Haukivuori ~ liitettiin Mikkelin kaupunkiin 1.1.2007 E) Haukivuoren taajaman keskustassa sijaitseva Osuuspankki kuvattuna 12.12.2010 (S&J). Haukivuoren rautatieasema nousi keväällä 2014 suomen puhutuimmaksi asemaksi. VR ilmoitti tuolloin, etteivät Savonjunat enää 10.8.2014 jälkeen tule pysähtymään lainkaan Haukivuoren asemalla. Ilmoitus sai aikaiseksi paikallisen kansanliikkeen, jolloin asemalle järjestettiin protestitapahtumia. Asemalle, makasiinien seinille ja laiturialueelle ilmestyi kantaaottavia julisteita ja taideteoksia yhteistä asiaa ajamaan. Kuva: 23.7.2014 (S&J). (Liikenne- ja viestintäministeriö, 6.6.2014): Junaliikenne Haukivuoren asemalle lopetetaan. Liikenne- ja viestintäministeriö on antanut VR-Yhtymä Oy:lle luvan lopettaa velvoiteliikenne Haukivuoren juna-asemalle. Velvoiteliikenteen junat pysähtyvät asemalla viimeisen kerran 10.8.2014. VR-Yhtymä on aiemmin päättänyt lopettaa oman liikenteensä Haukivuorelle 10.8.2014. Haukivuorella pysähtyy yhteensä 12 junavuoroa, joista kaksi kuuluu velvoiteliikenteen piiriin (klo 8.34 ja 5.32 vuorot). Aseman kokonaismatkustajamäärä vuodessa on ollut alle 15 000, josta velvoiteliikenteen junissa kulkeneiden määrä on ollut reilusti alle 500 matkustajaa vuodessa. Velvoiteliikenne on sellaista liikennettä, jonka liikenne- ja viestintäministeriö velvoittaa VR-Yhtymän ajamaan omalla kustannuksellaan. Velvoiteliikenne perustuu ministeriön ja VR-Yhtymän väliseen henkilöjunaliikenteen yksinoikeutta koskevaan käyttöoikeussopimukseen - erityisasiantuntija, yksikön päällikkö Tero Jokilehto. Haukivuoren asemalla on hiljaista, pysähtelevät junat eivät häiritse - kuvattu 14.10.2015 (S&J).

Haukivuoren kirkolla: B) Tämä Haukivuoren kirkontornista otettu kuva on peräisin Suomenmaa - VI. Mikkelin lääni-kirjasta (1924). (Lauri Lempinen, sähköposti 17.7.2012): Haukivuoren pappila sijaitsi vajaan kilometrin päässä kirkolta Kyyveden rannalla, ylempänä olevassa kuvassa kauimpana näkyvä valkoinen rakennus. Pappilakäytössä rakennus on ollut ehkä 1970-80-luvulle saakka. Myöhemmin se on ollut Eläkeliiton omistuksessa Haukiranta-nimisenä loma- ja kurssikeskuksena, nykyistä käyttöä en tiedä. (Wikipedia, tammikuu 2010):Haukivuori oli Etelä-Savossa sijainnut Suomen kunta. Kunnassa asui vuonna 2006 noin 2 300 ihmistä, ja sen pinta-ala oli 505,11 km², josta 108,07 km² oli vesistöjä. Väestötiheys oli noin 5,8 asukasta/km². Haukivuoren kunta liitettiin Mikkelin kaupunkiin 1. tammikuuta 2007. Kunnan halki kulkee Savon rata. Rautatieasema sijaitsee keskustaajamassa eli Asemankylässä. Tiilikirkko (V. Larkas, 1951). Kunnan alueella on Puulan latvajärvi Kyyvesi. Luonnonkaunis Saksalanharju on tiettävästi Euroopan suurin drumliinityyppinen harju. Nykälänkosket on maineikas kalastuspaikka Koskentiloineen. Kesäisin järjestetään Rajasuolla suolentopallon mestaruuskisat. Tämä Haukivuoren kirkkoa esittävä kuva on vuoden 1924 kirjasta 'Suomenmaa'. Tämä puukirkko paloi v.1949. (Wikipedia, tammikuu 2010):Haukivuori on ollut asutettuna keskiajan lopulta lähtien. 1570-luvulla kylä oli Suur-Savon vauraimpia, ja siksi Haukivuorta ehdotettiinkin uuden Haukivuori-Pieksämäen seurakunnan pääpaikkakunnaksi ja -kirkonkyläksi. Keskus sijoitettiin kuitenkin nykyiseen Pieksämäkeen, sillä Haukivuori oli pitäjään nähden syrjässä. Vuonna 1873 Haukivuori erotettiin kokonaan itsenäiseksi kunnaksi. Haukivuoren tiilikirkko kuvattuna kahdesti 12.12.2010 (S&J). (Wikipedia, tammikuu 2010):Haukivuoren puukirkko rakennettiin 1790-luvulla, mutta kirkko paloi sähkövian takia vuonna 1949. Uusi Veikko Larkaksen suunnittelema tiilikirkko valmistui vuonna 1951. Uuden kirkon katolla oleva risti hitsattiin väärinpäin kiinni, mutta jälkeenpäin tämä virhe korjattiin. Haukivuoren kunnan hallinto siirrettiin 1950-luvun alussa kirkolta Asemankylälle. Näinä aikoina Haukivuoren väkiluku oli suurimmillaan eli noin 5 600 asukasta. Haukivuoren kunta lakkautettiin itsenäisenä kuntana ja liitettiin osaksi Mikkelin kaupunkia 2007. Haukivuoren kirkon kellotapuli kuvattuna kahdesti 12.12.2010 (S&J). (Wikipedia, tammikuu 2010):Haukivuoren KYLIÄ: Asemankylä, Kantala, Kirkonkylä, Nykälä, Häkkilä, Pitkäaho, Moilala, Pohjalahti, Tervalahti, Tuliniemi ja Taipale. Asemankylällä on kaikkien kunnan peruspalveluiden ohella muun muassa kaksi ruokakauppaa, pankki, postipiste, apteekki, seurakuntatalo, kone-/urheilu-/koru-/kelloliike, ravintoloita, kukkakauppa, parturi-kampaamoita jne. Hauki-Halli tarjoaa monipuoliset liikuntamahdollisuudet lentopallosta punttisaliin. Nykälässä toimii ala-aste ja kesäisin kauppa ja kyläbaari. Kantalassa toimi ala-aste lukuvuoteen 2006-07 asti. Rautatieasema ja kyläkauppa on lakkautettu jo aiemmin. Entisen Haukivuoren alueella toimii Aseman koulu. Nykälän koulu lakkautettiin 2009 ja Kantalan koulu lakkautettiin 2007. Yläkoulu ja lukio sijaitsevat Asemankylällä samassa koulurakennuksessa. Haukivuoren lukio on hallinnollisesti Mikkelin lyseon lukion sivutoimipiste. Haukivuoren asemalta on junayhteydet Kouvolan ja Pieksämäen suuntiin. Pika- ja InterCity-junat pysähtyvät kumpaankiin suuntaan noin viisi kertaa vuorokaudessa. PÄIVITYS: Junat eivät pysähdy Haukivuoren asemalla enää 10.8.2014 jälkeen: Näkymä Haukivuoren hautausmaalta 12.12.2010 (S&J) - lyhyt joulukuisen päivän sinisen valon hetki. Haukivuoren kirkkomaan viereinen ilmeisesti srk:n rakennus 12.12.2010 (S&J). (Lauri Lempinen, sähköposti 5.5.2012): Löysin aivan yllättäen mielenkiintoisia valokuvasivuja eri puolilta Suomea. Haukivuoren kirkonseutua esittelevissä kuvissa on kuva "Kirkon vierellä sijaitseva rakennus, ilmeisesti seurakunnan". Rakennuksen nykyistä käyttöä en tiedä, mutta 1950-luvulla, jolloin kotini oli Haukivuoren pappilassa, kyseinen rakennus oli Haukivuoren kunnantoimisto. Lauri Lempinen, Kristiinankaupunki.

C) Näkymiä Haukivuoren kylänraitilta: Hummeri(n)kujalla - taustalla rautatieasema - kuvattu 12.12.2010 (S&J). (Jaana Sirén, 5.2.2017):"Jep, kyllä minäkin olen lapsuuteni Hummerinkujalla asunut. Edellinen kyltti taisi mennä muistaakseni rikki, ja kun uusi tuli niin siitä oli jäänyt n-kirjain pois." (Jarkko Häkkinen, 5.2.2017):"Nimensä Hummeri(n)kuja sai kauppias Mooses Tuukkaselta 1900-luvun alkuvuosikymmenillä. Tuukkanen omisti radan viereisen Karvannon tilan maa-alueineen, johon nykyinen Hummerinkujakin kuului. Alueella asui torppari Oskari Svensk, joka oli nostanut Tuukkasta vastaan oikeusjutun saadakseen luvan tehdä tien suoraan torpaltaan Asemankylään. Asiasta suivaantuneena oli Tuukkanen todennut Olkoon se sitten Hummerinkuja.". Baari Hummeripoika Hummerikujalla - kuvattu 12.12.2010 (S&J). (Arja Pajusalo, 5.2.2017): "Haukivuoren historian kirjan mukaan (nykyisestä Alic-ravintorakennuksesta): Rakennuksen piirsi aikoinaan Haukivuoren Sahalla työskennellyt idearikas rakennusmestari Anton Pokki. Väisäsen pariskunta rakennutti talon 1934. Väisäsen kaupan aikoina rakennuksessa oli kauppa, posti, kahvila ja matkustajakoti. Heidän poikansa lopetti elintarvikekaupan 1960-luvulla, mutta jatkoi rakennuksen toisessa päässä rauta- ja maatalouskauppaa vuoteen 1969. Hämäläiset jatkoivat kaupanpitämistä 80-luvulle asti. Itse muistan kaupan 50 ja 60-luvun vaihteessa, kun kesämökkiläisinä kävimme siellä ostoksilla. Toivottavasti jollain olisi valokuvaa vanhasta rakennuksesta?" (Paula Kääriäinen, 5.2.2017): "Tuossa rakennuksessa oli ennen Alicia joskus sellasia liikkeitä kun Hot Pub ja Kahvila Riihikukko. Ami aloitti tuossa rakennuksessa aikanaan grillitoiminnan ja sitten siinä on ollut ainakin vaatekauppa. Siihen aikaan sisäänkäynti oli kutakuinkin tuossa Ravintola Alic-kyltin alapuolella." (Satu Väisänen, 5.2.2017): "Joo, Väisäsen kauppa ja 80-luvulla oli vaatekauppa. Olikohan Säästötalo tai joku sinne päin." Seitsemän kuvaa Haukivuoren keskustaajamasta kuvattuna 12.12.2010 (S&J). Kuvissa lähinnä Haukivuoren Osuuspankin rakennus ja vastapäinen ravintola 'Alic'.

D) Haukivuoren rautatieasemalla: Juna etelästä lähestyy Haukivuoren asemaa 10.3.2006 (S&J).. Nämä kolme kuvaa Haukivuoren rautatieasemalta ovat kuvatut InterCity71-junasta - sunnuntaina 13.6.2010 Mikkelistä lähtö 10.58 Pieksämäen suuntaan (kuvat: S&J). Haukivuoren asema kuvattuna 12.12.2010 (S&J). Haukivuoren asema kuvattuna 12.12.2010 (S&J). Junat pysähtyivät kuvaushetkellä edelleen Haukivuorella, mutta asemarakennus ei ollut enää käytössä. Haukivuoren aseman ratapihaa kuvattuna eri suuntiin 12.12.2010 (S&J). Haukivuoren asema kuvattuna vähemmän nähdyltä puoleltaan 12.12.2010 (S&J). Haukivuoren asema kuvattuna 12.12.2010 (S&J). Junat eivät pysähdy Haukivuoren asemalla enää 10.8.2014 jälkeen: Junapysähdysten loppuminen Haukivuoren asemalla oli edessä 10.8.2014 - päätös herätti paikallisissa tunteita odotetusti - kaikki kuvattu 23.7.2014 (S&J). Haukivuoren asema, kun matkustajajunat vielä viimeisiä kertojaan pysähtyivät asemalla - molemmat kuvattu 23.7.2014 (S&J). Haukivuoren aseman ratapihaa pohjoiseen - kuvattu 23.7.2014 (S&J). 1. Haukivuoren asema kuvattuna 14.10.2015 (S&J). 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. 10. Haukivuoren asemalla * Kuvat # 1-10 kaikki otettu 14.10.2015 (S&J). Haukivuoren ratapihalla lokakuussa 2015: 1. Haukivuoren ratapihalla 14.10.2015 (S&J). 2. 3. 4. 5. 2010-luvun alussa Haukivuorta junalla ohittaessani tällä sivuraiteella seisseessä puutavaralastissa olleessa venäläisessä tavarajunassa oli syttynyt tulipalo. Matkustajajuna joutui seisomaan kauan ratapihan reunalla. 6. 7. 8. Haukivuoren ratapihalla * Kuvat # 1-8 kaikki otettu 14.10.2015 (S&J). Teemu Sirkiä kuvasi Haukivuoren ohiajettavan rautatieaseman 29.7.2018 (kiitos - käyttölupa 2018-8-A). Haukivuoren Puutavara Oy:n Haukivuoren saha (junaliikennettä): Haukivuoren Puutavara Oy:n Haukivuoren sahan saapuvan puutavaran pihaa talvella 1924 tai 1925. Itse saha on kuvaajan eteläpuolella. Haukivuoren asemalta sahalle johtaneella pistoraiteella näkyy pitkä vaunujono saapuvan tukkikuorman kanssa. Kiitos Eljas Pölhölle tästä kuvasta. Haukivuoren Puutavara Oy:n Haukivuoren saha idästä kuvattuna vuonna 1924 tai 1925. Kuvassa näkyy kappale lautatarhalle johtavaa raiteistoa ja useita työntövaunuja. Kiitos Eljas Pölhölle tästä kuvasta.

Tasoristeys Haukivuoren ja Kantalan välillä: E) Tämän kuvaruudun otokset ovat puomein ja äänivaroituslaittein varustetulta tasoristeykseltä Haukivuoren ja entisen Kantalan aseman väliltä (Tervalahdesta muutama kilometri pohjoiseen). Kaikki kuvat otettu 12.12.2010 (S&J).

Entinen (Haukivuoren) Kantalan asema ja ympäristö: F) Kantalan entinen asemarakennus. Kuvattu 12.12.2010 (S&J). Kantalan asema perustettiin v.1889 Haukivuoren ja Virtasalmen välisen tien risteykseen (Kantalan kylään). Asemarakennusta laajennettiin kahdella ikkuna-akselilla v.1928. Haukivuoren aseman tavoin myös Kantalan aseman tiilikatto vaihdettiin peltiseksi vuonna 1998. Kantalan asema oli lähin asema Virtasalmen kirkolta, joten se palveli paikallisen väestön lisäksi myös naapuripitäjäläisiä. Kantalan kylä ja asemanseutu jäi sivuun pääteistä 1960-luvulla rakennetun kantatien valmistuttua. Asema muutettiin miehittämättömäksi 1969 ja henkilöliikenne lopetettiin 1983. Tavaraliikennettä riitti vuoteen 2000 asti. Kauko-ohjattu liikennepaikka suljettiin 2001 - sivuraiteetkin purettiin. Asemarakennus siirtyi Senaatti-kiinteistöille ja edelleen myyntiin vuonna 2007. Aika on sittemmin ajanut asemasta pysähtymättä ohi. Kantalan entinen asemarakennus. Kaikki kuvattu 12.12.2010 (S&J). Teemu Sirkiä kuvasi Kantalan riutuvan asemarakennuksen 28.7.2018 (kiitos - käyttölupa 2018-8-A). Satunnainen tavarajuna ohittaa Kantalan entisen aseman 12.12.2010 (S&J): Tavarajuna ohittaa Kantalan entisen aseman 12.12.2010 (S&J). Joulukuisen päivän lyhyen valonajan pehmeät värit. Tilaisuus on ohi, yleisö voi poistua - Kantalan asema 12.12.2010 (S&J). Kantalan aseman lähiympäristön rakennuksia: Mielenkiintoisia rakennuksia Kantalan asemanseudulta - 12.12.2010 (S&J).