52) Asematien länsipuolta Kappalaisenkujan risteykseen .

(Svala & Joutsi * viimeisimmät lisäykset: 29.8.2024)

A) Keskustien ja Asematien risteyskohdassa - luoteiskulmalla - sijaitsee tämä 90-luvun alkupuolella rakennettu kerrostalo Puulanmansikka. Rakennuksessa toiminnassa asuinhuoneistojen lisäksi kauneushoitola Hanna-Maija. Kuvattu 24.3.2007 (S&J).

Tällä sivulla katsastellaan Asematien läntistä puolta ja käännytään Kappalaisenkujalle - Asemantien itäpuolta ja linja-autoasemaa esiteltiin jo aiemmin sivuilla #44-45.

Kerrostalo Puulanmansikka kuvattu 14.4.2006 (S&J).

Kerrostalo Puulanmansikan pihapuolen läntinen julkisivu ~ kuvattu 22.5.2007 (S&J).

Puulanmansikan kulmilta kuvattu 4.1.2009 (S&J) Matkahuollon suuntaan. Kuvan etualalla sijaitsi 1990-luvun alkuun asti puurakennus - ns. Tampellan talo.

Tuumimispenkki Puulanmansikan katveessa ~ kuvattu 8.9.2007 (S&J).

Tässä toisessa ilmakuvassa samoilta 50-luvun loppuvuosilta näkyy hyvin myös tämän sivun alue. Vanhaa matkahuoltoa vastapätä ei vielä ole mitään, Onni Saksan kivitalo (postina 1950-63) näkyy Asematien länsipuolella (takana piharakennus), siitä pohjoiseen (oikealle) ensin Peterin, sitten Telatien rakennus.
Asematien itäpuolella näkyy linja-autotallipihan oikealla puolella ensin Alanärän talo ja sitten Aino Mannisen kemikalio.
Asemantien ja nykyisen Beckerintien välisellä alueella kuvassa näkyy lisäksi neljä eri taloille kuulunutta piharakennusta. Yksityisten tonttien eikä yhteiskoulunkaan rajoilla ei näy tuolloin olleen minkäänlaisia aitoja.

Vasemmalla Laukkarisen talo (purettiin marraskuussa 2010) ja oikealla kerrostalo Puulanmansikka - kuvattu 21.1.2007 (S&J).

Puulanmansikka kuvattuna 12.6.2009 (S&J) - Keskustien toisella puolella vielä Laukkarisen talo ja Nevari.
.

Tampellan talo (Esko Pynnönen):

B) Ennen Puulanmansikka-kerrostalon rakentamista kyseisellä paikalla sijaitsi Tampellan talo (Esko Pynnönen). Tämän kuvan lähetti 24.8.2010 Esko Pynnösen poika Ahti.
(Ahti Pynnönen, kirje 24.8.2010): Asuin talossa lapsuuteni ajan. Vuonna 1957 jouduimme muuttamaan isäni kuoltua vuoden 1956 joulukuussa.

Kirjeessään Ahti Pynnönen kertoo muuttaneensa vuonna 1965 Helsinkiin ja opiskelun jälkeen siirtyneensä Onninen Oy:n palvelukseen ja pysyneensä siellä työssä logistiikan puolella aina kesäkuussa 2003 tapahtuneeseen eläkkeelle siirtymiseensä asti. Kangasniemellä hän kertoo edelleen käyvänsä ainakin kerran vuodessa vanhempiensa haudalla - tutut vanhoilta ajoilta alkavat kuulemma kirkonkylällä olla jo vähissä. Nuorempana hän kertoo usein käyneensä vielä juhannuksen aikoina Syvälahden tanssilavalla vanhoja muistoja verestämässä. Ahti Pynnösen vaimon veli asuu edelleen Luusniemellä, joten yksi tukikohta on säilynyt.

Alemmassa kuvassa sen lähettäjä Ahti Pynnönen on kertomansa mukaan kuvattuna lähtemässä 50-luvun alkupuolella jollekin poikien kesäleirille. Taustalla näkyy Tampellan talon piharakennuksia.

(Ahti Pynnönen, kirje 15.9.2010): Meidän viimeinen automme oli Popeda, jolla sain ajella hyvin nuorena pihassamme - oli iso piha. Jääradalla sain ajaa joskus myös.
Isäni eläessä tuli Tampellan talon viereen matkahuolto puurakennukseen, jossa oli vesivessa. Isäni sanoi jossakin vaiheessa leikillään, että hän alkaa käydä siellä asioimassa, koska on lyhyempi matka kuin meidän huussiin pihan perällä. Taisi vessa kuitenkin matkahuollossa olla maksullinen.
Vaikka oli pieni kylä, niin kyllä noina vuosina silti erottui kirkonkylän keskustan ja hieman kauempana asuvien kaveruus kouluikäisten keskuudessa. Keskustan porukka ja esimerkiksi Nakertajan, Salmenkylän ja Meijeriniemen pahantekijät eivät olleet välttämättä parhaita ystäviä, tosin mitään ns. jengitappeluita ei koskaan esiintynyt.

Tampellan talo näkyy tässä v.1959 otetussa kuvassa aivan kuvan vasemmassa reunassa vastapäätä vanhaa matkahuoltoa. Kuulin aikoinani 70-luvun lopussa tätä taloa väitettävän itsensä Alvar Aallon piirtämäksi, mutta mitään vahvistusta asialle en asialle saanut nähdä silloin - enkä myöhemminkään. Rakennus purettiin 1990-luvun alussa ja siinä asui purkamiseen asti paljon lyhytaikaisia vuokralaisia.

Tässä 80-luvun puolivälin jälkeisessä otetussa kuvassa näkyy taustalla vielä oikealla Tampellan talo. Taustalla vasemmalla näkyvä Tietomyllyn talo valmistui v.1985. Kuvanottohetkellä Tietomyllyn lisäksi rakennuksessa on näkyvissä Väri ja tapetti-liikkeen ja Parturikampaamo Turusen mainoskyltit. Etualalla Matkahuollon tiloissa toimivan taksiaseman koulukyytiajoneuvo kuskeineen (koulun kuv.taidon kuvaustyö).

Tampellan talo näkyy tässä 26.8.1990 kuvatusta videofilmistä (S&J) siepatussa otoksessa aivan viime päivillään ennen purkamistaan. Uusi Puulanmansikka oli kuvaushetkellä aivan loppuviimeistelyissään valmistumassa.

C) Asematien länsipuolella, vastapäätä linja-autoasemaa, kerrostalo Puulanmansikan pohjoispuolella palvelee asiakkaitaan K-Market, mikä tässä 90-luvun alkupuolen kuvassa oli vielä nimeltään Puulantori. Nimi Puulantori otettiin kyseisen marketin nimeksi taas syksyllä 2009.

Jussi Svala on tehnyt sylillisen heräteostoksia Puulantorissa. Kuva on otettu 90-luvulla (kuva: S.Svala), jolloin taustalla näkyvä Onni Saksan entinen postitalo oli vielä purkamatta.

Tämä kuva K-Marketista on otettu 14.4.2006 (S&J). K-Marketin kauppiaana toimi kuvaushetkellä Jukka Pirinen, ennen häntä Risto Veijanen. Toukokuussa 2006 K-Market otti postitoiminnat hoitaakseen Kangasniemen postikonttorin lakattua toimimasta Matkahuollon rakennuksessa.

K-Market kuvattuna 24.11.2007 (S&J).

Pikavuoro Jyväskylä-Lappeenranta kääntymässä K-Marketin edestä Kangasniemen matkahuollon eteen 13.4.2009 (S&J). K-Market on sittemmin ottanut taas käyttöön entisen nimensä Puulantori.


K-Marketin nimen vasemmalla puolella postin logo - eli K-Marketissa toimi kuvaushetkellä 5.4.2009 (S&J) postin toimipiste kassojen vierustalla (alk. 2006).

K-Marketin pysäköintialueelta näkymää Asematien pohjoissuuntaan - 12.6.2009 (S&J).


K-Marketin nimeksi otettiin taas käyttöön aiemminkin tutuksi tullut "Puulantori" - muutosprosessia kuvattu 6.10.2009 (S&J).

K-Marketin nimeksi nyt virallisesti tullut taas "Puulantori" ~ kuvattu 8.10.2009 (S&J).

D) K-Marketin naapurissa sen pohjoispuoleisella tontilla on tämä Kuvajan liike- ja asuintalo. Kuvattu 12.12.2005 (S&J).

Kuvajan rakennuksen K-Marketin puoleisissa liiketiloissa toimi kuvaushetkellä Arto Pellisen valokuvaamo AP Systems (toimi aiemmin Satamankippari-kerrostalon alakerrassa Satamatiellä). Kyseisissä tiloissa oli ennen AP Systemsiä toiminut ainakin Esko Toivakan valokuvaamo Kuva-Esko (alkaen marraskuussa 1984), kellokauppa ja Pala-Putiikki (Helena Toiviainen). Kuvattu 3.7.2006 (S&J). Vuoden 1937 kirkonkylän kartassa ei näillä kohdin ole teitä eikä rakennuksia, vain pappilan laidunmaata.

Kuvajan liiketalo, jossa myös AP Systems (Pellinen) - kuvattu 10.6.2007 (S&J). Viljakainen jalankulkijana.

AP Systems (Pellinen) Kuvajan liiketalossa - kuvattu 17.9.2006 (S&J).

Kaluste Kuvaja - kuvattu 21.1.2007 (S&J).

Linja-Karjala Oy:n Express-bussi kääntymässä linja-autoasemalle Kuvajan edessä 13.4.2009 (S&J).

E) Tämä kuva on otettu 2.2.1986 (S&J) linja-autoaseman viereiseltä koululta (silloin lukio). Taustalla näkyy Kuvajan rakennus, jossa kuvanottohetkellä toimi myös Esko Toivakan valokuvausliike Kuva-Esko. Sen naapurissa toiminnassa Kaluste-Kuvaja.
Kuvajan omistuksessa oli myös kuvan oikeassa reunassa vielä pystyssä oleva Onni Saksan kivitalo, jonka historiaan kuului vuosina 1950-63 Kangasniemen postin toimiminen sen tiloissa. Vuoden 1983 aikaan tiloissa toimi silmäoptikko P.Lindenin liike.

Tämän kuvan ottoaikaan kyseisessä kivitalossa toimi Hankkijan myyntitoimisto. Mainoskylteissä lukee: "Maataloustarvikkeet ja maatalouskoneet viljelijöiden omasta liikkeestä". Toimitilat kyllä näyttävät kuvassa tarkemmin katsoessa jo autioilta.

Kuvassa taaemmassa Kuvajan rakennuksessa vuokralla toimiva Kuva-Esko ehti myös toimia aikansa tässä etummaisessa kivitalossa, jossa toimi sittemmin myös Lähetyskirpputori. Pauli Kuvajan Jouko-velikin Kanadasta piti hetken 80-luvun loppupuolella Kuvapalvelua kyseisissä tiloissa. Aivan Kuvajan rakennusten takana näkyvän pitkän kerrostalon takana sijaitsi aikanaan Pikkupappila.

Henry Luoma-Aho ja Ossi Loisa vahvistivat (marraskuu 2016), että kyseisessä Onni Saksan kivitalossa toimi aikansa myös Ahopalon sähköliike. Siiri Laitinen puolestaan muisteli (18.11.2016) samaisen rakennuksen liiketiloissa aikoinaan toimineen Pitkäsen kenkäkaupan.

Linja-autoasemalta kuvassa lähtöään odottavasta postiautosta tuli mieleen aikoinani käyntini Kangasniemen matkahuollossa kysymässä Pieksämäelle lähtevien linja-autojen aikatauluja. Sain kuulla, että kyseiseen kaupunkiin meni kysymänäni päivänä vain yksi auto - ja sekin yömyöhällä. Ihmettelin ääneen, miksei sentään läheiseen kaupunkiin, joka on vielä tärkeä rautateiden risteyspaikkakuntakin, mene enempää autoja. Sain tyhjentävän vastauksen: Kuka nyt Pieksämäelle menisi?.


Helvi Ojala esitteli Savon Sanomissa 9.12.1981 Asematie 6:ssa (ent. Onni Saksan kivitalo) avatun uuden silmälasien erikoisliikkeen Silmäoptikko P.Linden Ky: Liikkeen omistavat mikkleiläiset Onerva ja Pertti Linden. Uudet yrittäjät ovat toimineet alalla jo varsin pitkään, aikaisemmin kuitenkin vieraan palveluksessa.


Kuva-Eskon valokuvausalan myyntipiste aloitti Hankkijan entisessä toimipaikassa keväällä 1986. Lehtikuvan päivämäärä 17.4.1986 - Antti Ikosen leikekirjasta (kiitos).

F) Onni Saksan talo toimi postina 1.7.1950-30.6.1963, jolta ajalta nämä kuvat ovat.
Alemmassa sisäkuvassa vasemmalta Evi Joutsalainen, toimistonhoitaja Saimi Pärnänen ja Unelma Hokkanen.

Posti muutti näihin Saksan talon tiloihin ns. Flinkmanin talosta, missä posti oli toiminut vuodesta 1923 asti (sijaitsi Sairaalantien jaJoutsantien nykyisessä risteyksessä ~ tie Jyväskylään kulki 20-luvulla vielä kyseisen talon pohjoispuolelta).
Flinkmanin talo purettiin v.1975. Postille ko. taloa olivat omistuksestaan vuokranneet ainakin Hilma Makkonen (1930-32), Juho Roponen-Adolf Närväinen (1935-39) ja Valerian Laitinen (1940-50).

Onni Saksan talosta Kangasniemen posti siirtyi vuonna 1963 uuteen virastotaloon, mikä rakennettiin Kankaistentien ja Keskustien risteykseen Pikkupappilan suuren navetan paikalle. Tämä Kuvajan omistukseen siirtynyt ent. Onni Saksan ja postin talo purettiin 90-luvulla.

Kangasniemen yhteiskoulun seniori Jouko Laitinen asui lukuvuodet 1962-1965 Onni Saksan taloa vastapäätä Alanärän talon yläkerran huoneessa. Sähköpostissaan (1.8.2006) hän kirjoitti Onni Saksan ja postin talosta seuraavasti:
Siniharmaan kivitalon muistan postina. Kirkonkylään valmistui v.1963 valtion virastotalo, johon postikin siirtyi. Onni Saksan poika Ilkka kävi yhteiskoulua vuosina 1958-66 eli oli luokkaa alempana kuin minä.

(Ahti Pynnönen, kirje, 15.9.2010): Tampellan talon naapurimme Alanärän taloa vastapäätä sijaitsi posti. Postihoitaja rouva Räsäsen poika Heikki, vaikka oli minua nuorempi, kuului kaveripiiriini.
Viereisellä yhteiskoulun kentällä oli halkovarasto, ennenkuin siellä pidettiin markkinoita. Paikalla on nyt matkahuollon linja-autojen 'laiturit'. Olin joidenkin kaverien kanssa saanut tulitikut jostakin ja päätimme tehdä 'pienen nuotion'. Onneksi joku aikuinen havaitsi aikeemme ennenkuin mitään ehti tapahtua. Siitähän seurasi kotona 'koivuniemen herraa' koko idean edestä ja aiheesta.

Samaa Asematien maisemaa edelleen silloiselta lukiolta kuvattuna syksyllä 1986 (S&J).
Oman dramaattisen värinänsä tähän nimenomaiseen kuvaan tuo puolitangossa oleva Suomen lippu koulun pihassa. Kuvauspäivänä pidettiin presidentti Urho Kekkosen hautajaiset.

Tämä kuva on otettu 21.9.1980 (S&J), jolloin (alunperin Onni Saksan rakentama) vaaleansininen kivitalo näyttää liiketiloiltaan olleen täysin verhoiltu umpeen eli rakennus oli pelkästään asumiskäytössä. Pauli Kuvajan rakennuttama huonekaluliike ja asuinrakennus ei näy vielä tässä kuvassa. Sen paikalla kuvassa on vielä puisia piharakennuksia.

Tässä rakennuksessa toimi siis myös Kangasniemen posti 1950-63.

G) Tässä 80-luvun lopun kuvassa (1987? - S&J) näkyvät Asematien länsipuolen kaikki kolme rakennusta ovat kaikki olleet jo pitkään purettuina. Aivan kuvan vasemmassa reunassa näkyy vielä ns. Tampellan talo (Esko Pynnönen) Keskustien kulmassa. Keskellä kuvaa on Kuvajan omistukseen kuulunut vaaleansininen kivitalo, jonka ovenpielessä tässä kuvassa tarkkaan katsoessa erottuu mainostaulu: Kuvapalvelu, Jouko Kuvaja. Rakennus oli aiemmin tunnettu mm. Onni Saksan talona, postina ja Hankkijan talona.
Paulin Jouko-veli oli tullut Kanadasta muutamaksi vuodeksi Suomeen ja piti hetken näissä tiloissa (ja myöhemmin Teollisuustienkin varrella) valokuva- ja kehystysliikettä (Esko Toivakankin kanssa). Kuvan oikeassa reunassa näkyy Airi ja Heikki Peterin Kukka- ja hautauspalvelu. Tämä rakennus kuului aiemmin Airi Peterin isälle Lauri Tissarille, jonka poika Pekka Tissari piti rakennuksen liiketiloissa urheiluliikettä 60-luvun alussa. Rakennuksessa on (Siiri Laitisen muistaman mukaan) toiminut aikoinaan myös Pitkäsen kenkäkauppa.


Jari Lukkarinen kuvasi Asemakadun näkymiä vuoden 1983 aikoihin (kiitos käyttöluvasta).


Matti Mertanen lähetti (21.5.2007) kuvan kyseisestä rakennuksesta 60-luvun alusta, jolloin rakennuksessa toimi Pekka Tissarin urheiluliike (Kone- ja urheiluliike Tissari).

(Matti Mertanen, sähköposti 21.5.2007): Liikettä piti Pekka Tissari, joka oli syntyisin Kutemajärveltä, oli Lauri Tissarin poika ja Airi Peterin veli. Silloin talosta puhuttiin Tissarin talona. Liike oli talon eteläpäädyssä kadun puolella. Pihan puolella liikkeen takana oli Tissarien asunto, huone ja keittiö. Tissarit muuttivat sittemmin Kanadaan, Pekka Tissari kuoli siellä äskettäin. Talon pohjoispäässä oli Aartialan kukka-ja hautausliike.
Yläkerran eteläpäädyssä ja kuvassa näkyvän korotetun katon alla asuivat Mertaset (n. 1960-63), jotka muuttivat sinne Kumpulan talosta (vrt. sivu #73). Käytössä oli kaksi huonetta ja keittiö, josta pihan puoleisessa huoneessa oli vielä alivuokralaisia.
Yläkerran pohjoispäädyssä -keittiö ja kamari asuivat silloin Aartialat. Yläkerrassa oli myös yhteinen WC ja aula sekä parveke länsipuolella.
Aartialat rakensivat 1960-luvulla oman liike-ja asuintalon Joutsantielle ja muuttivat sinne. Sen jälkeen Peterit perustivat oman liikkeensä tähän Tissarin taloon ja asuivat yläkerrassa. Mertaset muuttivat Tervaniementielle syksyllä 1963.

(Matti Mertanen, sähköposti 21.5.2007): Tissarin talon takana oli kevyt autotalli ja piharakennus sekä paljon käytettyjä mopoja ja moottoripyöriä. Isot koivut varjostivat pihaa ja olivat hyviä kiipeilypuita. Taustalla näkyy Telatien talo. Kuvattu heinäkuussa 1963.

(Matti Mertanen, sähköposti 21.5.2007): Kolme urheilullista kuvaa (1963) liittyy sinne takapihalle, sen ajan poikien suosittuihin harrastuksiin. 1960- luvun alku oli vahvaa Suomen urheilun nousua, varsinkin seiväshyppy lasikuituseipäineen oli vahvassa nousussa. Pentti Nikula hyppäsi seipään ME:n 494 juhannuksena 1962 , pikku nikuloita oli joka pihalla siihen aikaan...
Pihakisoja pidettiin niin Tissarin talon takapihalla niinkuin monessa muussakin pihassa. Itsetehdyt telineet ja rima, kuoppa maahan ja vähän pehmennystä alastulopaikkaan, siinä oiva seiväshyppypaikka. Seiväs haettiin metsästä, tuore koivu taipui ja sinkautti hyppääjää korkeammalle kuin kuiva seiväs, vähän lasikuidun tapaan.
Pituushyppy onnistui myös samalla paikalla. Juoksukisoja muistan poikien porukalla pidetyn nykyisen Kappalaisenkujan kohdalla sekä Kumpulan talon lähellä Satamakadun tienoilla. Kymmenvuotiaiden poikien kesätouhut olivat 1960-luvun alussa varsin liikunnallisia: pihaurheilua - näitä yleisurheilulajeja, nelimaalia, jalkapalloa, uimista sekä ongintaa.
Nykyisen Luotsitien päässä oli tukinpudotuspaikka siihen aikaan. Keväisin ja alkukesästä tukkinippujen päällä oli hyvä istua onkimassa ja sieltä nousi kutuaikaan ongellakin isoja lahnoja. Sieltä oli myös hyvä hypätä uimaan ja juosta tukkeja pitkin (tukkijuoksu taisi olla kyllä kiellettyjen touhujen listalla).
Nelimaalia kuvissa Juha, seivästä ylempänä Matti - alempana Heikki (Mertanen).

H) Airi ja Heikki Peterin rakennus (Kukka- ja hautauspalvelu) paloi pohjoisosastaan 14.12.1994 (kuvat: S&J). Rakennusta ei koskaan enää kunnostettu, vaan purettiin kokonaan pois. Airi ja Heikki Peterit muuttivat pohjoiseen.

I) Kappalaisenkuja erkanee Asematiestä länteen (kuvassa vasemmalle) Pentti ja Liisa Telatien talon kohdalla. Kuvassa oikealla näkyvän tyhjän tontin tarina on esitelty jo aiemmin sivullamme #44 - kulmatontilla sijaitsi aikanaan Aino Mannisen kemikalio, johon 70-luvulla Pentti Ursin perusti TehoSähkö-liikkeensä. Asematie liittyy kuvan taustalla Joutsantiehen, josta kuvan alueella risteytyy Sairaalantie pohjoiseen Terveyskeskukseen. Kuvattu 3.7.2006 (S&J).

Linja-Karjala Oy:n Express-bussi saapumassa Kangasniemen matkahuollon laituripihalle 13.4.2009 (S&J). Taustalla Telatien rakennus. Etualalla entisen Tehosähkön tontti, josta paloi myymälä- ja asuinrakennus joulun alla vuonna 2004.

J) Pentti ja Liisa Telatien talo Asematien ja Kappalaisenkujan risteyksessä kuvattuna 3.7.2006 (S&J) ja Pentti Telatie kuvattuna sotavuosien aikaan (Mikko Halmeslahden albumista). Kuvat julkaistu Pentin luvalla. Pentti Telatie menehtyi pitkällisen sairauden uuvuttamana syksyllä 2015.
Talon alkuperäiset asukkaat olivat Pentin vanhemmat Kerttu (os. Blomqvist) ja John Thompson (suomensi sittemmin nimensä Telatieksi. Etunimi esiintyi usein muodossa Joni). Kerttu Telatie piti talon Asematien puoleisessa päädyssä aikanaan Vuorelman käsityöliikettä, johon sisäänkäynti oli heidän talonsa Asematien puoleisesta portaikosta Aino Mannisen kemikaliota vastapäätä. Pentti ja Liisa Telatie asuivat työvuosinaan Imatralla, mutta viettivät loma-aikansa Kangasniemen talossaan. Eläkevuosikseen he ovat muuttaneet pysyvästi viihtyisään kotitaloonsa. Pentti Telatie oli Kangasniemen Yhteiskoulun senioreja, vuonna 1928 syntyneenä hänen ensimmäiset yhteiskouluvuotensa osuivat juuri sotavuosien alkuun 1939-40.

Kappalaisenkuja erkanee Asematiestä länteen (kuvassa vasemmalle) Telatien talon kohdalla. Telatien talon edessä entisen - tulipalossa v. 1994 tuhoutuneen - Peterin talon kohdalla on nykyisin kukkaniitty. Molemmat kuvat otettu sunnuntaina 30.7.2006.

Telatien talo kuvattuna videofilmille 9.5.1991 (S&J, pysäytyskuva).

Telatien rakennus kuvattuna 23.12.2006 (S&J) Asematieltä matkahuollon suunnalta.


Kun maisemakuva alkaa saada jo koristekuvioisen tekstuuripinnan ominaisuuksia - Telatie, entinen Suuronen ja kirkko - 5.4.2009 (S&J).

seuraavalle sivulle #53

Sivuluettelo 1-107