Mikkelin tuomiokirkko
(sivu #1):
(Svala & Joutsi * viimeisimmät lisäykset: 5.12.2024)

Mikkelin tuomiokirkko

A) Mikkelin tuomiokirkko kuvattuna eteläpuolen puistoalueeltaan - 12.8.2015 (S&J).

Mikkelin tuomiokirkko kuvattuna 2.5.2010 (S&J).

(vas) Mikkelin tuomiokirkon pääsisäänkäynti Hallituskadun puolella - kuvattu 2.5.2010 (S&J) * (oik) kuvattu 25.8.2012 (S&J).

Näkymä tuomiokirkon sisältä alas Hallituskadulle - 12.8.2015 (S&J).


Länsi-Savo ja Mikkelin valokuvakeskus aloittivat 23.5.2011 mielenkiintoisen yhteistyön. Länsi-Savon Allakka-sivulla julkaistaan kerran kuussa vanha valokuva Mikkelistä ja lukijoilta pyydetään julkaistaviin kuviin lisätietoja. Tarkoituksena on julkaista vuonna 2014 kirja 'Muuttuva Mikkeli'.
Tämän ensimmäisenä julkaistun kuvan on ottanut Gustaf Broman vuonna 1899. Etualan vetinen hiekkakuoppa on nykyisen Urheilupuiston paikka.
Kirjassa 'MP:n tarina 1929-79' (Raimo Tuomi) muistelee Urho Lehtonen, joka Eero-veljensä kanssa oli Mikkelin jalkapallon merkittävimpiä varhaisvaikuttajia seuraavastI:
Mikkelin Urheilupuistossa pidettiin ensimmäiset urheilukilpailut v.1917 - 'Suomen lyseoiden urheilijain mestaruuskisat'. Luonnontilassaan ennen sitä Urheilupuisto oli vain syvä kuoppa, jossa keväällä olisi voinut vaikka veneellä soudella. Lumien sulamisvedet valuivat monesta lähistön paikasta tuohon monttuun. Siellä pikkupojat uittelivat kaarnalaivojaan keväisin.


Mikkelin tuomiokirkon julkisivun yksityiskohtia - kuvattu 12.8.2015 (S&J).

Mikkelin tuomiokirkko kuvattuna eteläpuolen puistoalueeltaan 12.8.2015 (S&J).

Mikkelin tuomiokirkon pääsisäänkäynti Hallituskadun jatkeena - kuvattu 12.8.2015 (S&J).

Tämän postikorttikuvan taakse on joku aikalainen käsin kirjoittanut seuraavan tekstin: Mikkelin Nuorisojuhlilla v.1920 - 14.-17.8. Kuva on saatu käyttöömme Kangasniemellä asuneen Amanda Svalan valokuva-albumista. Kuvauspaikka on siis sama kuin edellisessä kuvassa.

Lähikuva Mikkelin tuomiokirkon pohjoissivun ikkunaosasta - kuvattu 25.7.2009 (S&J).


Mikkelin tuomiokirkko kuvattuna tässä sateisena sunnuntaina 25.7.2009 pohjoispuoleltaan.

(Mikkelin seurakuntayhtymä, nettisivut 21.10.2009): Mikkelin kaupungin asukkaat saivat oman kirkon 1800-luvun lopulla. Josef Stenbäck suunnitteli rakennuksen uusgoottilaiseen tyyliin. Kaupunkiseurakunnan kirkko valmistui vuonna 1897 ja piispa G. Johansson vihki pyhätön adventtisunnuntaina.
Kirkko sijoitettiin Ristimäelle. Paikka oli ollut aiemmin täysin toisenlaisessa käytössä. Ristimäellä harjoitteli 1800-luvulla tarkk'ampujapataljoona. Lisäksi siellä oli siesu eli putka. Monet tahot olivat mukana rakennushankkeessa. Mikkelin kaupunki lahjoitti seurakunnalle kirkon tontin ja antoi vielä rahaakin kuoppien tasoitukseen. Myös kirkon esineistöstä suuri osa on saatu lahjoituksena.

Mikkelin tuomiokirkko sijaitsee Hallituskadun länsipäässä, kirkon edessä kulkee Ristimäenkatu. Mikkelin taidemuseo sijaitsee vasemmalla näkyvässä harmaassa kivitalossa. Kuvattu 25.7.2009 (S&J). Tornin korkeus on 64 metriä.

Mikkelin tuomiokirkko kuvattuna Urheilupuistosta keskiviikkona 26.5.2010 (S&J).


Mikkelin tuomiokirkko talviaikaan - molemmat kuvattu 15.2.2015 (S&J).


Mikkelin tuomiokirkko kuvattuna eteläpuolen puistoalueeltaan - 12.8.2015 (S&J).

Mikkelin tuomiokirkon torniyksityiskohtia - 12.8.2015 (S&J).


Mikkelin tuomiokirkko kuvattuna Hallituskadun suunnasta - 12.8.2015 (S&J).

Nämä kaksi kuvaa Mikkelin tuomikirkosta ovat päivämäärältä 11.9.2009 (S&J).

(Mikkelin seurakuntayhtymä, nettisivut 21.10.2009): Kaupunkiseurakunnan kirkko suunniteltiin kaukonäköisesti tulevien sukupolvien tarpeita ajatellen. Kaupungin 2863 asukkaalle rakennettiin 1400 istuinpaikan pyhättö, joten tilaa oli runsaasti. Seisomapaikkoineen kirkkosaliin ja lehtereille laskettiin mahtuvan 2100 ihmistä. Nykyisessä kirkossa on 1200 istumapaikkaa.
Kirkossa oli tekniikkaa alusta pitäen. Sähkövalot asennettiin jo vuonna 1901. Kaukolämpöä ei silloin kuitenkaan vielä tunnettu ja kirkossa oli oma pannuhuone. Lämmitys hoitui ns. kalorifeerijärjestelmällä eli kuumennetulla ilmalla.
Kirkko oli seurakunnan ainoa toimipiste. Jumalanpalvelukset pidettiin aluksi kello 12. Kerran kuukaudessa oli ruotsinkielinen jumalanpalvelus ja silloin suomenkielinen alkoi jo aamuyhdeksältä. Seurakunnan ensimmäisen vakinaisen kirkkoherran J.W. Wallinheimon esityksestä jumalanpalvelusaika muutettiin kello kymmeneksi vuodesta 1909 alkaen.
Vuonna 1945 Viipurin hiippakunta siirtyi Mikkeliin. Piispanistuimen myötä kaupungin kirkosta tuli tuomiokirkko ja kirkko muokattiin arvonsa mukaiseen asuun 1950-luvulla. Kirkkosalin ilme muuttui täysin funkkisarkkitehti Martti Välikankaan käsittelyssä. Puinen saarnastuoli purettiin ja tilalle tuli pelkistettyä tyyliä.
Hiippakunnan ykköskirkon tunnuksiksi Antti Salmenlinna suunnitteli Paavali Juustenia ja Mikael Agricolaa sekä Pyhää Mikaelia esittävät lasimaalaukset. Piispoja esittävä maalaus liittää rakennuksen Viipurin hiippakunnan perintöön. Seinästä seinään ulottunut alttarikaide poistettiin ja tilalle tuli puoliympyrän muotoinen kaide. Uudet 51-äänikertaiset urut rakensi Kangasalan urkutehdas. B.A. Thulén näyttävä urkufasadi jäi kuitenkin ennalleen. Kirkkoon rakennettiin tilava länsipäätyä kiertävä sakasti entisen eteläpuolella sijainneen pienen tilalle.

(Mikkelin seurakuntayhtymä, nettisivut 21.10.2009): Viimeisin peruskorjaus tehtiin 1983-84. Kirkkosali maalattiin arkkitehti Jari Reposen suunnitelmien mukaan eloisin ja vaalein värein sekä puukuvioita korostaen. Penkkien istumakulmaa muutettiin ja lattia sai klinkkeripäällysteen. Suurin muutos tapahtui alakerrassa. Vanhasta pannuhuoneesta tehtiin krypta pienempiä kaste- ja vihkitoimituksia sekä muita kokoontumisia varten. Kryptan viereen rakennettiin pieni kahvio. Alakerran suunnittelusta vastasi mikkeliläinen Yrjö Brotkin. Kirkkotekstiilit ovat Marja Mannisen käsialaa.
Tuomiokirkon kello siirtyi euroaikaan vuonna 1989. Frankfurtista tuleva signaali pitää sveitsiläisen Patek Philippen sähkökellon oikeassa ajassa. Kellotaulun pyörittäjämoottorit toimitti ruotsalainen Westerstrand & Söner. Alkuperäinen koneisto oli myös Ruotsista, se oli G.V. Linderothin tuotantoa. Satavuotiaat Ristimäenkadulle laskeutuvat portaat uusittiin vuonna 1997.

Mikkelin tuomiokirkossa 12.8.2015:

1.

Sisäkuva Mikkelin tuomiokirkosta - kaikki tämän kuvaruudun otokset: 12.8.2015 (S&J).

2.

3.

4. 5.

6.

7.

8.

9.

Mikkelin tuomiokirkko keväällä 2018:

1.

Mikkelin tuomiokirkko - kaikki tämän kuvaruudun otokset: 6.5.2018 (S&J).

2.

3.

Tuomiokirkkoa ympäröivä Ristimäenpuisto:

B) Johannes Takasen vuosien 1920-22 aikana tekemä "Sankaripatsas 1918 sodan kaatuneille" tuomiokirkon eteläpuoleisessa puistossa. Kuvattu 12.8.2015 (S&J).


Johannes Takasen veistos "Epätoivo" (1929) tuomiokirkon eteläpuolella Ristimäenpuistossa liki Otto Mannisen katua - 12.8.2015 (S&J).

C) Ilmakuva Mikkelistä vuoden 1985 tietämiltä (Mikkelin kaupungin pr-julkaisu). Tuomiokirkko keskeisellä paikalla.

Mikkelin sivulle #2.

Alkusivulle takaisin.