A) Rakennusmestari Pentti Häkkisen omakotitalo sijaitsee Puulavedentien ja Satamatien risteyksessä. Taloa isännöi nykyisin hänen pojistaan nuorempi. Tämä kuva otettu 18.5.2007. Heti tämän sivun alkuun lienee syytä vielä kerrata 1910-luvun museokartan antamia rakennustietoja tämän sivun kohdealueelta - eli tästä Häkkisen talon luota uuden uimalan alueelle: 1) Mooses Österbergin talo (Siiskosen järvenpuoleinen naapuri). 2) Kempin talo ~ Siiskosista etelään sahan suuntaan. 3) Posti-Tullan talo (paloi sahan tulipalossa) ~ Kempin järvenpuoleinen naapuri. 4) Edla Mannisen talo aivan rannassa ~ Markkasen värjäämön sahanpuoleinen naapuri. 5) Nahkuri Pyykkösen talo (Edla Mannisesta sahalle seuraava) ~ kartassa lukee (1975): nykyisin E.Hämäläinen. 6) Matti Ikosen sahan työläisten asuntoja (piirretty kolme erillistä pikkumökkiä varsinaisen saha-alueen pohjoisreunaan). 7) Santalan saha (Ikonen) (uuden uimalan kohdalla). 8) Iso 'rivitalo' sahan työntekijöille (nykyisen Luotsitien varressa). Puheissa niminä mm. Öykkälä ja Pitkä kurjuus. Mooses Österbergin talo on siis aikoinaan 1920-luvulla sijainnut tämän Häkkisen rakennustontin välittömässä läheisyydessä. Vilho Manninen kirjoittaa 20-luvun muistelmakirjassaan Kotipuolen raitit (1978) Österbergistä seuraavasti: Kyläpolun varrella luotsi Siiskosen ja nahkuri Latun talojen välimailla sijaitsi pienen harmaapään ukkotöppösen Mooses Östömpärin (=Österberg) harmaa mökkitönönen. Mooses oli jo saavuttanut täältä poismuuton irtautumisikäkauden vaiheen. Elämässään oli ukkopahanen hyväntahtoinen monessa mielessä, muun ohessa siinä, että hän oli ottanut toiseen huoneeseensa asumaan erään yksinäisen äidin, jolle oli ajanmittaan kertynyt kymmenkunta tenavaa jälkikasvua. Hän oli näin ollen harvemmin kuultu täti yksinäisten naisten joukossa. Huolimatta yksinäisyydestään on hän ollut lasten synnyttäjänä monien suomalaisten naisten hyvä esimerkki. Leena Siikanen-Toivio lähetti (22.8.2008) tämän vanhan Karhumäen veljesten ilmapostikorttikuvan, josta osasuurennos osuu tällä sivulla käsiteltävään kirkonkylän ranta-alueeseen. Kuvapostikortti ei valitettavasti kerro mitään kuvausajankohdasta, joten johtolankoja on etsittävä. Kuva on otettu vuoden 1949 aikoihin - paloasema vielä puuttuu (valmistui loppuvuodesta 1949), mutta tämän kuvan ulkopuolella korttikuvassa näkyy jo vuonna 1949 valmistuneeksi merkitty Myllykosken talo nykyisen apteekin risteyksessä. Työväentalo on vielä rannassa (purettiin 1957). Oikeassa alakulmassa rannassa Eemil "Emppa" Hämäläisen talo (entinen nahkuri Pyykkösen talo). Tie kulki vielä tuolloin kyseisen talon rannanpuolelta!). Hämäläisen talon vasemmalla puolella kuvassa vaalea poliisi Lahikaisen talo. Hämäläisen talon takana rannassa ehkäpä vielä Edla Mannisen talo ja Markkasen värjäämö - vai myöhempi Toivo "Dodge" Pynnösen asuinrakennus (kettutarha oli ollut tien toisella puolella, nyk. Häkkisen talon naapuritontilla). Pynnösen asuintalo oli ollut L-kirjaimen muotoinen ja sen eteläpäädyssä oli asunut ompelija Lyyli Hokkanen. Siinä eväitä myöhempään, tarkempaan tarkasteluun. Santalan saha (toiminta lakannut uusillakin omistajilla jo v.1941) ja Ralliharju jäävät siis kuvan alaosasta ulkopuolelle. Vielä näkymä edellisestä osasuurennoksesta vasempaan eli länteen (n. 1949). Taustalla näkyvät Osuuskauppa ja Kassantalo. Vanha Puulavedentien tielinja näkyy hyvin verrattuna vaaleaan Pihlgrenin puurakennukseen. Myöhemmin (vuodesta 1949 alkaen) Pihlgrenin/Haikaraisen taloa vastapäätä asuivat ompelija Bertta Pekkanen ja hänen tyttärensä Mirjam omassa mökissään. Pihlgrenin vierellä Siiskosten talo. Alhaalla vasemmalla ilmeisesti nykyisen Otto Mannisen tien ja Poikkitien risteyksessä sijaitseva nyk. Nuuttilan omistuksessa oleva talo? Talon rakensi aikoinaan metsätyönjohtaja Erkki Kovanen. Kun Vilho Manninen vuoden 1978 aikoihin palasi Kangasniemelle katsomaan lapsuutensa paikkoja, kirjasi hän tuntemuksiaan ylös: Mooses "Östömberin" (=Österbergin) mökistä oli kaikki muu hävinnyt paitsi kaivo ja sen kansi sekä iso pihlajapuu, joka ojenteli oksiaan kohti kaivoa kuin suojellen mökin viimeistä muistoa. Menin käymään myös luotsi Siiskosen vanhassa alkuperäisessä talossa. Astuin tuvan puolelle, mutta en tavannut ristin sielua. Kamarin puolelta tuli esiin eläkeläisnainen, jolta kysyin Siiskosia, mutta heitä ei enää talossaan ollut tavattavissa. Kysyin myös muistaako hän mitään Asarias Kuitusesta eli Risa-Askosta, joka asui Papinniemessä. Edellisenä päivänä talon toiseen kamariin vuokralaiseksi tullut nuorehko mieskään ei tiennyt senkään vertaa talon alkuperäisistä omistajista tai Askosta. Lähdin ulos ja ajattelin, että kirkonkylästä löytyisi monia muita samanlaisia koteja, joista ei 20-30-luvuilla asuneita perheitä tavoittaisi. 'Puulavedentien' ja 'Satamatien' risteystä kuvattuna 13.1.1985. Vasemmalla Häkkinen ja sen oikealta puolelta pilkistää metsästysmajaksi ehjänä siirretty ent. Syrjälän toimitalo. Kirjassaan Vilho Manninen muuten mainitsee, miten v.1978 nostalgisella tutkimusmatkallaan lapsuusajan maisemiinsa hän sattumalta sai oppaakseen juuri entisen Österbergin mökin kohdilta rakennusmestari Pentti Häkkisen, jota Vilho ei aiemmin ollut luonnollisestikaan koskaan tavannut. Häkkinen oli autollaan kuljettanut Mannisen Meijeriniemen kärkeen Risa-Askon asumuksen paikoille ja myös kunnantalolle vanhoja valokuvia etsimään. Vanha ja uusi aika olivat lyöneet mukavasti kättä toisilleen. (VM, 1978) Oudolta se tuntuu, kun vuosikymmenten jälkeen alkaa etsiä tuttujaan vanhoista taloista uusien asujain joukosta. Mutta taantunut ja kuolemaisillaan olisi sellainen yhteisö, missä olisi vain vanhoja akkoja, ukkoja, taloja, mökkejä. Uusien ihmisten ja nuorten täytyy myös marssia esiin, elää ja rakentaa elinvoimaista uutta yhteiskuntaa. Kuitenkin tuntuu haikealta. Mihin tuntemani ihmiset ovat menneet?

B) Puulavedentien risteyksen kohdalla Satamatiellä on paloaseman rakennus. Entisen palopäällikkö Raudanpään asuntotiloissa asuivat kuvaushetkellä Ulla-Maija ja Keijo Hokkanen (+ pojat). Tämä kuva syksyn väriloistossaan on otettu 7.10.2006. Jatkosiipi palopäälliköiden asuintiloiksi rakennettiin v.1957 Erkki Reinikaisen tultua päälliköksi Arvi Heiskasen jälkeen. Heiskasten perhe oli asunut vielä alkuperäisen lyhyemmän aseman järvenpuoleisen päädyn asuintiloissa (vrt. sivu #27). Aivan palolaitoksen eteläpuolella sijaitsee tämä pyöreä valkotiilinen rakennus, joka liittyy vesilaitoksen hommiin - kuvattu syksyllä 7.10.2006 (S&J). Paloaseman eteläpuolella, nykyisen puistoalueen kohdalla sijaitsi aiemmin aivan rantaviivalla työväentalo. Nykyisin paikalta avautuu kiintoisa laiturinäkymä (m/s Sisko) - vasen kuvattu 1.9.2006, oikeanpuoleinen 7.10.2006 (S&J). Paloaseman kohdalla olevalta laiturilta avautuu tämä kuvassa oleva näkymä - kuvattu 19.11.2006. Etualalla laiturin kupeessa näkyy avantouimarien uusi polskuttelupaikka.

C) Satamatien näkymä vielä takaisin kirkon suuntaan - Häkkisen talon kohdalla vasemmalle erkanee siis Puulavedentie. Kuvattu Snellmanin päivänä 12.5.2007. Paloaseman viereisessä rantapuistossa Satamatien vierellä käyskenteli perjantaina 5.9.2008 (S&J) joukko yläasteen valokuvauskurssilaisia tehtäviään suorittamassa. Samaisen paloaseman takaisen puiston reunukselle oli lauantaiaamuna 25.4.2009 (S&J) kokoontunut etsintäharjoitukseen osallistunut joukko. Mukana harjoituksessa oli Maanpuolustuskoulutuksen ja metsästysseurojen lisäksi poliisi, pelastuslaitos, kunta ja SPR.

D) Paloaseman takana olevaa puistoaluetta vastapäätä, Satamatien länsipuolella sijaitsee kaksi matalaa rivitaloa. Näissä valkotiilisissä rivitalossa on toiminut mm. lääkärin vastaanottotiloja. Kuvattu 10.12.2005. Kirkonpuoleisemman rivitalon paikalla (nyk. Häkkisen talon eteläpuolella) sijaitsi 30-luvun tienoilla Toivo "Dodge" Pynnösen kettutarha. Hänen varsinainen asuntonsa sijaitsi rannalla nykyisen Takalan talon kohdalla. Toivo Pynnönen ajoi 1930-40-luvuilla myös taksia ja sai lempinimensä omistamastaan Dodge-merkkisestä autosta. Lausuttuna lempinimi oli yleisesti suorassa muodossa "Totke". Poikkitien risteys kuvattuna Satamatien suunnasta 10.12.2005. Oikealla Satamatien varrella oleva tiilinen rivitalo, vasemmalla puolella risteystä Mannisten talo. Poikkitien pohjoisreunalla oleva omakotitalo, alunperin Luhanko - kuvattuna 12.5.2007 (S&J). Samainen omakotitalo kuvattuna Poikkitien pohjoisreunalta 2.1.2009 (S&J). Takana vaalea omakotitalo (nyk. Nuuttila).

E) Poikkitien ja Satamatien risteyksessä sijaitsee tämä Mannisten talo (alk. Paavo Manninen perheineen). Kuvattu Poikkitien varrelta 1.9.2006 (S&J). Mannisten talo on saanut uuden valkoisen maalipinnan - kuvattu jouluaattona 24.12.2007 (S&J). Mannisten talo kuvattuna auringon heijastuksissa 6.1.2008 (S&J). Samainen Satamatien ja Poikkitien risteyksen kohdalla sijaitseva asuinrakennus kuvattu 14.4.2009 (S&J). Tässä vuonna 1974 postitetussa Karhumäen postikorttikuvassa ei vielä näy Mannisten eteläpuolen tulevaa naapurikerrostaloa. Nykyisen uimalan paikkeilla Varjon pajan varhaisrakennus. Takalan ja Syrjälän/Roiton asuinrakennusten kohdalla vielä aiempaa rakennuskantaa näkyvillä. Tämän postikortin välitti käyttöömme Vesa Häkkinen huhtikuussa Seppo Turkin kokoelmista - kiitos. Sama Karhumäen veljesten postikorttikuva kuin edellä - nyt hieman eri rajauksella. Tämä muoodsti ylemmän osan kaksikuvaisesta kortista (3972-3977). Tässä vuonna 1978 postitetussa Karhumäen postikorttikuvassa näkyy Mannisten eteläpuolen naapurikerrostalo rakenteilla. Kyseisellä paialla sijaitsi vuoteen asti Lahikaisten asuinrakennus (poliisi Adolf Lahikainen). Takalan ja Syrjälän/Roiton rakennukset jo paikallaan. Ranta-aukiolla jääkiekkokaukalo nykyisen uimalan kohdilla. Kentän edessä kuvassa näkyy ent. Luoma-ahon asuinrakennuksen tontilla sijainnut vanha saunarakennus. Tämän postikortin välitti käyttöömme Vesa Häkkinen huhtikuussa Seppo Turkin kokoelmista - kiitos. Kortti on postitettu 19.6.1978 Kangasniemeltä Riihimäelle. Mannisten talon eteläpuolen naapurissa tämä kerrostalo ~ 22.12.2006 (S&J). Osakkeista ikkunanäkymät uimalaan ja Puulalle.

F) Talot Takala ja Roitto sijaitsevat Satamatien itäpuolella rannassa rinnakkain Poikkitien risteyksen kohdalla, Mannisten taloa vastapäätä. Kuvattu 10.12.2005 (S&J). Takalan ja Roiton talojen kohdalla, Edla Mannisen mökin pohjoispuolella, on aiemmin sijainnut Markkasen värjäämö ja limonaditehdas. Takalan taloa kuvattuna 1.9.2006 (S&J). Takalan rakennuksen paikalla sijaitsi aikoinaan Toivo "Dodge" Pynnösen asuinrakennus (kettutarha oli tien toisella puolella, nyk. Häkkisen talon naapuritontilla. Pynnösen asuintalo oli ollut L-kirjaimen muotoinen ja sen eteläpäädyssä oli asunut ompelija Lyyli Hokkanen. Takalan ja Roiton talojen kaunista rantamaisemaa kuvattuna 14.6.2008 (S&J) palokunnan rantalaiturilta ms/Siskon keulan tietämiltä. Jari Lukkarinen kuvasi vuoden 1983 tienoilla paloaseman ja sen viereisen puiston kohdilla ruoppauskalustoa (kiitos käyttöluvasta).

G) Lääkäri Roiton asuinrakennus, missä hänellä on myös yksityisvastaanottonsa. Talo kuului aikaisemmin eläinlääkäri Syrjälän perheelle. Roiton omistuksessa rakennuksen moderni atrium-piha on saanut kattausta. Kuvattu 5.9.2008 (S&J). Samalla paikalla - ennen tätä uudisrakennusta - on aiemmin sijainnut Edla Mannisen kotitalo. Roiton rakennus kuvattuna vastaanottopuoleltaan 16.4.2006 (S&J).

H) Roiton etelänaapurina on tämä entinen taksikuski Eemil "Emppa" Hämäläisen asuinrakennus. Kuvattu 26.12.2006 (S&J). Hämäläistä ennen juuri tällä paikalla sijaitsi nahkuri Pyykkösen asuinpaikka. Kuvaushetkellä rakennuksen omisti Jorma Manninen. J.Mannisen rakennus kuvattuna jouluaattona 24.12.2007 (S&J). Samaa taloa kuvattuna järvenpuoleiselta sivultaan 7.10.2006 (S&J). Jussi Svala muistaa (22.11.2006), että Eemil Hämäläisen aikaan talon ja rannan välistä mahtui kulkemaan vielä tie. "Empan" autotalli on alakerrassa, mikä järvenpuolelta näyttää korkealta kivijalalta. Eemilin vaimon nimi oli Lyyli (Lyydia). Lyydialla oli talossaan 15.8.1993 komeat 90-vuotissyntymäpäivät. Hämäläisellä oli Jussi Svalan muistin mukaan Studebacker- ja Sitikka-henkilöautot ja myös Studebacker- ja Vanaja-merkkiset kuorma-autot. Tässä vanhassa kuvassa pirssimies Eemil "Emppa" Hämäläinen Studebacker-autonsa kanssa (vm. 1937-39) rannan kotitalonsa edustalla. Taustalla oikealla näkyy poliisi Adolf Lahikaisen rakennus. Kuvan vasemmassa reunassa näkyy ehkä Nuutti Malisen rakennus (myöh. Kuituset). Keskimmäinen (Empan pään takana oleva) matala kuin vain kivijalka ja pystyssä törröttävä savupiippu ovat vielä Santalan saharakennuksesta säilyneitä muistoja (vrt. seuraavan sivun #72 alkukuvat). Emppa Hämäläisen talo M.Hoviniemen kuvaamana - ehkä Lyydian 90-vuotisjuhlissa v.1993? Mannisten Elisabet-alus huolenpidon kohteena etupihalla 19.1.2006 (S&J). Näkymä uimalan laiturilta kuvaruutumme kohderakennukselle - 8.9.2007 (S&J). Elisabet-alus kuvassa mukana. Ent. Eemil Hämäläisen asuinrakennus kuvattuna 9.12.2007 (S&J). Samainen asuinrakennus kuvattuna järven puolelta 14.4.2009 (S&J). Tässä ilmeisesti aivan 30-luvun loppupuolella otetussa ilmakuvassa näkyy selvästi Eemil Hämäläisen rakennus valkeana ja sen editse näyttää kulkevan aivan rantaviivassa tie, kuten Jussi Svala edellä muistelikin (2006). Valitettavasti tästä ilmakuvasta rajautuu saha-alue juuri vasemmalta pois. Kankaistenlampi näyttäytyy taustalla vielä koko komeudessaan. Harvaa on asutus ollut vielä tuolloin Vihikankaan suuntaan mentäessä.

I) Tämä valkoinen tiilitalo (Eeva Halmeslahti) sijaitsee uuden uimalan hiekkarannan pohjoispuolella - kuvattu 5.9.2008 (S&J). Samainen rakennus kuvattuna uimalan suunnalta 7.10.2006 (S&J). Reipas lehdenjakaja (Jaakko Pauninsalo) ehti poseerata työkiireissäänkin kuvaajille 19.4.2009 (S&J) uimalan kulmilla. Kiitos yhteistyöstä!

J) Uuden uimalan kohdalla, Satamatien länsipuolella sijaitsee tämä rivitalo. Kuvattu 19.11.2006 (S&J). Kuvan paikoilla sijaitsi ennen Ralliharju-niminen iso asuintalo, missä toimi hetken myös verovirasto. Tämän rivitalon paikalla sijaitsi aiemmin Nuutti Malisen asuinrakennus, jonka sittemmin omistivat Ilona ja Leevi Kuitunen. Kuituset muuttivat asumaan paikalle myöhemmin rakennetuun rivitaloon. Uimalaa vastapäisen rivitalon pohjoisnurkka ja oikealla näkyy Otto Mannisen tien varressa sijaitsevan Ojalan talon pihapiiriä Satamatien puolelta kuvattuna 24.12.2007 (S&J). Uimalan viereinen rivitalo lentopallokentän suojissa - synkät pilvet nousemassa päälle 8.7.2007 (S&J). Satamatien varrella rivitalo kukkien väriloistossa 12.8.2007 (S&J).

"Ralliharju" K) Ralliharjun rakennus kuvattuna toukokuussa 1963 nykyisen uimalan suunnalta. Verovirasto oli juuri kuvanottamisen aikoihin siirtymässä uuteen virastotaloon Kankaistentien varteen. Kuvan käyttöömme antanut (9.1.2007) Vieno Mertanen kuului Kangasniemen verotoimiston työntekijöihin Ralliharjun aikaankin. Vieno Mertanen kertoi, miten verotussysteemi Kangasniemellä oli ennen Ralliharjun verotoimistoa ollut jaettuna kahteen eri osaan: valtion verotusasiat oli hoidettu Langinkoskella Suurolassa ja kunnallisverotus kunnantalolla taksoitustoimistossa. Ralliharjun toimistossa ensi kertaa hoidettiin molempia verotusmuotoja. Kuvan vasemmassa äärireunassa näkyy yhä tänäkin päivänä Otto Mannisen tien ja'Luotsitien risteyksessä sijaitseva koulusiivooja Aini Hokkaselle aiemmin kuulunut asuinrakennus. Heimo Manninen lähetti (25.9.2007) tämän kuvan Ralliharjun rakennuksesta 1920-luvulla. Kuva on otettu lännestä - taustalla näkyy Puulan Ruoveden selkää. Siikaselän/Hyyrylän perinnekirjasta (1987) löytyy mielenkiintoista lisätietoa tästä Ralliharjun komeasta hirsirakennuksesta. Ralliharju rakennettiin ilmeisesti piankin vuoden 1905 jälkeen (vrt. alla oleva vanha valokuva järveltä, missä Ralliharju hallitsee jo maisemaa), sillä rakennuksen hirret tuotiin Siikaselän Onnelan-talon pellonpäähän aiemmin rakennetusta asuin- ja kauppatalosta, jossa Otto ja Josefina Laitinen olivat pitäneet Hospentorin-nimistä kauppaansa vuoteen 1905 asti (vrt. sivu #96 ~ Siikaselän osuus). Nyt herää kysymys, mihin Oton ja Josefinan hirret jatkoivat kiertokulkuaan, kun Ralliharju purettiin vuoden 1963 tienoilla. Tässä toisessa Heimo Mannisen lähettämässä (25.9.2007) kuvassa näkyy ihmisjoukko Ralliharjun portailla (vrt. edelliskuva, jossa muori näkyy samoilla portailla). Heimo Manninen (sähköposti, 25.9.2007): Löytyi lisää 1920-luvun kuvia Kangasniemen kirkonkylästä. Ralliharjun rakennuskuvissa tunnistan Luomalan perhettä ja isäni Emil Mannisen. 1922 perustettiin Puulaveden Puutavara Osakeyhtiö. Se toimitusjohtajaksi nimitettiin Jalmari Vartiainen. Santalan sahan johtajaksi tuli samoihin aikoihin Luomala (etunimeä en tiedä). (Jukka Kiljunen, sähköposti 15.11.2006): Nykyisen Satamatien linjalla oli (nyk. uimalan kohdilla) harju. Mielestäni Kuitusen Vihtorin ja Reino Varjon pajat olivat siinä paikkeilla järven puolella vierekkäin. Jo minun aikanani sen eteläpää oli madaltunut hiekan otolla Otto Mannisen tien tasolle. Leikkauksen reunalla oli kunnan omistama mansardikattoinen talo. Siinä asui Karjalan evakko Taimi Kaulio äiteineen ja monine poikineen. Siinä oli myös opettaja Ilmo Somerolan varmaankin ensimmäinen asunto hänen aloittaessaan työnsä Kangasniemessä vuonna -57. Tuon harjun takia ajattelin, ettei Luotsitien paikkeilla olisi maaston korkeuden takia voinut olla yhteyttä Puulan ja Kangaslammen välillä. Kuvassa taustalla vasemmalla Ralliharjun rakennus. Ritva Peltola lähetti kuvan 11.9.2011. (Ritva Peltola, o.s. Heiskanen, sähköposti 11.9.2011): Kaksi Amerikan tätiä - en pysty nimeämään, Heiskasen pihalla kuvattuna. Suunta pohjoinen, taustalla näkyy Ralliharjun talo. Ralliharjun rakennuksessa sijainneen verotoimiston henkilökuntaa kuvattuna toimipisteen portailla elokuussa 1961. Kyseiset portaat näkyvät edellisessä värikuvassa hyvin. Kuvaussuunta on nykyisen Satamatien suuntaisesti pohjoiseen kirkon suuntaan. Oikeassa reunassa erottuva valkea torni kuuluu ilmeisesti paloasemaan. Kuvassa ylimpänä seisomassa (vas.) verojohtaja Tönkyrä, jonka vieressä seisoo Liisa Tyrväinen. Taaempi portailla istuvista naistyöntekijöistä on Vieno Mertanen. Verojohtaja Tönkyrä Ralliharjun työhuoneessaan v.1961. Verotoimisto siirtyi Ralliharjusta v.1963 uuteen virastotaloon Kankaistentien varrelle. Ralliharjussa sijainneen verotoimiston työntekijät taukotiloissaan huhtikuussa 1961. Pöydän vasemmalla puolella takana kuvat käyttöömme ystävällisesti antanut Vieno Mertanen. Tämä M.Hoviniemen lähettämä (25.10.2006) kuva esittää Santalan sahan rantaa. Korkeimmalla vasemmalla näkyvä talo sijaitsee hallitsevana Ralliharjulla. Ilman kuvan tarkempaa ajoitusta on turhan vaikeaa ryhtyä edes arvailemaan kuvassa näkyviä rakennuksia tarkemmin, mutta tämän sivun ensimmäisen kuvaruudun luettelo 1910-luvun asutuksesta ko. paikoilla antanee käyttäjälleen tunnistusyrityksiin paljon oikeitakin vastauksia. Eemil Hämäläisen talon rannalta kuitenkin pystyy helposti tunnistamaan korkeasta rannanpuoleisesta kivijalastaan.