Mikkelin satamahistoriikkia:

A)
Näkymä Mikkelin satama-alueelle kaupungin yltä kuvattuna (Naisvuorelta?) - kuva kirjasta Entisajan Mikkeli, jonka antamiin tietoihin tämän kuvaruudun tiedot suureksi osaksi perustuvat (Erkki Kuujo, 1971).
Saimaan kanavan avauduttua liikenteelle v.1856 näytti aluksi siltä, että Mikkeli jää ko. lystistä kokonaan syrjään. Höyrylaivakeskukseksi Viipuri-yhteyksin oli nousemassa Savonlinna Wilkas-laivallaan. Liikennöinnin Mikkeliin esti Siikasalmen silta, jonka kansi oli höyrylaivaliikenteelle liian matala.
Ensimmäinen höyrylaiva Mikkeliin asti saapui 13.7.1864 - kyseessä oli juuri Savonlinnan ylpeys Wilkas. Saman vuoden syysmarkkinoille saapui Lappeenrannasta Pääsky-laiva (Wilkkaan ohella).
Ensimmäinen Mikkeliin hankittu höyrylaiva rahti- ja matkustajaliikenteeseen oli Uralin tienoon Permissä valmistetun 10 hevosvoimainen siipihöyrylaiva nimeltään Punsch, joka Mikkelissä sai uudeksi nimekseen Mikko (1865).
Ongelmallisella Juurisalmen siltakohdalla väylää levennettiin v.1891 ja paikalle saatiin uusi kääntösilta. Jatkuvasti laivaliikennettä Mikkeliin kuitenkin haittasi se epäkohta, että väylä oli matalampi kuin Saimaan kanava (2,7m).
Mikkelin höyrylaivaosakeyhtiö alkoi toimintansa ja laivoja alkoi tulla lisää: Pontus ja Saima(a) (Pylkkäsen veljekset).
Vilkastuneen laivaliikenteen takia Mikkelin laivalaitureita alettiin kunnostaa ja laajentaa remonttitöillä vuosina 1871 ja 1878. Kaupungin huomattavimmat kauppiaat rakensivat satamaan omat tavaramakasiininsa. Matkustajia varten satamaan valmistui v. 1912 paviljonki, jossa satamakonttorin lisäksi sijaitsi odotus- ja ravintolahuone.

Tässä postikortissa näkymä Mikkelin satamaan ajalta, jolloin laiturissa seisoo kaksi rahti- ja matkustajahöyrylaivaa - laivojen nimet eivät valitettavasti erotu millään keinoin. Etuoikealla rannassa olevan soutuveneen kokkaan sen sijaan on tekstattu komeasti nimi Laine.
Mikkelin satamamestareina toimivat alkuaikoina seuraavat merikarhut: 1879-1884 A.Himanen, 1884-1916 O.V.Hokkanen ja vuodesta 1916 eteenpäin G.E.Urnberg.
Oma tullihuone Mikkelin satamaan valmistui v. 1878 - ensimmäinen tullinhoitaja oli V.Lindstedt. Hän ei puhunut kuin ruotsia, jolloin monet tullasivat ulkomaantavaransa jo Viipurissa. Oma pakkahuone Mikkeliin valmistui v.1891.

Tässä kuvassa komeilee Varkaudessa v. 1874 valmistunut Sorea-laiva.
Mikkelin ensimmäisistä höyrylaivoista Saima(a) oli myyty Laatokalle, Pontus pysyi Halla-yhtiölle myytynä Saimaan vesillä kuitenkin (Halla VIII-nimisenä mukana vielä jatkosodan jälkeenkin), Mikko myytiin v.1873 hinaajaksi Porvooseen, missä se oli saanut nimekseen Sven Dufva.
Mikkeliin perustettiin uusi höyrylaivayhtiö (St.Michels ångbåts aktiebolag), jonka osakkaina olivat mm. kauppiaat Pekka Kiuru, C.F.Pöndinen ja David Pulkkinen sekä kirjanpitäjä A. Hoffström.
Uusi yhtiö tilasi Varkaudesta v. 1874 matkustajalaivan Sorea (78 jalkaa pitkä, 12 jalkaa leveä ja 4 jalkaa syvässä kulkeva). Siinä oli jopa kaksi salonkia ja neljä hyttiä. Hinaajaksi hankittiin Toimi.
Yhtiö oli vaikeuksissa, kun 1870-luvun lopussa tullut uusi asetus vaati yli 75 jalkaa pitkille laivoille erikoiskoulutetun päällystön ja muitakin lisärasituksia. Yhtiön kaikki valitukset hylättiin ja puolileikillään yhtiössä harkittiin laivan perästä katkaistavaksi liikapituudet pois ja laivan nimeksi vaihdettaisiin Hirmu. Laiva todellakin myöhemmin lyhennettiin sopiviin mittoihin, mutta keskeltä.
Hinaaja Toimi päätettiin myydä vuoden 1882 paikkeilla, tilalle ostettiin toiseksi matkustajalaivaksi Leporello, joka oli Soreaa pidempi ja kulki nopeammin. Leporello myytiin v.1891 Heinäveden Höyryvenhe Oy:lle.
Yhtiövaihdoksin Soreakin myytiin v. 1905 lappeenrantalaisen Lauri Cederhvarfin omistukseen.
Mikkelin matkustajalaivamarkkinoiden näkyvimmäksi hahmoksi alkoi nousta vuodesta 1897 alkaen kauppias A.Westerholm. Kuopiosta ostettiin matkustajahöyry Ansio, jossa oli paikat 110 matkustajalle.
Seuraavaan Saimaa-laivaan mahtui jo 240 laivaa ja vanha tuttu Sorea-laivakin oli välillä taas Westerholmin käytössä tutuissa laitureissa. Westerholmilla oli myös rahtilaiva Martha, joka toi tavaraa Viipurista ja Pietarista.
Westerholmin laivatoiminta ajautui kuitenkin pian väistämättä konkurssiin ja Mikkelin laivaliikenteen ykkösnimeksi nousi lemiläinen laivuri Aatu Karhu, joka vuodesta 1900 alkaen liikennöi Mikkelin ja Lappeenrannan väliä nopealla Louhi-laivallaan.
Mikkeliläiset pienet omat alukset Huvila ja Ilma kuljettelivat kaupunkilaisia lähiseudun huviloihin. Rahtiliikennettä oli harjoittanut myös kauppias Carl Pöndinen puulaivallaan Siivo. Se käytti konevoiman lisänä purjeapua. Siivo kulki pääasiassa Mikkeli-Pietari-linjaa, mutta piipahteli myös Helsingissä ja Tallinnassa. Pöndisen toinen rahtilaiva oli Varkaudessa tehty Elli, sittemmin vielä Tapio ja Helvi.
Rahtilaivaliikennettä harjoitti myös kauppias David Pulkkinen, jolla oli ainakin neljä laivaa: v.1887 Mikkelissä valmistettu puinen Tyyne, Suomenlahdella tuhoutunut Voitto, Varkaudessa v.1904 valmistettu Mikkeli ja Savo.
Mikkelin kauppiaat perustivat v. 1905 Höyrylaiva O.Y. Voiman, joka osti Viipurista rahtilaiva Voiman. Se kulki väliä Mikkeli-Lauritsala-Viipuri-Pietari.

Länsi-Savo julkaisi 11.9.2014 palstallaan "Vanhat kuvat" (Risto Vahvaselän kokoelmasta) 1950-luvun näkymän Mikkelin ratapihalle. Uskomaton yksityiskohta: KAMELI kuvassa mukana ratapihalla!
.
|