A Tässä kuvassa on kuvattuna "Kassantalo", mihin Kangasniemen Yhteiskoulu siirtyi hyvin pian v. 1925 tapahtuneen perustamisensa jälkeen ns. "Suhosen talosta". Yhteiskoulun uusi rakennus valmistui v.1934, jolloin tämän kunnan omistaman rakennuksen tilat vapautuivat (ja Unnukkalan Osuuskassa muutti rakennukseen v.1935).
Kuvassa herättää huomiota mainoskylttien peittäminen. Ullakkoikkunan alta on iso teksti peitetty ja myös oven ja ikkunan välistä pienempi kyltti on mustattu.

Osuuskaupan historiikkikirjasta 'Kangasniemen Osuuskauppa 1907-1947' löytyy seuraava Wiljam Sarjalan kirjoittama teksti, mikä antaa tietoja tämän tonttialueen varhaisemmista vaiheista:
(Wiljam Sarjala, 1948): Noin 70 vuotta takaperin ( =1870-luvun loppupuolella) on nahkuri Benjam Ikander pitänyt myös kauppaliikettä, sijaiten hänen kauppansa nykyisen osuuskassan talon kohdalla, missä silloin oli sotamiesten puustelli.

"Kangasniemen Yhteiskoulu" aloitti toimintansa v.1925 ns. "Suhosen talossa" (vastapäätä "Suurosen vanhaa kauppataloa" ), mutta siirtyi sitten hyvinkin pian Osuuskaupan ja "kansakoulun" ("Napala") välissä olevaan pitkittäin rannansuuntaan sijainneeseen puurakennukseen, johon myöhemmin sijoittui "Osuuskassa" ja talo jäi kyläläisten puheisiin muodossa "Kassantalo" (tai "Kassatalo").
Yhteiskoulu sai uuden rakennuksensa vuoden 1934 syyslukukauden alkuun, jolloin rakennus vapautui muihin käyttötarkoituksiin. Paikalle siirtyi v.1935 'Unnukkalan Osuuskassa' ja rakennus sai kyläläisten puheissa nimekseen 'Kassantalo'.

Viljo Lehkonen (s.1921) kuvailee "Kangasniemen Yhteiskoulu 1925-50"-kirjassa oppikoulunsa aloittamista syksyllä 1933 vielä vanhassa "Kassantalossa":
Sain kortteeripaikan Sanni Seppäsen saarimökiltä - yhteiskoulun sijainnin tiesin jo entuudestaan, sillä kansakoulun 2. luokkaa käydessäni kuljin yhteiskoulun ohi. Yhteiskoulu oli kirkonkylän keskustassa Puulaveden rantaan johtavan tien varressa oleva valkoinen kunnan omistama rakennus, johon myöhemmin asettui Osuuskassa. Tätä koulutaloa kohtaan en tuntenut erityistä lukkarin rakkautta, koska kansakoululle kulkiessani yhteiskoulun pojat heittelivät meitä lumipalloilla ja huutelivat.
Näihin aikoihin rakennettiin jo uutta yhteiskoulun taloa ja rakennusmiesten joukossa oli isäpuoleni Jalmari Hokkanen. Hänkin piti kortteeria Sanni Seppäsen luona.
Koulun kohdalle tien toiselle puolelle oli avattu pullakauppa, josta oppilaat välitunnillakin kävivät hakemassa leivoksia ja pullaa. Minulla ei moisiin herkkuihin olisi ollut lainkaan varaa, mutta kun myyjä tarjosi tavaraa velaksi, niin lankesin ansaan. Pian olin pullakauppaan 17 markkaa velkaa. Siinä oli kotona äidille kertomista.
Toisen lukuvuoden alkuun pääsimme uuteen Yhteiskoulun rakennukseen ja pääsin uuteen kortteeripaikkaan kirkonkylän keskustaan Hilma Mannisen taloon. Hänestä puhuttiin aina kunnioittavasti "rouva Mannisena".
Mannisen naapurina Vihikankaan suunnassa asui entinen pyhäkoulun opettaja Riikka Manninen Vilho-nimisen kasvattipoikansa kanssa. Vilho Mannista sanottiin yleisesti "Riikatanvilleksi". Ville hoiti kuntoaan jokapäiväisillä juoksulenkeillä. Hän oli urheilumies ja myöhemmin kirjoitti kirjankin elämästään, "Kotipuolen raitit".

(Lisätietoja, 22.3.2011): Ylläolevassa muistelmassaan Viljo Lehkonen mainitsee 'pullakaupan' - se on saattanut olla nyk. Laakson talossa 1930-luvulla toiminut Elvi Laitisen kahvila.

Vuokralaisina "Kassantalossa" asuivat sen vuosien aikana mm. Aada Pulkkinen, Anna Laitinen ja Väinö Laitinen.

B Tämä kuva on kangasniemeläistä kouluhistoriaa merkittävimmästä päästä - ajalta, jolloin koulu toimi myöhemmin 'Kassantalona' tunnetussa rakennuksessa:
31.5.1930 on kuvattu ensimmäiset Kangasniemen yhteiskoulusta "valmistuneet" seitsemän (keskikoulun viisi luokkaa selvittänyttä) oppilasta opettaja Laina Siukolan johdolla (ilmeisesti "Kotirannassa").
Siukolan takana vasemmalta neljä tyttöä: Toini Viinikainen, Inkeri Marttinen, Siiri Salojärvi (vain kasvot näkyvät) ja Irja Siitari. Pojat takarivissä vasemmalta Eero Juhani Hedman, Tauno Kalervo Niemimaa ja Viljo Albin Lahikainen.

Tässä kuvassa vuodelta 1932 on Kangasniemen Yhteiskoulun 5. luokka koulunsa sisäpihalla "Kassantalossa", luokanvalvoja Mirjam Lauha seisomassa äärimmäisenä oikealla. Rappusilla oikealla istuu Aino Tuominen.
Vasemmassa reunassa näkyy neljä poikaa ~ vasemmalta Arvo Lehtovaara, Esko Väisänen, Viljo Manninen ja Olavi Lehtovaara.

Tässä kuvassa lokakuulta 1933 ovat Kangasniemen Yhteiskoulun silloiset oppilaat ja opettajat koulunsa sisäpihalla "Kassantalossa".
Edessä keskellä istuvat opettajat (vas.) Arvid Blom (myöh. Karelahti), Maire Lehtinen (myöh. Karelahti) , Laina Kyttälä, Lyyli Parkkola ja Armas Peljo. Koulun kokonaisoppilasmäärä oli tuona lukuvuotena 96.

C Tässä kuvassa rakennus, jossa yhteiskoulu oli toiminut 20-luvun puolivälistä kevätlukukauden 1934 loppuun, esiintyy jo Osuuskassan ensimmäisenä toimitalona kirkolla (vuosina 1935-56). Talo jäi pysyväisesti aikalaistensa puheisiin 'Kassantalona'. Pihalle on kuvassa levitetty entiselle koulupihalle pyykit kuivumaan.

Kangasniemellä osuuskassoja perustettiin aluksi kolmeen eri toimipisteeseen, ensimmäisenä aloitti 'Kauppilan Osuuskassa' 15.2.1908 ja seuraavien päivien aikana kassat perustettiin Kutemajärvelle (17.2.1908) ja Hokan kylään (18.2.1908).
Seuraavana olivat vuorossa Unnukkalan kassa (7.4.1908), Luusniemen kassa (9.4.1908) ja Synsiön kassa (='Pöyhön kassa') (12.4.1908) ('Kangasniemen Osuuspankki 1908-2008'-kirja).
Unnukkalan 'Osuuskassa' oli mainituista merkitykseltään tärkein ja se siirrettiin ankarasta vastustuksesta huolimatta kirkonkylään v.1935 juuri tähän "Kassantaloon" (uusi Yhteiskoulu oli valmistunut 1934). Vasta vuonna 1939 siirron herättämä vastarinta oli sen verran laantunut, että pankin nimi virallisestikin voitiin muuttaa muotoon "Kangasniemen Osuuskassa" (Antero Manninen).

Kirjan 'Kangasniemen Osuuskauppa 1907-47' mukaan Osuuskaupan päärakennuksen tulipalon jälkeen (12.12.1946) jo seuraavana päivänä Osuuskassalta oli vuokrattu viereisestä 'Kassantalosta' huoneisto sekatavarakauppaa varten. Tulipalosta säilynyt keskusvarasto sijaitsi aivan lähellä tien toisella puolella.
'Osuuskassa' toimi tässä rakennuksessa aina vuoteen 1956 asti, jolloin aivan tämän rakennuksen viereen, pohjoispuolelle, rakennettiin uusi kivitalo "Osuuspankin" toimitiloiksi (= nykyinen "Otonkulman rakennus"). Uutta pankkitaloa laajennettiin vielä v.1965, kunnes 'Osuuspankki' siirtyi v.1988 uusimpaan rakennuskompleksiinsa.

Teoksessa 'Kangasniemen Osuuspankki 1908-2008' Marjatta Bell kirjoittaa Osuuskassan tulosta kirkonkylään seuraavasti:
Unnukkalan Osuuskassan muuttopäätöksen jälkeen kassan uusien toimitilojen löytyminen sujui sutjakkaasti, sillä kunta tarjosi kassalle vuokrattavaksi vanhaa koulutaloa, joka oli kirkonkylän keskeisimmällä paikalla. Kun tilat oli remontoitu, Otto Ropponen, joka oli toiminut muutaman viikon Levässä, pakkasi kassakaapin ja konttorikoneet sekä pinon tilikirjoja hevosenrattaille, körötteli tavaroineen kirkonkylään ja avasi kassan uuden toimiston 13. heinäkuuta 1935.
Näin kirkonkyläläiset saivat oman neljän pankin "Wall Streetinsä". Pääkadun kivimakasiinin puoleisessa päässä sijaitsi nimittäin KOP:n konttori kauppias Siitarin talossa, kunnantaloa vastapäätä oli Savo-Karjalan Osakepankin konttori, jota Akseli Viinikainen oli johtanut vuodesta 1928 alkaen, ja Osuuskaupan vieressä kirkonpuoleisella tontilla Unnukkalan Osuuskassa ja Hokan puoleisella tontilla Kangasniemen Säästöpankki.

Maatalousteknikko (agrologi) Otto Ropponen oli Unnukkalan Osuuskassan ensimmäinen ammattijohtaja vuosina 1935-65, ja kassan vaurauden luoja. Hänen ansiostaan kassa sai oman toimitalon kirkonkylästä, ja myöhemmin sen nimi muuttui Kangasniemen Osuuskassaksi (M.Bell, 2008).

D Tämä vuoden 1934 jälkeen otettu kuva selvittää hyvin Kangasniemen koulu- ja pankkitilannetta silloisina aikoina.
Taustalla oikealla näkyy v.1934 valmistunut uusi Yhteiskoulun rakennus.
Syksyyn 1934 asti Yhteiskoulun tiloina toiminut "Kassantalo" sijaitsee kuvassa vasemmalla - ranta-aukion "yläreunassa", ison Osuuskaupparakennuksen edessä kuin keskellä nykyisen Toritien väylälinjaa. Kuvassa siitä oikealle naapuritontilla erottuu 'Napala'.

Tässä 1930-luvun alussa otetussa kuvassa näkyy kansakoulurakennus 'Napala', mikä sijaitsi kirkonpuolella 'Kassantaloa' (nykyisen 'Otonkulman' paikalla). Koulurakennus rakennettiin vuonna 1898 kuvassa näkyvään muotoonsa entisestä paikalla sijainneesta "käräjäkartanosta".

Kangasniemen ensimmäinen "kansakoulu" oli aloittanut toimintansa jo maaliskuussa 1867 silloisessa kunnan "käräjäkartanossa", jossa opetusta johti aluksi "koulumestari" Henrik (Heikki) Laitinen rovasti Eklundin tarkan valvonnan alla. Seuraavana syksynä alkoi tyttöjen opetus erillisenä opettaja Hedda Stiina Oksasen johdolla.

Antero Manninen: 'Kangasniemen historia 2' (sivu 257): Koulu sai ensimmäisinä vuosinaan kokea monenlaisia vastoinkäymisiä. Kumpikaan ensimmäisistä opettajista ei ollut erityisen sovelias toimeensa. Opettaja Oksanen, jonka seminaarista saama päästötodistus oli erittäin heikko, tuli pian heikkomieliseksi.
Opettaja Laitinen tosin oli innostunut ja tarmokas mies, mutta hänellä oli varsin kiivas luonne ja taipumusta mahtipontisuuteen, minkä takia hänen oli vaikea tulla toimeen sekä esimiestensä että oppilaidensa kanssa. Lisäksi hän oli saanut vain hyvin heikon valmistuksen tehtäväänsä, mistä lienee johtunut hänen taipumuksensa sairastua tarkastajan saapuessa koululle.

Uusi "poikakoulun rakennus" valmistui v.1870 kauppias O.F.Niiraselta ostettuun kauppakartanoon (paikaksi oli ensin suunniteltu "Ruoveen rannan vesijättömaata"). Vuonna 1898 'poikakoulun rakennus' muutettiin 'käsityöhuoneeksi' (Antero Manninen 2).

Makkolan kansakoulun alkaessa toimintansa v.1893 kirkon koululla vapautui oppilaspaikkoja ja luokkatiloja. Opettajan huoneistokin jäi tyhjilleen ja siihen muutti postinhoitaja Olivia Harlin.
Vuonna 1898 'annettiin entinen käräjäkartano kansakouluksi, se täytyi kuitenkin kokonaan purkaa ja rakentaa uudestaan' (Antero Manninen 2).

Opettajatar Aina Reinberg

Kangasniemen kansakoulun ensimmäisistä opettajista mainittakoon neiti Aina Reinberg, joka toimi työssään ansiokkaasti vuodet 1891-1931. Hän oli syntyjään turkulainen, suurimmassa määrin aatteellinen ja syvästi uskonnollinen henkilö.

Eeva Lyly (os. Närväinen, Vaimosniemeltä ~ s.1920) muisteli v.1989 kirjassaan 'Vaimosniemen Närväisiä' kirkonkylän alakouluvuosiaan seuraavasti:
Vuoden 1928 syksynä pääsin kirkonkylään kansakouluun alakoulun 2. osastolle. Kun toiset vielä opettelivat lukemaan, minä sain opettaja Alina Tyrväiseltä kirjan 'Risto Roopenpojan seikkailuja', josta luin kotona ja kerroin sitten toisille koulussa. Asuin kirkonkylässä jonkun vanhan tädin luona. Nimi on unohtunut. Söin omia eväitä ja nautin vapaidestani. En koko syyslukukaudella suostunut lähtemään kotiin Vaimosniemelle. Jouluksi kuitenkin veivät. Syksyksi 1929 valmistui uusi kansakoulurakennus, jonka vihkiäisiä juhlittiin lokakuun 26. päivänä.

F) Tämä kuva Kangasniemen 'pääraitilta' on peräisin postikortista, jossa teksti: Union Postale Universelle, Carter Postale - Suomi. Postikortti on muodostettu yhdeksästä pienestä Kangasniemi-aiheisesta valokuvasta, joiden koko kortissa vain noin 2x4 cm.
Kyseisen kortin kääntöpuolelle on painettu myös kuvaajan nimi: 'K.J.Topelius'. Kortin vastaanottaja on ollut 'Neiti Aino Svala' - lähettäjä on ollut 'Kerttu' (Topelius) ajankohdalla '17.4.1929 klo 4 i.p.' eli merkintä varmistaa tämän katunäkymän olevan 1920-luvun loppupuolelta.
Kuvan etuosassa, silloisen Osuuskaupan edustalla on ollut 'parkissa' mielenkiintoisen näköisiä, erilaisia kuljetusvälineitä.

Ahti Pynnönen lähetti (15.9.2010) tämän kuvan, missä kirkonkylän keskusraitti näkyy ilmeisesti 30-luvun alkupuolen asussaan. Tien vasemmalla puolella olevassa talossa lukee "Puulaveden Puutavara Osakeyhtiö", mikä liittyy Matti Ikosen "Santalan sahan" vuoden 1922 jälkeisiin uusiin omistussuhteisiin. Huomaa kouluaitaan nojaileva poika.

Nämä kolme kuvaa ovat kaikki otettu 1930-luvun alkupuolella Osuuskaupan nurkkakulmilta "Hokantietä" pitkin kirkon suuntaan. Kaikissa kuvissa oikealta katsoen kansakoulu "Napala", Ikosen kaupparakennus ja kunnanhuone. Kirkko tapuleineen taustalla.

Ylimmäisen kuvan erikoisuus on suoranainen ruuhka henkilöautoista. Kyseessä on Vilho J.Ikosen kaupan ("Veljekset Ikonen Ky.") edessä tapahtunut autojen katsastus.
Samassa kuvassa tien keskellä autojonon hännillä seisoo kolme pikkupoikaa, jotka mitä todennäköisemmin ovat Antti Ikonen, Touko Ikonen ja Esko Svala. Kyseisen (ylimmän) kuvan vuosiluku on melko varmasti 1935.

Kaikissa kolmessa kuvassa herättää huomiota kansakoulu "Napalan" tienpuoleinen piha-alue, joka on muodostanut melkoisen mäkinyppylän silloisen pääraitin varrelle. Vain ylimmässä "liikenneruuhkakuvassa" piharinne alakoululta suoraan päätielle näkyy sentään pikkukoululaisilta aidatun.

Kahden alimman kuvan pienenä erona huomaa Ikosen kaupan edessä kasvavat pensaspuut (syreenit?), jotka keskikuvasta puuttuvat.

Alimmasta kuvasta otettu osasuurennos herättää uteliaisuuden kysyä, minkä alan "ammattimiehestä" noiden 30-luvun työtarvikkeiden kanssa kulkevan herrasmiehen kohdalla mahtaakaan olla kysymys?

'Napalan' koulurakennuksen käyttö 1930-luvulla (uusi 'kivikansakoulu' oli v.1929 valmistunut vanhan hautausmaan kupeeseen) keskittyi ilmeisesti 'koulutulokkaiden' eli ensimmäisten alakoululuokkien opetukseen.
Siiri Laitiselta asiaa kysyttäessä (7.2.2008) hän muisteli aloittaneensa syksyllä 1938 ensimmäisellä luokalla koulunsa juuri 'Napalassa' (Jussi Svala ja Mikko Halmeslahti olivat olleet samalla luokalla). Seuraavaa lukuvuotta 1939-40 oli alkanut talvisota häirinnyt pahasti ja Siiri muistaakin tuolta ajalta lähinnä tien vastakkaiselle puolelle (nyk. Anni Swanin puisto) rakennetun sirpalesuojan.
Kun 'Napala' sitten vuoden 1940 paikkeilla oli purettu, hirsistä Siirin muistaman mukaan rakennettiin kaksikerroksinen asuintalo 'Kirkkolahdenkujalle' ~ nykyisen Pauninsalon rakennuksen 'alkumuodoksi' (vrt. sivu 14, kuva F).

Siiri Laitinen ja Jussi Svala saivat 9.2.2008 'kotiläksyikseen' kirjata ylös mahdollisimman monta 'kansakoulukaveriaan' nimeltä.
Siiri ja Jussi kävivät 'Napalassa' ensimmäiset kaksi luokkaa (1938-40) ja myöhemmin 'uudessa kivikansakoulussa' kolmannen ja neljännen luokan. Noina vuosina luokkatilanteissa oli mukana myös usein koululaisia eri luokka-asteilta vaihtelevien olosuhteiden mukaan ja kuten mainittu, sotavuodet sotkivat koulunkäyntiä pahasti - kaikki mainitut 'koulukaverit' eivät siis välttämättä olleet tarkalleen Siirin ja Jussin 'luokkatovereita', mutta kuitenkin jossakin vaiheessa mukana heidän oppitunneillaan. Tarkempaan erittelyyn ei tässä yhteydessä liene tarvetta.

SIIRIN ja JUSSIN koulukavereita vuosien 1938-42 ajalta 'Napalassa' ja/tai 'uudessa kivikoulussa':
Saima Seppänen, Vieno Keituri, Salme Suuronen, Airi Kuitunen, Raili Hokkanen, Eeva Laitinen, Anni Heinolainen, Mari Sorvali, Tyyne Seppänen, Terttu Valkoluoto, Meeri Hokkanen, Maija Salmelainen, Mikko Halmeslahti, Matti Pyykkönen, Seppo Saksa, Martti Lukkarinen, Vesa Tulla, Urho Vainio, Lassi Pylvänäinen, Seppo Selin, Pentti Albrecht, Lauri Valjakka, Raimo Moilanen, Väinö Kohvakka, Viljo Hokkanen ja Heimo Hokkanen.
Lisäksi Siiri ja Jussi muistavat Hänninen-nimisen tytön, jonka etunimi ei palautunut mieleen. Samoin Eemil Hämäläisen talossa oli asunut vähän aikaa helsinkiläispoika, jonka nimi ei palautunut mieleen, mutta joka oli aikansa kuulunut myös heidän luokkaansa.

Siiri ja Jussi kertoivat, ettei heidän kouluvuosinaan valitettavasti koskaan otettu virallisia 'koululuokkakuvia'. Opettajista listalle kertyi nimiä kuten Taimi Kuronen, Edvard ja Aino Niemimaa (tytär Toini-Inkeri sijaisena) sekä Tuulikki Miettinen.
Kysyttäessä silloisesta kouluruokailusta, Jussi Svala kertoi (10.2.2008): Koulussa tarjoiltiin ruokaa, joka valmistettiin kivikoulun keittolassa. Ruoka tuotiin sieltä 'Napalaan' pienillä kärryillä - samoin 'Betaniaan', missä oli myös muutamia koululuokkia. Ruokaa ei muistaakseni kuitenkaan jaettu kaikille, sitä oli kai jotenkin anottava tarpeeseen vedoten.

G) "Osuuskassan" (myöh. siis "Osuuspankki") uusi toimitalo valmistui v.1956 entisen 'Napala'-koulun eteläpuoleiselle tyhjälle pihamaalle.

Näistäkin kahdesta kuvasta huomaa, miten uudesta vuoden 1956 pankkirakennuksesta vielä puuttuu sisäänkäynnin kohdalta alas rantaan (v.1965 rakennettu) lisäosa uusine pankkisaleineen.

Kansakoulu "Napalan" rakennus uuden Osuuskassan takaa purettiin vuoden 1940 tienoilla ja tilalle oli noussut "Savonseudun" liike- ja asuinrakennus. Ikosen kauppa ja kunnanhuone näkyvät näissä kuvissa entisillä paikoillaan.

Ylempi kuva lienee vuodelta 1956, jolloin Osuuskassan rakennus oli juuri valmistunut. Kaikki "mainoskyltit ja -tekstit" puuttuvat vielä ja tien kunto rakennuksen edessä viittaa juuri päättyneisiin rakennustöihin. Osuuskaupan 'Kirjakauppa'- ja 'Kemikalia'-tekstitkin puuttuvat vielä pohjoisosan liiketiloista.
Alemmassa kuvassa oltaneen jo 1960-luvun alkuvaiheilla. "Osuuskassan" talo on liikemainoksensa saaneet ja "Savonseudun" rakennuksessa on hotelliravintola "Puulanhovin" mainoskyltit ehtineet jo kertaalleen vaihtua edelliseen kuvaan verrattuna.

Aivan samalta ajalta (1956) kuva samasta paikasta - Osuuskassan rakennus on juuri valmistunut. Tämä otos oli yksi yhdeksästä valokuvasta, jotka olivat mukana 1950-luvun lopulla tehdyssä 'valokuvahaitarissa'. Paksua kirjekuorta muistuttava matkamuisto lienee ollut yleisessä 'turistimyynnissä' tuolloin. Saimme kuvahaitarin käyttöömme 21.1.2012 Hyövyn Pylvänäisiltä. Valokuvahaitari oli aikoinaan kuulunut Savonseudun johtajattarelle Kaisa Huttuselle, joka oli kirjoittanut kannen taakse päivämäärän 31.3.1959. Etupinnalle vain on painettu sana 'Kangasniemi', mitään muita tietoja ei ole laitettu näkyviin - ei kuvaajaa, julkaisijaa eikä painopaikkaa.
Tämän nimenomaisen kuvan taakse Kaisa Huttunen on aikoinaan kirjoittanut tekstin: Tervetuloa taloon, toinen oikealta. Savonseutu paikka tää, mistä tuskin mitää jää.

Tässä kuvassa näkyy uuden (v.1956 rakennetun) Osuuskassatalon heti alkuun liian pieneksi osoittautunut pankkisali. Vasemmalta lukien (asiakkaan takana) Elli Rouhiainen, Otto Ropponen, Anja Koponen, Eila Moisio ja Seija Väisänen (kuva kirjasta 'Kangasniemen Osuuspankki 1908-2008').

MH lähetti tämän kuvan 15.11.2006 mainiten, että kuvan auto on 'Dyna Panhard'. Kuskina on tarkkaan katsoen ehkä naisihminen ja pelkääjänpaikalla vanhempi lierihattuinen mies? Kuva on otettu ennen vuotta 1965, koska pankissa ei vielä ole v.1965 rakennettua lisäosaa.

Mikko Halmeslahti antoi (2.12.2007) tämän kuvan käyttöömme. Hänet on kuvattu ensimmäisen autonsa ('Fort Cortina') vierellä silloisen 'KOP'-pankin (nykyisen 'Elintarvikekioskin') edustalla siten, että taustalla näkyy v.1956 valmistunut uusi 'Osuuskassan' rakennus. Koska rakennuksesta vielä puuttuvat kaikki 'mainoskyltit', kuva lienee otettu melko pian vuoden 1956 jälkeen? Mitähän vuosimallia Mikon menopeli mahtaisi olla?

* * * * * * * * * *

Osuuskassan lisärakennus valmistui kesäkuun lopussa 1965. Tämä kuva on kuitenkin vuoden 1970 jälkeen otettu, koska ovilipan päällä lukee jo 'Osuuspankki'. Kangasniemen Osuuskassa muuttui Osuuspankiksi v.1970 (kuva kirjasta 'Kangasniemen Osuuspankki 1908-2008').

(Kangasniemen Osuuspankki 1908-2008, Marjatta Bell): Ilmeisesti jo ennen uuden pankkirakennuksen valmistumista v.1956 havaittiin, että alkuperäiset suunnitelmat oli laadittu liian varovaisin perustein, sillä piirustuksiin oli tehty jo lokakuussa 1955 muutos, jonka tarkoitus oli helpottaa toimitalon tulevaa laajennusta.

Toimitalon lisärakennustyöt alkoivat alkusyksystä 1964 ja projekti oli valmis kesäkuun lopussa 1965. Uuden lisäosankin suunnitteli arkkitehti Tuomas Väyrynen.

Uusi laajennusosan pankkisali kuvattuna ilmeisesti melko pian valmistumisensa jälkeen. Tiskin takana oikealta Anja Koponen, Jussi Pasanen, Tuure Äikäs, Riitta Hokkanen, Kari Lahtonen, Sinikka Manninen ja Ulla Paavilainen (kuva kirjasta 'Kangasniemen Osuuspankki 1908-2008').

Leena Enqvist os. Pesonen lähetti (28.5.2008) tämän mielenkiintoisen kuvan 'Osuuskassan' talosta:
(Leena Enqvist os. Pesonen, sähköposti 28.5.2008): Osuuskassan portailla lauloi aina vapunpäivänä mieskuoro. Sitä seurattiin polvisukissa ja kesämekossa, vaikka olisi ollut miten kylmä tahansa. Kuoroesityksen jälkeen oli leikkimielinen juoksukilpailu, jossa joka vuosi jännitettiin, kuinka Jurvasen perhe on tänä vuonna pukeutunut. Osuuskassalla oli myös merkittävä rooli teini-iässä. Me, nuoriso pidimme mielenosoituksen, kun meillä ei ollut paikkaa, missä kokoontua ja tavata toisiamme. Osuuskassan johtaja Jussi Pasanen tuolloin sääli meitä ja antoi pankin kerhotilan meille käyttöön kerran viikossa. Tämä oli todella hieno teko. Näin meistä tuli "Jussin lössi". Pelasimme siellä coronaa ja muita pelejä sekä seurustelimme muuten vaan. Putkosen Esan äiti toimitti meille limskaa myyntiin.

Kangasniemen Mieslaulajat esiintymässä 1960-luvulla Osuuskassan portailla (kuva kirjasta 'Kangasniemen Osuuspankki 1908-2008'). Mielenkiintoinen yksityiskohta kuvassa on se, että kuorossa lauloi tuolloin sulassa sovussa kolmen kilpailevan kangasniemeläisen pankin johtajat.
Takarivissä oikealla Jussi Pasanen (basso - Osuuspankki), hänen edessään vasemmalla Tarmo Mäkelä (basso - Säästöpankki) ja eturivissä kolmas vasemmalta Oiva Junttila (tenori - SYP). Vappuaamun kunniaksi Osuuskassa oli tarjonnut laulajille kahvia ja tippaleipiä.

H Matti Mertanen lähetti (21.3.2007) tämän vuonna 1966 ottamansa kuvan 'Osuuspankin' ja 'Savonseudun' rakennusten kohdalle parkkeeratusta 'Esson' säiliöautosta. Liekö moposta loppunut 'menovesi' kesken matkan ja apua on tilattu paikalle?

"Kangasniemi by night" - sähköistä yöelämää "Otonkulmalla" helmikuussa 1982 (kuva: S&J).

Samoissa tunnelmissa on ollut tämän kuvan tuntemattomaksi jäänyt kuvaaja vuoden 1957 tietämillä (kuva kirjasta 'Kangasniemen Osuuskauppa 1907-57').

Nämä kaksi kuvaa ovat kirjasta 'Kangasniemen Osuuskauppa 1907-57', missä Martti Väinölä kirjoittaa seuraavasti:
Uudesta Osuuskassan toimitalosta vuokrattiin kirjakaupan vierestä toinenkin myymälä, johon sijoitettiin uutta alaa edustava kemikaliomyymälä. Tällaisen tarve on (1957) paikkakunnalla huomattava, mitä osoittaa myymälän tähänastinen vilkas käyttö. Tämä myymälä on täysin nykyaikainen ja kaikin puolin 'vetävä'. Sen hoitajana toimii neiti Eila Siiskonen.

I Tämä kuva on otettu syyskesällä 1986 ('S&J'). "Osuuspankki" toimi kuvan ottoaikaan edelleen v.1956 valmistuneissa tiloissaan (lisäosa 1965), samoin "Osuuskaupan" kirjakauppa- ja kemikalio-osastot olivat vielä rakennuksessa.
"Savonseudun" rakennuksessa toimi jo "Siwa" ja ravintolan nimenä oli "Rosvo-Roope". Ikosen vihreä kaupparakennus oli paikallaan ja toiminnassa.

"Osuuspankki" siirtyi v.1988 omaan uuteen toimitilaansa "museonristeyksen" kulmaan ja vastaavasti "Osuuskauppa" veti kirjakauppa- ja kemikalio-osastonsa pois omaan uuteen liikerakennukseensa v.1997.
"Savonseudun" rakennuksessa hotelliravintola "Puulanhovi" lakkasi toimimasta jo 80-luvun alkupuolella ja ravintolatilat ovat jatkaneet ainakin nimillä "Rosvo-Roope", "Tiger`s" ja "Onnenpäivät". Myymäläpuoli rakennuksessa muuttui 90-luvulla "Siwaksi", joka marraskuussa 2006 siirtyi 'Asematielle'.

J) Työvoimatoimiston päätyosa "Otonkulma"-siiven alakerrassa. Toimiston pitkäaikaisena johtajana toimi Ismo Vaittinen. Kuvattu 7.10.2006 ('S&J').

'Otonkulma'-rakennuksen sisäpiha kuvattuna 12.2.2006. Rakennuksen yläkerran huoneistot ovat olleet vuosien varrella yksityisasuntoina ja toimistotiloina. Alakerrassa pihanpuolella toimii nykyisin nettialan "Janetti". Yläkerran huoneistossa oli 80-luvulla mm. kulttuurisihteeri Hannu Hyvösen toimisto.

'Otonkulma-rakennuksen eli kotitalonsa seinustalla tepsutteli Pulliaisten "Tiikeri"-kissa , jolla oli paljon tuttuja kalakauppiaita läheisellä torilla - sinne suunta oli nytkin (14.4.2006 - 'S&J').

K "Osuuspankin" muutettua v.1988 pois tästä kulmarakennuksesta ("Osuuspankki" omistaa rakennuksen kuitenkin edelleen) , sen toimitiloissa toimi kunnantalon purku- ja rakennusvaiheen aikana kunnantoimistoja. Kuvattu 1.1.2006 ('S&J').
Kulmatalo sai nimekseen "Otonkulma" ja sen entisissä pankkitiloissa alkoi vuoden 1993 tienoilla "Otonkulman suoramyynti" (Kangasniemen Reumayhdistys), missä kangasniemeläiset saavat myydä omia käsityö- ja leipomistuotteita. Osa tiloista on ollut varattuna yksityille yrittäjille (vuokralla) kuten "Mikkelin Musiikkiopiston Kangasniemen toimipiste" ja luontaistuotekauppa "Meirami", jonka toiminta loppui v.2006.
Vuosien varrella samoissa tiloissa on ehtinyt toimia mm. karkkikauppoja, hieroja ja toinen luontaistuotekauppa. Rakennuksen länsisiiven alakerrassa toimi pitkään "Työvoimatoimisto", joka siirtyi supistettuna 'toimipisteenä' kunnantalolle.

'Otonkulman' aulatilassa toimii suoramyyntiä - erityisesti 'kotileivonnaiset' ovat asiakkaille mieleen - kuvattu 13.7.2006 ('S&J'). Joskus 90-luvun alkupuolella tässä aulatilassa toimi Kangasniemen matkailuinfopiste (ainakin Minna Salo).

"Otonkulman" etuovessa elää "Suoramyynti"-tuotteiden ja Reumayhdistyksen palveluiden mainonta ~ kuvattu pitkäperjantaina 14.4.2006 ('S&J').

'Otonkulman' suoramyyntitiloja kuvattu 13.7.2006 ('S&J'). Osuuspankin aikaan tämän itäkäytävän varrella (vasemmalla puolella) sijaitsi mm. Tuure Äikkään työhuone, josta tämän kirjoittaja syksyllä 1978 sai paikkakunnalle töihin tultuaan sujuvaa ja nopeaa apua asunnon hankkimisessa. Eräistä muista paikkakunnalla silloin toimineista pankeista olin sinä päivänä jo ehtinyt saada kuulla, etteivät pankit ole kiinteistövälitystoimistoja.

Vuoden 2006 aikana toimintansa lopettaneen luontaistuotekauppa 'Meiramin' toimitilat kuvattuna vielä 13.7.2006 ('S&J').

Entisissä 'Osuuspankin' alakerran kokoustiloissa toimi pankin lähdettyä aluksi Helluntaiseurakunnan kirpputori, sittemmin nuorisotilat "Ottis"-nimellä. Kuvattu 13.7.2006 ('S&J').

L "Otonkulman" entisissä "Osuuskaupan" kirjakauppa- ja kemikalio-osastojen tiloissa on uuden "S-Marketin" valmistumisen jälkeen toiminut "Vaatetuskammari", "Tapiolan vakuutuskonttori" ja vaatetusliike "Paulan Soppi" (Manninen).
Sähkö- ja elektroniikkaliike "PP-Electro" (Pentti Pylvänäinen) aloitti tiloissa v. 2005 edellisen liikkeen "Spar-Marketin" pohjoispuolella tuhouduttua tulipalossa joulun 2004 alla. 'PP-Electron' jouluisia näyteikkunoita kuvattu iltahämärissä 3.12.2008 ('S&J').

M Nykyisin Otonkulman rakennuksen Toritien puoleisella sivulla on nähtävissä vielä mielenkiintoista arkkitehtuuria lisäosan rakentamisen ajoilta (1965). Kaikki tämän kuvaruudun valokuvat seinustan vanhoista unohdetuista portaista, betoni- ja rautakaiteista ovat kuvatut 18.4.2009 ('S&J').