A) Sokoksen kulma (Hallituskadun ja Maaherrankadun risteysalue): Torin pohjoislaidalla - Sokos - muistan tästä talosta lähinnä hotelli Kalevan - 12.8.2015 (S&J). Torin pohjoisreunaa - Sokos - 12.8.2015 (S&J). Torin pohjoisreunaa - Sokos - molemmat 4.7.2017 (S&J). Suur Savo * Sokos * Stella * Rosso (entinen hotelli Kaleva) - 6.5.2018 (S&J). Hallituskatua torin pohjoislaidalla (Sokos - SuurSavo) * 5.11.2018 (S&J). Torilta kuvattuna Hallituskatua länteen kirkon suuntaan - molemmat 5.11.2018 (S&J). Hallituskatua samoilta kohdilta kuin edellä * 17.11.2018 (S&J). Torikahvilanäkymä - 17.5.2019 (S&J).

Torin pohjoissivun porttitalot entiselle linja-autoasemalle: B) Länsi-Savon Vanhat kuvat-palstalta 11.8.2015. Kuva on 1960-luvun alusta. Mikkelin torielämää - kuvattu vuoden 1988 tietämillä (S&J). Ravintola Amarillon sisäkuva 25.8.2012 (S&J) - tiloissa aiemmin Suomalaisen Kirjakaupan yläkerran myyntitilat. Porttirakennuksista vasen eli länsipuoleinen. Itänaapurin pommitusten jäljiltä 6.1.1940 - Hallitustorilta (SA-kuva). Torin pohjoisreunan kävelykadulla v. 2015: Torin pohjoisreunalla helmikuista auringonpaistetta - 15.2.2015 (S&J). Vasemmassa porttitalossa remontin jälkeen ravintola Amarillo (ennen Suomalainen Kirjakauppa). Oikealla nykyisin Gastropub Eino (ennen Lady Lisa ja TaitoShop). . Torin pohjoisreunalla Gastropub Eino - jo helmikuussa omatoiminen terassiasiakas - 15.2.2015 (S&J). Torin pohjoisreunaa - entisen linja-autoaseman paikalla Stella-kauppakeskus - 12.8.2015 (S&J). Torin pohjoisreunaa - kävelykatu - 12.8.2015 (S&J). 1. Kuvat #1-6 * Torin pohjoissivun porttitalojen edustalta - 4.7.2017 (S&J). 2. 3. 4. 5. 6. Kuvat #1-6 * Torin pohjoissivun porttitalojen edustalta - 4.7.2017 (S&J). Hallituskadun kävelykatua torin pohjoisreunalla - molemmat 5.11.2018 (S&J). Tästä mentiin ennen torilta vanhalle linja-autoasemalle * nykyisin kauppakeskus Stella - molemmat 5.11.2018 (S&J). 1. 2. 3. Kuvat #1-3: Ennen torilta vanhalle linja-autoasemalle ja kauppahalliin * nykyisin kauppakeskus Stella * kaikki 17.11.2018 (S&J). Elämänmenoa porttirakennusten kohdalla 30-luvun loppupuolella (Kauppakeskus Stella) - 11.2.2019 (S&J). Liikenimiä: Tienhaaran Pukutehtaan myymälä - Yrjö Wahlgren * Kangas - valmisvaate - lyhyttavarakauppa - O.Partti * loppuosat: ---pania (myy)mälä)? ja alkuosat: Pekk--- Siir--- . Kauppakeskus Stella: 1. Kauppakeskus Stellan tilavassa pääaulassa - 12.8.2015 (S&J). 2. 3. 4. Kuvat #1-4: Kauppakeskus Stellan tilavassa pääaulassa - kaikki 12.8.2015 (S&J). Kauppakeskus Stellan pääaulaan on sijoitettu upea pienoismalli vanhasta Mikkelistä juuri kauppakeskuksen kohdilta (vanha linja-autoaseman alue) - 12.8.2015 (S&J). Lisää kuvia vanhasta Mikkelin pienoismallista. __________________________________________ 1. 2. Kuvat #1-2: Kauppakeskus Stellan tilavassa pääaulassa - molemmat 4.7.2017 (S&J). __________________________________________ 1. Kauppakeskus Stellan pääaulan näkymiä - 11.2.2019 (S&J). 2. 3. 4. Kuvat #1-4: Kauppakeskus Stellan tilavassa pääaulassa - kaikki 11.2.2019 (S&J). .

C) Kauppahallin eri vaiheita: Tämä kuva Mikkelin kauppahallin sisäänkäynnistä on otettu 25.8.2009 (S&J), jolloin kauppahallin tarina kyseisissä tiloissa alkoi olla vähissä. Torin ja entisen linja-autoaseman alueen remontti oli pian muuttava kaiken entisen ko. paikoilta. Kauppahallin sisäkuvia aivan toiminnan loppuhetkiltä - molemmat kuvattu 9.1.2010 (S&J). Kauppahalli väliaikaisella paikalla: Torin ja sen pohjoisreunan remontin mukana myös entinen linja-autoaseman alue joutui mylläkkään. Kauppahallikin joutui siirtymään entiseltä paikaltaan Pusankulman kauppakeskuksen ja Sokos-tavaratalon yhteisiin sokkeloihin. Kuvassa sisäänkäynti Pusankulman puolelta (Savilahdenkadulta) 3.4.2010 (S&J). Kaksi kuvaa (3.4.2010 ~ S&J) kauppahallista sen uudella väliaikaisella sijaintipaikalla. Kauppahalli siirtymässä vanhaan linja-autoaseman tavaramakasiiniin - kunhan kauppakeskus Stella tulisi valmistumaan: Vanhan linja-autoaseman tavaralähetystilat kuvattuna 9.1.2010 (S&J) uusiokäytössä. Tiloissa toimi kuvaushetkellä kahvila. Oven lapussa seuraava teksti: Carolina's Life Style - meiltä nyt myös lämmintä - alk. 4.50. Kahvi - tee 1 euro - eläkeläiset 0,7 Vanhan linja-autoaseman tavaralähetystiloissa toimi vielä kuvaushetkellä (17.6.2008 - S&J) kahvio ja lahjatavaraliike Carolina's Life Style. Uusi kauppahalli (Stellan yhteydessä) (Stella aloitti 11.11.2011 klo 11.11): 1. 2. 3. Kauppahalli toiminnassa entisen linja-autoaseman tavaramakasiinin tiloissa osana uutta kauppakeskus Stellan kompleksia - kuvat #1-3: 25.8.2012 (S&J). (Wikipedia, 2020): Kauppakeskus Stella on Mikkelin keskustassa sijaitseva, Osuuskauppa Suur-Savon omistama kauppakeskus. Kauppakeskus Stella avasi ovensa 11.11.2011 kello 11.11. Stellan kokonaispinta-ala on noin 30 000 neliömetriä jakautuen kolmeen kerrokseen. Stellassa on alle 30 erikoisliikettä mm. Sokos. Kauppakeskuksen sydämenä on avara lasikatteinen kävelykatu, jossa sijaitsee myös perinteinen Mikkelin kauppahalli. Pääsisäänkäynti kauppakeskukseen on historiallisten porttirakennusten välistä, Hallituskatu 3–5. Entinen linja-autoaseman tavaramakasiini - nykyisin Stellan yhteydessä kauppahallina - kuvat 12.8.2015 (S&J). __________________________________________ Entinen linja-autoaseman tavaramakasiini - nykyisin Stellan yhteydessä kauppahallina - Kirkkopuiston puoleinen sisäänkäynti - 4.7.2017 (S&J). 1. 2. 3. Kuvat #1-3: Kauppakeskus Stellan yhteydessä olevassa Kauppahallissa - kaikki 4.7.2017 (S&J).

D) Vanhan linja-autoaseman alue (nykyisen Stellan paikalla) * uusi valmistui v. 2007: Kauppakeskus Stellan upeana sisustusratkaisuna vanha 50-luvun kuva Mikkelin silloiselta linja-autoasemalta - samoilla kohdin - kuva: 11.2.2019 (S&J). Vanhan linja-autoaseman sijainti kauppatorin suhteen käy hyvin ilmi tästä vuoden 1945 tienoilla otetusta ilmakuvasta (Kauppakeskus Stella) - 11.2.2019 (S&J). Torin pohjoisreunan taloportista näkymä entiselle linja-autoaseman alueelle - kuvattu 9.1.2010 (S&J). Jo vuonna 1838 Mikkelin suosittuja markkinoita(kin) varten rakennettiin nykyisen kauppatorin pohjoispuolelle, entisen linja-autoaseman laituriaukion laitamille (kahteen riviin) etelä-pohjoissuuntaan 20 markkinapuodin rakennukset (tukkipuoti), joiden alkuperäispiirustuksissa oli ollut Carl Ludwig Engelinkin sormet pelissä. Juvalainen herastuomari A.Paunonen oli hoitanut rakennusurakat. 1840-luvun alussa rakennettiin lisää 16 suurta ja 30 pientä lautakojua ja v.1863 vielä lisää 30 lautakojua. Markkinoiden väliajoiksi puoteja ja kojuja vuokrattiin kauppiaille ja käsityöläisille. 1880-luvulta peräisin olevan kartan mukaan nykyistä kauppatoria kutsuttiin nimellä Isotori, edellämainittujen markkinapuotien välistä kauppakujaa nimellä Kauppatori. Nimityksissä esiintyy siis helposti epätarkkuuksia aiheuttavia aineksia. Kirkkopuiston nimenä (markkina-alueen pohjoispuolella, Kirkkokadun takana) 1880-luvun kartassa on Kirkkotarha. Ennen Kirkkokatua markkinapuotien jälkeen molemmilla puolilla aluetta on ollut kasvitarha (lienee puistoa tarkoittava sana tässä yhteydessä?). Markkinapuodeista poistettiin vuosien kuluessa turhat Engelin pylväistöt. Rakennus valmistui vuoden 1840 tienoilla - tässä kuvattuna vuoden 1910 aikoihin (Kauppakeskus Stella 19/2). Ravintoloitsijoilla oli 1840-luvulla ollut lupa varsinaisen anniskelutilansa lisäksi pystyttää markkinoille erillinen pystykojunsa - käytäntö kuitenkin lopetettiin v.1847 lakiin perustumattomana ja juoppoutta edistävänä. Alkoholi olikin markkinoiden ikuinen ongelma. Kun paikallisille yrittäjille annettiin oikeuksia markkinoilla myydä vain kahvia ja piikkinää ( =siirapinsekainen kuuma vesijuoma), vieraspaikkakuntalaisia kapakanpitäjiä ei juurikaan valvottu, kunnes jatkuvien ongelmien vuoksi vierailijoilta otettiin passit pois. Ristimäellä (nyk. kirkon paikkeilla) oli vuoden 1865 markkinoilla ollut siesu eli juoppoputka pullollaan uuvahtaneita markkinavieraita. Jo v. 1862 oli paikallisessa lehdessä valiteltu ravintoloissa vietettyä elämää ja pidetty niitä juoppouden, riettauden ja kaiken turmeluksen siitys pesinä, joissa kuultiin ulkomailta kulkeneiden muukalaisnaisten renttu laulannoita ja soitannoita. Vuoden 1870 Mikkelin markkinoille virtasi suoranainen vyöry läheisten ratatyömaiden raavaita rakennusmiehiä mikkeliläisnaisten iloksi. Veneeristen tautien leviämistä koko maahan tässä topparoikassa pelättiin huolestuneissa lehtikirjoituksissa. Markkinoille saapui esiintyjiä kaukaakin - vuonna 1847 teltassaan teuhtaroi muuan silmänkääntäjä Alexander, joka rahvaalle näytteli ulkomaaneläviä ja omia voimiaan. Eräs italialainen veijari oli tuonut Mikkelin markkinoille kameleita ihmeteltäväksi ja väkeä, pill'piipareita, vehkenäyttelijöitä ja posetiivin soittajia piisasi. Olipa jollakin matkalaisella mukanaan kolme peuraa, jotka näyttelivät sarviansa. Vuoden 1881 Mikkelin markkinoita kohautti näytteillä olleet neekeritytöt, joiden elämä ei liene riettautta vailla, koska asianomaisten järjestyksen pitäjäin kaupungissa oli täytynyt hillitä heidän liiallista iloansa näytöksessä vaatemajassansa. Seuraaville markkinoille kyseiselle seurueelle oli annettu porttikielto kaikkiansa. Karusellit ja panoraamat olivat saapuneet Mikkelin markkinoille jo 1850-luvulla myös. Keväällä 1862 muuan Holmberg ilmoitti esittävänsä sota- ja taidepanoraamaa eli kiintoisaa matkaa kautta Itämaiden ja erinäisiä Euroopan suurimpia kaupunkeja siihen sovitettuine näyttelyineen. Karuselleja paheksuttiin, koska nehän olivat vain ulkomaalaisten keinottelijain lypsylehmiä, joiden avulla kiskovat tuhansia markkoja taskuihinsa. Koko laitoksessa ei ole mitään kaunista, taiteellista tai jalostavaa. Ainoastaan räikeitä rimsuja, helyjä ja hepenöitä, katinkullan kiiltoa ja korvia särkevää posetiivin kirkunaa. Saattaa se ehkä tuntua mukavalta ja komealta istua viisi minuuttia mukavalla samettisohvalla, pitää henttuaan kaulasta kiinni ja pureskella toisessa kädessä olevaa korvapuustia tai viipurinrinkeliä. Se saattaa tuntua jo taivaalliselle nautinnolle maaseudun hiljaisuudessa raatavalle työläisnuorisolle. Tämä Aarre Ekmanin suunnittelema KANGASHALLI valmistui v. 1929 ja tuhoutui vuoden 1940 pommituksissa. Kuvasta erottuu seinissä liiketeksteinä: Kangashalli - K.Jääskeläinen - Puku-Aitta - Tienhaaran Pukutehtaan myymälä. Samasta kuvasta yksityiskohta suurennettuna nykyisin nähtävillä Kauppakeskus Stellan seinätilassa - 11.2.2019 (S&J). Pikkutorilla 1900-luvun alussa - kirkkopuistoa taustalla - 11.2.2019 (kauppakeskus Stella * S&J). Mikkelin autoasema ja kangashalli. Kuvattu 28.12.1939 ~ viikon päästä idylli oli hajalla kutsumattomien, itäisten vieraiden toimesta (SA-kuva). Samainen kangashalli kuvattuna 5.1.1940 pommitusten jälkeen. Rakennukseen osui kaksi räjähdyspommia. Taustalla rakenteilla olleeseen Suur-Savon liiketaloon pudonneen pommin sytytin ei onneksi toiminut. Ylempi kuva kirjasta Päämajakaupunki pommituksessa (Kalevi Salovaara, 1986) - alempi: SA-kuva. Samainen kirja kuvailee pommituksen aikaisia traagisia tapahtumia seuraavasti: 16-vuotias Pentti Lähde ja 15-vuotias Viljo Piispanen järjestelevät päivän lehtiä kohmeisin käsin myyntikuntoon Hallin välikössä Hallituskadulla olevassa kojussaan. Konstaapeli Onni Pesonen ehtii juuri ostaa lehden. Hän kuulee surauksen, heittäytyy vaistonvaraisesti maahan ja menettää hetkeksi tajuntansa. Hän virkoaa kuitenkin pian ja näkee vierellään lehden myyneen pojan kuolleena. Pesonen hakeutuu haavoittuneena hoitoon. Myöhemmin löydetään tältä pahan onnen kadulta edellä mainittujen nuorukaisten lisäksi vainajia Iida Liimatainen, Arseny Pervitin ja Vihtori Heikkinen. Liikeapulainen Siiri Laurikainen toimii myyjättärenä kauppias Laurikaisen myymälässä kangashallissa. Yhtäkkiä kuuluu voimakas räjähdys ja nuori myyjätär jää sortuman alle. Hän on juuri pääsemässä irti uuden luhistuman haudatessa hänet. Siiri Laurikaisella on onnea. Hän pääsee vapaaksi ja ovelle päästyään näkee edessään nuoren naisen vatsallaan. Hallin edustalla makaa ihmisiä verissään. Linja-autoaseman alueelle putosi sarja räjähdyspommeja erittäin tuhoisin seurauksin. Asemalaiturien ja kangashallin edustalla saivat välittömästi surmansa Kustaa Sani, Severiina Vitikainen, Keijo Manninen ja Otto Pasonen. Kangashalliin osui kaksi voimakastehoista miinapommia, jolloin hallitiloissa menehtyivät Anna Valjakka, Iida Savolainen, Anna Korhonen, Iida Suuronen ja Hilma Pöntinen. Naisista kaksi ensin mainittua olivat kangashallin myyjiä, muut asiakkaita. Kaikkiaan ensimmäinen yllätyksenä tullut ilmaisku surmasi Mikkelissä 21 ihmistä välittömästi ja vammautti kolmattakymmenettä ihmistä vakavasti. Ilmavaarasta kertovaa hälyytyssireeniä ei ehditty soittaa ennen kuin ensimmäiset koneet jo pudottivat lastejaan viattomien kaupunkilaisten niskaan. Mikkelin vanhalta linja-autoasemalta 1930-luvulla otettu kuva. Kuvan linja-autoista on tunnistettu seuraavat: Reo Speed Wagon (vm. -31) ja Chevrolet (vm. -32). Kuvan lähetti VA 8.10.2011. Länsi-Savosta - 2.4.2015.

Säästöpankin rakennus Hallituskadun ja Porrassalmenkadun kulmassa: E) Tämä perinteinen näkymä Mikkeli torin pohjoisreunasta - Hallituskadun kävelykatuosuudelta, oli pian kuvaushetken jälkeen (27.8.2009 - S&J) kokeva valtavan remonttimylläyksen, kun kauppatorin alle aloitettiin pysäköintihallien teko ja samalla vanhan linja-autoaseman seutu tultiin tekemään täysin uuteen uskoon. Entiselle linja-autoasemalle johtava porttitalojen seutu ja alemmaksi Porrassalmenkadulle asti ulottuva Säästöpankin talo eivät remontissa julkisivujaan tulisi muuttamaan. Liiketilojen haltijoiden kohdalla korttipakka tuli menemään kuitenkin aivan uusjakoon. Tässä kuvassa vasemmassa porttitalossa vielä Suomalainen Kirjakauppa ja oikeanpuoleisessa Lady Lisa ja TaitoShop. Samainen säästöpankin talon risteys kuvattuna 5.1.1940 talvisodan ensimmäisen ilmapommituksen jälkeen. Vasemmalla tuhoutunut säästöpankin talo. Hallitus- ja Porrassalmenkadun kulman takana häämöttää rautatienrakennus. Kuva kirjasta Päämajakaupunki pommituksessa (Kalevi Salovaara, 1986). Torin pohjoisreunaa - Hallituskadun päässä tuomiokirkko - 12.8.2015 (S&J). Torin pohjoisreunalla Säästäpankkitalon edustalla - 17.11.2018 (S&J). Torin pohjoisreunaa - nyt Hallituskatua toiseen suuntaan - itään rautatieaseman suuntaan - 12.8.2015 (S&J). Torin pohjoisreunalla, Porrassalmenkadun kulmassa ~ kuvaushetkellä "Etelä-Savo Saimaan maakunta" ja Danske Bank - 12.8.2015 (S&J). Torin koilliskulmilla - 12.8.2015 (S&J). Torin pohjoislaitaa rautatieaseman suuntaan - 4.7.2017 (S&J). Mikkelin tori kuvattuna koilliseen kohti Hallituskadun ja Porrassalmenkadun risteystä - vasemmalla Säästöpankin talo (Mehiläinen) * 5.11.2018 (S&J). Mikkelin toria kuvattuna lounaaseen * 17.11.2018 (S&J). Arkinen torinäkymä - myyntikojut vähentyneet/kadonneet - 17.5.2019 (S&J).

Torin länsireuna - Maaherrankatu ~ Mannerheimin patsas: F) Mannerheimin patsas torin länsireunalla Maaherrankadun varrella (Kalervo Kallio, 1967) * 5.11.2018 (S&J). (Wikipedia, 2020): Päämajapatsas eli Mannerheimin patsas on Suomen marsalkka C. G. E. Mannerheimia esittävä patsas Mikkelin Savilahdessa Hallitustorilla. Sen teki kuvanveistäjä Kalervo Kallio ja pronssinen veistos paljastettiin alkuperäisessä sijoituspaikassaan Mikkelin Suur-Savon (nykyisin Marskin) aukiolla Mannerheimin syntymän 100-vuotispäivänä 4. kesäkuuta 1967. Vuonna 2003 patsas siirrettiin kaupunginvaltuuston päätöksellä nykyiselle paikalleen kaupungin ydinkeskustaan. Taustaa ja patsaskiistoja: Ensimmäinen valtuustoaloite Mannerheimin patsaan saamiseksi Mikkeliin tehtiin vuonna 1954. Valtuusto päätti periaatteessa hyväksyä ehdotuksen, mutta patsashanke alkoi toteutua vasta kymmenen vuotta myöhemmin. Kaupunginhallitus esitti vuoden 1964 viimeisessä kokouksessa valtuustolle, että kaupunki luovuttaisi patsasta varten paikan Hallitustorilta lääninhallituksen talon edestä. Valtuuston mielipiteet patsaan paikasta jakautuivat jyrkästi. Ensimmäisessä kokouksessa asia pantiin pöydälle ja samana päivänä pidetyssä toisessa kokouksessa ehdotettu paikka hyväksyttiin, mutta päätöksestä valitettiin, koska se oli tehty samana päivänä toisessa budjettikokouksessa, josta ei ollut laillisesti lähetetty kutsua asialistoineen. Lääninoikeus hylkäsi valituksen, mutta korkein hallinto-oikeus kumosi vuonna 1966 valtuuston ja lääninoikeuden päätökset patsaan sijoituspaikasta. Mannerheimin patsas - 25.8.2012 (S&J). Keväällä 1966 valtuusto päätti luovuttaa paikan patsaalle, jonka paikasta päätettiin sopia myöhemmin. Neuvotteluja käytiin Suomen marsalkan päämajakaupungin patsastoimikunnan edustajien ja valtuustoryhmien valitsemien edustajien välillä. Näissä neuvotteluissa ehdotettiin patsaan paikaksi Kirkkopuistoa. Kaupunginhallitus pyysi asiasta lausunnon sekä patsaan tekijältä, kuvanveistäjä Kalervo Kalliolta, että keskustan asemakaavan laatijalta, professori Olli Kiviseltä. Molemmat suosittelivat Hallitustoria, koska patsas oli mittasuhteiltaan suunniteltu nimenomaan sinne ja se oli jo valettu kipsiin. Kirkkopuistoa ei katsottu sopivaksi, koska siellä jo olevat muistomerkit ja keskellä puistoa oleva lintuveistos olisi jouduttu siirtämään. Neuvotteluissa ehdotettiin patsaan paikaksi myös Asemapuistoa, jota Kivinen ei pitänyt sopivana tulevien liikennejärjestelyjen takia. Vuoden 1964 kunnallisvaaleissa valittu vasemmistoenemmistöinen kaupunginvaltuusto ei kuitenkaan hyväksynyt patsaan paikaksi Hallitustoria. Lokakuussa 1966 löytyi lopulta valtuuston kaikkia osapuolia tyydyttävä paikka Suur-Savon aukiolla. Paljastustilaisuudessa 4. kesäkuuta 1967 oli noin 7 000 osallistujaa. Puheen piti eduskunnan puhemies Johannes Virolainen ja patsaan vastaanotti kaupungin edustajana valtuuston puheenjohtaja, kansanedustaja K. F. Haapasalo. Vuonna 1991 teki neljä kokoomusvaltuutettua aloitteen patsaan siirtämisestä Lääninhallituksen edustalle, mihin Kalervo Kallio oli sen mitoittanut ja suunnitellut. Aloite ei mennyt läpi silloisessa valtuustossa ja patsaan siirtäminen jäi odottamaan suotuisampia aikoja. Vuoden 2000 kunnallisvaaleissa Mikkelin kaupunginvaltuuston voimasuhteet muuttuivat ja uusi valtuusto hyväksyi vuoden 2002 lopulla aloitteen Päämajapatsaan siirrosta Mikkelin torin reunalle. Keskustelua aiheutti lähinnä noin 70 000 euron siirtokustannukset. Mannerheimin lounaspaikkana tunnettu Mikkelin klubi järjesti sitä varten kansalaiskeräyksen. Uusi paikka Mikkelin torin reunalla vihittiin käyttöön 4. kesäkuuta 2003. Mannerheimin patsas torin länsireunalla Maaherrankadun varrella (Kalervo Kallio, 1967) * 5.11.2018 (S&J). Maaherrankatua - torin länsireunaa * molemmat 15.5.2024 (S&J).

Torin alle rakennettavan pysäköintialueen työmaa alkoi syksyllä 2009: G) Mikkelissä alettiin myllätä kunnolla syyspuolella 2009, kun tori revittiin auki ja tulevaisuudessa toritason alapuolelle tulevan pysäköintialueen rakentaminen alkoi. Samaa syssyyn työmaa laajeni myös vanhan linja-autoaseman alueella. Torin työmaa-aluetta kuvattuna 2.5.2010 Hallituskadun ja Porrassalmenkadun risteyksestä (S&J). Lisää kuvia Mikkelin torin alle rakennetun 'pysäköintihallin' myllerryksestä.

H) Torielämää: Mikkelin torin alle rakennettiin pysäköintihalli ja pari vuotta kestänyt remonttimyllerrys oli virallisesti ohi lauantaina 16.7.2011, jolloin torin viralliset avajaiset pidettiin konserttitunnelmissa. Torin pohjoispuolta - molemmat 25.8.2012 (S&J). Torin pohjoisreunaa - Hallituskadun päässä tuomiokirkko - 12.8.2015 (S&J). Mikkelin torilla v. 2015: Mikkelin torilla 12.8.2015 (S&J). Kansainväliset lumi- ja jääveistoskilpailut Mikkelin torilla - kaikki 15.2.2015 (S&J). Kotileipomo Saveniuksen Pullamobiili palveli asiakkaita 12.8.2015 (S&J). Torin pohjoisreunaa entisen linja-autoaseman kohdilta (nykyisin Stella) - 12.8.2015 (S&J). Torin luoteiskulman kahvitelttoja - 12.8.2015 (S&J). Näkymä torin yli viistosti lounaiskulmaan, taustalla kahvitelttoja (Maitolaituri) - 12.8.2015 (S&J). Kävelykadulta näkymä suoraan torille (etelään) - 12.8.2015 (S&J). Kävelykadulta näkymä kaakkoon torin itäreunalle - 12.8.2015 (S&J). Mikkelin torilla vuonna 2017: 1. Mikkelin torilla - kuvat #1-9: kaikki 4.7.2017 (S&J). 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. Mikkelin torilla - kuvat #1-9: kaikki 4.7.2017 (S&J). Mikkelin torilla vuonna 2018: Se klassisin näkymä Mikkelissä - torin pohjoisreuna - 6.5.2018 (S&J). Mustan Virran panimon kesäterassiravintola torin pohjoisreunalla - 6.5.2018 (S&J). Ihmeteroittimen myyjä torilla - 5.11.2018 (S&J).

Mikkelin torin eteläreunamilla ~ Raatihuoneenkatu (kaupungintalo). I) Mikkelin kaupungintalo kuvattuna 2.5.2010 (S&J) torin etelälaidalla. Mikkelin kaupungintalon kukkaistutuksia - kuvattu 25.7.2010 (S&J). Kangasniemeläisen runoilija Otto Mannisen patsas kaupungintalon katveessa - kuvattu 2.5.2010 (S&J). Kirjaston edessä Johannes Haapasalon teos Nuori nainen (1911) - kuvattu 2.5.2010 (S&J).

Kauppatorin maisemissa mikkeliläistä 1800- ja 1900-luvun markkinameininkiä: J) Tässä kuvassa on näkymä kauppatorin pohjoisreunalta, Hallituskadulta länteen - kadun päässä näkyy v.1897 valmistunut kirkko. Oikealla, Aleksanterinkadun kulmatontilla näkyy vielä yksi Mikkelin vanhimmista rakennuksista eli Kiurun kalkkikartano, sen paikalle nousi myöhemmin Suur-Savon toimitalo. Kuvan säkkikuormaa vetävä hevonen kolskuttelee siis aivan torilta entiselle linja-autoasemalle johtavien porttitalojen kohdalla. Markkina-alue laajentui ahtaasta markkinapuotien kujasta luonnollisesti myös Hallitustorille (eli Isolle torille). Vuonna 1912 Mikkelin markkinoilla nähtiin elävä jättiläinen Gustaf Edman: Elävänä näytellään maailman suurin mies, 30 vuotias, 2m 43cm pitkä ja 2m 85cm ympärysmitaltaan, painaa 231 kiloa. Pääsymaksu 50 penniä hengeltä, mutta erikseen museolliseen anatomiasaliin naisille 25 pennin lisämaksu. Kävi markkinoilla myös vahakabinetti, jossa oli mukana mm. salaman tappama tyttö: koko hänen ruumiiseensa on salama jättänyt jälkiä - erittäin jännittävä. Savilahden jäällä järjestettiin markkinaväelle hevoskilpa-ajot ja järjestäjille annettiin poikkeuslupa alkoholitarjoiluun paikalla. Kanteleensoittaja ja runonlaulaja Kreeta Haapasalokin esiintyi Mikkelin markkinoilla, samoin mikkeliläinen laulaja B.Broms osoitti humuväelle taitojaan muutamaan otteeseen. Unkarista ja Hollannista oli paikalle saapunut joinakin kertoina myös balettitanssiesityksiä, mutta ne olivat vetäneet liikataiteellisina vesiperän. Syysmarkkinoilla 1860 rieha muuttui jo vakavaksi yhteenotoksi, kun järjestyksenvalvojiksi oli kiinnitetty kasakoita: Kova oli tappelu eilen puolipäivän aikaan, kun juopot kävivät käsin kasakoihin, joilta saivat sapelilla takasin. Tästä tuli suuri sota, kivi-luotien laskeminen, josta saivat syyttömätki pahat paukut. Kasakatki saivat vuittinsa. Tappeli tuli yhden kaljan-kauppiaan tytöstä, jonka lähellä eräs tuntematon mies oli viinaa myönyt. Tästä meni sanoma poliisille, mutta sill'aikaa pääsi viinan myöjä karkuun. Nyt piti kasakkojen panna tyttö, jota syytettiin viinan kaupasta, kiini. Tämä kuin sanottiin raakuudella tapahtuneen, ja tyttöä tiedettiin syyttömäksi, niin siitä rahvaan kiivaus. Mikkelin markkinahistorikki päättyköön tässä yhteydessä ytimekkäästi aikalaisen kirjoitukseen: Markkinoissa karuselleineen on jotain niin tavattoman vastenmielistä, huumaavaa, kiihottavaa eli toisin sanoen - pirullista. Vaikka minä en ole koko päivänä käynyt 20 metriä lähempänä koko hoijakkaa, tuntuu korvissani vieläkin karuselli-posetiivin piinaava poru. Markkinataiteen sirkus kohoaa huippuunsa sillä hetkellä, kun esiintyjät kirjavissa, likaantuneissa puvuissaan kiipeevät teltan edessä olevalle lavalle ja päästävät eräänlaisia ääniä, jotka suuresti muistuttavat Etelä-Afrikassa asuvain mölyapinain konserttia. Mikkelin Hallitustorin näkymä ajalta, jolloin sen pohjoisreunalla sijaitsivat vielä Kiurun kalkkikartano ja markkinapuodit (Entisajan Mikkeli).