Mikkelin tuomiokirkko maamerkkinä Hallituskadun päässä: A) Tuomiokirkko Hallituskadin länsipäässä - Mikonkadun risteysalue, oikealla Savonseutu. Kuvapostikortti iänikuinen.

B) Mikkelin taidemuseo * Ristimäenkadun ja Hallituskadun kulmaus: Hallituskadun ja Ristimäenkadun risteyksessä, aivan Mikkelin tuomiokirkon edustalla, toimi Mikkelin taidemuseo. (Mikkelin taidemuseo, nettisivut 21.10.2009): Mikkelin taidemuseo aloitti toimintansa vuonna 1970 Johannes Haapasalon museo-nimisenä. Vuonna 1976, museon saatua lahjoituksena Martti Airion taidekokoelman, nimi muutettiin Mikkelin taidemuseoksi. Etelä-Savon aluetaidemuseoksi se nimitettiin 1981. Taidemuseo toimii arkkitehti Armas Rankan suunnittelemassa ns. graniittitalossa vuodelta 1912. (Museot Mikkelissä-nettisivut, 21.10.2009): Vuonna 1973 Mikkelin kaupunki osti Graniittitalon. Samana vuonna kaupunki sai toisen erittäin arvokkaan taidekokoelman testamenttina helsinkiläiseltä taiteenkerääjältä, lehtori Martti Airiolta. Martti Airion kokoelmaan kuului mm. 111 taideteosta, itämaisia mattoja ja runsaasti antiikkihuonekaluja ja muuta esineistöä. Lahjoituksen vastaanottaminen vaati koko taidemuseon uudelleenjärjestelyn. Johannes Haapasalon taidemuseosta tuli Mikkelin taidemuseo 1.1. 1976 alkaen, ja seuraavan vuoden tammikuussa Martti Airion taidekoti avattiin museon pysyvänä näyttelynä. Taidemuseolla on hallussaan myös Mikkelin kaupungin taidekokoelma, jonka teokset on sijoitettu kaupungin toimitiloihin. Taidemuseossa on näyttelyitä nykyisin kahdessa kerroksessa. Yläkerrassa on pysyvänä näytteillä Johannes Haapasalon kokoelma ja alakerrassa Martti Airion taidekoti. Vaihtuvia näyttelyitä on museossa on järjestetty vuodesta 1972 lähtien. Mikkelin taidemuseo tarjoaa monipuolisia kuvataidepalveluja Etelä-Savossa. Se tutkii, dokumentoi ja esittelee mm. eteläsavolaista kuvataidetta, painopistealueista yksi on suomalaisen kuvitustaiteen esitteleminen ja kerääminen. Mikkelin taidemuseo Hallituskadulta kuvattuna 2.5.2010 (S&J). Kadun päässä tuomiokirkko. Sama näkymä kuin edellä - Mikkelin taidemuseo Hallituskadulta - kuvattuna nyt 12.8.2015 (S&J). Ristimäenkadulla - Mikkelin taidemuseo - kuvattuna talviasussa 15.2.2015 (S&J). Mikkelin taidemuseo * molemmat kuvat otettu 6.5.2018 (S&J). Ristimäenkatua nyt Savilahdenkadulta tuomiokirkon suuntaan - 17.11.2018 (S&J).

Päämaja - ja viereinen Päämajakahvila: C) Ristimäenkadun ja Vuorikadun risteyksessä, aivan varsinaisen Päämajan (= koulun) läheisyydessä sijaitsee tämä Päämajakahvila (Pekka Sippo) - kuvattu 11.9.2009 (S&J). Päämajakahvila * rakennuksen sisäpihanäkymä - kuvattu 11.9.2009 (S&J). Ristimäentien ja Vuorikadun kulmassa rakennus, jossa Päämajakahvila toiminut (ei enää kuvaushetkellä) - 17.11.2018 (S&J). Sodanaikainen pääkaupunki: Ylipäällikkö Mannerheim saapui Mikkeliin joulukuussa vuonna 1939 Talvisodan alettua. Jo aiemmin oli päätetty sodanaikaisen päämajan sijoittamisesta tänne. Mikkeli sijaitsi riittävän lähellä Helsinkiä, mutta riittävän kaukana Kannaksen taistelurintamista. Sitä ei uhannut myöskään mahdollinen hyökkäys mereltä. Keskustassa sijaitsevan Naisvuoren kallion uumeniin voitiin louhia viestintäkeskus. Talvisodan alettua Mannerheim majoittautui Seurahuoneelle, samaan huoneeseen, mikä oli hänellä käytössään jo Vapaussodan aikana vuonna 1918. Visiitti Seurahuoneella jäi lyhyeksi Neuvostoliiton alettua Mikkelin pommitukset tammikuussa 1940. Seurahuoneen tuhouduttua ylipäällikkö siirtyi kaupungin ulkopuolelle Otavan kansanopistolle (nykyisin Otavan opisto). Mannerheimillä oli käytössään opiston kivisestä päärakennuksesta pieni oppilasasunto. Täältä ylipäällikkömme joukkoineen johti Talvisodan taisteluja. Muistona tästä ajasta on Otavan opiston pihalla muistokivi. Turvallisuussyistä Mannerheimilla oli käytössään myös lähellä sijainneen Otavan Sahan toimitusjohtajan koti. Rakennuksen seinässä oleva pieni laatta muistuttaa arvovieraan vierailusta. Talvisodan aikana Mannerheim ehti siirtyä pommitusten vuoksi vielä kolmannen kerran, nyt Juvan Kuosmalan kylässä sijaitsevaan Inkilän kartanoon. Jatkosodan aikana Mannerheim johti taisteluja Mikkelin keskuskansakoululta, joka oli otettu puolustusvoimien käyttöön. Lähes neljän vuoden ajan koulurakennukseen sijoitettu päämaja oli Mannerheimin käytössä, osin vielä Marskin ollessa tasavallan presidenttinä. Mannerheim asui itse lähellä koulua kauppaneuvos David Pulkkisen talossa. Nykyisin rakennuksessa toimii Mikkelin taidemuseo. Marsalkka nähtiin usein kävelevän korttelin matkan majapaikastaan päämajaan. Hän oli muutenkin yleinen näky Mikkelin kaduilla. Nyt Mannerheimin näkee tallustelevan Mikkelin torilla, tosin patsaaksi jähmettyneenä. Jatkosodan loppupuolella oletettiin, että Mikkeliä jälleen pommitettaisiin. Tämän johdosta Mannerheim muutti keväällä 1944 kaupungin ulkopuolella sijaitsevaan Sairilan kartanoon. Päämajan ohella Mikkeliin sijoitettiin useita puolustusvoimien osastoja. Armeijan hallussa oli monia julkisia rakennuksia. Suurimmillaan päämajan ja sen alaisiin yksikköihin kuului noin 2500 henkilöä. Se oli paljon 11 000 asukkaan Mikkelissä. Jatkosodan päätyttyä syyskuussa vuonna 1944 päämaja jatkoi yhä toimintaansa Mikkelissä. Rauhan pysyvyyteen suhtauduttiin pessimistisesti. Vasta heinäkuussa vuonna 1945 päämajan viimeiset osastot poistuivat kaupungista. 1. 2. 3. Kuvat #1-3: Mannerheimin Päämajana toiminut koulurakennus kuvattuna 17.11.2018 (S&J). SA-kuvat: Kenraalieversti Falkenhorst sotamarsalkan vieraana. Mikkeli, Lokki 1941.09.22. SA-kuvat: Saksalainen kenraali Jodl - marskille antamassa rautaristin ritariristiä. Mikkeli, Lokki 4.9.1941. Mannerheimin Päämajana toiminut keskuskansakoulurakennus kuvattuna n. 77 vuotta myöhemmin edellisiin sota-ajan kuviin verrattuna (17.11.2018 * S&J). Sama Mikkelin koulurakennus piha-alueineen ajalta, jolloin siihen ei kukaan vielä ollut liittämässä "päämaja"-yhteyksiä.

Viestikeskus Lokki: D) Päämajakoulua kulmittain Vuorikadun toisella puolella - Naisvuoren kallion syövereissä sijaitsee Viestikeskus Lokki, yleisölle avoin sota-ajan viestintäkeskusmuseo. Molemmat kuvat otettu 17.11.2018 (S&J).