Mikkelin satamahistoriikkia: A) Näkymä Mikkelin satama-alueelle kaupungin yltä kuvattuna (Naisvuorelta?) - kuva kirjasta Entisajan Mikkeli, jonka antamiin tietoihin tämän kuvaruudun tiedot suureksi osaksi perustuvat (Erkki Kuujo, 1971). Saimaan kanavan avauduttua liikenteelle v.1856 näytti aluksi siltä, että Mikkeli jää ko. lystistä kokonaan syrjään. Höyrylaivakeskukseksi Viipuri-yhteyksin oli nousemassa Savonlinna Wilkas-laivallaan. Liikennöinnin Mikkeliin esti Siikasalmen silta, jonka kansi oli höyrylaivaliikenteelle liian matala. Ensimmäinen höyrylaiva Mikkeliin asti saapui 13.7.1864 - kyseessä oli juuri Savonlinnan ylpeys Wilkas. Saman vuoden syysmarkkinoille saapui Lappeenrannasta Pääsky-laiva (Wilkkaan ohella). Ensimmäinen Mikkeliin hankittu höyrylaiva rahti- ja matkustajaliikenteeseen oli Uralin tienoon Permissä valmistetun 10 hevosvoimainen siipihöyrylaiva nimeltään Punsch, joka Mikkelissä sai uudeksi nimekseen Mikko (1865). Ongelmallisella Juurisalmen siltakohdalla väylää levennettiin v.1891 ja paikalle saatiin uusi kääntösilta. Jatkuvasti laivaliikennettä Mikkeliin kuitenkin haittasi se epäkohta, että väylä oli matalampi kuin Saimaan kanava (2,7m). Mikkelin höyrylaivaosakeyhtiö alkoi toimintansa ja laivoja alkoi tulla lisää: Pontus ja Saima(a) (Pylkkäsen veljekset). Vilkastuneen laivaliikenteen takia Mikkelin laivalaitureita alettiin kunnostaa ja laajentaa remonttitöillä vuosina 1871 ja 1878. Kaupungin huomattavimmat kauppiaat rakensivat satamaan omat tavaramakasiininsa. Matkustajia varten satamaan valmistui v. 1912 paviljonki, jossa satamakonttorin lisäksi sijaitsi odotus- ja ravintolahuone. Tässä postikortissa näkymä Mikkelin satamaan ajalta, jolloin laiturissa seisoo kaksi rahti- ja matkustajahöyrylaivaa - laivojen nimet eivät valitettavasti erotu millään keinoin. Etuoikealla rannassa olevan soutuveneen kokkaan sen sijaan on tekstattu komeasti nimi Laine. Mikkelin satamamestareina toimivat alkuaikoina seuraavat merikarhut: 1879-1884 A.Himanen, 1884-1916 O.V.Hokkanen ja vuodesta 1916 eteenpäin G.E.Urnberg. Oma tullihuone Mikkelin satamaan valmistui v. 1878 - ensimmäinen tullinhoitaja oli V.Lindstedt. Hän ei puhunut kuin ruotsia, jolloin monet tullasivat ulkomaantavaransa jo Viipurissa. Oma pakkahuone Mikkeliin valmistui v.1891. Tässä kuvassa komeilee Varkaudessa v. 1874 valmistunut Sorea-laiva. Mikkelin ensimmäisistä höyrylaivoista Saima(a) oli myyty Laatokalle, Pontus pysyi Halla-yhtiölle myytynä Saimaan vesillä kuitenkin (Halla VIII-nimisenä mukana vielä jatkosodan jälkeenkin), Mikko myytiin v.1873 hinaajaksi Porvooseen, missä se oli saanut nimekseen Sven Dufva. Mikkeliin perustettiin uusi höyrylaivayhtiö (St.Michels ångbåts aktiebolag), jonka osakkaina olivat mm. kauppiaat Pekka Kiuru, C.F.Pöndinen ja David Pulkkinen sekä kirjanpitäjä A. Hoffström. Uusi yhtiö tilasi Varkaudesta v. 1874 matkustajalaivan Sorea (78 jalkaa pitkä, 12 jalkaa leveä ja 4 jalkaa syvässä kulkeva). Siinä oli jopa kaksi salonkia ja neljä hyttiä. Hinaajaksi hankittiin Toimi. Yhtiö oli vaikeuksissa, kun 1870-luvun lopussa tullut uusi asetus vaati yli 75 jalkaa pitkille laivoille erikoiskoulutetun päällystön ja muitakin lisärasituksia. Yhtiön kaikki valitukset hylättiin ja puolileikillään yhtiössä harkittiin laivan perästä katkaistavaksi liikapituudet pois ja laivan nimeksi vaihdettaisiin Hirmu. Laiva todellakin myöhemmin lyhennettiin sopiviin mittoihin, mutta keskeltä. Hinaaja Toimi päätettiin myydä vuoden 1882 paikkeilla, tilalle ostettiin toiseksi matkustajalaivaksi Leporello, joka oli Soreaa pidempi ja kulki nopeammin. Leporello myytiin v.1891 Heinäveden Höyryvenhe Oy:lle. Yhtiövaihdoksin Soreakin myytiin v. 1905 lappeenrantalaisen Lauri Cederhvarfin omistukseen. Mikkelin matkustajalaivamarkkinoiden näkyvimmäksi hahmoksi alkoi nousta vuodesta 1897 alkaen kauppias A.Westerholm. Kuopiosta ostettiin matkustajahöyry Ansio, jossa oli paikat 110 matkustajalle. Seuraavaan Saimaa-laivaan mahtui jo 240 laivaa ja vanha tuttu Sorea-laivakin oli välillä taas Westerholmin käytössä tutuissa laitureissa. Westerholmilla oli myös rahtilaiva Martha, joka toi tavaraa Viipurista ja Pietarista. Westerholmin laivatoiminta ajautui kuitenkin pian väistämättä konkurssiin ja Mikkelin laivaliikenteen ykkösnimeksi nousi lemiläinen laivuri Aatu Karhu, joka vuodesta 1900 alkaen liikennöi Mikkelin ja Lappeenrannan väliä nopealla Louhi-laivallaan. Mikkeliläiset pienet omat alukset Huvila ja Ilma kuljettelivat kaupunkilaisia lähiseudun huviloihin. Rahtiliikennettä oli harjoittanut myös kauppias Carl Pöndinen puulaivallaan Siivo. Se käytti konevoiman lisänä purjeapua. Siivo kulki pääasiassa Mikkeli-Pietari-linjaa, mutta piipahteli myös Helsingissä ja Tallinnassa. Pöndisen toinen rahtilaiva oli Varkaudessa tehty Elli, sittemmin vielä Tapio ja Helvi. Rahtilaivaliikennettä harjoitti myös kauppias David Pulkkinen, jolla oli ainakin neljä laivaa: v.1887 Mikkelissä valmistettu puinen Tyyne, Suomenlahdella tuhoutunut Voitto, Varkaudessa v.1904 valmistettu Mikkeli ja Savo. Mikkelin kauppiaat perustivat v. 1905 Höyrylaiva O.Y. Voiman, joka osti Viipurista rahtilaiva Voiman. Se kulki väliä Mikkeli-Lauritsala-Viipuri-Pietari. Länsi-Savo julkaisi 11.9.2014 palstallaan "Vanhat kuvat" (Risto Vahvaselän kokoelmasta) 1950-luvun näkymän Mikkelin ratapihalle. Uskomaton yksityiskohta: KAMELI kuvassa mukana ratapihalla! .

B) Mikkelin sataman nykyaikaa: 1. Mikkelin satama-alue sijaitsee heti etelä-pohjoissuunnassa sijaitsevan rautatieaseman ja sen ratapihan itäpuolella - makasiinirivistön takana. Kuvattu 5.11.2018 (S&J). 2. Mikkelin kaupunkikuvaan tulossa historian suurin muutos (Kotimaa, 4.10.2018): Savon radan vetäminen torin ja satamaan väliin erotti kaksi alkuperäistä elementtiä toisistaan yli 100 vuodeksi. 2020-luvulla ne yhdistyvät ja Satamalahden ympärille nousee satakunta kerrostaloa. Mikkelissä viimeistellään parhaillaan osayleiskaavaa satamaan ympäristöön. Ideoita Satamalahden ympäristön suunnitteluun haettiin suunnittelukilpailulla, joka päättyi vuonna 2013. Niiden pohjalta on valmisteltu osayleiskaava, joka on tarkoitus saada kaupunginvaltuuston päätettäväksi kesällä 2019. Mikkelin Satamalahdelle tulee uusien asemakaavojen kautta lähes 300 000 kerrosneliötä rakennusoikeutta. Se tarkoittaa noin sataa kerrostaloa ja kotia jopa 5 000 asukkaalle. – Kyse on aika radikaalista ja nopeasti tapahtuvasta muutoksesta. Se mikä on tapahtunut tähän asti 150 vuodessa, tehdään nyt 15 vuodessa, jos ajatellaan Mikkelin kaupungin näkymää viitostieltä käsin, Mikkelin kaavoituspäällikkö Ilkka Tarkkanen sanoo. Mikkelin keskustan suuntaviivat vedettiin perustamisen aikoihin 1838. Kaupungin ruutukaavan hahmotteli aikansa tunnettu arkkitehti Carl Ludvig Engel, joka oli merkittävässä roolissa myös Helsingin suunnittelussa. – Kyllä tästä tulee suurin muutos Mikkelin perustamisen jälkeen, kaavoituspäällikkö Ilkka Tarkkanen myöntää. 3. Valkoinen iso ravintolalaiva taustalla nimeltään Toivo. (Ravintolalaiva Toivo, 2018): "Toivon historia ulottuu 1800-luvulle. Sen esikuvan, fregatti Toivon rakennutti oululainen kauppaneuvos J.W. Snellman vuosina 1869-1871. Snellmanin kauppahuoneen omistuksessa esikuvafregatti Toivo teki useita pitkiä merimatkoja maailman eri kolkkiin. Vuonna 1888 alus myytiin norjalaiselle laivanvarustajalle, ja se upposi myöhemmin merimatkalla 1890-luvulla. Mikkelissä nykyisin olevan Ravintolalaiva Toivon elämä alkoi vuonna 1908 aluksi hiekan ja viljan kuljetuksessa. Vuonna 2001 laiva myytiin Ouluun, jossa se muunnettiin Fregatti Toivo esikuvanaan teatteri- ja ravintolalaivakäyttöön. Makeaan veteen Ravintolalaiva Toivo tutustui ensimmäisen kerran marraskuussa 2007, jolloin se lipui Saimaan kanavaa pitkin Mikkelin satamaan ." Benthe Lone Bönnerup * 17.5.2019 (S&J). Hesburger * sijaitsee rautatien itäpuolella Vilhonkadun sillan, Ratakadun ja Laiturikadun silmukassa, liikenneympyrän (Suuri spiraali) välittömässä läheisyydessä - 5.11.2018 (S&J).

C) Mikkelin satamassa 5.11.2018: 1. Kaikki tämän kuvaruudun kuvat #1-25: 5.11.2018 (S&J). 2. 3. (Ravintolalaiva Toivo, 2018): "Toivon historia ulottuu 1800-luvulle. Sen esikuvan, fregatti Toivon rakennutti oululainen kauppaneuvos J.W. Snellman vuosina 1869-1871. Snellmanin kauppahuoneen omistuksessa esikuvafregatti Toivo teki useita pitkiä merimatkoja maailman eri kolkkiin. Vuonna 1888 alus myytiin norjalaiselle laivanvarustajalle, ja se upposi myöhemmin merimatkalla 1890-luvulla. Mikkelissä nykyisin olevan Ravintolalaiva Toivon elämä alkoi vuonna 1908 aluksi hiekan ja viljan kuljetuksessa. Vuonna 2001 laiva myytiin Ouluun, jossa se muunnettiin Fregatti Toivo esikuvanaan teatteri- ja ravintolalaivakäyttöön. Makeaan veteen Ravintolalaiva Toivo tutustui ensimmäisen kerran marraskuussa 2007, jolloin se lipui Saimaan kanavaa pitkin Mikkelin satamaan ." 4. 5. Hyry ja M/S Preesens. 6. Merikotka ja Hyry. 7. Heikki Peuranen ja Merikotka. 8. Heikki Peuranen ja vieruskaveri - proomu Enea ("eväskontti"). S/S Heikki Peuranen on suomalaisomistuksessa oleva vuonna 1897 Viipurissa rakennettu teräs- ja rautarunkoinen höyryalus. Se palveli Kronstadtin laivastotukikohdassa tunnuksella P 25 vuoteen 1917, jolloin se joutui Suomen valtiolle. Valtio myi aluksen edelleen Enso-Gutzeit Oy:lle, joka käytti sitä vuoteen 1968 saakka hinaajana Saimaalla. Tämän jälkeen alus myytiin yksityiselle huvialukseksi. S/S Heikki Peuranen on merkitty Suomen perinnelaivarekisteriin ja se on museaalisesti arvokas pienalus. Aluksen rinnalla kulkee myös niin kutsuttu eväskontti, halkoja kuljettava proomu Enea. 25. kesäkuuta 2005 alus sai pohjakosketuksen Peuhkurinsaaren länsipuolella Puumalan kunnan alueella ja upposi osittain. Kaikki laivalla olijat siirrettiin lähistöllä olleisiin huviveneisiin, ja alus nostettiin joitakin viikkoja myöhemmin.[ Kevättalvella 2010 Heikki Peuranen upposi toistamiseen. Mikkelin satamassa talvehtinut laiva upposi osittain jäihin. Tarkkaa syytä uppoamiseen ei tiedetä (Wikipedia, 2018). 9. Tornator.I. 10. Tornator I. (Mikkelin Urheilusukeltajat ry, 2018): "Yhdistys on perustettu vuonna 1970 ja nykyään se on yli 220 jäsenen sukellusseura. Tarjoamme jäsenillemme mahdollisuuden sekä virkistyssukelluksen että tekniikkasukelluksen harrastamiseen. Sukellustukialuksemme Tornator 1 on vanha linjahinaaja, joka on rakennettu Varkaudessa vuonna 1905. ”Wanhan Rouvan” strategiset mitat ovat pituus 22,95 m, leveys 4,95 m, syväys 2,10 m ja paino 64 t. Aluksessa on majoitustilat 20 hengelle, keittiö kaasuhellalla/uunilla, wc, kaksi jääkaappia, tilava puulämmitteinen sauna ja ilmahuolto. Varustukseen kuuluu myös kumivene Suzumar 15 hv moottorilla pieniin siirtymisiin. Alusta kuljettaa Scania 11DSI-8 kone." 11. Benthe Lone Bönnerup. 12. Lola3. 13. Muusa ja Lola3. 14. Muusa ja Lola3. 15. Saimaa. 16. Mikkelin Urho. 17. Kiasma II. 18. Vasemmalla Hila (Savonlinna). 19. 20. 21. 22. 23. Mikkelin satama-aluetta vanhassa kuvapostikortissa. 24. Cafe Citikka * Isoäidin jäätelötehdas. 25. Kuvat #1-25: kaikki kuvattu 5.11.2018 Mikkelin satamassa (S&J).

D) Mikkelin satamassa 17.5.2019: 1. S/s Olli Mikkelin satamassa 17.5.2019 (S&J) * Kaikki tämän kuvaruudun kuvat #1-13: 17.5.2019 (S&J). S/S Olli on höyrylaiva, joka on rakennettu vuonna 1920 Lehtoniemen konepajalla hinaajaksi Lauttauskalusto Osakeyhtiölle. Vuonna 1947 alus myytiin Kymi osakeyhtiölle, joka kunnostuksen jälkeen siirsi laivan Mikkeliin hinaamaan niputuslauttoja. Kymi osakeyhtiö luopui höyryhinaajien käytöstä 1960-luvulla ja S/S Olli myytiin yksityisomistukseen. Yksityisomistukseen siirryttyään laiva koki täydellisen muodonmuutoksen ja hinaaja muutettiin matkustajalaivaksi: peräkannelle rakennettiin erillinen saunahytti ja koko alus katettiin erillisellä kesäkatoksella. Hinaaja-ajan musta väri vaihtui kokovalkoiseen (Wikipedia, 2019). 2. 3. 4. 5. Heikki Peuranen ja vieruskaveri - proomu Enea ("eväskontti"). 6. 7. 8. Mikkelin satamakahvila ja Cafe Citikka (Isoäidin jäätelötehdas). 9. 10. 11. Cafe & Bistro Citikka * Satamaburger (hiiligrilli). 12. 13. Kaikki tämän kuvaruudun kuvat #1-13 Mikkelin satama-alueelta: 17.5.2019 (S&J).

E) Ratapihan itäreunalta * ent. tullikamari (nyk. Kannustalo): E) Tullikamari 1929-41. Tämä otos Mikkelin rautatieaseman ratapiha-alueelta on otettu Mikkelin Keskussairaalan ikkunasta 23.8.2009 (S&J). Aseman ratapihan itäpuolella sijaitseva entinen tullikamari - nykyisin Kannustalo - kuvattuna 5.11.2018 (S&J). Pakkahuone / tullikamari * kuvattuna syksyllä 2006 (PE). Uusi tullikamari 1929: Vanha pakkahuone purettiin uuden tullikamarirakennuksen tieltä vuonna 1929. Kaksikerroksisen tiilirakennuksen suunnitteli kaupungininsinööri Heikki Kuokkanen. Tiilirakennus tehtiin ”kovaan pohjaan saakka” lyödylle paaluperustukselle ja se valmistui joulukuussa 1929. Rakennuksen ensimmäisessä kerroksessa oli eteinen, josta oli kulku tullaushuoneeseen ja portaaseen. Tullaushuoneesta oli yhteys tiilirakennuksen puolella olevaan lämpimään varastohuoneeseen ja kylmään hirsirakenteiseen makasiiniin. Toisessa kerroksessa oli eteisen lisäksi viisi huonetta: toimisto, tullinhoitajan huone, laboratorio, pakettihuone ja päivystäjän huone. Ensimmäisen kerroksen tilojen yhteydessä mainittu hirsinen makasiini, joka oli kiinni tiilirakennuksessa, herättää kysymyksiä. Vuoden 1929 kunnalliskertomuksessa on kaksi hiukan eri käsityksen antavaa mainintaa. Toisessa yhteydessä todetaan, että ” pakkahuoneen yhteyteen rakennettiin punaisista tiilistä uusi kaksikerroksinen tullikamari ”. Toisaalla todetaan yksiselitteisesti, että ” pakkahuone purettiin ja tilalle rakennettiin uusi 2.kerroksinen rakennus, jossa nykyään on sekä tullikamari että pakkahuone ”. Uuden makasiinin mitoitus ei täsmää vanhan pakkahuoneen mittoihin, joten on luultavaa, että Polónin suunnittelema vanha pakkahuone purettiin kokonaisuudes- saan ja uusi hirsimakasiini tehtiin uuden tiilirakennuksen rakentamisen yh- teydessä. Rakennustyötä hidasti kivijalan korkeuteen liittyvä ongelma: lokakuussa 1889 todettiin, että kivijalka ei ollut kuin muutaman tuuman maanpinnan yläpuolella. Svanströmin mukaan ongelma aiheutui siitä, että rautatien ratavalli oli tehty korkeammaksi kuin oli ollut alun perin tarkoitus ja maanpinta pakkahuoneen ympärillä olisi noussut kivijalan tekemisen jälkeen. Svanström joutui lopulta korottamaan pakkahuoneen kivijalkaa. Tarkastuspöytäkirja ei tarkkaan ilmoita, missä vaiheessa rakennuksen hirsirunko tällöin oli. Joka tapauksessa lattiavuoliaiset olivat jo paikalla ja seinähirsiäkin, koska niiden todettiin olevan ”märkiä osaksi harmaaksi muuttuneita petäjähirsiä 7 tuumaa latvasta ja nyt ottavat hometta sekä seiniin että nurkkiin...” Tullikamarin laajennus ja uusi varasto 1940-1941: Talvisodan ensimmäisissä Mikkeliin kohdistetuissa pommituksissa 5.1.1940 sai sataman tullirakennus osuman ja sen puinen varasto-osa tuhoutui täysin. Myös kivisen tullirakennuksen vesijohto- ja lämmityslaitteisto kärsi vaurioita. Välirauhan aikana tullirakennus korjattiin ja samalla laajennettiin 4,5 metriä etelään päin. Laajennettuun osaan sijoitettiin satamatoimiston tilat. Myös uusi 27 metriä pitkä betoniseinäinen varasto rakennettiin. Suunnitelmat oli laatinut arkkitehti Kauko A. Tuominen (varaston suunnitelman päiväys 16.10.1940). (julkaisusta Mikkelin satama-alueen, Mannerheimintien ja rautatiealueen rakennushistoriaa (2018). Pakkahuone / tullikamari (Kannustalo) * kuvattuna kahdesti 11.2.2019 (S&J). .