Otavankatu (keskustan päästä lähiympäristöä) (sivu #13) (Svala & Joutsi * viimeisimmät lisäykset: 11.12.2024)

Mikkelin sivulle #14.

Puistokadun ja Otto Mannisen kadun risteys:

A) Mielenkiintoinen puutalokortteli Otto Mannisen kadun kulmilla - kuvattu 2.5.2010 (S&J) .

Puistokadun ja Otto Mannisen kadun risteyksen puutalon yksityiskohta - 12.8.2015 (S&J).


Puistokadun ja Otto Mannisen kadun risteyksen puurakennusryhmän sisäpiha-alueelta löytyy monenlaisia opiskeluun liittyviä toimintapaikkoja - 12.8.2015 (S&J).

Edellä olevat kaikki kuvat otettu 12.8.2015 (S&J). Otavankatu alkaa tämän kuvaruudun kohdealueen luota (Urheilupuiston nurkalta) lounaaseen.


Jalankulkijoita Otto Mannisen kadun ja Puistokadun kulmauksen lähettyvillä - 25.8.2012 (S&J).

Otto Mannisen kadun puutaloja kuvattuna tuomiokirkon puistosta. Puistokadun kulma kuvasta vähän vasemmalle - 12.8.2015 (S&J).

Kioski-kahvio Marski Otavankadun koillispäässä Urheilupuiston kulmalla:

B) Kioski-kahvio Marski Otavankadun koillispäässä Urheilupuiston kulmilla - kuvattu 25.8.2012 (S&J).

Mikkelin maalaiskunnan (maaseurakunnan) vanha kirkko vuodelta 1817:

C) Mikkelin maaseurakunnan kirkko (1817, Matti Salonen) oli kesällä 2012 remontin kourissa - kuvattu 25.8.2012 (S&J).

Tässä postikorttikuvassa näkyy Mikkelin silloisen maalaiskunnan v.1817 valmistunut kirkko - oikealla kellotapuli.

Kirjan Entisajan Mikkeli - kaupungin vaiheita 1838-1917 (Erkki Kuujo - 1971) mukaan Mikkelin seurakunta rakensi vuonna 1754 nykyisen Kirkkopuiston paikalle uuden puukirkon. Entinen kirkko oli rappeutunut, mutta purettiin kuitenkin vasta v. 1776.
Uusi puukirkko paloi kivijalkaan salamaniskusta 7.8.1806. Kansa uskoi salamaniskun olleen olleen jumalan rangaistus siitä, että Mikkeliin majoitettu sotaväki oli alkanut pitää kirkossa tanssiaisia urkujen säestyksellä.
Uuden kirkon paikaksi valittiin Heinolan ja Kangasniemen maanteiden yhtymäkohta Kaukolan torpan maille. Kirkko kohosi kuulun kirkonrakentajan Matti Salosen johdolla Suomen intendenttikonttorin (Charles Bassi) piirustusten pohjalta ja valmistui vuoden 1817 aikana. Mainittakoon, että samaisen Matti Salosen johdolla oli jo vuosien 1811-14 valmistunut Mikkelistä 50 km länteen Kangasniemelle lähes identtisen näköinen puukirkko tapuleineen.

Sisänäkymä Mikkelin maalaiskunnan v.1817 valmistuneesta kirkosta (Matti Salonen). Alttaritaulu, joka kuvaa Kristusta ristillä, on Amalie Lundahlin tekemä jäljennös kuulun ranskalaisen Proudhonin Louvressa säilytettävästä 'Jeesusta ristillä' esittävästä maalauksesta. Kirkon ensimmäinen, Helsingin Ulrika Eleonoran kirkosta peräisin oleva, alttaritaulu siirrettiin 1800-luvun lopulla Anttolan kirkkoon, jonka sakastissa se edelleen on tallessa.

Mikkelin maaseurakunnan kirkko kuvattuna nykyaikana - tiedot kuvaajasta puuttuvat.
Charles Bassin piirustusten mukaan tehty kirkko (Matti Salonen) valmistui vuonna 1817. Seurakuntalaiset halusivat entisen kaltaisen kirkon korkeaa tornia lukuunottamatta, koska sen ilmeisesti pelättiin taas vetävän salamoita puoleensa. Entinen kirkkohan oli palanut vuonna 1806 salamaniskusta. Kirkon katto tervattiin ja seinät maalattiin punamullalla vuonna 1822.
Vuosina 1872-1879 kirkko korjattiin perusteellisesti. Tässä yhteydessä siihen hankittiin B. A. Thulén valmistamat urut vuonna 1873. Kattomaalaukset kirkkoon on tehnyt arkkitehti A. Salmenlinna ja kuori-ikkunoiden lasimaalaukset arkkitehti Rafael Blomstedt. Mikkelin maaseurakunnan kirkkorakennukseen mahtuu noin 2000 henkeä.

Pekka Lähteenkorva lähetti 27.9.2011 mielenkiintoisen lisätiedon tähän Mikkelin maaseurakunnan kirkon kuvaruudun yhteyteen:
Ehdottaisin yhtä täydennystä. UKK ja Sylvi Kekkonen menivät naimisiin huhtikuussa 1926. Paikka oli Mikkelin maaseurakunnan kirkko. Tätä asiaa ei kekkostutkimuksissa kerrota, mutta se on ihan mainitsemisen arvoinen. Voisipa joku turistikin olla kiinnostunut tästä pikkutiedosta. Hyvää syksyä toivottaen, Pekka Lähteenkorva.


Mikkelin maaseurakunnan kirkko remontissa - kuvattu 25.8.2012:

1.

Kaikki kuvat #1-9 remontinalaisesta Mikkelin maaseurakunnan kirkosta (1817, Matti Salonen) kuvattu 25.8.2012 (S&J).

2.

3.

4.

5.

6.

7.

8.

9.


Mikkelin maaseurakunnan kirkko kuvattuna heinäkuussa 2018 (Google Maps).

Mikkelin maalaiskunnan entinen kunnantalo Mikkelin maaseurakunnan kirkon vieressä:

D) Mikkelin maaseurakunnan kirkon läheisyydessä sijaitsee Mikkelin maalaiskunnan entinen kunnantalo. Rakennus oli kuvaushetkellä Mikkelin kaupungin virastokäytössä. Rakennuksen ja kirkon väliin on rakennettu uusi moderni seurakuntatalo. Rakennuksessa on muisteltu sodan jälkeen toimineen kansanhuollon. Rippikoulua on rakennuksen tiloissa myös maalaiskunnan aikoihin käyty. Kuvattu 25.8.2012 (S&J).

(Soini Honkanen, 13.6.2020): "Kun kunnallinen itsehallinto astui voimaan, kunnantupa rakennettiin kirkon tontille. Sitten, kai 50-luvulla tuli eteen lohkominen. Epäselvyyttä syntyi siitä, miten arvokas olisi kirkon osuus ja mitä kunnan osuus. Kyllä se jako kuitenkin syntyi."

(Juhani Alanen, 14.6.2020): "Olin tuossa talossa yli kymmenen vuotta töissä Mikkelin mlkn kunnanjohtajana, kunnes osaliitoksen -85 jälkeen muutettiin Rantakylään. Nykyiseen Rantakylätaloon. Talo on ent. Pitäjänntupa kunnallishallinnon alkuajoista. Siinä ollut kunnanjälkeen monenlaista julkishallinnon toimintaa mm. Maakuntaliitto. Työhuoneestani ikkunasta näkyi kaunis kirkkotapuli. Hieno kulttuurillinen paikka! Hyviä muistoja."

E) Mikkelin kulttuurihistoriallinen Suur-Savon museo

Mikkelin Suur-Savon museo (kuva: Timo Kilpeläinen - kirjassa Suomen museot - osa VIII - Savo). Suur-Savon museo tutkii Mikkelin ja Mikkelin seudun historiaa. Museo myös kerää ja tallentaa samaan aihepiiriin liittyviä esineitä ja valokuvia. Museo perustettiin Mikkeliin jo 1910-luvulla. Ensimmäinen näyttely pidettiin v.1912, mutta jouduttiin sulkemaan aiottua aikaisemmin tilavaikeuksien takia.
Laantuneen museoinnostuksen herättämiseksi perustettiin Mikkelissä v. 1929 Suur-Savon museoyhdistys. jonka puuhanaisena toimi maaherran puoliso Aino Pulkkinen. Museo oli saanut toimitilat Porrassalmenkatu 26:sta vuoden 1930 alusta, mutta museo joutui luovuttamaan osan tiloista evakoille vuonna 1941. Kyseiset tilat menetettiin lopullisesti v.1947.
Museo sai kesällä 1960 käyttöönsä manttaalikunnan omistaman viljamakasiinin läheltä maaseurakunnan kirkkoa. Kyseinen kivirakennus on yhä museon päärakennus ja näyttelytoiminta on keskitetty sinne. Museossa on n. 8000 luetteloitua esinettä - kuvakokoelmissa on n. 10000 paperikuvaa ja n. 24000 negatiivia.

Museon kolmannessa kerroksessa olevaa esineistöä. Etualalla Mikkelin ensimmäinen polkupyörä 1880-luvulta. Lähde sama kuin edellä.


Mikkelin kulttuurihistoriallinen Suur-Savon museo kuvattuna syyskuussa 2019 (Google Maps).

F) Otavankatua Kirjalan kohdilla.

Otavankatu Kirjalan kohdalla 50-luvulla - kuvasi Mauri Toiviainen. Vierellä Sariolankatu.

Mikkelin lentokentän alueella:

G) Tämä kuva on kirjasta Mikkeli (1971 * kuva: Teuvo K. Karjalainen). Alkuperäinen kuvateksti: "Purjekoneita on kesäisin päivittäin kaupungin yllä. Lentoharrastus on lisääntynyt viime vuosina voimakkaasti."


1.

Parakkimaisuudessaan aika vaatimattoman oloinen Mikkelin lentoasemarakennus - kaikki kuvat #1-7: 17.5.2019 (S&J).

2. 3.

4.

(Wikipedia, 2019): Mikkelin lentoasema sijaitsee Mikkelissä noin kolme kilometriä kaupungin keskustasta länteen. Lentoasemaa ylläpitää Mikkelin kaupunki. European Executive Express lensi lokakuuhun 2005 asti arkipäivisin yhden edestakaisen lennon Helsingistä Mikkeliin, mutta nykyisin Mikkeliin ei ole säännöllistä kaupallista ilmakuljetusta. Suomen Ilmavoimat käyttävät Mikkelin lentoasemaa aktiivisesti miehistönkuljetuslentojen operoimiseksi. Erityisesti kesäisin lentoasemalla on kuitenkin vilkasta purjelento-, harrastuslento- sekä laskuvarjohyppytoimintaa.
Lentoaseman kiitotie (11/29) on 1 702 metriä pitkä. Kiitotie 11 on varustettu myös ILS-mittarilaskeutumisjärjestelmällä.
Historia: Lentokentän suunnittelu aloitettiin vuonna 1932, ja lentokenttä rakennettiin 1930-luvun puolivälissä. Ensimmäinen lentokone laskeutui kentälle vuonna 1936. Lentoasema peruskorjattiin vuosina 1986–1987 kohonneiden matkustajamäärien takia, mutta 1990-luvulla lentoaseman käyttö laski huomattavasti ja Finnair lopetti lennot Mikkeliin vuonna 2000. Liikennöitsijänä toimi 1990-luvulla muun muassa Air Botnia.
Lentoyhtiöt ja kohteet: Nykyisin puolustusvoimat operoi Mikkelin lentoasemalle säännöllisesti. Mikkelin lentoasema palvelee myös tilauslentoja, HOSP-operaatioita, ja lentokoulutusorganisaatioita. Vuonna 2017 Lentokoulu Pirkanmaa Oy aloitti lentokoulutustoiminnan Mikkelin lentoasemalla.

5.

6. 7.

Kaikki kuvat #1-7: Mikkelin lentokentällä ~ 17.5.2019 (S&J).

Mikkelin sivulle #14.

Mikkelin sivustomme hakemistoon.