Petäjäveden kylänraitilla: A) Tämä kuva Petäjäveden keskeiseltä taajaman pääraitilta on otettu 27.10.2010 (S&J). (Wikopedia, 2017): Petäjävesi on Suomen kunta, joka sijaitsee Keski-Suomen maakunnassa. Kunnassa asuu 3 995 ihmistä (30.9.2010), ja sen pinta-ala on 495,45 km², josta 39,01 km² on vesistöjä. Väestötiheys on 8,75 asukasta/km². Petäjäveden naapurikunnat ovat Jyväskylä, Jämsä, Keuruu, Multia ja Uurainen. Vuosina 1763–1765 rakennettu Petäjäveden vanha kirkko on puurakentamisen mestariteos, joka on UNESCO:n Maailmanperintöluettelossa. Petäjävedellä on useita pieniä museoita, joista tunnetuimmat ovat Keski-Suomen tieliikennemuseo ja Radio- ja puhelinmuseo. Petäjävesi on tunnettu Takomarkkinoista ja seppäkulttuurista. Petäjävedellä on järjestetty taonnan SM-kilpailuja ja vesijuoksun MM-kisoja. Perimätiedon mukaan ensimmäiset ihmiset jotka tulivat Petäjävedelle totesivat että "Onpa paljon petäjiä ja vettä, tämähän on oikeaa Petäjävettä..." Siitä kunta sai nimensä. Petäjävedelle sijoitettiin viime sotien jälkeen siirtoväkeä Valkjärveltä, Lumivaarasta ja Sortavalan seudulta. Kyliä: Kintaus, Ylä-Kintaus, Pengerjoki, Metsäkulma, Kuivasmäki, Heikkilänperä, Töysänperä ja Kukkaro.

B) Petäjäveden rautatiekulttuuria: Petäjäveden rautatieasemalla 27.10.2010 (S&J). Petäjäveden rautatieasema (lyh. Pvi) on rautatieliikennepaikka Suomen rataverkkoon kuuluvalla rataosalla Haapamäki–Jyväskylä. Siellä pysähtyvät reitillä Vaasa–Jyväskylä liikennöivät taajamajunat. Asemalla ei ole lipunmyyntiä. Petäjäveden asema sijoitettiin vain muutaman sadan metrin päähän vuonna 1879 valmistuneesta Petäjäveden uudesta kirkosta. Asemarakennus rakennettiin Keuruun aseman tavoin Bruno Granholmin laatimien V luokan asemarakennuksen tyyppipiirustusten mukaan. GGranholm laati myös vuonna 1908 tehdyn laajennuksen suunnitelmat. Asemarakennuksen ulkoasu on säilynyt lähes alkuperäisenä nykypäiviin saakka. Radan uudelleenrakennuksen yhteydessä 1920-luvulla ratapihaa oikaistiin ja pidennettiin itään päin. Uusi tavarasuoja valmistui vuonna 1927. Petäjäveden kirkonkylästä muodostui palvelukeskus, mutta sinne ei sijoittunut merkittävää teollisuutta. Petäjävesi muutettiin miehittämättömäksi liikennepaikaksi vuonna 1988 ja henkilöliikenne lopetettiin vuonna 1990. Henkilöliikenne aloitettiin kuitenkin uudelleen vuonna 1995. Petäjäveden asema on kauko-ohjattu Seinäjoelta. Asemarakennus ja tavarasuoja siirtyivät Senaatti-kiinteistöille ja edelleen myyntiin vuonna 2007. VR:n ja liikenne- ja viestintäministeriön päätöksen mukaan henkilöliikenne Petäjävedelle piti loppua maaliskuussa 2016, mutta lakkautuspäätöstä on lykätty (Wikipedia, 2017). 1. 2. Kuvat #1-2: Petäjäveden rautatieasemalta * kuvatut 27.10.2010 (S&J). Petäjäveden rautatieasemalla 16.7.2011: 1. 2. 3. 4. 5. Kuvat #1-5: Petäjäveden rautatieasemalta * 16.7.2011 (S&J). Petäjäveden rautatieasemalla 16.7.2014: 1. Petäjäveden rautatieasemalla - 16.7.2014 (S&J). 2. 3. Petäjäveden rautatieasemalla - kuvat #1-3: kaikki 16.7.2014 (S&J). Petäjäveden rautatieasemalla 11.2.2015: 1. Petäjäveden rautatieasema kuvattuna talviaamun hämärässä 11.2.2015 (S&J). 2. 3. 4. 5. 6. 7. Petäjäveden rautatieasemalla - kuvat #1-7: kaikki 11.2.2015 (S&J). Petäjäveden rautatieasemalla 1.12.2017: 1. Petäjäveden rautatieaseman kuvattuna 1.12.2017 (S&J). 2. 3. 4. 5. Näkymä Petäjäveden ratapihalla aseman kohdilta länteen Haapamäen suuntaan (S&J). Kuvat #1-5: Petäjäveden rautatieasemalta * kuvattu 1.12.2017 (S&J). 1. Petäjäveden rautatieaseman kuvattuna 20.7.2019 (S&J). 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. Kuvat #1-8: Petäjäveden rautatieasemalta * kuvattu 20.7.2019 (S&J).

Petäjäveden uudempi kirkko: F) Petäjäveden uudempi kirkko kuvattuna 27.10.2010 (S&J). (Museovirasto, Petäjävesi, lokakuu 2010): Petäjäveden uuden kirkon suunnitteli arkkitehti August Boman ja rakennusmestarina toimi Jaakko Kuorikoski. Uuteen kirkkoon ei rakennettu kellotapulia ja hautausmaata vaan seurakunta käytti edelleen vanhemman kirkon tapulia ja hautausmaata. Uusi kirkko korjattiin 1937 arkkitehti Kauno S. Kallion suunnitelmin ja 2000-luvun alussa. Petäjäveden uudempi kirkko (1879) ja satunnainen soutaja - 16.7.2014 (S&J). Petäjäveden seurakunnan rakennus - 11.2.2015 (S&J).