|

F)
Tämä kuva Kangasniemen pääraitilta on peräisin postikortista, jossa teksti: Union Postale Universelle, Carter Postale - Suomi. Postikortti on muodostettu yhdeksästä pienestä Kangasniemi-aiheisesta valokuvasta, joiden koko kortissa vain noin 2x4 cm.
Kyseisen kortin kääntöpuolelle on painettu myös kuvaajan nimi: K.J.Topelius. Kortin vastaanottaja on ollut Neiti Aino Svala - lähettäjä on ollut Kerttu (Topelius) ajankohdalla 17.4.1929 klo 4 i.p. eli merkintä varmistaa tämän katunäkymän olevan 1920-luvun loppupuolelta.
Kuvan etuosassa, silloisen Osuuskaupan edustalla on ollut parkissa mielenkiintoisen näköisiä, erilaisia kuljetusvälineitä.

Saimme tämän historiallisesti arvokkaan postikorttikuvan käyttöömme huhtikuussa 2013 Seppo Turkin kokoelmista - välittäjänä Vesa Häkkinen - kiitos. Kortti on lähetetty ylioppilasneiti Martalle Tornioon. Postikortin nimettömäksi jäänyt kirjoittaja on päivännyt tekstinsä niinkin aikaisin kuin 5.11.1919. Kirjoittaja on ollut Kangasniemellä ilmeisesti Osuuskaupassa töissä, koska hän on merkinnyt ristin kuvan oikeaan reunaan: Ristillä merkittyyn suuntaan on Osuuskauppa aivan likellä. Ikävä kyllä meidän firma ei ole sattunut tähän kuvaan. Ilmeisesti talvi marraskuussa 1919 oli myöhässä, koska lähettäjä kirjoitti myös: Täällä on vielä täydellinen laiva liike(nne). Kuvan oikeassa reunassa näkyvä rakennus on kansakoulu Napala, seuraavina Ikosen kauppa ja kunnantalo.
Mainittakoon vielä, että ensimmäinen rakennus kuvan reunasta ulkopuolelle (oikealle) oli siis kyseisen postikortin lähettämisen aikoihin (1919) Kassantalona myöhemmin tunnettu rakennus.
Kangasniemen Yhteiskoulu siirtyi kyseiseen rakennukseen hyvin pian v. 1925 tapahtuneen perustamisensa jälkeen ns. Suhosen talosta. Yhteiskoulun uusi rakennus valmistui v.1934, jolloin Unnukkalan Osuuskassa muutti Kassantalona tunnettuun rakennukseen v.1935. Kangasniemen Osuuskauppa oli aloittanut nykyisellä paikallaan (Kassantalon eteläpuolen naapurina) jo v.1907.

Ahti Pynnönen lähetti (15.9.2010) tämän kuvan, missä kirkonkylän keskusraitti näkyy ilmeisesti 30-luvun alkupuolen asussaan. Tien vasemmalla puolella olevassa talossa lukee Puulaveden Puutavara Osakeyhtiö, mikä liittyy Matti Ikosen Santalan sahan vuoden 1922 jälkeisiin uusiin omistussuhteisiin. Huomaa kouluaitaan nojaileva poika.
 

Nämä kolme kuvaa ovat kaikki otettu 1930-luvun alkupuolella Osuuskaupan nurkkakulmilta Hokantietä pitkin kirkon suuntaan. Kaikissa kuvissa oikealta katsoen kansakoulu Napala, Ikosen kaupparakennus ja kunnanhuone. Kirkko tapuleineen taustalla.
Ylimmäisen kuvan erikoisuus on suoranainen ruuhka henkilöautoista. Kyseessä on Vilho J.Ikosen kaupan (Veljekset Ikonen Ky.) edessä tapahtunut autojen katsastus.
Samassa kuvassa tien keskellä autojonon hännillä seisoo kolme pikkupoikaa, jotka mitä todennäköisemmin ovat Antti Ikonen, Touko Ikonen ja Esko Svala. Kyseisen (ylimmän) kuvan vuosiluku on melko varmasti 1935.
Kaikissa kolmessa kuvassa herättää huomiota kansakoulu Napalan tienpuoleinen piha-alue, joka on muodostanut melkoisen mäkinyppylän silloisen pääraitin varrelle. Vain ylimmässä liikenneruuhkakuvassa piharinne alakoululta suoraan päätielle näkyy sentään pikkukoululaisilta aidatun.
Kahden alimman kuvan pienenä erona huomaa Ikosen kaupan edessä kasvavat pensaspuut (syreenit?), jotka keskikuvasta puuttuvat.

Alimmasta kuvasta otettu osasuurennos herättää uteliaisuuden kysyä, minkä alan ammattimiehestä noiden 30-luvun työtarvikkeiden kanssa kulkevan herrasmiehen kohdalla mahtaakaan olla kysymys?

Simo Kompan kuva-albumista (5.3.2015 - kiitos) - kuvaajasta tai ajankohdasta ei tarkempaa tietoa. Oikeassa alakulmassa Kassantalon päätykulma, sitten Napala, Ikonen ja kunnantalo. Yksittäinen naishenkilö kävelee maailmansa rauhassa keskellä kylänraittia. Kuva otettu Osuuskaupan päätyikkunasta.
Siiri Laitinen muisteli (20.3.2015). että nuo kuvassa näkyvät pienehköt rakennukset Napalan eteläpuolella olivat kellari ja koulun ulkorakennus. Opettajista asui Napalassa rakennuksessa työvuosiensa aikana Siirin muistaman mukaan ainakin Aina Reinberg, Taimi Kuronen ja Helmi Romo. Opettajien asuinhuoneistoon johti kuvassa näkyvä tienpuoleinen ovi.
Napalan koulurakennuksen käyttö 1930-luvulla (uusi kivikansakoulu oli v.1929 valmistunut vanhan hautausmaan kupeeseen) keskittyi ilmeisesti koulutulokkaiden eli ensimmäisten alakoululuokkien opetukseen.
Siiri Laitiselta asiaa kysyttäessä (7.2.2008) hän muisteli aloittaneensa syksyllä 1938 ensimmäisellä luokalla koulunsa juuri Napalassa (Jussi Svala ja Mikko Halmeslahti olivat olleet samalla luokalla). Seuraavaa lukuvuotta 1939-40 oli alkanut talvisota häirinnyt pahasti ja Siiri muistaakin tuolta ajalta lähinnä tien vastakkaiselle puolelle (nyk. Anni Swanin puisto) rakennetun sirpalesuojan.
Kun Napala sitten vuoden 1940 paikkeilla oli purettu, hirsistä Siirin muistaman mukaan rakennettiin kaksikerroksinen asuintalo Kirkkolahdenkujalle ~ nykyisen Pauninsalon rakennuksen alkumuodoksi (vrt. sivu 14, kuva F).
Siiri Laitinen ja Jussi Svala saivat 9.2.2008 kotiläksyikseen kirjata ylös mahdollisimman monta kansakoulukaveriaan nimeltä.
Siiri ja Jussi kävivät Napalassa ensimmäiset kaksi luokkaa (1938-40) ja myöhemmin uudessa kivikansakoulussa kolmannen ja neljännen luokan. Noina vuosina luokkatilanteissa oli mukana myös usein koululaisia eri luokka-asteilta vaihtelevien olosuhteiden mukaan ja kuten mainittu, sotavuodet sotkivat koulunkäyntiä pahasti - kaikki mainitut koulukaverit eivät siis välttämättä olleet tarkalleen Siirin ja Jussin luokkatovereita, mutta kuitenkin jossakin vaiheessa mukana heidän oppitunneillaan. Tarkempaan erittelyyn ei tässä yhteydessä liene tarvetta.
SIIRIN ja JUSSIN koulukavereita vuosien 1938-42 ajalta Napalassa ja/tai uudessa kivikoulussa:
Saima Seppänen, Vieno Keituri, Salme Suuronen, Airi Kuitunen, Raili Hokkanen, Eeva Laitinen, Anni Heinolainen, Mari Sorvali, Tyyne Seppänen, Terttu Valkoluoto, Meeri Hokkanen, Maija Salmelainen, Mikko Halmeslahti, Matti Pyykkönen, Seppo Saksa, Martti Lukkarinen, Vesa Tulla, Urho Vainio, Lassi Pylvänäinen, Seppo Selin, Pentti Albrecht, Lauri Valjakka, Raimo Moilanen, Väinö Kohvakka, Viljo Hokkanen ja Heimo Hokkanen.
Lisäksi Siiri ja Jussi muistavat Hänninen-nimisen tytön, jonka etunimi ei palautunut mieleen. Samoin Eemil Hämäläisen talossa oli asunut vähän aikaa helsinkiläispoika, jonka nimi ei palautunut mieleen, mutta joka oli aikansa kuulunut myös heidän luokkaansa.
Siiri ja Jussi kertoivat, ettei heidän kouluvuosinaan valitettavasti koskaan otettu virallisia koululuokkakuvia. Opettajista listalle kertyi nimiä kuten Taimi Kuronen, Edvard ja Aino Niemimaa (tytär Toini-Inkeri sijaisena) sekä Tuulikki Miettinen.
Kysyttäessä silloisesta kouluruokailusta, Jussi Svala kertoi (10.2.2008): Koulussa tarjoiltiin ruokaa, joka valmistettiin kivikoulun keittolassa. Ruoka tuotiin sieltä Napalaan pienillä kärryillä - samoin Betaniaan, missä oli myös muutamia koululuokkia. Ruokaa ei muistaakseni kuitenkaan jaettu kaikille, sitä oli kai jotenkin anottava tarpeeseen vedoten.
|