höyryvetureita. Henkilöliikenne loppui v.1971 ja viimeinen vaihde purettiin v.1992. Nikkarilassa toimii yhä metsäopisto. Nikkarilan asemarakennus kuvattuna v.1971 ('Radan varrella' - T.Keränen). Vaununlastausta Paltasen laiturivaihteella 1920-luvulla. Henkilöt vasemmalta Jussi Nykänen, Albin Laitinen, Otto Ylönen ja Taavetti Karjalainen ('Perinnealbumi' - Kalevi Karjalainen, kuvannut Arvi Matilainen, Hankasalmi). Paltanen muutettiin miehittämättömäksi liikennepaikaksi v. 1987 ja asemarakennus myytiin v.2006 paikalliselle kyläyhdistykselle kunnostettavaksi. Paltasen laiturivaihde sijaitsi Pieksämäeltä länteen noin 10km Jyväskylää kohden (Naarajärven jälkeen). Venetmäen asemanseutu: Venetmäen asemarakennus (edessä WC) - kuvattu 4.12.2010 ('S&J'). Venetmäki sijaitsee n. 20 kilometriä Pieksämäeltä länteen Jyväskylän suuntaan. Venetmäen pysäkki sijoittui lähelle Pieksämäen Pyhäjärven rantaa, alkuaan tiettömän taipaleen päähän. Pysäkkirakennus valmistui ilmeisesti vuonna 1917. Laajennus tehtiin v.1930. Tavaraliikenne Venetmäkeen lopetettiin v.1990 ja henkilöliikenne v.1992. Liikennepaikka avattiin uudelleen junien kohtauspaikkana v.2002 ja muutettiin miehittämättömäksi kauko-ohjauksen myötä 2007. Asemarakennuksen omistaa nykyisin neljä rautatieharrastajaa. 18 vuotta Pieksämäen kaupungin varikolla Savon Radan Museon reservissä seissyt Venetmäen aseman alkuperäinen huussi pääsi takaisin kotiin 27.5.2008. Kuljetuksen suoritti Pieksämäen kaupunki (kuva: Samuli Rinne). Kuva ja teksti: 'isovaalee.fi'. Venetmäen asemarakennus kuvattuna aamuhämärässä - molemmat 4.12.2010 ('S&J'). Haapamäen Museoveturiyhdistyksen retkijuna seisahtunut 4.5.2008 Venetmäen asemalle (kuva: Petri P.Pentikäinen). Venetmäen asemalta n. 100 metriä länteen Jyväskylän suuntaan - tasoristeys. Molemmat kuvattu 4.12.2010 ('S&J'). Hankasalmen asemalla järjestetyn Kihveli-festivaalin lättähattujuna haki Venetmäeltä matkustajia kyytiin 19.7.2008. Kuva: Petri P. Pentikäinen. Kuva ja teksti: 'isovaalee.fi'.

Veikko Haukkavaaran veistos 'Pieksät rakentaa' (1984) : F) Pieksämäen asema-aukiolla sijaitsee tämä Veikko Haukkavaaran patsas 'Pieksät Rakentaa' (1984). Kuvattu 20.4.2010 ('S&J'). Nämä kaksi lisäkuvaa samasta Haukkavaaran taideteoksesta - 20.4.2010 ('S&J').

Rautatien länsipuolella - asemalta pohjoiseen - vanhoja VR-rakennuksia: G) Rautatieaseman pohjoispuolella, radan länsipuolella sijaitsee tämä vanha käytöstä poistettu varastorakennus lastauslaitureineen - 19.4.2010 ('S&J'). Samaisen VR-makasiinin hylätty lastauslaituri raidemonttuineen täysin hungingolla - 19.4.2010 ('S&J'). Samainen lastauslaiturialue kuvattuna 20.4.2010 ('S&J'). Samaiselta Tahinniemen alueelta vanhemman rakennuksen yksityiskohta - 19.4.2010 ('S&J'). ('ST', sähköposti 16.12.2010): Kauan sitten Pieksämäellä asuneena pisti silmään kirjoitusmuoto 'Tahiniemi' - oikea muoto on Tahinniemi. Kuulin 60-luvulla tarinan, jossa muinaiset Pieksämäelle tulleet isännät olivat ihmetelleet ko. maaplänttiä, niemeä - sanoneet tahi (tai) niemi, josta sitten myöhemmin tuli nimelle nimi Tahinniemi. Mitä ilmeisimmin alunperin rautatieläisille rakennettu kerroskivitalo 'Vaihdemies' (rakennettu 1953). Seinässä mielenkiintoinen 'reliefi' vaihdemiehestä. Osoite seinälaatassa: Tahintie 14 C-D - 19.4.2010 ('S&J').

Lisää vanhoja VR-rakennuksia rautatieaseman ympäristöstä: H) 'Wanhat Weturitallit' - 21.4.2010 ('S&J'). Konserttipaikkana nykyisin osa. Kuusi kuvaa Pieksämäen rautatieaseman ratapihan ympäristöstä - mitähän näille aiotaan tehdä? Kuvattu kaikki 21.4.2010 ('S&J').

Rautatieasemalta keskustan suuntaan: 1. I) Rautatieasemalta länteen kaupungin keskustaan vie ensin 'Asemakatu' ja sen jatkeena 'Myllykatu'. Postirakennus vasemmalla, vanhat veturitallit (nykyinen konserttipaikka) jäävät kuvassa vasemmalle postin taakse - kuvattu 16.7.2009 (kuva: 'S&J'). Kaikki tämän kuvaruudun kuvat alempana ovat samalta päivältä 16.7.2009 ('S&J'). Kuvat ovat Pieksämäen keskeisimmän väylän eli 'Keskuskadun' varrelta - Matkailukeskukselta länteenpäin. 'Kuopiontien' risteyksen jälkeen 'Keskuskatu' muuttuu nimeltään 'Länsiväyläksi'. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. 10. 11. 12. 13. 14. 15. 16. 17. 18. 19. 20.

Pieksämäen urheilukenttä (='Keskuskenttä'): J) Pieksämäen 'Keskuskenttä' sijaitsee aivan kaupungin keskeisimmän pääkadun varrella. Neljännen divisioonan joukkue 'Savon Pallo' pelaa kentällä jalkapallo-ottelunsa (keväällä se pelaa ensimmäiset ottelunsa 'Hiekanpään' hiekkakentällä). Tämä kuva on päivämäärältä 16.7.2009 ('S&J'), jolloin oli alkamassa 4. divisioonan ottelu SaPa-RautU. 'Keskuskentän' pääkatsomo kuvassa. Lisää kuvia Pieksämäen Keskuskentältä ('Savon Pallo'). Keskuskentän ja jääkiekkokaukalon katveesta löytyy myös tämä pieksämäkeläisten 'petankki'-kenttä. Kuvattu 16.7.2009 ('S&J'). Petankki (ranskaksi pétanque) on Ranskasta lähtöisin oleva urheilulaji, jota pelataan metallikuulilla. Kuulia yritetään heittää mahdollisimman lähelle aiemmin maahan heitettyä puupalloa.

Jäppilä (liitettiin Pieksämäkeen 1.1.2007): K) Kuvassa Jäppilän kirkko - kuvattu 30.7.2009 ('S&J'). Jäppilä, Pieksämäen maalaiskunta ja Virtasalmi yhdistyivät uudeksi Pieksänmaan kunnaksi 1. tammikuuta 2004. 1. tammikuuta 2007 alkaen Jäppilä on ollut osa Pieksämäen kaupunkia. Lisää kuvia Jäppilästä.

Virtasalmi (liitettiin Pieksämäkeen 1.1.2007): L) Kuvassa Virtasalmen kirkko - kuvattu 1920-luvun lopulla ('Perinnealbumi', 1981 - Marjatta Tarkiainen). (Perinnealbumi,1981): Virtasalmelaisten tyytymättömyys pitkiin kirkkomatkoihin Pieksämäelle saakka johti oman rukoushuonekunnan perustamiseen vuonna 1866. Ojinkankaan rukoushuonekunta sai maa-alueen kirkonrakentamista varten Ojinkankaalta, Virtasalmen rannalta, jonne syntyi sittemmin uuden pitäjän keskus. Ennen kirkkoa rakennettiin kuitenkin pitäjäntupa kokouspaikaksi. Puinen ristikirkko rakennettiin arkkitehti Kiseleffin piirustusten mukaan vuosina 1873-76 Jaakko Kuorikosken toimiessa rakennusmestarina. Kirkko vihittiin elokuussa 1882. Toukokuussa 1976 kirkko paloi perustuksiaan myöten, ja sen tilalle rakennettiin uusi kirkko vuosina 1977-77. Virtasalmen nykyinen kirkko on rakennettu tulipalossa 1976 tuhoutuneen kirkon paikalle vuonna 1978. Nykyinen kirkko on harjakattoinen ja sen seinät on tehty Ankeleen louhoksen kalkkikivestä Olavi Reiman johdolla. Kirkon vieressä sijaitsevat seurakuntakoti sekä Virtasalmen hautausmaa. Kuva Pieksämäen seurakunnan nettisivulta - kuvaajaa ei ole mainittu. (Wikipedia, 2010): Virtasalmi oli Etelä-Savossa sijainnut Suomen kunta. Sen maapinta-ala oli 263 km² ja asukasluku 1 200 vuonna 2000. Kunta yhdistyi vuoden 2004 alussa Jäppilän ja Pieksämäen maalaiskunnan kanssa Pieksänmaan kunnaksi. Pieksänmaan ja Pieksämäen kaupungin kanssa tehdyn kuntaliitoksen jälkeen 1.1.2007 Virtasalmi on osa Pieksämäen kaupunkia. Virtasalmen seutu on maa- ja metsätalousvaltaista.