A) Amanda Komppa (avioiduttuaan Svala) syntyi Kangasniemellä 17.8.1863. Amandan isä oli Anders Stefanuksenpoika Komppa, joka oli syntynyt v.1818 Hirvensalmella. Amandan äiti oli Anna Lisa Paulintytär Komppa (o.s. Pylvänäinen), joka oli syntynyt 8.10.1830. Amandalla oli neljä sisarusta: "Antti" (=Anders) (s. 24.7.1848), Albertiina (s. 3.5.1852), Otto (s. 29.7.1855 - k. 19.11.1906) ja "Henriikka" (=Henrika) (s. 28.4.1859). Amanda vietti nuoruutensa perheensä parissa Kangasniemen Ohensalossa, mistä lähti nuorena neitona Kangasniemen kirkonkylälle ompelijattaren hommiin. Muistitietona on suvussa säilynyt Amandan toteamus, että muuttaessaan (ilmeisesti lähellä vuotta 1880?) kirkonkylällä oli ollut vain kahdeksan taloa pystyssä. Yksi niistä oli ollut hänen Henriikka-siskonsa rakennus Kankaistenmäellä, missä sisko asui aviossa Benjamin Himotun kanssa. Henriikan tytär Lyyli (Himottu) on esitelty sivustollamme tarkemmin sivulla #50 (ja varsinkin sen täydennyssivulla). On oletettavaa, että Amanda asusteli Henriikka-siskonsa luona ainakin aluksi. Hän teki käsitöitä (erilaista pientä vaatetavaraa), joita hän matkusti myymään Mikkeliin. Siellä hän kulki myytävät käsityöt hameenvyölleen sidottuna ja huuteli mainoslausettaan: "Tässä tulee kiertävä kauppa". Kauppa kävi hyvin ja myytyään kaikki tuotteensa Amanda meni Mikkelissä vielä kangaskauppaan ja osti koko rahalla uudet materiaalit. Tehtyään niistä uudet myytävät käsityöt oli edessä taas reissu Mikkeliin ja sama kuvio toistui liikeidean koko ajan kasvaessa mittasuhteissaan. Amanda Svala

B) Yhdellä Mikkelin myyntireissuillaan hän sitten tapasi sikäläisen sekatavarakauppiaan nimeltä Anders Svala (s. 28.1.1855) ja pian hääkellot soivat. Amanda ja Anders sijoittuivat asumaan Andersin sekatavarakaupan yhteyteen Mikkeliin. Yllä kaksi valokuvaa Anders Svalasta ilmeisesti ajalta, jolloin Amanda Kangasniemeltä tuli hänen elämäänsä. Perheeseen syntyi poikavauva, joka kuitenkin kuoli hyvin nuorena (ja haudattiin Mikkeliin). Anders ja Amanda Svala päättivät sitten muuttaa yhdessä Kangasniemelle, missä heidän ensimmäinen kotinsa oli Mikkelin Työväen Osuuskaupan rakennuksessa. Tarkkaa tietoa ei ole, liittyikö Andersin tulo Kangasniemelle alunperin työpaikkaan nimeenomaan kyseisessä sekatavarakaupassa, mutta Amanda joka tapauksessa aloitti ompelijattarena työt omassa kangaskaupassaan Ikosen kauppaa ja kunnantaloa vastapäätä kylän keskeisellä paikalla. Tarkkaa tietoa ei ole saatavilla siitäkään, mikä rooli Andersilla oli vaimonsa liikkeessä. Se muistetaan, ettei Anders ainakaan kangaskaupan tiskin takana myyjänä työskennellyt. Anders toimi Kangasniemellä oloaikanaan jonkinlaisena itseoppineena lakimiehenä, missä hommassa häntä auttoi aikaansa nähden harvinainen taito osata vieraita kieliä. Anders hallitsi sujuvasti suomen, ruotsin, saksan ja venäjän kielet, joten hän oli kysytty mies kaikenlaisten sopimusten, anomusten, kauppakirjojen ja lupien tekotilanteisiin. Anders käytti virallisissa papereissa, joita on paljon säilynyt, lakka- ja kumileimasimia, joissa hiukan erimuotoisina oli kirjailtuna hänen monogramminsa "AWS". Ikosen kauppaliikkeen ja Amanda Svalan kangaskaupan välisistä liikesuhteista on saatavilla erilaista tietoa. Amanda lienee toiminut enimmäkseen lähinnä itsellisenä yrittäjänä, mutta hänen osakkuussopimuksensa Ikosen kanssa oli myöhempinä vuosina siirtänyt hänet - eräiden tulkintojen mukaan - "odottamatta liikkeineen Ikosten palkolliseksi, eikä osakkaaksi". Alkuperäinen osakkuussopimuskirja olisi kuulemma tietyssä tilanteessa mystisesti kadonnut.

C) Anders ja Amanda muuttivat pian Työväen Osuuskaupalta kangaskaupan rakennukseen asumaan ja siellä syntyi heille tytär Sirkku 10.3.1897. Kuva oikealla kertoo kyseisestä onnellisesta perhetapahtumasta. Perheeseen syntyi vielä poika Vilho 30.7.1898 ja toinen tytär Aino 11.5.1900. Antero Manninen (1962) kirjoittaa Anders Wilhelm Svalan kuuluneen raittiusseura Tähti IV:n perustajajäseniin - säännöt oli vahvistettu 25.11.1892. Muut perustajajäsenet olivat olleet värjäri Oskar Vigelius ja kauppias G.Kallioinen. Yhdistyksellä oli ollut oma laulukuntansa ja erityinen puhujaosasto, myös torvisoittokuntaa oli puuhattu. Yhdistyksen jäsenluku oli kuitenkin jäänyt pieneksi (n. 40) ja yhdistys lopetti toimintansa kahden vuoden jälkeen. (Kangasniemen historia 3, Erkki Laitinen * 2015): "Tähti IV korvasi tavallaan pitäjästä vielä tuolloin puuttunutta nuorisoseuraa. Yhdistys harrasti nimittäin muutakin kuin raittiuden edistämistä, esimerkiksi politiikkaa." Antero Manninen (1962) kirjoittaa Anders Wilhelm Svalan kuuluneen Kangasniemen Säästöpankin johtokuntaan v. 1897: Uudelleen eloon herätetyn (Säästö)pankin ensimmäisen johtokunnan valitsi kuntakokous 21.2.1897. Siihen kuuluivat kauppiaat Matti Ikonen, G.Kallioinen, J.Roponen, E.Niiranen ja A.V.Svala, nahkurit G.Miettinen ja P.Husso, pastori E.Thauvón, nimismies J.Lang, kunnanlääkäri Th. Stolpe, lukkari M.Radakko ja maanviljelijä J.Jung. Isä Anders kuoli 50-vuotiaana 2.5.1905 kolmen lapsensa ollessa vasta 8- , 6- ja 4-vuotiaita. Yksinhuoltajana äiti Amanda kuitenkin ahkeroi kangaskaupassaan ja piti huolta lapsistaan. Kangasniemen Lotta Svärd-yhdistys perustettiin 5.11.1925. Sen juuret paikkakunnalla juontuvat kuitenkin jo vapaussodan 1918 aikaan, jolloin naiset olivat aktiivisesti mukana vaatettamassa sotaan lähteviä suojeluskuntalaisia. Kunnanlääkäri Mandi Karnakosken johdolla pitäjäntuvan käräjäsaliin perustettiin ompeluseura tai pikemminkin vaatevalmistamo, jossa työiltoihin kokoontuneet naiset valmistivat sotilaspukuja, paitoja selkäreppuja, sukkia, kintaita jne. Kirkonkylässä ompelimoa pitänyt Amanda Svala leikkasi ja harsi valmiiksi kunakin iltana ommeltavat vaatekappaleet. Kangasniemen Lotta Svärd-yhdistyksen jäsenmäärä nousi 1930-luvulla pitkälti toiselle sadalle. Yhdistyksen puheenjohtajina toimivat mm. suojeluskunnan paikallispäällikön Vilho Suhosen puoliso Anni, Laina Kyttälä ja Iida Heiskanen. Yhdistyksen pitkäaikaisena sihteerinä toimi Aili Kortekallio (Kangasniemen historia 3, Erkki Laitinen * 2015).

D) Amanda Svala kuvattuna kolmen lapsensa kanssa ilmeisesti melko pian miehensä Andersin v.1905 tapahtuneen kuoleman jälkeen. Vilho takana, Sirkku vasemmalla ja Aino oikealla. Vasemmalta: Sirkku, Aino ja Vilho Svala - Amandan ja Andersin lapset. Sirkku ja Aino Svala. Marja Svala antoi kuvan käyttöömme helmikuussa 2015. Takana teksti: Aino 17:llä toista. Amanda Svala kuvattuna 65-vuotispäivänään 17.8.1928. Sirkku Svala (1897-1939) ~ lempinimeltään 'Sere'. Sirkku ja Amanda Svala - kuvattu Sirkun 40-vuotispäivänä 10.3.1937 (Amanda kuvassa 73-vuotias). Amanda Svala - kuvausajankohta ei tiedossa (Marja Svala, helmikuu 2015). Vilho Svala (1898-1985)