Näkymiä Mikkelin Mikonkadulta: A) Naisvuoren suunnalta kuvattuna Mikonkatua etelään 9.1.2010 (S&J). Ensimmäinen poikkikatu on Savilahdenkatu, kulman liiketiloissa ainakin pesula ja parturi. Carlsonin ja Cumuluksen paikkeilla seuraava poikkikatu on Hallituskatu. Näkymän ääripäässä aistii jo Urheilupuiston eli Urskin ilmapiiriä. Samaa Mikonkadun tunnelmaa lauantailta 9.1.2010 (S&J). Valtion virastotalo: Mikonkadun itäpuolella (Hallituskadun ja Raatihuoneenkadun rajaamassa korttelissa) sijaitsee tämä Valtion virastorakennus (poliisin tiloja myös) - kuvattu 17.7.2011 (S&J). Virastotalon edustalla (Raatihuoneenkadun puolella) tämä veistos: Keinu 2 (Tulevaisuus), Panu Patomäki (1982) - kuvattu 25.8.2012 (S&J). Mikonkadun ja Raatihuoneenkadun risteys ~ Rukoushuone Elim (tuhoutui talvisodassa 1940) Tämä postikorttina käytetty valokuva on leimattu ensin Mikkelissä 24.10.1911 ja sitten Kangasniemellä 26.10.1911. Vastaanottaja on Amanda Svala Kangasniemellä ja hänelle on kortilla lähettänyt nimipäivätervehdyksen "EH". Kuvassa taustalla oikealla Mikkelin tuomiokirkko, joka valmistui v.1897 Ristimäelle. Oikealla aidassa näkyy kadunnimi kirjoitettuna ruotsiksi, suomeksi ja venäjäksi - mutta selvää tekstistä ei valitettavasti saa. Kuvassa näkyvän rakennuksen arvoitus ratkesi tekijäryhmälle marraskuussa 2009, kun tämä samainen kuva löytyi kirjasta Entisajan Mikkeli - kaupungin vaiheita 1838-1917 (Erkki Kuujo - 1971). Kyseisen kirjan mukaan kyseessä on rukoushuone Elim, joka tuhoutui talvisodassa v.1940. (Leena Kaukonen, 12.6.2020): "Muistelen äidin joskus kertoneen, että tämä oli nykyisen asunto oy Kotikarjalan (lapsuuskotini) paikalla Mikonkadun ja Raatihuoneenkadun kulmassa. Vastapäätä oli maaherranpuisto - nykyisin valtion virastotalo." Elokuussa 2019 otettu vertailukuva Mikonkadun (oikealle) ja Raatihuoneenkadun (vasemmalle) kulmasta - Urheilupuisto vasemmalla, virastotalo oikealla (Google Maps). Mikkelin entinen Kisabaari Urheilupuiston kupeessa (Raatihuoneenkadun ja Mikonkadun risteyskulman kerrostalo): Raatihuoneenkatu 7:ssä, aivan Urheilupuiston kaupunginpuoleista sisäänkäyntiä vastapäätä oli kauan toiminnassa kunnon perinteinen keskikaljabaari (Kisabaari), joka pääsi v. 1986 mukaan Mauri Antero Nummisen kirjaan Baarien mies (Kirjayhtymä). Kirjassaan M.A.Numminen esitteli omien kokemustensa perusteella Suomen johtavimmat keskikaljabaarit ja Mikkelin Kisabaari oli saanut kunnian mahtua mukaan. Kisabaarin naapurissa oli Nummisen vierailun aikaan (1986) toiminut Moni-Musiikki-liike. Numminen oli kirjoittanut Baarien mies-kirjansa erikoiseen yksikön kolmannen persoonan muotoon - ei siis luontevammaksi oletettavaan minä-muotoon. Numminen ei käyttänyt itsestään edes hän-muotoa, vaan kirjan seikkailija kulki kuin kirjoittajan itsensä sivusta seuraillen muodossa "Numminen". (M.A.Numminen, 1986): Nummisen piti käydä toimittamassa yksi tärkeä asia keskikaupungilla (Mikkelissä). Kaupungilla tuli kuitenkin tavallista nopeammin jano. Numminen pyysi seuralaista ajamaan Kisabaariin, Raatihuoneenkadulla. Kisabaari oli melko täynnä. Pieneen baariin mahtui noin 40 ihmistä pöytiin istumaan. Tupakansavu täytti ilman, mutta toisaalta kahvilassa on paljon anopinkieliä. Ja niinhän asianlaita on, että kasvit puhdistavat huoneilmaa. Numminen osti Lapinkultaa - seuralainen lähti etsimään naistenhuonetta - ja valitsi pöydän, jossa istui keski-ikäinen pariskunta ja nuoruusiän ohittanut urheilija; veryttelypuku viittasi liikuntaharrastuksiin. No, urheilijalle sitä myös kalja maistuu? Numminen aloitti. Mitä vielä, kunhan on nyt tuo puku tullut pantua päälle. Puku päälle ja Kisabaariin, Numminen jatkoi leikillisesti. Pari kaljaa tässä vain. Kuuluisalla Kisabaarilla ei ollut paras hetkensä. Tunnelma oli verkkainen ja vaisu, Numminen kaipasi toimintaa! Olut alas ja ulos! M.A.Nummisen suosikki, Mikkelin Kisabaari oli 17.7.2011 (S&J) lopettanut jo toimintansa. Liiketilojen ilmoitettiin ikkunakylteissä olevan vuokrattavissa. Tämän kirjoittaja ehti vierailla Kisabaarissa sen pitkän historian aikana tasan kerran - 1980-luvun puolivälissä. Naisomistaja piti tuolloin meluisaa ukkokööriä pöytien ääressä tarkassa valvonnassa haukankatseellaan. Kesällä 2017 entisen Kisabaarin tiloissa oli toiminnassa "Cafe Bar 7 * Drinks & Snacks". Kuvattu 8.6.2017 (S&J).

B) Cumulus-hotelli: Cumulus-hotelli kuvattuna pysäköintitasanteelta 9.1.2010 (S&J) - julkisivun takaa - Mikonkatu. Cumulus-hotellin vastapuolelta - Hallituskadun ja Mikonkadun kulmasta purettu rakennukset - ja tilalle nousemassa uutta - 12.8.2015 (S&J). Savilahdenkadun ja Mikonkadun risteyksen puutalokulmaus: Savilahdenkadun ja Mikonkadun risteyksen liikepuutalon Mikonkadun puoleinen osa kuvattuna 12.12.2009 (S&J). Kuvassa vasemmalla liike Carolina's Lifestyle, jonka paikalla ollut Kädentaidon Tupa. Oikealla Suutarinliike. Savilahdenkadun ja Mikonkadun risteyksen puutalokulmaus - molemmat kuvattu 9.1.2010 (S&J). Savilahdenkadun ja Mikonkadun risteyksen puutalokulmaus kuvattuna sisäpihalta 11.9.2009 (S&J). Saman Savilahdenkadun ja Mikonkadun risteyksen puutalokulmauksen sisäpihanäkymiä ~ molemmat 11.9.2009 (S&J). Savilahdenkadun puolella puutalon liiketiloissa toimi vuoden 2009 puolella ainakin Awonawilona (pieni hyvänmielen putiikki) ja sen Hoitohuone Kiwa, antiikkiliike Romantik ja Thai-hieroja. Epäsiistiä aidan ja ilmoitustaulun sekasotkua Savilahdenkadun varrella - kuvattu 11.9.2009 (S&J). Savilahdenkadulta Mikonkatua ylös Naisvuortakohti, vasemmalla puolella katua "RM - Wauhtipyörä ~ täyden palvelun pyörätalo" ~ kuvattu 11.9.2009 (S&J). Muistan tässä liikerakennuksessa sijainneen 1980-luvulla lemmikkieläinten ja niiden hoitamiseen liittyvien tavaroiden myymälän. Samaa Mikonkadun pätkää - nyt kuvattuna päinvastaiseen suuntaan ~ 6.5.2018 (S&J). Mikonkadun puolelta Savilahdenkadun risteystä kohti - kuvattu 2.5.2010 (S&J). Mikonkadulta näkymä Naisvuorelle päin ~ kuvattu 9.1.2010 (S&J). Mikonkatua Naisvuorelle - 2.5.2010 (S&J). Länsi-Savo julkaisi 12.8.2014 palstallaan Vanhat kuvat (Pirjo Karvisen kokoelmasta) kuvapostikortin vuoden 1917 tietämiltä - samaa nykyistä Mikonkatua Naisvuoren suuntaan. Mikonkatua Naisvuorelle Cumulus-hotellin edustan kohdilla - kuvattu 2.5.2010 (S&J). Katusählyä hotelli Cumuluksen edustalla Mikonkadulla - molemmat: 25.8.2012 (S&J). Mikonkatua Naisvuorelle Cumulus-hotellin edustan kohdilta - 12.8.2015 (S&J).

Mikkelin Naisvuori (näkötorni): C) Mikkelin maisemaa hallitseva Naisvuoren näkötorni kuvattu Cumulus-hotellin suunnasta 9.1.2010 (S&J). Naisvuoren suuntaan kaukaa Hallituskadulta ~ 12.8.2015 (S&J). Naisvuoren näkötorniin perustettiin Mikkelin ilmavartio (4051) talvisodan alkaessa v.1939. Kouluikäiset nuoret hoitivat tähystystehtävää tunnollisesti koko sodan ajan. Vihollislennoista ja tulipaloista tehdyt havainnot ilmoitettiin tornista puhelimella kaupungin johtokeskuksiin. Kuva kirjasta Päämajakaupunki pommituksessa (Kalevi Salovaara, 1986). Naisvuoren tornista puuttui talvisodan aikana katto ja ikkunalasit. Kaikista näennäisistä valmistelutoimenpiteistä huolimatta venäläisten ensimmäinen ilmapommitusisku loppiaisaattona (5.1.1940 klo 10.49-12.30 - viisi eri laivuetta runsaan kahden tunnin aikana) oli Mikkelin puolustusjärjestelmälle täysi katastrofi. Ilmatorjunta oli täysin jumissa, tykkejä ei oltu laitettu vielä edes toimintakuntoon, ratkaisevia osia puuttui. Palokunnan (vakituinen ja VPK) ja ilmavalvonnan väliset puhelinyhteydet katkesivat melkein heti, toistuvien ilmaiskuaaltojen myötä toimihenkilöitä kaikista eri tehtävistä pakeni kaupungista. Loppiaisaaton ensimmäisessä pommituksessa Mikkelin puolustusjärjestelmän harvoja sankareita oli lotta Eine Mikkanen, joka tähysti koko ilmapommituksen ajan Naisvuoren avonaisessa tornissa ja sai puhelinviesteillään ohjailtua edes hiukan mm. tulipalojen sammutusta ja muita pelastustoimia. Eine Mikkasen kohtaloksi muodostui maaliskuun 5. päivän 1940 pommitus, jolloin hän toimi opasvartijana lääninsairaalassa. Hänen palveluspaikkansa oli sairaalan ulko-oven vieressä olleessa pyöreäikkunaisessa huoneessa, jonka ulkoseinään tarkalleen pommi osui ja surmasi yhden urheimmista nuorista. Eine Mikkanen haudattiin kaupungin sankarihautojen eturiviin Harjun hautausmaan siunauskappelin pohjoiselle sivulle.

Mikkelin laajempia ilma- tai yleiskuvia: D) Tämä yleisnäkymä Mikkelin keskustaan on kuvattu Naisvuorelta kauan sitten (tarkempi määrittely onkin vaikeampi tehtävä). Vertaa kuitenkin seuraavana alempana olevaan postikorttikuvaan. Edessä puhelinyhdistyksen talo, oikealla edessä kansakoulu ja takana yhteiskoulu. Mikkelin tuomiokirkon ja maaseurakunnan kirkon keskinäinen sijainti selviää tästä otoksesta hyvin. Edellisen Naisvuorelta otetun kuvan mielenkiintoinen pari. Tämä kuva on peräisin postikortista, jonka Helmi on 9.4.1925 lähettänyt Amanda Svalalle Kangasniemelle (Pääsiäistervehdyksenä). Kuvausaika edelliseen kuvaan nähden lienee melko sama - mutta yksi asia vain kuvaparissa kummastuttaa - miksei tässä alemmassa kuvassa erotu takaoikealla Mikkelin maalaiskunnan (maaseurakunnan) vanha kirkko vuodelta 1817, kuten se hyvin selkeästi näkyy ylemmässä kuvassa? Talvisodan aikainen näkymä Naisvuoren tornista tuomiokirkon suuntaan. Kuva kirjasta Päämajakaupunki pommituksessa (Kalevi Salovaara, 1986). Mitä ilmeisemmin tämä kuva on otettu talvisodan aikana vuoden 1939 puolella, ennen ensimmäistä rajua ilmaponnituspäivää 5.1.1940 (loppiaisaatto). Ilmakuva Mikkelistä vuoden 1985 tietämiltä (Mikkelin kaupungin pr-julkaisu). Kuvauspaikka jäänyt tarkentumatta: Olli Jaatisen toimittaman Mikkeli-kirjan kannessa mielenkiintoinen kuva - norsu tepsuttelemassa Mikkelin kaduilla. Kaupunkiin tullut ilmeisesti sirkus. Paikka ei ole tarkemmin tiedossa - SA-kuva: Elokuvausauto lähdössä kuvausmatkalle. Mikkeli - 28.1.1940.

Mikkelin Teatteri: E) Mikkelin Teatteri Savilahdenkadulla - ent. VPK:n talo - kuvattu 3.4.2010 (S&J). Mikkelin Teatteri - kuvattuna 17.11.2018 (S&J) Ristimäenkadun puolelta. Mikkelin Teatterin vanha esityssali. Mikkelin Teatterin historiaa voidaan jäljittää aina vuoteen 1913, jolloin perustettiin Työväenyhdistyksen Näytelmäseura. Se herätettiin henkiin syksyllä 1919 ja mukaan tuli yli 30 henkeä. Seuraavana vuonna toiminta pyörähti vauhdilla käyntiin ja näyttämö pääsi valtionavun piiriin. Näytelmäseura-nimi muutettiin Mikkelin Työväen Näyttämöksi ja sille valittiin päätoiminen johtaja Sulo Helve. Parin vuoden kuluttua kiinnitettiin ensimmäinen ammattinäyttelijä Maija Halttunen. Näyttämö toimi alkuun Mikkelin Työväentalolla. Vuosikymmenen lopussa teatteri itsenäistyi ja sen uudeksi nimeksi tuli Mikkelin Työväen Teatteri. Tuolloin perustettiin organisaation pohjaksi kannatusyhdistys. Läpi 30-luvun yhteiskunnallisen myllerryksen ja taloudellisen laman teatteri toimi sitkeästi, samaan aikaan kun työväenteattereita lakkautettiin ja osa siirtyi historiaan lopullisesti. Johtajina 30-luvulla toimivat muun muassa Reino Valkama ja Matti Aro. Talvisodan jälkeen 1940 käyttöön otettiin nimi Mikkelin Teatteri, joka tuli viralliseksi 1949. Sota-aikana teatterilla ei ollut tiloja ja se esiintyi pääasiassa kiertueilla aina naapurimaakuntia myöten. Vaikeuksista huolimatta esityksiä kertyi kausittain liki 150 eli huomattavasti enemmän kuin sotaa edeltävinä kausina. Teatterin toiminta siirtyi jo 30-luvulla osin nykyiseen teatteritaloon, jonne lopullisesti muutettiin 1946 (Mikkelin Teatterin nettisivut, 2010). Mikkelin Teatterin vanha ravintolasali. Sodan jälkeen johtaja Eino Weckström kohotti teatterin taiteellista tasoa ja aineellisen puutteen keskellä hän onnistui rakentamaan näyttäviä lavastuksia arvioiden mukaan tyhjästä. Johtaja Kyösti Erämaan kaudella perustettiin 1949 Mikkelin Teatterikerho, joka tähän päivään saakka on ollut merkittävä tuki ja apu teatterille. Lontoossa ohjaajanoppia saanut Helvi Järveläinen toimi teatterin johdossa vuodet 1956 -1963 ja hänen aikanaan ohjelmisto pohjautui kotimaisen, ranskalaisen ja amerikkalaisen draaman varaan. Jo 20-luvulta teatteri oli järjestänyt ulkoilmaesityksiä urheilukentällä, Lamposaaressa ja Rauhaniemen kartanon pihassa, mutta Järveläinen sai neuvoteltua kaupungin kanssa kesäteatterin paikaksi Naisvuoren 1956, missä toiminta jatkuu yhä. Usko Keskisen johtajakaudella (1968 -1977) teatteri saavutti tähän päivää kovimman tuloksen, yli 58 000 katsojaa. Keskisen repertoaari koostui musikaaleista, opereteista ja kotimaisista draamoista. Hänen aikanaan luotiin pohja nykyiselle tiedottamiselle ja ennakkomyynnille. Keskisen ohjaama Minna Canthin Anna Liisa oli ensimmäinen Tampereen Teatterikesässä vieraillut mikkeliläisesitys. 50-vuotisjuhlan yhteydessä 1969 kaupunki luovutti tilat yksinomaan teatterin käyttöön. Markku Kontron johtajakaudella (1977 - 1987) esitetty puolalainen Hyvästi Juudas kutsuttiin Tampereen Teatterikesään ja näytelmä vieraili Ruotsissa sekä Puolassa. Ruotsissa vieraili myös Saara Finnin Suruvaippa. Vesa Raiskion kausi (1987 - 1996) onnistui taiteellisesti hyvin. Musikaali Viulunsoittaja katolla oli siihenastinen katsojamenestys ja osa sen esityksistä nähtiin konserttitalo Mikaelissa. Markku Savolaisen kauden alussa 1997 teatteritalossa tehtiin suuri remontti, jolloin uusittiin yleisötilat, katsomo ja rakennettiin nykyiset toimistotilat. Myöhemmin uudistettiin puvusto ja toteutettiin Naisvuoren kesäteatterin korjaustyöt sekä katettiin katsomo. Remontit toteutettiin kaupungin ja Mikkelin TE-keskuksen avustuksella. Kesäteatterin korjauksiin saatiin lisäksi EU:n rahoitusta. Savolaisen vahva kotimaiseen draamaan panostus tuotti Suomen Näytelmäkirjailijaliiton huomionosoituksen, Kiitos kotimaisesta -adressin. Vuodesta 2005 teatteria johtanut Pekka Laasonen on panostanut uudenlaiseen verkostoitumiseen ja uusiin yhteistyökumppaneihin. Myös hän on tuonut esille uutta kotimaista draamaa ja kantaesityksiä. Laasosen aikana on toteutettu pitkään odotettu henkilökunnan tilojen remontti (Mikkelin Teatterin nettisivut, 2010). Mikkelin Teatteri - kuvassa oikealla (3.4.2010 ~ S&J). Vasemmalla olevasta talosta kaipaisimme lisätietoja. (PT, sähköposti 23.6.2011): Minun muistini mukaan vasemmalla kuvassa olevassa rakennuksessa olisi joskus toiminut Mikkelin kansalaisopisto - ainakin sen toimisto, missä ilmoittauduttiin kursseille. Olisikohan se ollut joskus 60-luvun lopulla tai 70-luvun alussa. Niihin aikoihin juuri taisi Mikkelin kansalaisopiston johtajaksi tulla Kangasniemeltä yhteiskoulunopettaja Ahti Ainasoja. (Markus Paukkala, 2.1.2012): Kyseisestä rakennuksesta lisää - kansalaisopisto oli tuossa rakennuksessa mielestäni aina 1990-luvun loppupuolelle asti, vuosituhannen vaihteeseen. Kävin kyseisellä vuosikymmenellä ala-astetta Päämajakoulussa. Olen käynyt tuossa rakennuksessa katsomassa myös jotain lasten esittämää teatteria niihin aikoihin, en ole varma oliko se kansalaisopiston alaista touhua vai mitä. Kansalaisopisto siirtyi vuosituhannen vaihteessa puutaloon, joka on Savilahdenkadulla, Yhteiskoulun (nykyään kai Mikkelin lukio?) takana Mikaelille päin mentäessä. Tämä rakennus oli 90-luvulla autio talo, joka paloi muistaakseni vuonna 1999, jonka jälkeen se remontoitiin ja kansalaisopisto siirtyi siihen. Kuvassa olevassa talossa, jossa siis aiemmin oli kansalaisopisto, on käsittääkseni nykyään Päämajakoulun opetusta. (Markus Airas, 12.6.2020): "Rakennus on ns. alakansakoulu. Talo valmistui kansakouluksi vuonna 1889. 1900-luvun alussa siinä sijaitsi mm. Mikkelin museo (1912). Rakennus on ollut myös kansalaisopiston käytössä. Nykyistä käyttöä en tiedä." (Lauri Ylä-Jussila, 12.6.2020): "Tällä hetkellä tiloja käyttävät Sodan ja rauhan keskus Muisti, Mikkelin kaupungin liikelaitos Otavia (Otavan Opisto), sekä jokin sektio Mikkelin kaupungin it-puolelta." (Pekka Ursinus, 12.6.2020): "Mikkelin keskikoulun aikaan siellä sijaitsi mm. rehtorin huone, opettajan huone, luokkahuoneita, juhlasalin toimintoja vuoden 1959 loppuun saakka." (Jussi Vauhkonen, 12.6.2020): "Minä aloitin keskikoulun siellä. Sitten siirryttiin poskille sinne mäntykankaan laitaan." Teatterin viereinen rakennus - alunperin alakansakoulu (1889) - sittemmin useita muita käyttötarkotuksia - kuvattu 17.11.2018 (S&J). (Markus Airas, Facebook, 19.6.2020): "Mikkelin vapaapalokunta perustettiin monien vaiheiden jälkeen 1879. Aluksi palokalustoa säilytettiin nykyisen Laitisen kulman tontilla sijainneissa kahdessa lautarakenteisessa liiterissä. Kaupunki lahjoitti VPK:lle tontin, tontille rakennettiin paloasema valmistuen 1893. VPK:n talosta tuli myös suurien juhlien pitopaikka. Vuokratuloilla VPK sai lisävaroja toimintansa rahoittamiseen. VPK luovutti palokunnantalonsa kaupungille vuonna 1934. Viereinen rakennus vasemmalla on valmistunut vuonna 1889 ns. alakansakouluksi. Kuvausaika lienee 1900-luvun alussa." Teatterin viereinen rakennus - alunperin alakansakoulu (1889) - kuvattu 17.11.2018 (S&J). Kulman jälkeen oikealle Päämajankuja. Näkymä Päämajankujalta * Google Maps * elokuu 2017.