90) Istruala * Puulansalmi * (Kortesalmi)

(Svala & Joutsi * viimeisimmät muutokset: 11.3.2017)


"ISTRUALA - Tämä kylä esiintyy 1600-luvun asiakirjoissa nimellä Istruanby eli Istrualankylä. V. 1664 siihen kuului kaksi tilaa, toinen Lauri Pietarinpoika Mannisen, toinen Matti Pietarinpoika Mesiäisen. Molemmat asuivat Istruan maalla ja omistivat sitä paitsi puolet Läpikiven ahoa. Muutamissa 1660-luvun henkiluetteloissa Mesiäisen tila haetaan Kangasniemeen kuuluvaksi.
Istrualan tilat olivat 1600-luvun lopulla verotiloja, mutta joutuivat sittemmin kruununtiloiksi. No.1 lunastettiin verotilaksi jo v.1751 ja No.2 v.1756." (Antero Manninen, Kangasniemen historia, osa 1 (1953) ~ Kangasniemen kylien vaiheita).


Tämä Laitialan koulupiirin kartta vuodelta 1990 selvittää alueen kylien keskinäistä sijaintia.

Urho ja Sylvi Kekkonen tulossa Kangasniemen maatalousnäyttelyyn v.1960.
Paikallinen vastaanottokomitea Kortesalmen sillan kohdalla.


A) Urho Kekkosen autosaattuetta oli tullut Kortesalmen sillalle eli Kangasniemen rajalle vastaan paikallinen 'vastaanottokomitea'. Kuvassa vasemmalta maaherra Urho Kiukas, UKK:n poika Matti Kekkonen (selin), Wiljam Sarjala, Urho ja Sylvi Kekkonen. Tämän kuvaruudun mielenkiintoiset valokuvat toi käyttöömme 22.8.2008 Matti Hoviniemen ja Jukka Sarjalan yhteistyö. Kiitokset.


Kättelemässä vasemmalta maaherra Urho Kiukas vaimoineen, Wiljam Sarjala, Urho Kekkonen ja vaimonsa Sylvi.


Tässä kuvassa vasemmalta varatuomari Matti Kekkonen, Sylvi Kekkonen, majuri Urpo Levo, Wiljam Sarjala, Mauno Puolakka ja UKK itse. Sivustollamme on esitelty toisaalla - sivulla #68 - kuvia kyseisestä maatalousnäyttelystä, johon UKK siis vaimonsa ja poikansa kanssa oli matkalla.

Etualan kaksi tyttöä jäivät aluksi tunnistamatta, mutta 25.8.2008 Ismo Lahtinen selvitti tilanteen:
(Ismo Lahtinen, sähköposti 25.8.2008): Kuvassa kukkia Sylvi Kekkoselle luovuttavat kaksi tyttöä ovat sisareni Arja (nyk. Laukkarinen) ja Päivi (nyk. Romo). Paikka on pappani (äidin isä) Väinö Kompan sekatavarakaupan pihassa. Väinö Komppa piti kauppaa sillan kupeessa kuolemaansa (1971) saakka. Kauppa purettiin 80-luvulla ja kaupan vieressä ollut navettarakennus 70-luvun alkupuolella. Nykyinen Kangasniemi-Joutsan tie kulkee navetan kohdalta.
terv. Ismo Lahtinen.

Kortesalmen sillan seutuvilla (silta valmistui v. 1935 ~ sitä ennen lossiyhteys):

B) Kortesalmen silta kuvattuna etelästä Joutsan suunnalta lähestyttäessä - kuvattu 25.12.2009 (S&J). Metallihäkkyräsilta purettiin jo 1980-luvulla.

Kortesalmen sillalla Joutsaan päin - 9.8.2009 (S&J). Entinen kaupparakennus.

Sama entinen kaupparakennus Kortesalmen sillan eteläpäässä kuvattuna kahdesti 10.8.2009 (S&J).

Molemmissa kuvissa liikkeellä Kortesalmen sillalta Kangasniemelle päin. Molemmat kuvat: 25.12.2009 (S&J).



Kari Laakson käyttöömme antama kuva (käyttölupa "2017-1-A", kiitos): "Kuva Aune Reinikaisen albumista. Kuvassa on Kortesalmen silta vuonna 1943. Kuvan henkilöt ovat vasemmalta Mikko Kuusimäki, Maire Pulliainen (myöh. Suuronen), Siiri Rahikainen, Raili Komppa (myöhemmin Lahtinen), Aune Pynnönen ( myöhemmin Reinikainen), Terttu Kuusimäki ja Martta Kuusimäki, kauppiaan rouva. Aune ja hänen kumppaninsa olivat käymässä kyläreissulla Aarne ja Lyyli Järvisen luona, jotka asuivat Kuusimäkien pihamökissä, Lyyli Järvinen oli Aunen isan sisko ja Maire oli Kuusimäkien palvelijana. Maire taas oli vaimoni Pirjon isän sisko. Kuvan ottaja on Kortesalmen kauppias Onni Kuusimäki."


Kari Laakson käyttöömme antama kuva (käyttölupa "2017-1-A", kiitos): "Vielä toinen kuva Kortesalmen sillalta Aune Reinikaisen albumista samalta kyläreissulta vuonna 1943. Kuvassa Aune Pynnönen toinen oikealta, muut vasemmalta Raili, Airi ja Terttu Komppa. Kuva Onni Kuusimäki".


Kari Laakson käyttöömme antama kuva (käyttölupa "2017-1-A", kiitos): "Aune Reinikaisen albumista kuva Kortesalmen sillalta kyläreissulta kesällä 1943. Kuvassa Viljo Liukkonen ja Mikko Kuusimäki. Kuva Onni Kuusimäki".


Kortesalmen siltaa edeltäneeltä lossiajalta (silta valmistui v. 1935):

Nimismies Matti Hoviniemen joulunajan vuotuisessa Nimismies Sanomissa (2013) oli muisteluja Kortesalmen lossilta kieltolain ajoilta kesällä 1928. Raittiuspoliisitoiminnasta oli raportin tehnyt 2.1.1929 Kyösti Kesävaara. Hoviniemen mainio kuvitus kuuluu hänen lehdykkänsä ansioihin.

C) Tämä asuinrakennus sijaitsee Kangasniemeltä etelään ajettaessa tien oikealla länsipuolella ennen Kortesalmen siltaa - kuvattu 25.12.2009 (S&J).

Istrualan kylän kadonnutta asutusta:

D) Unnukkalan perinnekirja (1990) antaa arvokasta, talteen kerättyä tietoa eri kylien kadonneesta asutuksesta. Sivuilla 40-43 luetellaan seuraavat Istrualan 'kadonneet asutukset', joista osa on kirjoitushetkellä ollut jo kokonaan kadonneita, osasta on ollut jonkinlaiset rauniot jäljellä ja osa autiona, mutta vielä pystyssä:

Niemelä (Syvälahdenniemi), Rantala, Lammintaipale, Ojala, Lepola, Lehtola, Pohjolais-Antin torppa, Tobia Laitisen torppa, Taneli Hokkasen torppa, Ruustetin mökki, Vilenin autio, Tetriniemi, Karva-Matin mökki (maakuoppa), Mäkelä, Sipilän mökki, Ahola, Kukkula-Ahon mökki, Pirttilehto, Peltola, Olgan mökki (savusauna), Pata-Matin mökki, Lahjala, Lippasaari, Tuliniemi, Riuttala, Tobia Laitisen torppa ('Pumppu-Topia'), 'Marinpysäkki' (tulipalo 23.2.1958), Leijonavaara, Sunttila, Suurosen mökki, Kuivasalmi (Suurosen mökki), Lehtoniemi, Heimosen mökki (Lossarin mökki), Koulutalo (Istrualan koulu), Kompan kauppatalo, Sipilä, Laidunhiekka, Uittimensalmen mökki, Laukkarisen mökki (maakuoppa/korsu), Jukola ('Kuormasto-Oton' mökki), Putkinotko, Suopelto, Koivuharju, Heinlampi ja Mäntylä.

Puulansalmen kylän kadonnutta asutusta:

Puulansalmen kylän osalta samainen Unnukkalan perinnekirja (1990) antaa tiedot (sivuilla 50-51) alueen seuraavista kadonneista asutuksista:

Laitianmäki, Kettula, Markkula, Markkula/sauna, Puulanniemi, Ilveskiven torppa, Uusitalo, Pöntiölä, Rantamäki ja Matalasaari.

Komea aittarivi Puulansalmelta Antti Lindqvistin kuvaamana 1980-luvun loppupuolella - julkaistu 'Unnukkalan perinne'-kirjassa v.1990.

Puulansalmen historiaa ja kuvia:

E) Eero Valanko lähetti (15.2.2012) tämän kuvan: Näkymä Puulansalmelta etelään vastarannelle Telkonsaareen.

EV lähetti (15.2.2012) seuraavan kirjoittamansa Puulansalmen historiikin:
Puulansalmi: Puulansalmen kylä sijaitsee vanhojen vesireittien risteyksessä, hämäläisten ja savolaisten heimojen vanhoilla eränkäyntirajoilla. Lääni, pitäjä, seurakunta sekä savon murre ja kulttuuri täällä ovat eri kuin ”salmen vastarannalla”. Alue oli aikoinaan myös Ruotsista levinneeen roomalaiskatolisen kirkon ja Novgorodista ristiretkeilleen ortodoksisen kirkon levinneisyysrajana, samoin Pähkinäsaaren rauhan raja-alueena.
Sijaintinsa johdosta se on eräs vanhimmista asutuista erämaa-alueista Etelä-Savossa, Puulaan rajoittuvan niemekkeen rannoilla. "Asutushistoria" alkoi jo ajalla, jolloin vastapäätä sijaitsevat kivikauden kalliomaalaukset syntyivät ja viikinkiajan uhrikivien kupit koverrettiin. Kylän alueella on kolme erikokoista uhrikiveä. Ns. varhaisasutus alkoi 1300 – luvulla. Roomalaiskatolinen kirkko Ruotsista käännytti varhaiskylien asukkaita Tuukkalan kappelista Kapellahenmaalta ja Novgorodin ortodoksikirkko Mikkelin pogostasta käsin.
”Kälän metsä ja vesi” - asiakirjat vuonna 1443 mainitsevat Läpikiven ja Läpikivenahon Puulansalmella yhtenä rajankohtana, kun tämän kiistanalaisen hämäläisten ja savolaisten erämaa-alueen rajoja yritettiin linjata. Puulansalmen etelärannalla oli 1500 – luvulla ainakin kaksi taloa Savon vuoden 1561 verollepanon maakirjan mukaan, toisen isäntä oli Niilo Laurinpoika Pyykkönen.
Pietari Brahen läänitysaikana 1600 – luvulla tila oli Brahelinnan pohjoisin läänitystila, isäntinään mm. Paavo Pyykkönen ja Paavo Paavonpoika Pyykkönen. Kylän nimi oli vielä tuolloin Kuitula 1 ja se kuului Hirvensalmeen. Akselinniemen Riihivuoren piilopirtti, Navettasuon navetta sekä niiden uhrikivi olivat käytössä mm. Isonvihan aikana, jolloin venäläiset tunkeutuivat rannan Vanhataloon.
Paavo Pyykkönen vanhempi ja nuorempi (Puulansalmi n:ro 1), Antti Pyykkönen (Puulansalmi n:ro 2) sekä Antti ja Tuomas Pyykkönen (Puulansalmi n:ro 3) olivat isäntiä juuri ennen Isojakoa. Siinä kylä lohkottiin ”Juho” ja ”Kirkko” – tiloiksi sekä myöhemmin vielä ”Piippa” – tilaksi. ”Kirkko” – tilaa isännöi vuodesta 1842 Paavo Mikonpoika Pyykkönen vaimonsa Helena Paavontyttären (os. Tissari) kanssa. Vuonna 1898 tilan omistajaksi tuli Alarik Kuitunen vaimonsa Loviisa Kustaantyttären (os. Pyykkönen) kanssa ja vuonna 1937 Akseli Kuitunen vaimonsa Alinan (os. Komppa) kanssa. Kylän ns. Vanhatalo purettiin vuosisadan vaihteessa. Kirkon hirsinen päärakennus on vuodelta 1906.
Kylä liitettiin kirkollisesti Kangasniemeen 1851 ja oikeudellisesti 1854. Laivalaituri 'Kirkko'–tilan rannassa palveli Puulan vilkkaan höyrylaivaliikenteen aikana liikenteen ja kauppatoiminnan yhdyspaikkana.

EV lähetti (15.2.2012) tämän kuvan: 'Kirkko'-tilan pihapiiriä aittoineen.

Suur-Savon Sähkön pokasahaa viritellään, EV (15.2.2012).

Näkymä Salmelan rinteeltä lounaaseen, keskellä Vanhatalon mäki, oikealla 'Kirkko' ja takana Puulansalmi, EV (15.2.2012).

Uhrikiven kuppeja, Loviisa Kuitunen oli aikoinaan hakannut kupit yhdessä muiden lasten kanssa vain oikeita urhikiviä jäljitelläkseen. EV (15.2.2012).

(EV, 16.2.2012): Arvioituksellisia muinaisjäännöksiä Savossa ovat kuppikivet. Kivien "kupit" ovat hakkaamalla tai hiomalla tehty halkaisijaltaan viiden sentin levyisiä ja syvyisiä kuoppia.
Seudulta löydetyt uhrikivet eli kuppikivet ovat rautakaudelta 500 eKr. – 1150/1300 jKr. ja sen viikinkiajalta, 800 – 1.000 jKr. Muinaiset hämäläiset ja savolaiset heimot käyttivät uhrikiviä kalastus-, metsästys- ja sotaonnea antamaan. Perimätiedon mukaan uhrikivien kuppeihin on viety ruokaa ja juomaa vainajille, maahisille ja haltijoille.
Vielä 1800–luvun loppupuolella kerrotaan taikauskoisten henkilöiden vieneen antimiaan näihin kuppeihin. Kun ruis joutui, valutettiin kuppeihin ruishuttua. Myös uhrattiin keitettyjä kaloja ensimmäisestä kalansaaliista ja lehmän poikimisen jälkeen juustomaitoa. Näin uskottiin kalanpyynnin ja karjanhoidon menestyvän.

(EV, 23.2.2015): Puulansalmen kylän kuppikivistä Salmelan tilan kuppikivi sijaitsee ns. Kuppikiven mättäällä ja siinä on yhdeksän pientä kuoppaa eli ”kuppia”. Toinen, kolmikuppinen kivi on metsässä Kirkko-tilan päärakennuksesta noin 300 metriä länteen Pastorinsolassa Metsäkirkon luonnonsuojelualueella. Kolmas, Piipan tilan kuppikivi on aivan 1920-luvulla sattuneen maanvyörymän laidalla nykyisen Piipantien reunassa. Jokaisella kylän kantatilalla oli oma kuppikivensä. Kirkko-tilan rantaniityllä, saunapolun vieressä on isohko kivi, jota on yleisesti luultu myös uhrikiveksi (kuva ylhäällä). Kasperi Tanttu mm. jätti Kansallismuseoon vuonna 1910 tiedon Alarik Kuitusen pellolla olevasta isosta kivestä, jossa on kahdeksan syvennystä. Se on kuitenkin lasten kovertama kuppikiven jäljitelmä. Talon vanhaemäntä Loviisa Kuitunen oli kertonut tämän kansakoulunopettaja Oskari Kuituselle vuonna 1921, kun tämä oli lähettänyt tiedonannon ja kuvat uhrikivistä samana vuonna.
Loviisa Kuitunen oli aikoinaan hakannut kupit yhdessä muiden lasten kanssa oikeita urhikiviä jäljitelläkseen. Tämä ns. ”neljäs” lasten 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa omiin leikkeihinsä kovertama ”kuppikivi” aiheuttaa edelleen sekaannusta jopa tietokirjoissa, jotka viittaavat vanhempiin virheellisiin tietoihin.

EV, 23.2.2015: "Kuva Salmelan tilan oikeasta kuppikivestä."

Heinätöitä Salmelassa, EV (15.2.2012).

Puulansalmi avautuu lounaaseen, vasemmalla Telkonsaaren kärki, takana Hirvensalmea, EV (15.2.2012).


Eero Valanko julkaisi vuonna 2015 kirjan Viimeiset 5000 vuotta Puulansalmella ~ alue, kylä ja Kirkko-tila Savon rajalla.

seuraavalle sivulle #91

Sivuluettelo 1-107

etusivulle