Petäjäveden kylänraitilla: A) Tämä kuva Petäjäveden keskeiseltä taajaman pääraitilta on otettu 27.10.2010 ('S&J'). (Wikopedia, 201): Petäjävesi on Suomen kunta, joka sijaitsee Keski-Suomen maakunnassa. Kunnassa asuu 3 995 ihmistä (30.9.2010), ja sen pinta-ala on 495,45 km², josta 39,01 km² on vesistöjä. Väestötiheys on 8,75 asukasta/km². Petäjäveden naapurikunnat ovat Jyväskylä, Jämsä, Keuruu, Multia ja Uurainen. Vuosina 1763–1765 rakennettu Petäjäveden vanha kirkko on puurakentamisen mestariteos, joka on UNESCO:n Maailmanperintöluettelossa. Petäjävedellä on useita pieniä museoita, joista tunnetuimmat ovat Keski-Suomen tieliikennemuseo ja Radio- ja puhelinmuseo. Petäjävesi on tunnettu Takomarkkinoista ja seppäkulttuurista. Petäjävedellä on järjestetty taonnan SM-kilpailuja ja vesijuoksun MM-kisoja. Perimätiedon mukaan ensimmäiset ihmiset jotka tulivat Petäjävedelle totesivat että "Onpa paljon petäjiä ja vettä, tämähän on oikeaa Petäjävettä..." Siitä kunta sai nimensä. Petäjävedelle sijoitettiin viime sotien jälkeen siirtoväkeä Valkjärveltä, Lumivaarasta ja Sortavalan seudulta. Kyliä: Kintaus, Ylä-Kintaus, Pengerjoki, Metsäkulma, Kuivasmäki, Heikkilänperä, Töysänperä ja Kukkaro.

Petäjäveden rautatieasemalta ja sen ratapihalta: B) Petäjäveden rautatieasema kuvattuna 27.10.2010 ('S&J'). Petäjäveden rautatieasema kuvattuna 16.7.2011 ('S&J'). Petäjäveden asema sijoitettiin vain muutaman sadan metrin päähän pitäjän 1879 valmistuneesta uudesta kirkosta. Asemarakennus rakennettiin Keuruun tapaan Bruno Granholmin V luokan aseman tyyppipiirustusten mukaan. Granholm laati myös vuonna 1908 valmistuneen laajennuksen suunnitelmat. Aseman ulkoasu on säilynyt lähes alkuperäisenä. Radan uudelleenrakennuksen yhteydessä Petäjäveden ratapihaa oikaistiin ja pidennettiin itään päin. Aseman tuntumassa sijaitsevilta sorakuopilta saatiin runsaasti soraa ratatyömaalle. Petäjävesi muutettiin miehittämättömäksi 1988 ja henkilöliikenne lopetettiin 1990. Henkilöliikenteen seisahdukset kuitenkin palalutettiin Petäjävedelle 1995. Liikennepaikka on kauko-ohjattu Seinäjoelta. Asemarakennus ja tavarasuoja siirtyivät Senaatti-kiinteistöille ja edelleen myyntiin v.2007 (lähde: 'Radan varrella'). Petäjäveden rautatieasema kuvattuna vuonna 1986, jolloin rakennus oli maalattu huomiota herättävästi räikeän vihreäksi. Kuva kirjasta 'Radan varrella' - M.Nummelin. Tälläisena muistan aseman omilta opiskeluvuosieni lättähattumatkoilta 1975-78 (Pori-Jyväskylä). Petäjäveden rautatieasema kuvattuna 16.7.2011 ('S&J'). Lisää kuvia Petäjäveden rautatieasemalta.

Petäjäveden vanha kirkko: C) Petäjäveden vanha kirkko kuvattuna 27.10.2010 ('S&J'). (Museovirasto, Petäjävesi, lokakuu 2010): Jämsän emäseurakuntaan kuuluneen Kuivasmäen eli Petäjäveden talolliset rakensivat 1720-luvulla vaatimattoman saarnahuoneen. Vanha kirkko rakennettiin edeltäjänsä paikalle 1763-1764 Laukaassa pitäjänpuuseppänä toimineen rakennusmestari Jaakko Klemetinpoika Leppäsen johdolla. Kellotapulin rakentamisesta vastasi 1820-luvun alussa isänsä ja isoisänsä ammatissa jatkanut Erkki Jaakonpoika Leppänen (1776-1856). Samalla kirkon itäpäähän tehtiin uusi sakaristo ja kirkon ikkunat suurennettiin. Vanha kirkko jäi autioksi Kirkkosalmen vastarannalle 1879 rakennetun uuden kirkon valmistumisen jälkeen. Kirkkoa korjattiin ensimmäisen kerran seurakunnan 200-vuotisjuhliin 1928. Sen määrätietoinen hoito ja korjaaminen rakennusmuistomerkkinä alkoi 1950-luvun lopulla. Petäjäveden vanhan kirkon 'sisäpihaa' kuvattuna 27.10.2010 ('S&J'). (Museovirasto, Petäjävesi, lokakuu 2010): Petäjäveden vanha kirkko on pohjoismaisen puurakentamistaidon ja –perinteen korkeatasoinen ja hyvin säilynyt esimerkki. Kirkossa yhdistyvät ainutlaatuisella tavalla kansanomainen puurakennustaito ja hirsisalvostekniikka sekä yleiseurooppalaiset kirkkoarkkitehtuurin tyylipiirteet. Maisemalliset puitteet kirkolle luo Jämsänveden Kirkkolahti, jonka äärelle on sijoittunut myös seurakunnan uusi kirkko. Agraarimaiseman ympäröimä vanha kirkko sekä kirkonkylän taajamassa sijaitseva uusi kirkko muodostavat vuosisataisen katkeamattoman seurakunnallisen jatkumon sekä asutusrakenteen kehitystä kuvastavan parin. Petäjäveden vanha kirkko tapuleineen ja kirkkotarhoineen on sisällytetty Unescon Maailmanperintöluetteloon. Kirkkoniemellä sijaitseva Petäjäveden vanha kirkko on valmistunut paikallisten kirvesmiesten rakentamana 1763-1765 rakennusmestari Jaakko Klemetinpoika Leppäsen johdolla. Kirkko on muodoltaan tasavartinen ristikirkko johon kuuluu yhdyskäytävällä lisätty kellotapuli, jonka on rakentanut Leppäsen pojanpoika Erkki Jaakonpoika Leppänen 1821. Kirkon hirsiseinät ovat ulkopuolelta laudoittamattomat. Kirkkoa kantaa jyrkkä ja ristivarsien päistä aumattu paanukatto. Kirkkoon saavutaan tapulin pohjakerroksen kautta. Sen sisätila on ristinmuotoinen ja sen sakarat kapenevat barokin suosiman valeperspektiivin tapaan ulospäin. Keskellä olevan kellojen nostoaukon kohdalla on säteittäin sijoitetuista laudoista koottu sininen ympyräsommitelma, taivaspyörylä. Kirkkosalin ristivarsissa on korkealle kaartuvat tynnyriholvit ja ristikeskuksen yllä kulmikas välikattokupoli. Holvauksen leveät veistolaudat on kiinnitetty seinien ja niiden päällä olevan sidehirsirakenteen varassa oleviin kattotuoleihin. Kirkkosalin seinät ja holvit ovat maalaamattomat. Vain holvien peiterimoissa ja seiniä jäykistävissä sidehirsissä on punaisella tehtyä maalauskoristelua. Saarnastuoli on kirkkorakennuksen ikäinen. Alttaritauluna on Carl Fredrik Blomin maalaama Pyhä ehtoollinen vuodelta 1843. Sama taiteilija on tehnyt sakariston toisen oven päällä olevat Lutheria sekä Moosesta laintauluineen esittävät öljymaalaukset. Järvimaisemaan kuuluvat Siltaniemi, jossa on kanttorilan tilakeskus 1800- ja 1900-luvun vaihteesta sekä kapea Solikkosaari, jota valtatie 23 ylittää. Vanhan kirkon länsipuolella sijaitseva Lemettilän maatilan eheä rakennusryhmä peltoineen sekä luoteispuolen sodanjälkeisen asutustoiminnan myötä syntynyt omakotialue kuuluvat vanhan kirkon ympäristöön. Lemettilän maatilan asuin- ja tuotantorakennukset ovat 1800- ja 1900-luvuilta. Petäjäveden ns. uusi kirkko on puinen sisäviisteinen ristikirkko Petäjäveden taajaman tuntumassa kuivalla mäntykankaalla. Petäjäveden vanhan kirkon tapulia kuvattuna 27.10.2010 ('S&J'). ('Keski-Suomalainen', Mari Hokkanen - 6.5.2009): Italian pääministeri Silvio Berlusconi laski keskiviikkona leikkiä Suomen kustannuksella sen jälkeen kun hänen vaimonsa oli syyttänyt aviomiestään seurustelusta alaikäisten kaunottarien kanssa. - Pidän Suomesta ja suomalaisista naisista, kunhan he ovat täysi-ikäisiä, Berlusconi letkautti uutistoimisto Ansan mukaan. Berlusconi aloitti tämänkertaisen Suomi-sanailunsa arkkitehtuurista Rooman kaupungintalolla. - Muistan kun ollessani siellä he halusivat näyttää minulle jotain hinnalla millä hyvänsä -- ajoimme kolme tuntia 1700-luvulla rakennettuun puukirkkoon, joka olisi tuhottu meillä, Berlusconi sanoi tarkoittaen mitä ilmeisimmin Petäjäveden vanhaa kirkkoa. Kuvaus sopii 1760-luvulla rakennettuun Petäjäveden vanhaan puukirkkoon, joka on hyväksytty Unescon maailmanperintökohteeksi. Sitten Berlusconi jarrutti ja totesi, ettei hän halua aloittaa diplomaattista riitaa Suomen kanssa. ('Keski-Suomalainen', Satu Kakkori - 7.5.2009): Italian pääministeri Silvio Berlusconi ei ole missään vaiheessa vieraillut Petäjäveden vanhassa kirkossa, joka on Berlusconin mainitseman kolmen tunnin ajomatkan päässä Helsingistä ja Unescon maailmanperintökohteena maan merkittävin vanha puukirkko. Kirkkoherra Seppo Ojala vakuuttaa, ettei tämän kaltaista vierailua oltaisi voitu järjestää hänen tietämättään. - Berlusconi on kyllä tervetullut Petäjävedelle, voimme tarjota hänelle lanttukukkoa, sanoo kirkkoherra Ojala. Petäjäveden vanha kirkko sijaitsee kauniilla rantatörmällä - kuvattuna 27.10.2010 ('S&J'). Jarmo Pyytövaaran 2.9.2010 kuvaamana Petäjäveden vanhan kirkon ikkunanäkymä. Kiitos käyttöluvasta. Petäjäveden vanha kirkko kuvattuna 27.10.2010 ('S&J').

Petäjäveden 'uudempi' kirkko: D) Petäjäveden 'uudempi' kirkko kuvattuna 27.10.2010 ('S&J'). (Museovirasto, Petäjävesi, lokakuu 2010): Petäjäveden uuden kirkon suunnitteli arkkitehti August Boman ja rakennusmestarina toimi Jaakko Kuorikoski. Uuteen kirkkoon ei rakennettu kellotapulia ja hautausmaata vaan seurakunta käytti edelleen vanhemman kirkon tapulia ja hautausmaata. Uusi kirkko korjattiin 1937 arkkitehti Kauno S. Kallion suunnitelmin ja 2000-luvun alussa. Petäjäveden siunauskappeli Jarmo Pyytövaaran 9.9.2010 kuvaamana. Kiitos käyttöluvasta. Kirjan 'Suomalaista postikorttitaidetta osa 1 (1986)' mukaan Petäjäveden siunauskappelin suunnitteli arkkitehti Elsi Borg, jolla intoa riitti myös postikorttien kuvataiteeseen. Elsi Borg oli avioliitossa taidemaalari Anton Lindforsin kanssa.

Petäjäveden vanhemman kirkon ympäristön maisemia: E) Petäjäveden vanhan kirkon luota lähtee tämä koivukuja taustalla näkyvälle maatilalle - kuvattu 27.10.2010 ('S&J'). Tällä nykyisin uinahduksissa olevalle koivukujalle on helppo mielessään kuvitella vilkastakin liikennettä kirkkoaamuina aikoina entisinä - hevoskiesejä ja mummoja mustissaan.