Tällä sivulla keskitytään lähinnä "Pirtinpuiston" ja sen sisältämän "perinnekasvipuiston" kehityshistoriaan.
Yllä oleva kuva otettu 26.8.2006 Kangasniemen perinnekasvipuistosta

Kuvia varsinaisista perinnekasveista (tieteellisine nimineenkin) löytyy erittäin runsaasti yhdeksältä täydennyssivulta:
klikkaa: KUVIA PUISTON PERINNEKASVEISTA (9 sivua)

A Tämä kuva on otettu vuonna 1989. On kulunut kolme vuotta "Pirtin" purkamisesta ja ympäröivälle alueelle ei olla tehty juuri mitään. Puistoalue ulottuu Husson rakennustenkin purkamisen jälkeen yhtenäisenä kenttänä jo Satamatielle asti, mutta satunnaisesti jääneet nurmi- ja hiekka-alueet ovat hoitamatonta kesantoa ja alueen arvokkuus on tipotiessään. Ilman kuntatason pitkäntähtäimen suunnitelmia alueen kunnossapitoon ei tunnu riittävän miltään suunnalta riittävää mielenkiintoa. Taiteilija Juhani Saksalta tilattu kivimuistomerkki "sotaanlähteneiden muistoksi" keskellä muuten hoitamatonta aluetta ei pääse juurikaan oikeuksiinsa.

B Kangasniemelle v. 1993 perustetun "Kangasniemen Pihatarhurit"-yhdistyksen joukosta pieni, mutta innokas talkooryhmä on kehitellyt keskuudessaan ajatusta "Pirtin" purkamisen jäljiltä hungingolle jääneen rantapuistoalueen kunnostamisesta. Kaija Suurosen ja Raija Svala-Joutsin jo aiemmin yhdessä kehittelemä idea Kangasniemen vanhojen perinnekasvien keräämisestä yhteen edustavaan paikkaan kirkonkylän keskustasta löytääkin nyt "Pirtin" alueen kunnostussuunnitelmien yhteydessä erinomaiset toteuttamismahdollisuudet. Kunnan päättäjien suhtautuessa tehtyihin suunnitelmiin myönteisesti rakennustyöt puistoalueella alkavat pienen talkooryhmän ottaessa vastuun käytännön töiden suorittamisesta. Kuvassa alueen kunnostustyöt ovat v.1995 juuri alkamassa. Ensimmäiseksi Juhani Saksan kivipatsaan ympärille on tulossa edustava kukkapenkki. Kuvan otti tuolloin 6-vuotias Marjukka Joutsi.

C Suunnitelmat ovat paperilla keväällä 1995, talkooryhmä toteuttaa ideoitaan - satoi tai paistoi. Vasemmalta Raija Svala-Joutsi, Kaija Suuronen ja Jussi Svala (kuva: Marjukka Joutsi). Kaija Suuronen kuvasi elokuussa 1995 (vas.) Esko Pylvänäisen ja Jussi Svalan 'Pirtin puistoalueen' talkoohommien tauolla. Myöhemmin Kaija antoi otoksensa kuvassa oleville henkilöille omistuskirjoituksin: 'Kiitos hyvästä yhteistyöstä, terv. Kaija'. Pirtinpuiston ensimmäiset 'suunnitelmalinjaukset' (kävelytie) alkavat hahmottua elokuussa 1995 (kuva: Kaija Suuronen). Esko Pylvänäinen kylvämässä nurmikkoa elokuussa 1995 - hän vastasi ammattitaidollaan nurmikkojen tekemisestä (kuva: Kaija Suuronen). Eskon kulkupeli odottaa kärsivällisesti puuhun nojaten takaoikealla.

D Kesien 1995 ja 1996 aikana talkootyöt alkavat muuttaa puiston ilmettä. Ammattimaiselta puistosuunnittelijalta on ryhmäläisten antamien ehdotusten avulla saatu mieleinen kokonaispiirustus tulevien kukkapenkkien ja puistoteiden keskinäisistä sijainneista. Kaijan ja Raijan lisäksi kuvissa Liisa Takkinen ja Jussi Svala. Junioripuolen talkoolaiset kuvissa Sinikka ja Juho Joutsi.

E Raskaidenkin töiden lomassa talkoolaisille maistuu välipalana Siiri Laitisen tuomat voileivät ja kahvi (syyskuu 1995). Kuvassa vas. aikuiset Liisa Takkinen, Eine Paappanen , Kaija Suuronen ja Siiri Laitinen. Lapset Sinikka ja Juho Joutsi edessä riittävän lähelle voileipälaatikkoa sijoittautuneina. Kuvissa näkyvien talkoolaisten lisäksi "Pirtinpuiston" merkittävää pioneerityötä olivat tekemässä myös innokkaina "puistotyöntekijöinä" Riitta Svala-Jokinen, Elli Laukkarinen, Raili Marttinen, Esko Pylvänäinen ja Helvi Härkönen.

F "Pirtin puisto" avattiin juhlallisesti kesäkuun 14. päivä 1997. Virallisina avaajina kuvassa kunnanjohtaja Pekka Toivonen ja opetushallituksen silloinen pääjohtaja, professori Jukka Sarjala (syntyjään kangasniemeläinen). Paikalla kameransa kanssa oli ansiokasta kuvaustallennusta tekemässä Kangasniemen entinen kunnanpuutarhuri Esko Pylvänäinen, joka ystävällisesti antoi henkilökohtaisesta kuva-albumistaan käyttöömme tilaisuudesta ottamiaan valokuvia. Tämän sivun kuvat vuodelta 1997 ovat Esko Pylvänäisen kuvaamia - hänelle kiitos!

G "Pirtinpuiston" avajaisissa 14.6.1997 oli paikalla kauniissa säässä yleisöä runsaasti. Paikalla vieraana oli myös kangasniemeläinen kivitaiteilija Juhani Saksa (valkopartainen mies oikealla mustissa housuissa), jonka persoonalliset kiviveistokset koristavat "Pirtinpuistoa".

H Kangasniemen apteekki juhli 100-vuotisjuhliaan "Pirtinpuistossa" kesällä 1997 muutamia viikkoja puiston virallisten avajaisten jälkeen. Ohjelmassa oli mm. kansantanhuja. Kangasniemen silloinen apteekkari Erkki Wartiainen vaimonsa Stina Parkkamäen kanssa lahjoittivat juhlien kunniaksi puistoon Juhani Saksan veistämän "Otso"-patsaan.

I "Pirtinpuiston" suihkulähteeseen kuuluu Juhani Saksan "Sammakko"-veistos (1997).

J "Pirtinpuistoa" kuvattu kesällä 2004 ~ "Pirtin" puistoalue ja siihen siis oleellisesti kuuluva perinnekasvien puisto oli ollut kuvaushetkellä jo seitsemän vuotta valmiina ja saavuttanut Kangasniemellä vierailevien turistien suosion runsain kävijämäärin. Mainittakoon yksityiskohtana, että "Pirtinpuistossa" olevat valkoiset puistonpenkit olivat malliltaan saaneet lopullisen muotonsa ja värinsä Porin raatihuoneenpuiston penkkien pohjalta tehdyistä "mallipiirustuksista". "Pirtinpuisto" on löytänyt oman paikkansa Kangasniemen kirkonkylän keskustasta. Kymmenen vuoden aikana puisto on vakiinnuttanut paikkansa turistien suosimana vierailupaikkana, mutta myös paikkakuntalaiset ovat löytäneet alueelta perinnekasvien osalta vinkkejä kotipuutarhoihinsa. Puistossa viihtyy myös satunnainenkin kulkija, jolle tärkeintä on paikan rauhallisen kaunis luonnonläheisyys, lintujen laulu ja viereisen Puulan kaunis järvimaisema. Puistossa vierähtää joutuisasti tunti jos toinenkin kirjaa lukiessa, aurinkoa ottaessa, eväitä nurmikolla nauttiessa tai vain yleensä kesästä nauttien. Perinnekasvipuisto tarjoaa mielenkiintoista tutkittavaa luonnosta monipuolisesti - jo pelkästään värimaailma alueella miellyttää silmää (16.8.2006).

K "Kangasniemen Pihatarhurien" pieni talkooryhmä, joka ideoi ja toteutti "Pirtinpuiston" ja sen sisältämän "perinnekasvipuiston", sai vuoden 1997 tienoilla toteutetuksi "Pikku-Pirtiksi" nimetyn esiintymislavan rakentamisen. "Pikku-Pirtin" suunnittelussa pyrittiin käyttämään merkittävässä määrin hyväksi alkuperäisen "Pirtin" arkkitehtuurisia ratkaisuja. Kuvattu syksyllä 2004. "Pikku-Pirtin" valmistumisesta "Länsi-Savon" toimittaja Teuvo Nojonen kirjoitti seuraavaan tapaan: Uudistusinto pyyhki suunnitelmat ja Pirtin maantasalle. Viimeisen silauksen antoi tilataiteen Aino-näyttely, jota vanhemmat kangasniemeläiset vieläkin muistavat puistatuksella. Esko Pylvänäinen on kirjoittanut omaan kuva-albumiinsa seuraavanlaisen tekstin: Pirtti luetteloitiin uhanalaisiin rakennuksiin kuuluvaksi, mutta siitä huolimatta purettiin syksyllä 1986. Jäljellä on enää muistot, niillä jotka muistavat Pirtin parhaat päivät. Lopuksihan Erkki Pirtola taideryhmineen töhri Pirtin seinät ja katon sekä lattiatkin avantgardistien tyylin mukaiseksi kertakäyttötaiteellaan. 'Pikku-Pirtti' tarjoaa viileämmän siimeksen puiston kuumina kesäpäivinä - kuvattu keväällä 12.5.2007. Pirtinpuiston kunniapaikalla sijaitsee Juhani Saksan muistokivi sotaan lähteneille (kuvattu 23.6.2009 - 'S&J').

L Talvella "Pirtinpuistolla" on oma ilmeensä, kukkien väriloisto ja nurmikoiden monivivahteinen vihreys on vaihtunut hiljaiseen valkoiseen rauhaan. Kuvattu 23.3.2006.

M Kivitaiteilija Juhani Saksan veistokset antavat "Pirtinpuistolle" oman merkittävän lisäleimansa. Kuvassa kansainvälistäkin mainetta niittäneen Saksan "Pöllö"-veistos (kuvattu 23.3.2006). Kangasniemeläiset yritykset osallistuivat kiitettävästi rahalahjoituksin puiston veistoshankintoihin ja tulipa taiteilija itsekin talkoohengessä reilusti "hintapolitiikassaan" puistoväkeä vastaan.

N Heikki Manninen puutarhurivaimonsa Ellin kanssa tutustumassa sunnuntaina 14.5.2006 perinnekasvipuistoon. Upeita värielämyksiä tarjolla Pirtinpuistossa niillekin, jotka eivät välttämättä ole kiinnostuneet kukkien lajinimistä - kuvattu 6.9.2006.

O Särkynytsydän kukkii 1.6.2006 kauniisti Pirtin kukkapuistossa.

P Kesä 2008 on puhjennut täyteen kukoistukseen ja väriloistoon Kangasniemen 'Pirtinpuistossa' - kuvattu 29.6.2008. Siperiankurjenmiekka kukkii hehkeimmillään 'Pirtinpuistossa' 20.6.2008.

Hiski Salomaan muistomerkin paljastustilaisuus 14.6.2009. Q Pirtinpuiston välittömässä läheisyydessä, aivan torin rantalaitureiden vieressä, sijaitsee entisen pikkusaaren päälle täytemaasta tehty niemialue, johon ei vuosien kuluessa tunnuttu eri suunnitelmista huolimatta keksittävän juuri minkäänlaista muuta käyttöä kuin nurmikkoalueena pitäminen. Niemialue ei varsinaisesti kuulu viereiseen 'Pirtinpuiston perinnekasvipuistoon', mutta muodostaa sen kanssa kuitenkin luonnollisen yhteiskokonaisuuden. 'Tanssiteatteri Ilonan' Hiski Salomaa-menestysmusikaalin innoittamina saatiin hanke alkuun Hiskin muistopatsaan pystyttämisestä keskelle niemekkeen nurmikkoaluetta juuri vuoden 2009 aikana, jolloin tuli kuluneeksi tasan sata vuotta siitä, kun Hiski lähti äitinsä kuoleman jälkeen Amerikkaan 'kultaa vuolemaan'. Veistoksen tekijäksi löytyi luonnollinen ratkaisu - olihan varsinaisen 'Pirtinpuiston' alueelle jo aiemmilta vuosina kertynyt kangasniemeläisen kivitaiteilija Juhani Saksan teoksista merkittävä kokonaisuus. Ylläolevassa kuvassa (otettu 12.6.2009 - 'S&J') on patsaan julkistamistilaisuuteen enää kaksi päivää aikaa. Juhani Saksa (vasemmalla) on varhain perjantaiaamuna saapunut itse tekemään muistokiven paikalleenasettelutöitä. Hiski Salomaan muistomerkin paljastustilaisuus pidettiin sateisena sunnuntaina 14.6.2009 klo 12. Patsaan paljasti virallisesti maakuntajohtaja Matti Viialainen (kuvassa). Airueina vasemmalla Anna Tulla ja oikealla Hentriikka Reinikainen, molemmat teatteriryhmä 'Ilonasta' (kuva: 'S&J'). Taiteilija Juhani Saksa (vasemmalla) esittelee maakuntajohtaja Matti Viialaiselle teostaan (kuva: 'S&J'). Juhani Saksa ehdotti juhlapuheessaan, että patsaan sijoituspaikkaa alettaisiin vastaisuudessa virallisesti kutsua nimellä Hiskinniemi. (Heini Koskela, Kangasniemen Kunnallislehti, 17.6.2009): Muistomerkin aluskivi on Hokan Mustikkavuoren syeniittiä. Saksan Hiski-muistomerkki on sen sijaan Etelä-Savon maakuntakiveä, marmoria, joka on louhittu Pieksämäen kupeesta Loukolammelta ja siihen on kiinnitetty Keski-Suomen gabrosta hiottu laatta, johon kuplettimestarin kuva on kaiverrettu. Laatastaan Hiski katselee edessään avautuvaa Puulavettä, kuin suunnitellen isolla paatilla 'rapakon' taakse lähtöä. Aino Käyhty (s.1922) tutkii juuri paljastettua Hiski Salomaan muistokiveä ja sen kuvalaattaa 14.6.2009 ('S&J'). Aino Käyhty on Hiski Salomaan sukua. (Aini Käyhty, haastattelu, 23.6.2009): Hiskias Möttö eli 'Hiski Salomaa' oli isoäitini - äitini äidin - siskon poika. Äitini ja Hiski olivat siis serkkuja. Tässä kuvassa (14.6.2009 - 'S&J') teatteriryhmä 'Ilonan' jäseniä kerääntyneenä viime vuosien 'idolinsa' eli Hiski Salomaan muistokivelle heti sen virallisen paljastamisen jälkeen sunnuntaina 14.6.2009. Teatteri Ilona on kesänäytelmässään 'Lännen lokari' (Reijo Paukku) esitellyt 'oman Hiskinsä' eli Jirko Hokkasen, joka tässä kuvassa poseeraa ensimmäisenä muistokivestä oikealle. Mainittakoon, että muistomerkin alustakivi on ollut paikallaan niemekkeen nurmialueen keskellä jo vuosina suosittuna istuinkivenä. Kuulinpa tuoreeltaan kommentin: Suatiimpas selkänojjookin. Kaija Suuronen poistumassa Hiskin muistomerkin paljastamistilaisuudesta sunnuntaina 14.6.2009 ('S&J') hänelle tuttua Pirtinpuiston perinnekasvipuistoa kohti.