33) Kassantalo, vuodet 1956-88 Osuuspankki (Otonkulma),
vanha kansakoulu Napala

(Svala & Joutsi * viimeisimmät lisäykset: 28.8.2022)

A) Tämän sivu kohde kuvan oikeassa reunassa ~ entinen Osuuspankin liike- ja asuinrakennus kuvattuna 11.2.2007 (S&J). Tunnettiin kuvaushetkillä Otonkulmana. Rakennus valmistui v. 1956. Osuuspankki muutti uuteen liikerakennukseensa v. 1988. Seuraavat rakennukset kuvassa Savonseutu ja kunnantalo.

Kassantalo yhteiskoulun käytössä n. vuodesta 1927 vuoteen 1934:

B) Tässä kuvassa on kuvattuna Kassantalo, mihin Kangasniemen Yhteiskoulu siirtyi hyvin pian v. 1925 tapahtuneen perustamisensa jälkeen ns. Suhosen talosta. Yhteiskoulun uusi rakennus valmistui v.1934, jolloin tämän kunnan omistaman rakennuksen tilat vapautuivat (ja Unnukkalan Osuuskassa muutti rakennukseen v.1935).
Kuvassa herättää huomiota mainoskylttien peittäminen. Ullakkoikkunan alta on iso teksti peitetty ja myös oven ja ikkunan välistä pienempi kyltti on mustattu.

Osuuskaupan historiikkikirjasta Kangasniemen Osuuskauppa 1907-1947 löytyy seuraava Wiljam Sarjalan kirjoittama teksti, mikä antaa tietoja tämän tonttialueen varhaisemmista vaiheista:
(Wiljam Sarjala, 1948): Noin 70 vuotta takaperin ( =1870-luvun loppupuolella) on nahkuri Benjam Ikander pitänyt myös kauppaliikettä, sijaiten hänen kauppansa nykyisen osuuskassan talon kohdalla, missä silloin oli sotamiesten puustelli.

Kangasniemen Yhteiskoulu aloitti toimintansa v.1925 ns. Suhosen talossa (vastapäätä Suurosen vanhaa kauppataloa ), mutta siirtyi sitten hyvinkin pian Osuuskaupan ja kansakoulun (Napala) välissä olevaan pitkittäin rannansuuntaan sijainneeseen puurakennukseen, johon myöhemmin sijoittui Osuuskassa ja talo jäi kyläläisten puheisiin muodossa Kassantalo (tai Kassatalo).
Yhteiskoulu sai uuden rakennuksensa vuoden 1934 syyslukukauden alkuun, jolloin rakennus vapautui muihin käyttötarkoituksiin. Paikalle siirtyi v.1935 Unnukkalan Osuuskassa ja rakennus sai kyläläisten puheissa nimekseen Kassantalo.

Viljo Lehkonen (s.1921) kuvailee Kangasniemen Yhteiskoulu 1925-50-kirjassa oppikoulunsa aloittamista syksyllä 1933 vielä vanhassa Kassantalossa:
Sain kortteeripaikan Sanni Seppäsen saarimökiltä - yhteiskoulun sijainnin tiesin jo entuudestaan, sillä kansakoulun 2. luokkaa käydessäni kuljin yhteiskoulun ohi. Yhteiskoulu oli kirkonkylän keskustassa Puulaveden rantaan johtavan tien varressa oleva valkoinen kunnan omistama rakennus, johon myöhemmin asettui Osuuskassa. Tätä koulutaloa kohtaan en tuntenut erityistä lukkarin rakkautta, koska kansakoululle kulkiessani yhteiskoulun pojat heittelivät meitä lumipalloilla ja huutelivat.
Näihin aikoihin rakennettiin jo uutta yhteiskoulun taloa ja rakennusmiesten joukossa oli isäpuoleni Jalmari Hokkanen. Hänkin piti kortteeria Sanni Seppäsen luona.
Koulun kohdalle tien toiselle puolelle oli avattu pullakauppa, josta oppilaat välitunnillakin kävivät hakemassa leivoksia ja pullaa. Minulla ei moisiin herkkuihin olisi ollut lainkaan varaa, mutta kun myyjä tarjosi tavaraa velaksi, niin lankesin ansaan. Pian olin pullakauppaan 17 markkaa velkaa. Siinä oli kotona äidille kertomista.
Toisen lukuvuoden alkuun pääsimme uuteen Yhteiskoulun rakennukseen ja pääsin uuteen kortteeripaikkaan kirkonkylän keskustaan Hilma Mannisen taloon. Hänestä puhuttiin aina kunnioittavasti "rouva Mannisena".
Mannisen naapurina Vihikankaan suunnassa asui entinen pyhäkoulun opettaja Riikka Manninen Vilho-nimisen kasvattipoikansa kanssa. Vilho Mannista sanottiin yleisesti "Riikatanvilleksi". Ville hoiti kuntoaan jokapäiväisillä juoksulenkeillä. Hän oli urheilumies ja myöhemmin kirjoitti kirjankin elämästään, "Kotipuolen raitit".

(Lisätietoja, 22.3.2011): Ylläolevassa muistelmassaan Viljo Lehkonen mainitsee pullakaupan - se on saattanut olla nyk. Laakson talossa 1930-luvulla toiminut Elvi Laitisen kahvila.

Vuokralaisina Kassantalossa asuivat sen vuosien aikana mm. Aada Pulkkinen, Anna Laitinen ja Väinö Laitinen.


Tämä kuva on kangasniemeläistä kouluhistoriaa merkittävimmästä päästä - ajalta, jolloin koulu toimi myöhemmin Kassantalona tunnetussa rakennuksessa:
31.5.1930 on kuvattu ensimmäiset Kangasniemen yhteiskoulusta "valmistuneet" seitsemän (keskikoulun viisi luokkaa selvittänyttä) oppilasta opettaja Laina Siukolan johdolla (ilmeisesti Kotirannassa).
Siukolan takana vasemmalta neljä tyttöä: Toini Viinikainen, Inkeri Marttinen, Siiri Salojärvi (vain kasvot näkyvät) ja Irja Siitari. Pojat takarivissä vasemmalta Eero Juhani Hedman, Tauno Kalervo Niemimaa ja Viljo Albin Lahikainen.


Tässä kuvassa vuodelta 1932 on Kangasniemen Yhteiskoulun 5. luokka koulunsa sisäpihalla Kassantalossa, luokanvalvoja Mirjam Lauha seisomassa äärimmäisenä oikealla. Rappusilla oikealla istuu Aino Tuominen. Vasemmassa reunassa näkyy neljä poikaa ~ vasemmalta Arvo Lehtovaara, Esko Väisänen, Viljo Manninen ja Olavi Lehtovaara.


Tässä kuvassa lokakuulta 1933 ovat Kangasniemen Yhteiskoulun silloiset oppilaat ja opettajat koulunsa sisäpihalla Kassantalossa. Edessä keskellä istuvat opettajat (vas.) Arvid Blom (myöh. Karelahti), Maire Lehtinen (myöh. Karelahti) , Laina Kyttälä, Lyyli Parkkola ja Armas Peljo. Koulun kokonaisoppilasmäärä oli tuona lukuvuotena 96.

Osuuskassa sijaitsi Kassantalossa vuodet 1935-1956 (uusi rakennus valmistui naapuritontille):

C) Tässä kuvassa rakennus, jossa yhteiskoulu oli toiminut 20-luvun puolivälistä kevätlukukauden 1934 loppuun, esiintyy jo Osuuskassan ensimmäisenä toimitalona kirkolla (vuosina 1935-56). Talo jäi pysyväisesti aikalaistensa puheisiin Kassantalona. Pihalle on kuvassa levitetty entiselle koulupihalle pyykit kuivumaan.

Kangasniemen Osuuskassa mainosti Kangasniemen Kunnallislehden historiallisessa ensimmäisessä numerossa 14.10.1953 komeasti etusivulla.


Kangasniemellä osuuskassoja perustettiin aluksi kolmeen eri toimipisteeseen, ensimmäisenä aloitti Kauppilan Osuuskassa 15.2.1908 ja seuraavien päivien aikana kassat perustettiin Kutemajärvelle (17.2.1908) ja Hokan kylään (18.2.1908).
Seuraavana olivat vuorossa Unnukkalan kassa (7.4.1908), Luusniemen kassa (9.4.1908) ja Synsiön kassa (=Pöyhön kassa) (12.4.1908) (Kangasniemen Osuuspankki 1908-2008-kirja).
Unnukkalan Osuuskassa oli mainituista merkitykseltään tärkein ja se siirrettiin ankarasta vastustuksesta huolimatta kirkonkylään v.1935 juuri tähän Kassantaloon (uusi Yhteiskoulu oli valmistunut 1934). Vasta vuonna 1939 siirron herättämä vastarinta oli sen verran laantunut, että pankin nimi virallisestikin voitiin muuttaa muotoon Kangasniemen Osuuskassa (Antero Manninen).

Kirjan Kangasniemen Osuuskauppa 1907-47 mukaan Osuuskaupan päärakennuksen tulipalon jälkeen (12.12.1946) jo seuraavana päivänä Osuuskassalta oli vuokrattu viereisestä Kassantalosta huoneisto sekatavarakauppaa varten. Tulipalosta säilynyt keskusvarasto sijaitsi aivan lähellä tien toisella puolella.
Osuuskassa toimi tässä rakennuksessa aina vuoteen 1956 asti, jolloin aivan tämän rakennuksen viereen, pohjoispuolelle, rakennettiin uusi kivitalo Osuuspankin toimitiloiksi (= nykyinen Otonkulman rakennus). Uutta pankkitaloa laajennettiin vielä v.1965, kunnes Osuuspankki siirtyi v.1988 uusimpaan rakennuskompleksiinsa.

Teoksessa Kangasniemen Osuuspankki 1908-2008 Marjatta Bell kirjoittaa Osuuskassan tulosta kirkonkylään seuraavasti:
Unnukkalan Osuuskassan muuttopäätöksen jälkeen kassan uusien toimitilojen löytyminen sujui sutjakkaasti, sillä kunta tarjosi kassalle vuokrattavaksi vanhaa koulutaloa, joka oli kirkonkylän keskeisimmällä paikalla. Kun tilat oli remontoitu, Otto Ropponen, joka oli toiminut muutaman viikon Levässä, pakkasi kassakaapin ja konttorikoneet sekä pinon tilikirjoja hevosenrattaille, körötteli tavaroineen kirkonkylään ja avasi kassan uuden toimiston 13. heinäkuuta 1935.
Näin kirkonkyläläiset saivat oman neljän pankin "Wall Streetinsä". Pääkadun kivimakasiinin puoleisessa päässä sijaitsi nimittäin KOP:n konttori kauppias Siitarin talossa, kunnantaloa vastapäätä oli Savo-Karjalan Osakepankin konttori, jota Akseli Viinikainen oli johtanut vuodesta 1928 alkaen, ja Osuuskaupan vieressä kirkonpuoleisella tontilla Unnukkalan Osuuskassa ja Hokan puoleisella tontilla Kangasniemen Säästöpankki.

Maatalousteknikko (agrologi) Otto Ropponen oli Unnukkalan Osuuskassan ensimmäinen ammattijohtaja vuosina 1935-65, ja kassan vaurauden luoja. Hänen ansiostaan kassa sai oman toimitalon kirkonkylästä, ja myöhemmin sen nimi muuttui Kangasniemen Osuuskassaksi (M.Bell, 2008).

D) Tämä vuoden 1934 jälkeen otettu kuva selvittää hyvin Kangasniemen koulu- ja pankkitilannetta silloisina aikoina. Taustalla oikealla näkyy v.1934 valmistunut uusi Yhteiskoulun rakennus. Syksyyn 1934 asti Yhteiskoulun tiloina toiminut Kassantalo sijaitsee kuvassa vasemmalla - ranta-aukion yläreunassa, ison Osuuskaupparakennuksen edessä kuin keskellä nykyisen Toritien väylälinjaa. Kuvassa siitä oikealle naapuritontilla erottuu Napala.

Tässä 1930-luvun alussa otetussa kuvassa näkyy kansakoulurakennus Napala, mikä sijaitsi kirkonpuolella Kassantaloa (nykyisen Otonkulman paikalla). Koulurakennus rakennettiin vuonna 1898 kuvassa näkyvään muotoonsa entisestä paikalla sijainneesta käräjäkartanosta.

Kangasniemen ensimmäinen kansakoulu (virallisena nimenä käyttään vasta myöhemmin) oli aloittanut toimintansa jo maaliskuussa 1867 silloisessa kunnan käräjäkartanossa, jossa opetusta johti aluksi koulumestari Henrik (Heikki) Laitinen rovasti Eklundin tarkan valvonnan alla. Seuraavana syksynä alkoi tyttöjen opetus erillisenä opettaja Hedda Stiina Oksasen johdolla.

Antero Manninen: Kangasniemen historia 2 (sivu 257): Koulu sai ensimmäisinä vuosinaan kokea monenlaisia vastoinkäymisiä. Kumpikaan ensimmäisistä opettajista ei ollut erityisen sovelias toimeensa. Opettaja Oksanen, jonka seminaarista saama päästötodistus oli erittäin heikko, tuli pian heikkomieliseksi.
Opettaja Laitinen tosin oli innostunut ja tarmokas mies, mutta hänellä oli varsin kiivas luonne ja taipumusta mahtipontisuuteen, minkä takia hänen oli vaikea tulla toimeen sekä esimiestensä että oppilaidensa kanssa. Lisäksi hän oli saanut vain hyvin heikon valmistuksen tehtäväänsä, mistä lienee johtunut hänen taipumuksensa sairastua tarkastajan saapuessa koululle.

Uusi poikakoulun rakennus valmistui v.1870 kauppias O.F.Niiraselta ostettuun kauppakartanoon (paikaksi oli ensin suunniteltu Ruoveen rannan vesijättömaata). Vuonna 1898 poikakoulun rakennus muutettiin käsityöhuoneeksi (Antero Manninen 2).

Makkolan kansakoulun alkaessa toimintansa v.1893 kirkon koululla vapautui oppilaspaikkoja ja luokkatiloja. Opettajan huoneistokin jäi tyhjilleen ja siihen muutti postinhoitaja Olivia Harlin.
Vuonna 1898 annettiin entinen käräjäkartano kansakouluksi, se täytyi kuitenkin kokonaan purkaa ja rakentaa uudestaan (Antero Manninen 2).

Napala taustalla - edessä poseeraavat "Sere, Tepsu ja Kati" (Rantasten kuva-albumista - kiitos: S.Laitinen, elokuu 2022).



Opettajatar Aina Reinberg

Kangasniemen kansakoulun ensimmäisistä opettajista mainittakoon neiti Aina Reinberg, joka toimi työssään ansiokkaasti vuodet 1891-1931. Hän oli syntyjään turkulainen, suurimmassa määrin aatteellinen ja syvästi uskonnollinen henkilö.

Eeva Lyly (os. Närväinen, Vaimosniemeltä ~ s.1920) muisteli v.1989 kirjassaan Vaimosniemen Närväisiä kirkonkylän alakouluvuosiaan seuraavasti:
"Vuoden 1928 syksynä pääsin kirkonkylään kansakouluun alakoulun 2. osastolle. Kun toiset vielä opettelivat lukemaan, minä sain opettaja Alina Tyrväiseltä kirjan Risto Roopenpojan seikkailuja, josta luin kotona ja kerroin sitten toisille koulussa. Asuin kirkonkylässä jonkun vanhan tädin luona. Nimi on unohtunut. Söin omia eväitä ja nautin vapaudestani. En koko syyslukukaudella suostunut lähtemään kotiin Vaimosniemelle. Jouluksi kuitenkin veivät. Syksyksi 1929 valmistui uusi kansakoulurakennus, jonka vihkiäisiä juhlittiin lokakuun 26. päivänä."

.

Kansakoulutalossa toiminut postikonttori:

E) Postikonttorin sisäkuva kansakoulutalosta vuoden 1915 tietämiltä. Vasemmalta Dagmar Lindholm, toimistonhoitaja Signe Molander ja asiakasta palveleva Arma Ursin. Vuonna 1901 silloisen postihoitaja Signe Molanderin anomuksesta postikonttorin tilat remontteerattiin perinpohjaisesti. Työn suoritti G.Kallioinen. Vuonna 1903 päätettiin postikonttorin pihan ympäri teettää riukuaita näreriuvuista ja maalata vesiväreillä punaiseksi sekä vinni jakaa pintalaudoilla eri osaan opettajan vinnistä (Olkkonen).


Postikonttorin sisäkuva kansakoulutalosta vuoden 1920 tietämiltä. Vasemmalta Albin Luokkanen (postinkuljettaja istumassa), toimistonhoitaja Siviä Koskinen ja Sylvi Markkanen. Posti siirtyi v.1923 uuteen paikkaan eli nahkuri Flinkmanin taloon Suurosenlahden poukamaan Ainolanhakaan, missä posti sijaitsi nykyisen Suurosen kauppakartanon tontin terveyskeskuksen puoleisella tienmutkatontilla.

F) Tämä kuva Kangasniemen pääraitilta on peräisin postikortista, jossa teksti: Union Postale Universelle, Carter Postale - Suomi. Postikortti on muodostettu yhdeksästä pienestä Kangasniemi-aiheisesta valokuvasta, joiden koko kortissa vain noin 2x4 cm. Kyseisen kortin kääntöpuolelle on painettu myös kuvaajan nimi: K.J.Topelius. Kortin vastaanottaja on ollut Neiti Aino Svala - lähettäjä on ollut Kerttu (Topelius) ajankohdalla 17.4.1929 klo 4 i.p. eli merkintä varmistaa tämän katunäkymän olevan 1920-luvun loppupuolelta. Kuvan etuosassa, silloisen Osuuskaupan edustalla on ollut parkissa mielenkiintoisen näköisiä, erilaisia kuljetusvälineitä.

Saimme tämän historiallisesti arvokkaan postikorttikuvan käyttöömme huhtikuussa 2013 Seppo Turkin kokoelmista - välittäjänä Vesa Häkkinen - kiitos. Kortti on lähetetty ylioppilasneiti Martalle Tornioon. Postikortin nimettömäksi jäänyt kirjoittaja on päivännyt tekstinsä niinkin aikaisin kuin 5.11.1919. Kirjoittaja on ollut Kangasniemellä ilmeisesti Osuuskaupassa töissä, koska hän on merkinnyt ristin kuvan oikeaan reunaan: Ristillä merkittyyn suuntaan on Osuuskauppa aivan likellä. Ikävä kyllä meidän firma ei ole sattunut tähän kuvaan. Ilmeisesti talvi marraskuussa 1919 oli myöhässä, koska lähettäjä kirjoitti myös: Täällä on vielä täydellinen laiva liike(nne). Kuvan oikeassa reunassa näkyvä rakennus on kansakoulu Napala, seuraavina Ikosen kauppa ja kunnantalo.

Mainittakoon vielä, että ensimmäinen rakennus kuvan reunasta ulkopuolelle (oikealle) oli siis kyseisen postikortin lähettämisen aikoihin (1919) Kassantalona myöhemmin tunnettu rakennus. Kangasniemen Yhteiskoulu siirtyi kyseiseen rakennukseen hyvin pian v. 1925 tapahtuneen perustamisensa jälkeen ns. Suhosen talosta. Yhteiskoulun uusi rakennus valmistui v.1934, jolloin Unnukkalan Osuuskassa muutti Kassantalona tunnettuun rakennukseen v.1935. Kangasniemen Osuuskauppa oli aloittanut nykyisellä paikallaan (Kassantalon eteläpuolen naapurina) jo v.1907.

Ahti Pynnönen lähetti (15.9.2010) tämän kuvan, missä kirkonkylän keskusraitti näkyy ilmeisesti 30-luvun alkupuolen asussaan. Tien vasemmalla puolella olevassa talossa lukee Puulaveden Puutavara Osakeyhtiö, mikä liittyy Matti Ikosen Santalan sahan vuoden 1922 jälkeisiin uusiin omistussuhteisiin. Huomaa kouluaitaan nojaileva poika.

Nämä kolme kuvaa ovat kaikki otettu 1930-luvun alkupuolella Osuuskaupan nurkkakulmilta Hokantietä pitkin kirkon suuntaan. Kaikissa kuvissa oikealta katsoen kansakoulu Napala, Ikosen kaupparakennus ja kunnanhuone. Kirkko tapuleineen taustalla.

Ylimmäisen kuvan erikoisuus on suoranainen ruuhka henkilöautoista. Kyseessä on Vilho J.Ikosen kaupan (Veljekset Ikonen Ky.) edessä tapahtunut autojen katsastus.
Samassa kuvassa tien keskellä autojonon hännillä seisoo kolme pikkupoikaa, jotka mitä todennäköisemmin ovat Antti Ikonen, Touko Ikonen ja Esko Svala. Kyseisen (ylimmän) kuvan vuosiluku on melko varmasti 1935.

Kaikissa kolmessa kuvassa herättää huomiota kansakoulu Napalan tienpuoleinen piha-alue, joka on muodostanut melkoisen mäkinyppylän silloisen pääraitin varrelle. Vain ylimmässä liikenneruuhkakuvassa piharinne alakoululta suoraan päätielle näkyy sentään pikkukoululaisilta aidatun.

Kahden alimman kuvan pienenä erona huomaa Ikosen kaupan edessä kasvavat pensaspuut (syreenit?), jotka keskikuvasta puuttuvat.

Alimmasta kuvasta otettu osasuurennos herättää uteliaisuuden kysyä, minkä alan ammattimiehestä noiden 30-luvun työtarvikkeiden kanssa kulkevan herrasmiehen kohdalla mahtaakaan olla kysymys?

Simo Kompan kuva-albumista (5.3.2015 - kiitos) - kuvaajasta tai ajankohdasta ei tarkempaa tietoa. Oikeassa alakulmassa Kassantalon päätykulma, sitten Napala, Ikonen ja kunnantalo. Yksittäinen naishenkilö kävelee maailmansa rauhassa keskellä kylänraittia. Kuva otettu Osuuskaupan päätyikkunasta.

Siiri Laitinen muisteli (20.3.2015). että nuo kuvassa näkyvät pienehköt rakennukset Napalan eteläpuolella olivat kellari ja koulun ulkorakennus. Opettajista asui Napalassa rakennuksessa työvuosiensa aikana Siirin muistaman mukaan ainakin Aina Reinberg, Taimi Kuronen ja Helmi Romo. Opettajien asuinhuoneistoon johti kuvassa näkyvä tienpuoleinen ovi.


Napalan koulurakennuksen käyttö 1930-luvulla (uusi kivikansakoulu oli v.1929 valmistunut vanhan hautausmaan kupeeseen) keskittyi ilmeisesti koulutulokkaiden eli ensimmäisten alakoululuokkien opetukseen.
Siiri Laitiselta asiaa kysyttäessä (7.2.2008) hän muisteli aloittaneensa syksyllä 1938 ensimmäisellä luokalla koulunsa juuri Napalassa (Jussi Svala ja Mikko Halmeslahti olivat olleet samalla luokalla). Seuraavaa lukuvuotta 1939-40 oli alkanut talvisota häirinnyt pahasti ja Siiri muistaakin tuolta ajalta lähinnä tien vastakkaiselle puolelle (nyk. Anni Swanin puisto) rakennetun sirpalesuojan.
Kun Napala sitten vuoden 1940 paikkeilla oli purettu, hirsistä Siirin muistaman mukaan rakennettiin kaksikerroksinen asuintalo Kirkkolahdenkujalle ~ nykyisen Pauninsalon rakennuksen alkumuodoksi (vrt. sivu 14, kuva F).

Siiri Laitinen ja Jussi Svala saivat 9.2.2008 kotiläksyikseen kirjata ylös mahdollisimman monta kansakoulukaveriaan nimeltä.
Siiri ja Jussi kävivät Napalassa ensimmäiset kaksi luokkaa (1938-40) ja myöhemmin uudessa kivikansakoulussa kolmannen ja neljännen luokan. Noina vuosina luokkatilanteissa oli mukana myös usein koululaisia eri luokka-asteilta vaihtelevien olosuhteiden mukaan ja kuten mainittu, sotavuodet sotkivat koulunkäyntiä pahasti - kaikki mainitut koulukaverit eivät siis välttämättä olleet tarkalleen Siirin ja Jussin luokkatovereita, mutta kuitenkin jossakin vaiheessa mukana heidän oppitunneillaan. Tarkempaan erittelyyn ei tässä yhteydessä liene tarvetta.

SIIRIN ja JUSSIN koulukavereita vuosien 1938-42 ajalta Napalassa ja/tai uudessa kivikoulussa:
Saima Seppänen, Vieno Keituri, Salme Suuronen, Airi Kuitunen, Raili Hokkanen, Eeva Laitinen, Anni Heinolainen, Mari Sorvali, Tyyne Seppänen, Terttu Valkoluoto, Meeri Hokkanen, Maija Salmelainen, Mikko Halmeslahti, Matti Pyykkönen, Seppo Saksa, Martti Lukkarinen, Vesa Tulla, Urho Vainio, Lassi Pylvänäinen, Seppo Selin, Pentti Albrecht, Lauri Valjakka, Raimo Moilanen, Väinö Kohvakka, Viljo Hokkanen ja Heimo Hokkanen.
Lisäksi Siiri ja Jussi muistavat Hänninen-nimisen tytön, jonka etunimi ei palautunut mieleen. Samoin Eemil Hämäläisen talossa oli asunut vähän aikaa helsinkiläispoika, jonka nimi ei palautunut mieleen, mutta joka oli aikansa kuulunut myös heidän luokkaansa.

Siiri ja Jussi kertoivat, ettei heidän kouluvuosinaan valitettavasti koskaan otettu virallisia koululuokkakuvia. Opettajista listalle kertyi nimiä kuten Taimi Kuronen, Edvard ja Aino Niemimaa (tytär Toini-Inkeri sijaisena) sekä Tuulikki Miettinen.
Kysyttäessä silloisesta kouluruokailusta, Jussi Svala kertoi (10.2.2008): Koulussa tarjoiltiin ruokaa, joka valmistettiin kivikoulun keittolassa. Ruoka tuotiin sieltä Napalaan pienillä kärryillä - samoin Betaniaan, missä oli myös muutamia koululuokkia. Ruokaa ei muistaakseni kuitenkaan jaettu kaikille, sitä oli kai jotenkin anottava tarpeeseen vedoten.

G) Osuuskassan (myöh. siis Osuuspankki) uusi toimitalo valmistui v.1956 entisen Napala-koulun eteläpuoleiselle tyhjälle pihamaalle.

Näistäkin kahdesta kuvasta huomaa, miten uudesta vuoden 1956 pankkirakennuksesta vielä puuttuu sisäänkäynnin kohdalta alas rantaan (v.1965 rakennettu) lisäosa uusine pankkisaleineen. Kansakoulu Napalan rakennus uuden Osuuskassan takaa purettiin vuoden 1940 tienoilla ja tilalle oli noussut Savonseudun liike- ja asuinrakennus. Ikosen kauppa ja kunnanhuone näkyvät näissä kuvissa entisillä paikoillaan.
Vasen kuva lienee vuodelta 1956, jolloin Osuuskassan rakennus oli juuri valmistunut. Kaikki mainoskyltit ja -tekstit puuttuvat vielä ja tien kunto rakennuksen edessä viittaa juuri päättyneisiin rakennustöihin. Osuuskaupan Kirjakauppa- ja Kemikalia-tekstitkin puuttuvat vielä pohjoisosan liiketiloista.
Oikeanpuoleisessa kuvassa oltaneen jo 1960-luvun alkuvaiheilla. Osuuskassan talo on liikemainoksensa saaneet ja Savonseudun rakennuksessa on hotelliravintola Puulanhovin mainoskyltit ehtineet jo kertaalleen vaihtua edelliseen kuvaan verrattuna.


Aivan samalta ajalta (1956) kuva samasta paikasta - Osuuskassan rakennus on juuri valmistunut. Tämä otos oli yksi yhdeksästä valokuvasta, jotka olivat mukana 1950-luvun lopulla tehdyssä valokuvahaitarissa. Paksua kirjekuorta muistuttava matkamuisto lienee ollut yleisessä turistimyynnissä tuolloin. Saimme kuvahaitarin käyttöömme 21.1.2012 Hyövyn Pylvänäisiltä. Valokuvahaitari oli aikoinaan kuulunut Savonseudun johtajattarelle Kaisa Huttuselle, joka oli kirjoittanut kannen taakse päivämäärän 31.3.1959. Etupinnalle vain on painettu sana Kangasniemi, mitään muita tietoja ei ole laitettu näkyviin - ei kuvaajaa, julkaisijaa eikä painopaikkaa.
Tämän nimenomaisen kuvan taakse Kaisa Huttunen on aikoinaan kirjoittanut tekstin: Tervetuloa taloon, toinen oikealta. Savonseutu paikka tää, mistä tuskin mitää jää.

Tässä kuvassa näkyy uuden (v.1956 rakennetun) Osuuskassatalon heti alkuun liian pieneksi osoittautunut pankkisali. Vasemmalta lukien (asiakkaan takana) Elli Rouhiainen, Otto Ropponen, Anja Koponen, Eila Moisio ja Seija Väisänen (kuva kirjasta Kangasniemen Osuuspankki 1908-2008).

MH lähetti tämän kuvan 15.11.2006 mainiten, että kuvan auto on Dyna Panhard. Kuskina on tarkkaan katsoen ehkä naisihminen ja pelkääjänpaikalla vanhempi lierihattuinen mies? Kuva on otettu ennen vuotta 1965, koska pankissa ei vielä ole v.1965 rakennettua lisäosaa.

Mikko Halmeslahti antoi (2.12.2007) tämän kuvan käyttöömme. Hänet on kuvattu ensimmäisen autonsa (Fort Cortina) vierellä silloisen KOP-pankin (nykyisen Elintarvikekioskin) edustalla siten, että taustalla näkyy v.1956 valmistunut uusi Osuuskassan rakennus. Koska rakennuksesta vielä puuttuvat kaikki mainoskyltit, kuva lienee otettu melko pian vuoden 1956 jälkeen? Mitähän vuosimallia Mikon menopeli mahtaisi olla?

* * * * * * * * * *

Osuuskassan lisärakennus valmistui kesäkuun lopussa 1965. Tämä kuva on kuitenkin vuoden 1970 jälkeen otettu, koska ovilipan päällä lukee jo Osuuspankki. Kangasniemen Osuuskassa muuttui Osuuspankiksi v.1970 (kuva kirjasta Kangasniemen Osuuspankki 1908-2008).

(Kangasniemen Osuuspankki 1908-2008, Marjatta Bell): Ilmeisesti jo ennen uuden pankkirakennuksen valmistumista v.1956 havaittiin, että alkuperäiset suunnitelmat oli laadittu liian varovaisin perustein, sillä piirustuksiin oli tehty jo lokakuussa 1955 muutos, jonka tarkoitus oli helpottaa toimitalon tulevaa laajennusta.

Toimitalon lisärakennustyöt alkoivat alkusyksystä 1964 ja projekti oli valmis kesäkuun lopussa 1965. Uuden lisäosankin suunnitteli arkkitehti Tuomas Väyrynen.

Uusi laajennusosan pankkisali kuvattuna ilmeisesti melko pian valmistumisensa jälkeen. Tiskin takana oikealta Anja Koponen, Jussi Pasanen, Tuure Äikäs, Riitta Hokkanen, Kari Lahtonen, Sinikka Manninen ja Ulla Paavilainen (kuva kirjasta Kangasniemen Osuuspankki 1908-2008).

Leena Enqvist os. Pesonen lähetti (28.5.2008) tämän mielenkiintoisen kuvan Osuuskassan talosta:
(Leena Enqvist os. Pesonen, sähköposti 28.5.2008): Osuuskassan portailla lauloi aina vapunpäivänä mieskuoro. Sitä seurattiin polvisukissa ja kesämekossa, vaikka olisi ollut miten kylmä tahansa. Kuoroesityksen jälkeen oli leikkimielinen juoksukilpailu, jossa joka vuosi jännitettiin, kuinka Jurvasen perhe on tänä vuonna pukeutunut. Osuuskassalla oli myös merkittävä rooli teini-iässä. Me, nuoriso pidimme mielenosoituksen, kun meillä ei ollut paikkaa, missä kokoontua ja tavata toisiamme. Osuuskassan johtaja Jussi Pasanen tuolloin sääli meitä ja antoi pankin kerhotilan meille käyttöön kerran viikossa. Tämä oli todella hieno teko. Näin meistä tuli "Jussin lössi". Pelasimme siellä coronaa ja muita pelejä sekä seurustelimme muuten vaan. Putkosen Esan äiti toimitti meille limskaa myyntiin.

Kangasniemen Mieslaulajat esiintymässä 1960-luvulla Osuuskassan portailla (kuva kirjasta Kangasniemen Osuuspankki 1908-2008). Mielenkiintoinen yksityiskohta kuvassa on se, että kuorossa lauloi tuolloin sulassa sovussa kolmen kilpailevan kangasniemeläisen pankin johtajat.
Takarivissä oikealla Jussi Pasanen (basso - Osuuspankki), hänen edessään vasemmalla Tarmo Mäkelä (basso - Säästöpankki) ja eturivissä kolmas vasemmalta Oiva Junttila (tenori - SYP). Vappuaamun kunniaksi Osuuskassa oli tarjonnut laulajille kahvia ja tippaleipiä.

H) Matti Mertanen lähetti (21.3.2007) tämän vuonna 1966 ottamansa kuvan Osuuspankin ja Savonseudun rakennusten kohdalle parkkeeratusta Esson säiliöautosta. Liekö moposta loppunut menovesi kesken matkan ja apua on tilattu paikalle?

"Kangasniemi by night" - sähköistä yöelämää Otonkulmalla helmikuussa 1982 (kuva: S&J).

Samoissa tunnelmissa on ollut tämän kuvan tuntemattomaksi jäänyt kuvaaja vuoden 1957 tietämillä (kuva kirjasta Kangasniemen Osuuskauppa 1907-57).

Nämä kaksi kuvaa ovat kirjasta Kangasniemen Osuuskauppa 1907-57, missä Martti Väinölä kirjoittaa seuraavasti:
Uudesta Osuuskassan toimitalosta vuokrattiin kirjakaupan vierestä toinenkin myymälä, johon sijoitettiin uutta alaa edustava kemikaliomyymälä. Tällaisen tarve on (1957) paikkakunnalla huomattava, mitä osoittaa myymälän tähänastinen vilkas käyttö. Tämä myymälä on täysin nykyaikainen ja kaikin puolin vetävä. Sen hoitajana toimii neiti Eila Siiskonen.

Alempi kuva julkaistiin myös v. 2015 kirjassa Osuuskauppa Keskimaa 1915-2015, jolloin kuvateksti kertoi: "1950-luvun kirjakaupassa Kangasniemellä asiakasta palvelee harjoittelija Eija Valkonen."

Nämä kaksi kuvaa on otettu (S&J) Osuuskaupan kirjakauppa- ja kemikaliomyymälästä juuri ennen liikkeen toiminnan loppumista ent. Osuuspankin rakennuksen tiloissa v. 1997, jolloin uusi Osuuskaupan myymälä valmistui. Jorma Tiitinen ehti toimia pitkään ko. myymälän johtajana.

I Tämä kuva on otettu syyskesällä 1986 (S&J). Osuuspankki toimi kuvan ottoaikaan edelleen v.1956 valmistuneissa tiloissaan (lisäosa 1965), samoin Osuuskaupan kirjakauppa- ja kemikalio-osastot olivat vielä rakennuksessa. Savonseudun rakennuksessa toimi jo Siwa ja ravintolan nimenä oli Rosvo-Roope. Ikosen vihreä kaupparakennus oli paikallaan ja toiminnassa.

Osuuspankki siirtyi v.1988 omaan uuteen toimitilaansa museonristeyksen kulmaan ja vastaavasti Osuuskauppa veti kirjakauppa- ja kemikalio-osastonsa pois omaan uuteen liikerakennukseensa v.1997.
Savonseudun rakennuksessa hotelliravintola Puulanhovi lakkasi toimimasta jo 80-luvun alkupuolella ja ravintolatilat ovat jatkaneet ainakin nimillä Rosvo-Roope, Tiger`s ja Onnenpäivät. Myymäläpuoli rakennuksessa muuttui 90-luvulla Siwaksi, joka marraskuussa 2006 siirtyi Asematielle.

Postikorttikuva (kortti kulkenut postileiman mukaan vuonna 1969) - vasemmalla Lahtosen talossa fysikaalinen hoitolaitos (Kärjes?) ja toisessa päädyssä apteekki.

J) Työvoimatoimiston päätyosa Otonkulma-siiven alakerrassa. Toimiston pitkäaikaisena johtajana toimi Ismo Vaittinen. Kuvattu 7.10.2006 (S&J).

Otonkulman Työvoimatoimiston tilat ~ kuvattu 12.2.2006 (S&J).

Työvoimatoimisto vielä toiminnassa tässä 28.1.2007 (S&J) otetussa kuvassa. Työvoimatoimisto siirtyi pian on pois, vain supistettu toimintapiste löytyi enää kunnantalolta. Otonkulman Suoramyynnin tiloissa Meiramin vihreät mainokset.

Otonkulman siipirakennus Toritien varrella loska-aikaan 6.12.2007 ~ Suomi täytti tuona päivänä 90 vuotta.


Otonkulma-rakennuksen sisäpiha kuvattuna 12.2.2006 (S&J). Rakennuksen yläkerran huoneistot ovat olleet vuosien varrella yksityisasuntoina ja toimistotiloina. Alakerrassa pihanpuolella toimi kuvaushetkellä nettialan Janetti. Yläkerran huoneistossa oli 80-luvulla mm. kulttuurisihteeri Hannu Hyvösen toimisto.

Otonkulman sisäpihaa ~ kuvattu 12.2.2006 (S&J).

Otonkulma-rakennuksen eli kotitalonsa seinustalla tepsutteli Pulliaisten "Tiikeri"-kissa , jolla oli paljon tuttuja kalakauppiaita läheisellä torilla - sinne suunta oli nytkin (14.4.2006 - S&J).

Otonkulman Toritien siiven pihanäkymä 30.4.2006 (S&J). Taustalla näkyy Ikosen entisen maatalouskaupan paikalle rakenteilla ollut kerrostalo.

Työvoimatoimiston sisäänkäynti naapurin puolelta kuvattuna ruskan aikaan 7.10.2006 (S&J).

Toritietä pitkin ylös Osuuskaupalle vetää Zetor-niminen hevonen tässä kuvassa rattaitaan - kuvattu 18.6.2007 (S&J).

Toritiellä näkyy silloin tällöin järeämpääkin kuljetuskalustoa - kuvattu 12.1.2008 (S&J).

K) Osuuspankin muutettua v.1988 pois tästä kulmarakennuksesta (Osuuspankki omistaa rakennuksen kuitenkin edelleen) , sen toimitiloissa toimi kunnantalon purku- ja rakennusvaiheen aikana kunnantoimistoja. Kuvattu 1.1.2006 (S&J).
Kulmatalo sai nimekseen Otonkulma ja sen entisissä pankkitiloissa alkoi vuoden 1993 tienoilla Otonkulman suoramyynti (Kangasniemen Reumayhdistys), missä kangasniemeläiset saavat myydä omia käsityö- ja leipomistuotteita. Osa tiloista on ollut varattuna yksityille yrittäjille (vuokralla) kuten Mikkelin Musiikkiopiston Kangasniemen toimipiste ja luontaistuotekauppa Meirami, jonka toiminta loppui v.2006.
Vuosien varrella samoissa tiloissa on ehtinyt toimia mm. karkkikauppoja, hieroja ja toinen luontaistuotekauppa. Rakennuksen länsisiiven alakerrassa toimi pitkään Työvoimatoimisto, joka siirtyi supistettuna toimipisteenä kunnantalolle.

Otonkulma - kuvattu 5.12.2005 (S&J).

Otonkulma - kuvattu joulupäivänä 25.12.2006 (S&J).

Otonkulma kuvattuna 30.9.2007 (S&J) ~ PP-Electro naapurissa. Yläkerran parvekehuoneistoissa asui tuolloin turkkilainen pizzayrittäjä Can perheineen.

Otonkulman aulatilassa toimii suoramyyntiä - erityisesti kotileivonnaiset ovat asiakkaille mieleen - kuvattu 13.7.2006 (S&J). Joskus 90-luvun alkupuolella tässä aulatilassa toimi Kangasniemen matkailuinfopiste (ainakin Minna Salo).

Otonkulman Suoramyyntiä 13.7.2006 (S&J).

Otonkulman etuovessa elää Suoramyynti-tuotteiden ja Reumayhdistyksen palveluiden mainonta ~ kuvattu pitkäperjantaina 14.4.2006 (S&J).

Otonkulman suoramyyntitiloja kuvattu 13.7.2006 (S&J). Osuuspankin aikaan tämän itäkäytävän varrella (vasemmalla puolella) sijaitsi mm. Tuure Äikkään työhuone, josta tämän kirjoittaja syksyllä 1978 sai paikkakunnalle töihin tultuaan sujuvaa ja nopeaa apua asunnon hankkimisessa. Eräistä muista paikkakunnalla silloin toimineista pankeista olin sinä päivänä jo ehtinyt saada kuulla, etteivät pankit ole kiinteistövälitystoimistoja.

Vuoden 2006 aikana toimintansa lopettaneen luontaistuotekauppa Meiramin toimitilat kuvattuna vielä 13.7.2006 (S&J).

Entisissä Osuuspankin alakerran kokoustiloissa toimi pankin lähdettyä aluksi Helluntaiseurakunnan kirpputori, sittemmin nuorisotilat "Ottis"-nimellä. Kuvattu 13.7.2006 (S&J).

Nuorisotila Ottis ja sen tietokonekeskus - kuvattu 13.7.2006 (S&J).

L) Otonkulman entisissä Osuuskaupan kirjakauppa- ja kemikalio-osastojen tiloissa on uuden S-Marketin valmistumisen jälkeen toiminut Vaatetuskammari, Tapiolan vakuutuskonttori ja vaatetusliike Paulan Soppi (Manninen).
Sähkö- ja elektroniikkaliike PP-Electro (Pentti Pylvänäinen) aloitti tiloissa v. 2005 edellisen liikkeen Spar-Marketin pohjoispuolella tuhouduttua tulipalossa joulun 2004 alla. PP-Electron jouluisia näyteikkunoita kuvattu iltahämärissä 3.12.2008 (S&J).

PP-Electron auto liikkeensä kulmilla - taustalla Onnen Päivät-pubin sisäänkäynti ~ 18.4.2009 (S&J).

PP-Electron näyteikkunat 28.1.2007 (S&J).

PP-Electron edustalla 2.1.2009 (S&J).

PP-Electron joulumyynti hiljentynyt ~ 25.12.2009 (S&J).

Entisen Osuuspankin edustan risteysaluetta ~ Toritie oikealla alas rantatorille ~ 1.2.2009 (S&J).


Otonkulman edustaa kuvattuna iltahämärissä 3.11.2007 (S&J).

Otonkulman edustaa kuvattuna 2.1.2009 (S&J).

M Nykyisin Otonkulman rakennuksen Toritien puoleisella sivulla on nähtävissä vielä mielenkiintoista arkkitehtuuria lisäosan rakentamisen ajoilta (1965). Kaikki tämän kuvaruudun valokuvat seinustan vanhoista unohdetuista portaista, betoni- ja rautakaiteista ovat kuvatut 18.4.2009 (S&J).

seuraavalle sivulle #34

Sivuluetteloon

etusivulle