A) Keskustien eteläpuolella aikoinaan Himotun tontin itäpuolella sijaitsivat aikanaan (esim. vuoden 1910 kartassa) rinnakkain "Pikkupappilan" riihi ja rehuvaja. Tämä kuva on otettu 1.1.2006 ('S&J'). Tontille rakennettiin 50-luvun tienoilla komea uusi "rapattu" lasten neuvolarakennus. Neuvola siirtyi aikanaan uuteen terveyskeskukseen ja tähän rakennukseen tuli mm. mielenterveystoimiston tiloja. Vauvoja ja äitejä ei pihalla ole enää kulkenut - 80-luvun alkupuolella rakennukseen sijoitettiin "nuorisotilat", jotka ristittiin neuvolataustojen mukaan "Nevariksi". Nuoriso ehti aikansa 'mekastaa' tiloissa omien harrastuksiensa parissa. Nyrkkeilysäkkiä näkyi näistä ikkunoista sisällä usein intomielisesti taottavan. Tämän rakennuksen ja itäpuolen Laukkarisen tontin paikalle oli joskus 80-luvun loppupuolella tarkoitus rakentaa kerrostalo. Osakkeita jo myytiin, mutta ilmeisesti ei riittävästi, koska koko projekti pysähtyi. "Nevarin" nuorisotilat muuttivat muualle ja molemmat talot alkoivat tyhjillään odottaa jotain tapahtuvaksi, mutta vielä helmikuuhun 2009 mennessä ei paikalla ole tapahtunut mitään - joskin jonkinlaisia 'huhuja' kyläläisten keskuudessa on sentään uusista suunnitelmista kiertänyt. "Nevarin" talossa on mm. Mikael Kuitunen pitänyt yhden kesän vanhojen tavaroiden kauppaansa, mutta muuten rakennus on saanut rupsahtaa rauhassa. (Ahti Pynnönen, kirje 15.9.2010): Neuvolan kivitalossa meitä vastapäätä asui rouva Suuronen tyttärensä kanssa. Tyttären serkku Helsingistä tuli viettämään kesää heidän luokseen. Meistä tuli tämän serkun, Tapani Ruotsalaisen, kanssa pian hyvät ystävät. Olin hieman jopa ylpeä, kun minulla oli 'hesalainen' kaveri. Toinen suuri asia oli, että sain ajaa Tapanin polkupyörällä, jossa oli vaihteet. Tapani kävi vielä Tampellan talosta muutettuani kesällä edelleen Kangasniemellä ja teimme jo 'vähän isompien poikien' juttuja. Tästä ovesta on moni 50- ja 60-luvulla syntynyt kangasniemeläinen varhaisvuosillaan äitinsä kanssa kulkenut ensimmäisiin "vuosihuoltoihin" - mittauksiin, punnituksiin, rokotuksiin ja ryhtitarkastuksiin. Kuvattu 3.7.2006. Näissä kolmessa 4.1.2009 otetussa valokuvassa entinen neuvolan rakennus eli 'Nevari' vetelee viimeisiään. Nuorisotilavaihe on jättänyt jälkensä 'sisustusratkaisuihin'.

B) "Neuvolarakennuksen" itäpuolella on kauan sijainnut tyhjillään lopullista kohtaloaan odottamassa myös tämä "Laukkarisen talona" tunnettu rakennus (kuvattu tässä helmikuussa 1998). Vuoden 1910 kirkonkylän kartassa on pikkupappilan riihen ja rehuvajan itäpuolelle merkitty 'kivimies Antti Laukkarisen talo'. Vuoden 1937 kartassa on taas vastaavasti mainitun "Pikkupappilan" eteläpuolelle merkitty Paavo Laukkarisen talo (myöhemmän "Närväisten talon" paikalle suunnilleen). Entinen neuvolarakennus ja Laukkarisen talo odottivat yhä kuvaushetkellä (12.1.2008) tyhjillään seuraavia toimenpiteitä, joista mitään virallista tietoa ei tuolloin vielä oltu julkisuudessa kuultu. Keväällä 2009 kärsimättömyys alkoi jo heijastua seuraavasta 'Länsi-Savon' kirjoituksestakin: (Länsi-Savo, 14.5.2009): Nevarin talo pian historiaa Kangasniemellä. Kangasniemen ydinkeskustan häpeäpilkku on entinen nuorisotalo Nevari ja samalla tontilla oleva pahoin ränsistynyt puurakenteinen omakotitalo. Molemmat rakennuksista ovat jo niin huonossa kunnossa, että ne saattavat olla vaaraksi ympäristölle. Muun muassa osa ikkunoista on rikottu. Tontin rakennuksineen omistaa kiinteistöyhtiö, jolle kunnan rakennus- ja ympäristölautakunta on lähettänyt jo kaksi ukaasia. Viimeisimmässä kunta vaatii kiinteistön omistajia purkamaan taajaman yleiskuvaa rumentavat rakennukset toukokuun loppuun mennessä. –Ellei mitään tapahdu määräaikaan mennessä, joutuu kunta harkitsemaan uhkasakon käyttöön ottoa, toteaa rakennustarkastaja Rauno Kuokkanen. Ellei uhkasakkokaan toimi, on kunnalla oikeus purkaa rakennukset, mutta laskun maksaa rakennusten omistaja. Kuokkasen tietojen mukaan tontti on tai omistajat ainakin suunnittelevat sen myyntiin laittamista. Sekä kunnan että kiinteistön omistajien edun mukaista olisi purkaa huonokuntoiset rakennukset mitä pikimmin. –Oikeustie on hitain tie ongelman ratkaisemiseksi, ja prosessi saattaa viedä vuosia, toteaa Kuokkanen. 'Laukkarisen talon' hiljentynyttä pihapiiriä kuvattuna heinäkuussa 1993 ('S&J'). (Ahti Pynnönen, kirje 15.9.2010): Suutari Armas Laukkarisen talo oli aivan naapurissamme. heidän lapsistaan muistan Ollin, Karin ja sisaren Leena (?). Kari oli hieman minua nuorempi, mutta kun lähekkäin asuttiin, niin meillä oli usein touhuja keskenämme. Jo ilmeisesti ennen kouluikää olin Karin kanssa tämän suutari-isän työtiloissa ja leikillään Armas tarjosi meille 'pilliklupi'-tupakat ja sytytti ne. Me niitä jotenkin yriteltiin vähän pössytellä ja sen jälkeen riensin kotiin ylpeänä kertomaan, mitä olin saanut tehdä. Siitähän seurasi risua ja luulen isäni 'keskustelleen' asiasta Armaksenkin kanssa ilman risuja. 'Laukkarisen talon' pihapiiri tarjosi vielä heinäkuussa 1993 ('S&J') näinkin idyllisiä kesäisiä näkymiä. (Ahti Pynnönen, kirje 15.9.2010): Haluan kertoa talosta, josta ei ole sivuillanne vielä lainkaan mainintaa. Tämä tarkoittamani pieni talo sijaitsi Luhangon ja Laukkarisen talojen välissä, aivan lapsuudenkotiani Tampellan taloa vastapäätä tien toisella puolella. Talo oli tuolla paikalla varmasti silloin olemassa, mutta asukkaista on hieman huonompaa muistikuvaa. Lapsia siellä ei kuitenkaan ollut, heidät kyllä muistaisin, koska olin lapsi tuolloin itsekin. Talo sijoittui siis nykykuvissanne keltaisena näkyvän Laukkarisen puisen asuinrakennuksen ja 'Tietomyllyn' taloksi kutsumanne tiilitalon väliin. Haluaisin itsekin saada siitä ja sen asukkaista lisätietoja. Lisätietoja Pynnösen muistamasta, aiemmin jo kadonneesta talosta: Siiri Laitisen mukaan (lokakuu 2010) mainitussa talossa asui kunnanvirkamies Lennart Manninen, jonka Maire-vaimo työskenteli myyjättärenä Osuuskaupassa. Nevari ja 'Laukkarisen talo' kuvattuna 3.5.2009 ('S&J') - päättäjätkin alkavat hermostua, kun mitään ei tapahdu?

C) Tämä liike- ja asuinkerrostalo tunnetaan kyläläisten puheissa nykyisin "Tietomyllyn talona". Kuvattu 3.7.2006. Hannu Tiihosen tilitoimisto "Tietomylly Ky" on toiminut rakennuksessa sen valmistumisesta (1985) asti. Etualan pieni "teatteri-nuoli" viittaa teatteri "Ilonan" Kalevala-näytöksien esityspaikalle Kankaisten koululle. Liiketiloissa on toiminut viimeisinä vuosina "Tietomyllyn" lisäksi käsityö- ja arkartelutarvikeliikkeitä ja 'Väri ja tapetti'-liike. Talossa on toiminut aikanaan myös Seppo Turusen parturi-kampaamo ja Jouni Seppäsen kukkakauppa. Minna Lahikaisen käsityö- ja askartelutarvikeliike "Sinilila" aloitti toimintansa v. 1994 tällä paikalla. Kuvattu 14.4.2006. Minna Lahikaisen 'Sinilila'-liike on kuvan ottohetkillä (1.3.2009) juuri muuttamassa 'Savonseudun' liikerakennukseen 'Coconate'-tehtaanmyymälän yhteyteen. Tilitoimisto 'Tietomylly' uudisti ulkoista ilmettään vuoden 2009 aikana (kuva: 15.11.2009 ~ 'S&J').

D) Sari Ojalan "As-Ke-La Sarianne"-liike (askartelu-, kehystyspalvelu- ja lahjatavaraliike) toimi näissä tiloissa pitkään - toiminta loppui vuoden 2006 alussa ja Lea Sandholm (Kuusilehto) osti liikkeen ja jatkoi sen toimintaa. Ylempi kuva otettu 1.1.2006, jolloin "Sariannen" toiminta oli juuri loppumassa - alempi kuva otettu 3.7.2006, jolloin liiketilat olivat jo Sandholmin johdossa ("Alma Ville Palvelut"). "Kangasniemen Kunnallislehti" kertoi 27.7.2006, että Sandholmin "Alma Ville Palvelut * Kehystys, Taide- ja askartelutarvikkeet" muuttavat kuvassa näkyvistä tiloista 1.8.2006 alkaen kahvila "Ruusukupin" yhteyteen. Lokakuun alussa 2006 kyseisiin liiketiloihin muutti 'Paulan Soppi' Osuuspankin rakennuksesta (entisistä apteekin tiloista). Kuvattu 7.10.2006. Tästä 30.9.2007 otetusta kuvasta käy ilmi, että 'Paulan Soppi'-liike oli lopettanut toimintansa Kangasniemellä - 'Kunnallislehden' mukaan (6.9.2007) Paula Manninen oli avannut samannimisen vaatetusliikkeensä edellispäivänä Haukivuorella. Vapautuneisiin liiketiloihin oli samaisen lehden mukaan tulossa 'Duoletissa' aiemmin työskennelleiden Anne Ylösen ja Jatta Laitisen pyörittämä uusi parturi-kampaamo lokakuun 2007 alussa. Uudet nimikilvet kertovat parturi-kampaamon nimeksi "Kaks' kampaa".

E) "Tietomyllyn talon" itäpuolella sijaitseva kaksikerroksinen liike- ja asuinrakennus valmistui v.1967. Sen länsipäädyssä toimi Raimo ja Airi Hakasen kelloliike, optikko ja kemikalio, itäpuolella toimi Liukkosten vaatepukimo. Tämä kuva on otettu tammikuussa 1986. Tässä vielä kyseisen liikerakennuksen julkisivua kuvattuna heinäkuussa 1995. Liukkosen pukimon näyteikkunoista päätelleen liikkeen toiminta näkyy jo päättyneen. Hakaset myivät liiketilansa v.1998 Anja Arkolle. Liukkosten pukimo oli lopettanut toimintansa jo aiemmin ja tiloissa ehti toimia mm. kirjakauppa ennen kuin Jouko Ursin ja Timo Palvimon yhdistynyt "Kangasniemen Kiinteistönvälitys ja isännöintipalvelu LKV Oy" aloitti tiloissa v.2002. Yllä oleva kuva on otettu Joutsasta tulleen kirjakauppiaan liikkeestä ennen hänen firmansa muuttoa Jyväskylään 90-luvun jälkipuoliskolla. Ennen Liukkosten ja Hakasten rakennuksen valmistumista paikalla sijaitsi taksimies Esko Luhangon asuinrakennus, mikä näkyy v.1959 otetussa kuvassa aivan sen vasemmassa alanurkassa vastapäätä vanhaa "matkahuollon" rakennusta. Aiemmin rakennuksen oli omistanut suutari Käyhkö. Talon alkuperäisiksi rakentajiksi on mainittu puuseppänikkari Ananias Hokkanen ("Kutta-Ananias" valmisti 30-luvulla mm. kaljatynnyreitä, kärrynpyöriä ja eläinten sarvista kampoja) ja Albin Marttinen. (Ahti Pynnönen, kirje 15.9.2010): Luhangon Eskolla ja tämän Tyyne-vaimolla oli ainakin lapset Raimo ja Keijo. Jo edesmenneen veljeni ikäkavereita olivat Alanärän Eero, Luhangon Keijo ja yhteiskoulun vahtimestarin rouva Kauton poika Eino. Raimo oli vuotta nuorempi, mutta meillä oli päivittäisiä kanssakäymisiä. Juuri näillä samoilla alueilla sijaitsi vuoden 1910 kartan mukaan aikoinaan 'urkujenpolkija Herman Väisäsen', räätäli Otto Riepposen ja Aatu Kuitusen pienet mökit. Seppä Rantasen asumus piharakennuksineen jäi jo hieman etelämmäksi. Vuoden 1937 kartassa Albin Reinikaisen rakennus ja laaja tontti kattoivat näitä "Liukkosen/Hakasen"-talon alueita. Ennen Albin Reinikaista rakennuksessa asui vuoteen 1922 asti suutari Antti Hokkanen poikiensa Anteron ja Yrjön kanssa.

F) 1.1.2006 otettu kuva v.1967 valmistuneesta asuin- ja liiketalosta, missä nykyisin toimivat Ursinin ja Palvimon "LKV Oy" (kuvasta vasemmalle), "Anjan Kauneuspiste, Kemikalio ja Kangasniemen Koru- ja kelloliike" (Anja Arkko) ja parturi-kampaamo "Julietti" (Taina Laitinen). Samainen liike- ja asuinrakennus - taustalla "As.Oy Kangasniemen Keskus" eli kyläläisten puheissa vielä 'Kimarintalo' - kuvattu 30.9.2007. Samat rakennukset kuvattuna 13.1.2008 kaukaa Kuvajan huonekaluliikkeen edestä, vasemmalla matkahuolto ja sen edustalla taksiasemaa. 'Kangasniemen Rallia' mainostetaan - talven kelit taas vähälumista vesiloskaa. Ursinin ja Palvimon "LKV Oy"-firman julkisivua kuvattuna 2.2.2008.

G) Tämä viralliselta nimeltään "As.Oy Kangasniemen Keskus" valmistui v.1970 Albin Reinikaisen puurakennuksen paikalle. Tämä suuri liike- ja asuinrakennus tunnetaan kyläläisten puheissa lähinnä "Kimarin talona", sen kellaritiloissa toimineen Huikkojen ravintolan mukaan (nykyisin eri omistuksessa "Hymykuoppa"-nimellä). Ravintolan sisäänkäynti on kuvan oikeassa reunassa näkyvät portaat alas kellarikerrokseen. Tässä 1.1.2006 otetussa kuvassa näkyvät "Expert Ykköskoneen", "R-Kioskin" ja "Annin ja Oton" liikehuoneistot. "R-Kioski" on elokuussa 2006 muutamassa tien yli toukokussa 2006 vapautuneisiin "Postin" liiketiloihin. Liiketiloissa on aiemmin toiminut mm. seuraavia yrityksiä: parturi-kampaamo "Duoletti" , "Spar-Market" (ensin Arviot, sitten Kauppiset), "Länsi-Savon" konttori, Toivo Laakson urheiluliike, "LM-Pukineen" tehtaanmyymälä, Jouko Ursinin kiinteistövälitys, Väri- ja tapettiliike (ensin Virolainen, sitten Liiman) ja aivan 70-luvun lopussa lyhytaikainen 'farkkuliike & kahvio'. Aiemmin paikalla ollut Albin Reinikaisen kookas puurakennus näkyy vielä tässä vuoden 1962 tienoilla otetussa valokuvassa aivan oikeassa reunassa. Tämän kuva on sivulta #47, missä esittely jatkui kuvan vasemmalla näkyviin rakennuksiin. Vilho Manninen kirjoittaa kirjassaan "Kotipuolen raitit" (1978) Albin Reinikaisesta: Ennen vuotta 1922 harjoitti talossa suutarin ammattia Antti Hokkanen kahden poikansa, Anteron ja Yrjön kanssa. Myöhemmin Hokkaset myivät talonsa Amerikan siirtolaiselle Albin Reinikaiselle, joka aloitti ammattiautoilun ja teuraslihan välityksen. Suutari Hokkanen muutti perheineen Hokanniemelle maata viljelemään ostamalleen tilalle. Albin Reinikaisen naapureina eli ja toimeen tuli lähelle 90 ikävuottaan ehtinyt Riepposten pariskunta harjoittaen vaatturin ammattia omassa pesässään. Albin Reinikaisen rakennuksen länsinurkalla toimi aikoinaan Reinikaisten nakkikioski, jossa myyjänä toimi Sylvi. Rinnakkain nakkikioskin kanssa oli erillinen R-kioskin myyntikoju, jota hoitivat Aili Laitinen ja hänen tyttärensä Eeva. Albin Reinikaisen kookas puurakennus nykyisen 'Kimarintalon' paikalla näkyy hyvin tässä 'sotaanlähdön' päivänä kirkon tapulista otetussa kuvassa (vaalea talo keskellä vasemmalla). Yhteiskoulun eteläpuolen pihalla on miehistö järjestäytymässä ja samaan aikaan kunnantalolla oli hevosten luovutus. Etualalla näkyy nykyisen uuden Osuuspankkirakennuksen paikalla olleen leipurirakennuksen toisen kerroksen remonttityö. Viljo Häkkinen lähetti tämän kuvan 25.3.2009. 'Perhekuva' on otettu Albin Reinikaisen talon sisäpihalla. Viljo Häkkisen oman arvion mukaan kuva olisi otettu vuoden 1949 tietämillä. Kuvassa Vilho Häkkinen itse vasemmalla, vieressä hänen siskonsa Sylvi Reinikainen (o.s. Häkkinen, ent. Hokkanen) - talon rouva eli Albin Reinikaisen puoliso. Sylvin oikealla puolella kuvassa seisoo Albin Reinikainen. Oikeassa reunassa on Amanda Häkkinen, joka on Sylvin ja Viljon äiti. Esko Reinikainen edessä on Albinin ja Sylvin esikoinen. (Ahti Pynnönen, kirje 15.9.2010): Albin Reinikaisen lapsia olivat Esko, Kaarina, Reijo ja Martti. Martti on ainoa, jonka olen tavannut myöhemmin - noin parikymmentä vuotta sitten, kun hän oli töissä yleismiehenä Kangasniemen vanhainkodilla. Olen lukenut hänen menestyksistään valjakkokilpailuista Kunnallislehdestä. Kaarina taitaa asua nykyisin täällä Helsingissä, en ole tavannut, mutta vaimoni on hänet joskus tavannut Malmilla. Reinikaisen talo liittyy lapsuuteeni siten, että ennen kuin Tampellan talomme valmistui tien toiselle puolelle lähinaapuriksi, asui perheemme jonkin aikaa Albin Reinikaisen talossa. Olin itse tuolloin kyllä lähes vauva, enkä siten itse muista, mutta olen keskusteluissa myöhemmin varmistanut asian. Perheelläämme oli muistaakseni valokuviakin siellä viettämältään ajalta, mutta ne kuvat ovat sittemmin hävinneet. (Viljo Häkkinen, kuvan lähettäjä ja teksti, 29.3.2009): Ohessa Reinikaisten perhepotretti vuoden 1948 tietämiltä. Henkilöt takarivissä vasemmalta: Hjalmar Häkkinen Ruokomäeltä - Amandan veli. Elma - Hjalmarin puoliso. Elli Koittilasta - Eetu Häkkisen eli Hjalmarin veljen puoliso. Viljo Häkkinen Haukiselältä - Amanda Häkkisen poika. Tämän kirjoittaja. Toivo Häkkinen kirkolta - myös Amandan poika. Elsa Dysder Koittilasta - Amandan sisarpuoli. Eturivi vasemmalta: Hellä Dyster Koittilasta - Elsan tytär. Esko Reinikainen - Sylvin ja Albinin poika tästä talosta. Amanda Häkkinen - Sylvin ja Toivon sekä Viljon äiti. Kaarina Reinikainen - Sylvin ja Albinin tytär tästä talosta. Reijo Reinikainen - Sylvin ja Albinin poika. Sylvi ja Albin Reinikainen tästä talosta. Sylvin sylissä on heidän nuorin lapsensa Martti. Siskoni Sylvi - sotaleski - ja leskimies Albin Reinikainen avioituivat 1940. Ikäeroa oli melkein 30 vuotta. Albinista tietoni ovat kovasti vajavaiset, sillä yhteydenpitomme oli vähäistä. Hänen vanhin poikansa on aivan äskettäin muuttanut Savitaipaleelta takaisin synnyinpitäjäänsä. Tiettävästi Albin oli ns. Amerikankävijä. Hän lienee ollut mukana kun linja-autoliikeennettä aloitettiin kirkonkylässä. Lisäksi hän harjotti siinä talossaan pientä bisnestä. Talossa oli ainakin ollut karjaa aikoinaan, koska oli navettakin. Vielä 40-luvun puolessa välissä hän harjoitti pienimuotoista teurastusta ostaen eläimiä pitäjältä naapurissa toimineen kauppiaan kanssa yhteistyössä. Sylvi-siskoni kuoli 30.12.08.

H) Aivan 70-luvun lopussa toimi hyvin lyhyen aikaa kyseisen 'As.Oy Kangasniemen Keskuksen' länsipäässä liki 'Ravintola Kimarin' portaikkoa kuvan esittämä 'farkkuliike & kahvio', jonka silloin 'modernit pelikoneet' ja kahvi vetivät läheisten koulujen oppilaita luokseen - oppituntienkin aikana. Tämän kuvan asiakkaina vuoden 1979 tietämillä lukion 2-luokan tyttöjä, joiden kuv.taidon valokuvausopetukseen tämänkin kuvan ottaminen kuului. Kahvia kaatava nuorukainen kuului liikkeen henkilökuntaan. "R-Kioskin" kohta rakennuksesta kuvattuna tammikuussa 1986. Huomaa, että "R-Kioski" oli tuolloin vielä perinteinen "ulkoluukkukioski", sisätilat avattiin asiakkaille vasta myöhemmin. Ravintolana oli silloin "Kimari", jonka punakeltainen valomainos näkyy pylväässä rakennuksen oikeassa kulmassa. Tapetti- ja maalikauppa "Värisilmä" toimi tuolloin nykyisen "Ykköskoneen" tiloissa. Virolainen aloitti maalikaupan pidon ja Liiman jatkoi sitä myöhemmin. "R-Kioskin" mainoskylttien yläpuolella näkyy tarkkaan katsoen fysikaalisen hoitolaitoksen "Median" liikelogo toisen kerroksen ikkunassa. 'Parturikampaamo Duoletti' toimi aikanaan 'ravintola Kimarin' sisäänkäyntiportaikon kulmauksessa. Koska ikkunasta näkyy Matkahuollon rakennuksessa vielä toimiva 'SYP'-pankki, tämän kuvan ajankohta on ennen vuotta 1995, jolloin ko. pankin toiminta kyseisissä tiloissa loppui ja 'Posti' tuli tilalle (Kuva: kuv.taidon koulutehtävä).

I) "As.Oy Kangasniemen Keskus" eli "Kimarintalo" kuvattuna 10.12.2005 ('S&J'). Rakennuksesta on kerrottu aiemmin tarkemmin jo mm. sivustomme kuvaruudussa #48A. "R-Kioski" oli tältä paikalta muuttamassa elokuussa 2006 pois tien vastakkaiselle puolelle linja-autoaseman rakennukseen "Postin" vapautuneisiin tiloihin (lopetti 5.5.2006). Nämä kuvat ovat otetut 11.12.2005 ('S&J'). Ylemmässä kuvassa näkyy "Anni ja Otto" ja porrassisäänkäynti alas ravintola "Hymykuoppaan". Alemmassa kuvassa näkyy "Expert Ykköskoneen" näyteikkunoita. Erityisesti "R-Kioskin" peliautomaatit ja veikkauspiste vetivät paljon nuorisoa ja vanhempaakin väkeä kyseiselle paikalle. Näissä 1.1.2006 ('S&J') otetussa kuvassa 'R-Kioski' ja 'Anni ja Otto' vielä vierekkäin toiminnassa. Tässä 9.9.2006 ('S&J') otetussa kuvassa 'R-Kioskin' tilat ovat tyhjillään. 'R-Kioskin' muuton jäljiltä liiketilojen edustalta on liikenne hiljentynyt - kuvattu sunnuntaina 30.9.2007 ('S&J'). 'R-Kioskin' paikalle siirtyi kesäkuun 2008 alussa saman rakennuksen itäpäädystä 'Lähetyksen kirpputori'. Kuvattu 14.6.2008. Tilanne 15.11.2009: 'Anni ja Otto'-liikkeen paikalla nyt 'Taito Shop', seuraavina 'Lähetyksen kirpputori' ja 'Expert Ykköskone' (kuva: 'S&J'). Nämä kaksi kuvaa 'As.Oy Kangasniemen Keskuksesta " eli "Kimarintalosta" ovat peräisin Dino Rossin kuvaamasta postikortista 1970-luvun alkupuolelta. Liike- ja asuinrakennus valmistui v.1970.

J) Ravintola 'Hymykuopan' sisäänkäynti kuvattuna 30.9.2007 ('S&J'). Samoissa tiloissa toimi vuosikymmeniä Huikkojen omistuksessa ollut ravintola 'Kimari'. (Kangasniemen Kunnallislehti, 26.3.1970): Ravintolan nimikilpailu ratkesi: Kangasniemen uuden ravintolan julistamaan nimikilpailuun saapui kaikkiaan 1036 nimiehdotusta (206 lähettäjää). Ensimmäiselle tilalle tuli nimiehdotus 'Kimari', joka hyväksyttiin perusteluin, että ravintolan takana oleva alue oli aikoinaan nimeltään 'Kimarinhaka'. Arvonnassa 'Kimaria' ehdottaneista voitti Lasse Kinnunen. Toiselle tilalle tuli Pirkko Luokkasen ehdotus 'TuuTillan', jota nimeä tullaan käyttämään erään kabinetin nimenä. Kolmas palkinto arvottiin kaikkien ehdotusten kesken ja voittajaksi tuli nimi 'Pata', jonka oli jättänyt Aati Nykänen. Tätäkin nimeä tullaan käyttämään yhden kabinetin nimenä. 'Hymykuopan' terassikausi alkaa kesän 2007 osalta olla ohi - kuvattu 30.9.2007 ('S&J').

K) Tämä otos on otettu syyskesällä 1986 ('S&J'). Kuvassa näkyy hyvin "Keskustien" vasemmalla puolella tämän sivun esittelysuunta ylhäältä "vanhalta postinmäeltä" alas kirkonkylän keskustaan. Samaa 'Kimarintalon' ympäristöä kuvattuna syysaamun auringonkajossa - 11.10.2008 ('S&J').