A) Urheilupuisto, Mikkeli (Urski) Urski avattiin vuonna 1916 ~ "Siellä pikkupojat uittelivat kaarnalaivojaan keväisin." (8.6.2017): Mikkelin paikallisottelussa yli 2000 katsojaa ~ MP-MiPK 2-1 (Kakkonen) ~ 8.6.2017 (S&J). Tämän kuvan on ottanut Gustaf Broman vuonna 1899. Etualan vetinen hiekkakuoppa on nykyisen Urheilupuiston paikka. Kirjassa MP:n tarina 1929-79 (Raimo Tuomi) muistelee Urho Lehtonen, joka Eero-veljensä kanssa oli Mikkelin jalkapallon merkittävimpiä varhaisvaikuttajia seuraavasti: "Mikkelin Urheilupuistossa pidettiin ensimmäiset urheilukilpailut v.1917 - Suomen lyseoiden urheilijain mestaruuskisat. Luonnontilassaan ennen sitä Urheilupuisto oli vain syvä kuoppa, jossa keväällä olisi voinut vaikka veneellä soudella. Lumien sulamisvedet valuivat monesta lähistön paikasta tuohon monttuun. Siellä pikkupojat uittelivat kaarnalaivojaan keväisin." Urheilupuistossa koululaisia pelaamassa jalkapalloa 1950-luvulla. Takana Ristimäenpuisto ja Tuomiokirkko, oikealla Ristimäenkadun rakennuksia ja Naisvuoren torni. Tuntematon kuvaaja. Mikkelin Urheilupuisto Albin Aaltosen kuvaamana 80-luvulta. Kuvassa näkyy urheilukentän pohjoisosa ja takana pääkatsomo. Taustalla tyttölyseo ja ammattikoulu. Urheilupuisto ja Hänninauta. Oikealla Savilahden kaupunginosaa. Mustavalkea postikortti. Lahjoittanut Räihän Kirjakauppa, Mikkeli. Valokuva Keijo Kääriäinen (Finna.fi). Mikkelin urheilupuisto eli Urski on Mikkelin keskustassa sijaitseva urheilu- ja lähiliikuntapaikka. Urheilupuisto avattiin vuonna 1916. Urski on (2009) Mikkelin Palloilijoiden (2.div) ja Mikkelin Kissojen (3. div) kotikenttä (S&J ~ 25.7.2009). Urheilupuiston yleisökapasiteetti on 7 000 katsojaa. Urskin yleisöennätys on 6 678 katsojaa, jotka seurasivat Veikkausliigan ottelua Mikkelin Palloilijat – Tampereen Palloveikot 16. toukokuuta 1993. Urheilupuistossa on pelattu myös yksi Suomen jalkapallomaajoukkueen A-maaottelu, 0–0 tasapeli Tanskaa vastaan 29. elokuuta 1979. Kyseistä ottelua seurasi 4 900 katsojaa. Urheilupuiston katsomo on rakennettu vuonna 1959 - mitään radikaaleja uudistuksia siihen ei olla sen koommin tehty (S&J ~ 25.7.2009). Yleisurheilun Suomen mestaruuskilpailut, Kalevan kisat, on järjestetty Urheilupuistossa kaksi kertaa: 1961 ja 1993 (S&J ~ 25.7.2009). Jääpallon vuoden 1967 ja vuoden 1975 maailmanmestaruuskisojen otteluja pelattiin myös Urheilupuistossa. Nämä katsojat olivat tulleet sadesäässäkin seuraamaan 3. divisioonan ottelua Mikkelin Kissat-Simpeleen Urheilijat lauantaina 25.7.2009 (S&J).

B) Katettu pääkatsomo Mikkelin Urheilupuistossa etusuoran varrella riittää vain kentän eteläpuoliskolle. Kattamattoman pohjoissivun ja katetun pääkatsomon väliin jää tämä aukkokohta (kuva: S&J ~ 25.7.2009). Katetun pääkatsomon takaa löytyvät myyntikioskit. Mikkelin jalkapalloilun suurina aikoina 60- ja 70-luvuilla, kun sekä MP että MiPK (yhdessä ja erikseen) kolkuttelivat SM-sarjan mitalisijoja, nämä katsojien taukotilat olivat auttamattoman ahtaita. Nykyiset katsojamäärät mahtuvat hyvinkin jonottamaan sulassa sovussa tässä kongissa (S&J ~ 25.7.2009). Tämä kuva kertoo virkistysalueiden ahtaudesta hyvin - kun kourallinen katsojia saa jo paikat melkein tukkoon, miten on käy (ja on käynyt) esimerkiksi 6000 katsojan kanssa? Tämä kuva on 10.6.2010 pelatusta 3. divisioonan ottelusta MiKi-SavU (S&J).

C) Näkymä pääkatsomosta pohjoispuolen kenttäpäätyyn (S&J ~ 25.7.2009). Mikkelin Urheilupuisto on ulkoiselta olemukseltaan hyvinkin viihtyisä ~ kenttähän sijaitsee kuopassa ja pensasistutukset reunustavat kauniisti kaarrepenkkoja. Jos tälle kentälle tulisi joskus Mikkelin uuden jalkapallobuumin myötä tarvetta rakentaa lisää istumakatsomoita, projekti olisi helppo toteuttaa juuri valmiiden penkereiden avulla. Jos katsomoita haluttaisiin vielä nostaa maanpinnan yläpuolisillekin osille, katsomokapasiteetti nousisi helposti vielä moninkertaiseksi. Kieltämällä Urskin pääkatsomon liepeillä leijuu jonkinlainen ruususen unen tunnelma, katettu katsomo-osa uinuu kuin 50-lukulaisessa kuosissaan, tuntuu kuin mitään kasvojenkohotusta ei olisi tehty vuosikymmeniin. Herttaisen pienimuotoista ja elegantisti vanhentunutta, mutta jos vielä kerran Veikkausliigaan ja eurokentille mennään, muutakin tarvitaan kuin uudet siniset (tai punaiset) muovikuppi-istuimet. Pohjoispäädyssä tikittää myös tämä taivaallinen pelikello eli Mikkelin Tuomiokirkon kellotorni antaa Urskille oman persoonallisen leimansa (S&J ~ 25.7.2009). Tämä ilmeisesti Mikkelin Kissojen vannoutunut kannattajajuniori seurasi peliä MiKi-Siu 25.7.2009 etusuoran avokatsomon yläaidalta (S&J). Pääkatsomopuolen vaihtoaitio tarjoaa jonkinlaisen sateensuojan pelivuoroaan odotteleville vaihtomiehille ja joukkueiden valmennusjohdolle (25.7.2009).

D) Mikkelin Urheilupuiston kaupungin keskustan puoleisessa koilliskulmauksessa sijaitsee tämä mikkeliläisen yleisurheilijan ja olympiavoittajan Eero Lehtosen patsas (S&J ~ 25.7.2009). Urskin takasuoran puoleinen katsomo on muuten viihtyisä (poutasäällä), mutta kuten kuvasta näkyy, istumapaikat sijaitsevat onnettoman kaukana jalkapallokentän sivurajalta (S&J ~ 25.7.2009). Aurinkokatsomon takaa löytyy myös kiipeilytorni ja kaksi trampoliinipaikkaa (S&J ~ 25.7.2009). Urheilupuiston keskustan puoleisella koilliskulmalla sijaitsee tämä aito funkis-tyylinen lipunmyyntirakennus, joka muistaakseni aikoinaan jo meinattiin purkaa, mutta pelastui viime hetkellä suojelukohteeksi - hieno päätös (S&J ~ 25.7.2009).

1. E) Kaikki tämän kuvaruudun kuvat Urskista eli Mikkelin Urheilupuistosta ovat sunnuntai-illalta 2.5.2010 (S&J): Ykköseen nousseen MP:n kotiottelu FC PoPa:a vastaan. MP hävisi 0-2. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. 10. 11. 12. 13. 14. 15.

F) Mikkelin Urheilupuiston pääkatsomon eteläpuolella sijaitsee tämä vanhempi puurakennus, jonka alkuperästä olisi mukava saada lisätietoja. Kuvattu 25.7.2010 (S&J). Nykyinenkin käyttötarkoitus tämän kirjoittajalle epäselvä. (Irma Vahvaselkä, sähköposti 30.8.2015): "Kyseinen puutalo oli aikoinaan asuintalo, virkatalo, jossa asuivat kaupunginjohtaja Ensio Häyrinen (höyryhäyrysen isä), kaupunginsihteeri Antti Ahvenainen sekä nuorisosihteeri Siven perheineen. Nykyistä käyttöä en tiedä. Asuin Mikkelissä 1947-1967." Mikkelin urheilupuisto on maisemaolosuhteiltaan yksi maamme viihtyisimmistä. Kenttä avattiin käyttöön jo 1916 ja pääkatsomo valmistui 1959. Valitettavasti aika on katsomotiloista ajanut pahasti ohi - en tiedä, onko kyseessä museoviraston suojelukohdeprojekti, vai miksi aikakone on pääsuoran katsomo- ja huoltoratkaisuissa täydellisesti pysähtynyt. Tämä kuva on 3.divisioonan paikallisderbystä Mikkelin Kissat-Savilahden Urheilijat (2-0). Ottelu pelattiin torstaina 10.6.2010 (S&J). Urskilla alkamassa Ykkösen ottelu MP-FC Espoo 2-0 (25.7.2010 ~ S&J).

G) Urskilla alkamassa sunnuntaina 17.7.2011 (klo 18.30) 2. divisioonan ottelu MP-Pallohonka. Ykkösen vierailu oli siis jäänyt yhden kauden visiitiksi. Katsomot vielä tyhjillään (S&J). Sitten edellisen vierailuni pääsuoran katsomoista oli purettu keskimmäinen osa liian huonokuntoisena jo kokonaan pois. Onhan tämä vain valmisteleva toimenpide uuden etusuoran mittaisen katetun katsomon rakentamiselle (S&J)? Mikkeliläisveteraanilta kysyttiin - mitä vuosien varrella ovat rankkasateella tehneet ne katsojat, jotka eivät ole mahtuneet todella pienikokoiseen pääkatsomoon. Vastaus oli lakoninen: He ovat kastuneet. Mikkelissä on jalkapalloperinteitä. Nykyajan pojanviikareita on vaikea saada enää pihapeleihin tietokonepeliensä ääreltä, mutta Urskin Mikonkadun viereisellä kaistaleella kuitenkin tätäkin perinnettä vielä vaalitaan (su 17.7.2011 ~ S&J). Kaikki tämän kuvaruudun otokset: 17.7.2011 * Urheilupuistossa MP-Pallohonka (Kakkonen) (S&J).

Mikkelin Urheilupuiston ympäristöä: H) Vilhonkadun ja Mikonkadun kulmatalo - kuvattu 2.5.2010 (S&J). Mikonkadun varren puut varjostavat laskevaa aurinkoa Urskin katsomoihin - kuvattu 2.5.2010 (S&J).