A) "Keskustien" ja "Asematien" risteyskohdassa - luoteiskulmalla - sijaitsee tämä 90-luvun alkupuolella rakennettu kerrostalo "Puulanmansikka". Rakennuksessa toiminnassa asuinhuoneistojen lisäksi kauneushoitola "Hanna-Maija". Kuvattu 24.3.2007 ('S&J'). Tällä sivulla katsastellaan "Asematien" läntistä puolta ja käännytään "Kappalaisenkujalle" - "Asemantien" itäpuolta ja linja-autoasemaa esiteltiin jo aiemmin sivuilla #44-45. Kerrostalo Puulanmansikka kuvattu 14.4.2006 ('S&J'). 'Puulanmansikan' kulmilta kuvattu 4.1.2009 Matkahuollon suuntaan. Kuvan etualalla sijaitsi 1990-luvun alkuun asti puurakennus - ns. 'Tampellan talo'. Tässä toisessa ilmakuvassa samoilta 50-luvun loppuvuosilta näkyy hyvin myös tämän sivun "alue". Vanhaa "matkahuoltoa" vastapätä ei vielä ole mitään, Onni Saksan kivitalo (postina 1950-63) näkyy "Asematien" länsipuolella (takana piharakennus), siitä pohjoiseen (oikealle) ensin Peterin, sitten Telatien rakennus. "Asematien" itäpuolella näkyy linja-autotallipihan oikealla puolella ensin Alanärän talo ja sitten Aino Mannisen kemikalio. "Asemantien" ja nykyisen "Beckerintien" välisellä alueella kuvassa näkyy lisäksi neljä eri taloille kuulunutta piharakennusta. Yksityisten tonttien eikä yhteiskoulunkaan rajoilla ei näy tuolloin olleen minkäänlaisia aitoja. Vasemmalla Laukkarisen talo (purettiin marraskuussa 2010) ja oikealla kerrostalo Puulanmansikka - kuvattu 21.1.2007 ('S&J'). Puulanmansikka kuvattuna 12.6.2009 ('S&J') - Keskustien toisella puolella vielä Laukkarisen talo ja Nevari..

'Tampellan talo' (Esko Pynnönen): B) Ennen "Puulanmansikka"-kerrostalon rakentamista kyseisellä paikalla sijaitsi "Tampellan talo" (Esko Pynnönen). Tämän kuvan lähetti 24.8.2010 Esko Pynnösen poika Ahti. (Ahti Pynnönen, kirje 24.8.2010): Tässä kuvassa 'Tampellan talo' vielä ilman laudoitusta - vuosilukua en tiedä. Asuin talossa lapsuuteni ajan. Vuonna 1957 jouduimme muuttamaan isäni kuoltua vuoden 1956 joulukuussa. Valokuvassa kiinnostaa rakennuksen varhaisen 'ulkoasun' lisäksi taloa rajannut mielenkiintoinen aitaratkaisu. Kuvassa vasemmalle johtaa siis 'Keskuskatu' (virastotalolle) ja oikealle nykyisin 'Asemakatu' Puulantorin edustalle. Kirjeessään Ahti Pynnönen kertoo muuttaneensa vuonna 1965 Helsinkiin ja opiskelun jälkeen siirtyneensä 'Onninen Oy':n palvelukseen ja pysyneensä siellä työssä logistiikan puolella aina kesäkuussa 2003 tapahtuneeseen eläkkeelle siirtymiseensä asti. Kangasniemellä hän kertoo edelleen käyvänsä ainakin kerran vuodessa vanhempiensa haudalla - tutut 'vanhoilta ajoilta' alkavat kuulemma kirkonkylällä olla jo vähissä. Nuorempana hän kertoo usein käyneensä vielä juhannuksen aikoina Syvälahden tanssilavalla vanhoja muistoja verestämässä. Ahti Pynnösen vaimon veli asuu edelleen Luusniemellä, joten yksi 'tukikohta' on säilynyt. Tässä kuvassa sen lähettäjä Ahti Pynnönen on kertomansa mukaan (24.8.2010) kuvattuna lähtemässä 50-luvun alkupuolella jollekin poikien kesäleirille. Taustalla näkyy 'Tampellan talon' piharakennuksia. Ahti Pynnönen lähetti samalla kertaa käyttöömme kolme vanhaa luokkakuvaansa silloisten kansakouluvuosiensa alusta parakkikoulusta ja 'kivikansakoulusta' - ne löytyvät sivulta #4. (Ahti Pynnönen, kirje 15.9.2010): Meidän viimeinen automme oli Popeda, jolla sain ajella hyvin nuorena pihassamme - oli iso piha. Jääradalla sain ajaa joskus myös. Isäni eläessä tuli Tampellan talon viereen matkahuolto puurakennukseen, jossa oli vesivessa. Isäni sanoi jossakin vaiheessa leikillään, että hän alkaa käydä siellä 'asioimassa', koska on lyhyempi matka kuin meidän huussiin pihan perällä. Taisi vessa kuitenkin matkahuollossa olla maksullinen. Vaikka oli pieni kylä, niin kyllä noina vuosina silti erottui kirkonkylän keskustan ja hieman kauempana asuvien kaveruus kouluikäisten keskuudessa. Keskustan porukka ja esimerkiksi Nakertajan, Salmenkylän ja Meijeriniemen 'pahantekijät' eivät olleet välttämättä parhaita ystäviä, tosin mitään ns. jengitappeluita ei koskaan esiintynyt. 'Tampellan talo' näkyy tässä v.1959 otetussa kuvassa aivan kuvan vasemmassa reunassa vastapäätä vanhaa "matkahuoltoa". Kuulin aikoinani 70-luvun lopussa tätä taloa väitettävän itsensä Alvar Aallon piirtämäksi, mutta mitään vahvistusta asialle en asialle saanut nähdä silloin - enkä myöhemminkään. Rakennus purettiin 1990-luvun alussa ja siinä asui purkamiseen asti paljon lyhytaikaisia vuokralaisia. Tässä 80-luvun puolivälin jälkeisessä otetussa kuvassa näkyy taustalla vielä oikealla 'Tampellan talo'. Taustalla vasemmalla näkyvä 'Tietomyllyn talo' valmistui v.1985. Kuvanottohetkellä 'Tietomyllyn' lisäksi rakennuksessa on näkyvissä 'Väri ja tapetti'-liikkeen ja 'Parturikampaamo Turusen' mainoskyltit. Etualalla 'Matkahuollon' tiloissa toimivan taksiaseman koulukyytiajoneuvo kuskeineen (koulun kuv.taidon kuvaustyö). 'Tampellan talo' näkyy tässä 26.8.1990 kuvatusta videofilmistä (RSJ&JJ) siepatussa otoksessa aivan viime päivillään ennen purkamistaan. Uusi 'Puulanmansikka' oli kuvaushetkellä aivan loppuviimeistelyissään valmistumassa.

C) "Asematien" länsipuolella, vastapäätä linja-autoasemaa, kerrostalo "Puulanmansikan" pohjoispuolella palvelee asiakkaitaan "K-Market", mikä tässä 90-luvun alkupuolen kuvassa oli vielä nimeltään "Puulantori". Nimi 'Puulantori' otettiin kyseisen marketin nimeksi taas syksyllä 2009. Jussi Svala on tehnyt sylillisen heräteostoksia "Puulantorissa". Kuva on otettu 90-luvulla, jolloin taustalla näkyvä "Onni Saksan entinen postitalo" oli vielä purkamatta. Tämä kuva "K-marketista" on otettu 14.4.2006. "K-Marketin" kauppiaana toimi kuvaushetkellä Jukka Pirinen, ennen häntä Risto Veijanen. Toukokuussa 2006 'K-Market' otti postitoiminnat hoitaakseen Kangasniemen postikonttorin lakattua toimimasta 'Matkahuollon' rakennuksessa. Pikavuoro Jyväskylä-Lappeenranta kääntymässä K-Marketin edestä Kangasniemen matkahuollon eteen 13.4.2009 ('S&J'). K-Market on sittemmin ottanut taas käyttöön entisen nimensä 'Puulantori'.

D) "K-Marketin" naapurissa sen pohjoispuoleisella tontilla on tämä kuvissa näkyvä "Kuvajan" liike- ja asuintalo. Kuvattu 3.7.2006 ('S&J'). Rakennuksen "K-Marketin" puoleisissa liiketiloissa toimii nykyisin Arto Pellisen valokuvaamo "AP Systems" (toimi aiemmin "Satamankippari"-kerrostalon alakerrassa "Satamatiellä"). Kyseisissä tiloissa on ennen "AP Systemsiä" toiminut ainakin Esko Toivakan valokuvaamo "Kuva-Esko" (1986), kellokauppa ja "Pala-Putiikki" (Helena Toiviainen). Vuoden 1937 kirkonkylän kartassa ei näillä kohdin ole teitä eikä rakennuksia, vain pappilan laidunmaata. Kuvajan liiketalo, jossa myös AP Systems (Pellinen) - kuvattu 10.6.2007 ('S&J'). AP Systems (Pellinen) Kuvajan liiketalossa - kuvattu 17.9.2006 ('S&J'). Kaluste Kuvaja - kuvattu 21.1.2007 ('S&J'). Linja-Karjala Oy:n Express-bussi kääntymässä linja-autoasemalle Kuvajan edessä 13.4.2009 ('S&J').

E) Tämä kuva on otettu 2.2.1986 ('S&J') linja-autoaseman viereiseltä koululta (silloin lukio). Taustalla näkyy "Kuvajan" rakennus, jossa kuvanottohetkellä toimi myös Esko Toivakan valokuvausliike "Kuva-Esko". Kuvajan omistuksessa oli myös kuvan oikeassa reunassa vielä pystyssä oleva "Onni Saksan kivitalo", jonka historiaan kuului vuosina 1950-63 Kangasniemen postin toimiminen sen tiloissa. Vuoden 1983 aikaan tiloissa toimi silmäoptikko P.Lindenin liike. Tämän kuvan ottoaikaan kyseisessä kivitalossa toimi "Hankkijan myyntitoimisto". Mainoskylteissä lukee: Maataloustarvikkeet ja maatalouskoneet viljelijöiden omasta liikkeestä". Toimitilat kyllä näyttävät kuvassa tarkemmin katsoessa jo autioilta. Kuvassa taaemmassa Kuvajan rakennuksessa vuokralla toimiva "Kuva-Esko" ehti myös toimia aikansa tässä etummaisessa kivitalossa, jossa toimi sittemmin myös "Lähetyskirpputori". Pauli Kuvajan Jouko-velikin Kanadasta piti hetken 80-luvun loppupuolella "Kuvapalvelua" kyseisissä tiloissa. Aivan Kuvajan rakennusten takana näkyvän pitkän kerrostalon takana sijaitsi aikanaan "Pikkupappila". Linja-autoasemalta kuvassa lähtöään odottavasta postiautosta tuli mieleen aikoinani käyntini Kangasniemen matkahuollossa kysymässä Pieksämäelle lähtevien linja-autojen aikatauluja. Sain kuulla, että kyseiseen kaupunkiin meni kysymänäni päivänä vain yksi auto - ja sekin yömyöhällä. Ihmettelin ääneen, miksei sentään läheiseen kaupunkiin, joka on vielä tärkeä rautateiden risteyspaikkakuntakin, mene enempää autoja. Sain tyhjentävän vastauksen: "Kuka nyt Pieksämäelle menisi?".

F) "Onni Saksan talo" toimi postina 1.7.1950-30.6.1963, jolta ajalta nämä kuvat ovat. Alemmassa sisäkuvassa vasemmalta Evi Joutsalainen, toimistonhoitaja Saimi Pärnänen ja Unelma Hokkanen. Posti muutti näihin Saksan talon tiloihin ns. "Flinkmanin talosta", missä posti oli toiminut vuodesta 1923 asti (sijaitsi "Sairaalantien" ja"Joutsantien" nykyisessä risteyksessä ~ tie Jyväskylään kulki 20-luvulla vielä kyseisen talon pohjoispuolelta). "Flinkmanin" talo purettiin v.1975. Postille ko. taloa olivat omistuksestaan vuokranneet ainakin Hilma Makkonen (1930-32), Juho Roponen-Adolf Närväinen (1935-39) ja Valerian Laitinen (1940-50). "Onni Saksan talosta" Kangasniemen posti siirtyi vuonna 1963 uuteen "virastotaloon", mikä rakennettiin "Kankaistentien" ja "Keskustien" risteykseen "Pikkupappilan" suuren navetan paikalle. Tämä Kuvajan omistukseen siirtynyt ent. "Onni Saksan ja postin" talo purettiin 90-luvulla. Kangasniemen yhteiskoulun seniori Jouko Laitinen asui lukuvuodet 1962-1965 "Onni Saksan taloa" vastapäätä Alanärän talon yläkerran huoneessa. Sähköpostissaan (1.8.2006) hän kirjoitti "Onni Saksan ja postin" talosta seuraavasti: Siniharmaan kivitalon muistan postina. Kirkonkylään valmistui v.1963 valtion virastotalo, johon postikin siirtyi. Onni Saksan poika Ilkka kävi yhteiskoulua vuosina 1958-66 eli oli luokkaa alempana kuin minä. (Ahti Pynnönen, kirje, 15.9.2010): Tampellan talon naapurimme Alanärän taloa vastapäätä sijaitsi posti. Postihoitaja rouva Räsäsen poika Heikki, vaikka oli minua nuorempi, kuului kaveripiiriini. Viereisellä yhteiskoulun kentällä oli halkovarasto, ennenkuin siellä pidettiin markkinoita. Paikalla on nyt matkahuollon linja-autojen 'laiturit'. Olin joidenkin kaverien kanssa saanut tulitikut jostakin ja päätimme tehdä 'pienen nuotion'. Onneksi joku aikuinen havaitsi aikeemme ennenkuin mitään ehti tapahtua. Siitähän seurasi kotona 'koivuniemen herraa' koko idean edestä ja aiheesta. Samaa "Asematien" maisemaa edelleen silloiselta lukiolta kuvattuna syksyllä 1986 ('S&J'). Oman "dramaattisen värinänsä" tähän nimenomaiseen kuvaan tuo puolitangossa oleva Suomen lippu koulun pihassa. Kuvauspäivänä pidettiin presidentti Urho Kekkosen hautajaiset. Tämä kuva on otettu 21.9.1980 ('S&J'), jolloin (alunperin Onni Saksan rakentama) "vaaleansininen kivitalo" näyttää liiketiloiltaan olleen täysin "verhoiltu umpeen" eli rakennus oli pelkästään asumiskäytössä. Pauli Kuvajan rakennuttama huonekaluliike ja asuinrakennus ei näy vielä tässä kuvassa. Sen paikalla kuvassa on vielä puisia piharakennuksia. Tässä rakennuksessa toimi siis myös Kangasniemen posti 1950-63.

G) Tässä 80-luvun lopun kuvassa (1987? - 'S&J') näkyvät "Asematien" länsipuolen kaikki kolme rakennusta ovat kaikki olleet jo pitkään purettuina. Aivan kuvan vasemmassa reunassa näkyy vielä ns. "Tampellan talo" (Esko Pynnönen) "Keskustien" kulmassa. Keskellä kuvaa on Kuvajan omistukseen kuulunut vaaleansininen kivitalo, jonka ovenpielessä tässä kuvassa tarkkaan katsoessa erottuu mainostaulu: "Kuvapalvelu, Jouko Kuvaja". Paulin Jouko-veli oli tullut Kanadasta muutamaksi vuodeksi Suomeen ja piti hetken näissä tiloissa (ja myöhemmin "Teollisuustienkin" varrella) valokuva- ja kehystysliikettä (Esko Toivakankin kanssa). Kuvan oikeassa reunassa näkyy Airi ja Heikki Peterin "Kukka- ja hautauspalvelu". Tämä rakennus kuului aiemmin Airi Peterin isälle Lauri Tissarille, jonka poika Pekka Tissari piti rakennuksen liiketiloissa urheiluliikettä 60-luvun alussa. Rakennuksessa on (Siiri Laitisen muistaman mukaan) toiminut aikoinaan myös "Pitkäsen kenkäkauppa". Matti Mertanen lähetti (21.5.2007) kuvan kyseisestä rakennuksesta 60-luvun alusta, jolloin rakennuksessa toimi Pekka Tissarin urheiluliike ('Kone- ja urheiluliike Tissari'). (Matti Mertanen, sähköposti 21.5.2007): Liikettä piti Pekka Tissari, joka oli syntyisin Kutemajärveltä, oli Lauri Tissarin poika ja Airi Peterin veli. Silloin talosta puhuttiin Tissarin talona. Liike oli talon eteläpäädyssä kadun puolella. Pihan puolella liikkeen takana oli Tissarien asunto, huone ja keittiö. Tissarit muuttivat sittemmin Kanadaan, Pekka Tissari kuoli siellä äskettäin. Talon pohjoispäässä oli Aartialan kukka-ja hautausliike. Yläkerran eteläpäädyssä ja kuvassa näkyvän korotetun katon alla asuivat Mertaset (n. 1960-63), jotka muuttivat sinne 'Kumpulan' talosta (vrt. sivu #73). Käytössä oli kaksi huonetta ja keittiö, josta pihan puoleisessa huoneessa oli vielä alivuokralaisia. Yläkerran pohjoispäädyssä -keittiö ja kamari asuivat silloin Aartialat. Yläkerrassa oli myös yhteinen WC ja aula sekä parveke länsipuolella. Aartialat rakensivat 1960-luvulla oman liike-ja asuintalon Joutsantielle ja muuttivat sinne. Sen jälkeen Peterit perustivat oman liikkeensä tähän Tissarin taloon ja asuivat yläkerrassa. Mertaset muuttivat Tervaniementielle syksyllä 1963. (Matti Mertanen, sähköposti 21.5.2007): Tissarin talon takana oli kevyt autotalli ja piharakennus sekä paljon käytettyjä mopoja ja moottoripyöriä. Isot koivut varjostivat pihaa ja olivat hyviä kiipeilypuita. Taustalla näkyy Telatien talo. Kuvattu heinäkuussa 1963. (Matti Mertanen, sähköposti 21.5.2007): Kolme urheilullista kuvaa (1963) liittyy sinne takapihalle, sen ajan poikien suosittuihin harrastuksiin. 1960- luvun alku oli vahvaa Suomen urheilun nousua, varsinkin seiväshyppy lasikuituseipäineen oli vahvassa nousussa. Pentti Nikula hyppäsi seipään ME:n 494 juhannuksena 1962 , pikku nikuloita oli joka pihalla siihen aikaan... Pihakisoja pidettiin niin Tissarin talon takapihalla niinkuin monessa muussakin pihassa. Itsetehdyt telineet ja rima, kuoppa maahan ja vähän pehmennystä alastulopaikkaan, siinä oiva seiväshyppypaikka. Seiväs haettiin metsästä, tuore koivu taipui ja sinkautti hyppääjää korkeammalle kuin kuiva seiväs, vähän lasikuidun tapaan. Pituushyppy onnistui myös samalla paikalla. Juoksukisoja muistan poikien porukalla pidetyn nykyisen Kappalaisenkujan kohdalla sekä Kumpulan talon lähellä Satamakadun tienoilla. Kymmenvuotiaiden poikien kesätouhut olivat 1960-luvun alussa varsin liikunnallisia: pihaurheilua - näitä yleisurheilulajeja, nelimaalia, jalkapalloa, uimista sekä ongintaa. Nykyisen Luotsitien päässä oli tukinpudotuspaikka siihen aikaan. Keväisin ja alkukesästä tukkinippujen päällä oli hyvä istua onkimassa ja sieltä nousi kutuaikaan ongellakin isoja lahnoja. Sieltä oli myös hyvä hypätä uimaan ja juosta tukkeja pitkin (tukkijuoksu taisi olla kyllä kiellettyjen touhujen listalla). Nelimaalia kuvissa Juha, seivästä ylempänä Matti - alempana Heikki (Mertanen).

H) Airi ja Heikki Peterin rakennus ("Kukka- ja hautauspalvelu") paloi pohjoisosastaan 14.12.1994 (kuvat: 'S&J'). Rakennusta ei koskaan enää kunnostettu, vaan purettiin kokonaan pois. Airi ja Heikki Peterit muuttivat pohjoiseen.

I) "Kappalaisenkuja" erkanee "Asematiestä" länteen (kuvassa vasemmalle) Pentti ja Liisa Telatien talon kohdalla. Kuvassa oikealla näkyvän tyhjän tontin "tarina" on esitelty jo aiemmin sivullamme #44 - kulmatontilla sijaitsi aikanaan Aino Mannisen kemikalio, johon 70-luvulla Pentti Ursin perusti "TehoSähkö"-liikkeensä. "Asematie" liittyy kuvan taustalla "Joutsantiehen", josta kuvan alueella risteytyy "Sairaalantie" pohjoiseen Terveyskeskukseen. Kuvattu 3.7.2006. Linja-Karjala Oy:n Express-bussi saapumassa Kangasniemen matkahuollon laituripihalle 13.4.2009 ('S&J'). Taustalla Telatien rakennus. Etualalla entisen Tehosähkön tontti, josta paloi myymälä- ja asuinrakennus joulun alla vuonna 2004.

J) Pentti ja Liisa Telatien talo "Asematien" ja "Kappalaisenkujan" risteyksessä kuvattuna 3.7.2006 ('S&J'). Julkaistu Pentin luvalla. Talon alkuperäiset asukkaat olivat Pentin vanhemmat Kerttu (os. Blomqvist) ja John Thompson (suomensi sittemmin nimensä 'Telatieksi'. Etunimi esiintyi usein muodossa 'Joni'). Kerttu Telatie piti talon "Asematien" puoleisessa päädyssä aikanaan "Vuorelman käsityöliikettä", johon sisäänkäynti oli heidän talonsa "Asematien" puoleisesta portaikosta Aino Mannisen kemikaliota vastapäätä. Pentti ja Liisa Telatie asuivat työvuosinaan Imatralla, mutta viettivät loma-aikansa Kangasniemen talossaan. Eläkevuosikseen he ovat muuttaneet pysyvästi viihtyisään kotitaloonsa. Pentti Telatie on "Kangasniemen Yhteiskoulun" senioreja, vuonna 1928 syntyneenä hänen ensimmäiset yhteiskouluvuotensa osuivat juuri sotavuosien alkuun 1939-40. Telatien rakennus kuvattuna 23.12.2006 ('S&J') Asematieltä matkahuollon suunnalta.