A) Kangasniemen kirkkotapuli kuvattuna 22.11.2008 ('S&J'). Kangasniemen seurakunta lohkaistiin vuoden 1650 tienoilla Pieksämäen kappeliseurakunnasta ja siitä muodostui v.1654 itsenäinen seurakunta. Nykyinen kirkko ja sen tapuli ovat Kangasniemen "kolmannet". Toinen kirkko oli tullut poltetuksi 21.8.1808 (vrt. tämän sivun alemmat kuvaruututekstit). Kolmannen kirkon rakensi Matti Salonen ja se valmistui v.1815. Kirkkotapuli tuli käyttövalmiiksi v. 1812 (myös Matti Salonen). Kahdeksankulmaisen tapulin kellot painavat 200 ja 400 kiloa. Tapuli kuvattu pohjoisesta hautausmaan keskikäytävältä 1.12.2007 ('S&J'). Veli-Matti Häkkinen kirjoittaa kirjassaan "Kirkonmäki - Hankasalmen historiaa" (1999), miten siellä Kangasniemen naapurikunnassa v. 1833 oli rakennettu kellotapulia niin innokkaasti, että sikäläinen työporukka oli saanut työnsä jo valmiiksi, kun Carl Ludvig Engelin nimikirjoituksella vahvistetut piirustukset Helsingistä vasta saapuivat Hankasalmelle. Omatoimisuutta Hankasalmella siis ainakin löytyi jo tuolloin. Muistitiedon mukaan Hankasalmen tapuli olisi ollut samanlainen kuin Kangasniemellä. Tämä iältään Hankasalmen tapulia vanhempi tapuli on edelleen pystyssä. Se edustaa itäsuomalaista tyyppiä. Siinä alin kerros, jalka, on kahdeksankulmainen samoin kuin toinen kerros, kellohuone. Sama toistuu edelleen ylimmässä osassa, lanterniinissa. Kirkko ja sen tapuli muodostavat pohjoisesta katsottuna idyllisen näkymän - kuvattu 31.5.2007 ('S&J'). Kangasniemen kellotapuli on tullut mielenkiintoisesti ikuistettua 'maailmankirjallisuuteen'. Ensipainoksensa v.1954 saaneen Aapelin eli Simo Puupposen nuortenkirjan 'Koko kaupungin Vinski' kuvittajana toimi Maija Karma, jonka Hans-veli toimi Kangasniemellä 'radiomekaanikkona' asuen ainakin Suhosen ja Husson taloissa (vrt. sivut 21 ja 41). Hans Karman kuvittajasisko tarvitsi kyseiseen Vinski-kirjaan kirkkotapulin kuvaa 'Hömpstadin vakinaisen palokunnan' hälytysajosta kirkon tapulille - ja malli löytyi veljen asuinsijoilta. Kuinka paljon Maija Karma Kangasniemellä vietti aikaansa, ei ole tiedossa. Maija Karman tapulipiirros on otettu kyseisen kirjan (WSOY) kahdeksannesta painoksesta vuodelta 1967 sivulta 105. Sota-aikana tapulin tornissa sijaitsi ilmavalvontakeskus - lotat ja sotilaspojat suorittivat tehtävänsä pilkkopimeinä pakkastalvien öinä nurisematta. Tapuli valmistui vuonna 1812 ja sen suunnitteli ja rakensi - kuten varsinaisen kirkonkin - Matti Salonen. Tämä kuva otettu 25.2.2008 ('S&J'). Lähikuva tapulista - 21.6.2009 ('S&J'). Tässä 'Perinnealbumista' peräisin olevassa kuvassa (om. Lyyli Nenonen) poseeraa tapulin juurella rippikoululaistytöt vuonna 1917. Kuvauspaikka näkyy hyvin edellisessä, melkein 90 vuotta myöhemmin otetussa kuvassa. Tyttöjä on kuvassa kaikkiaan noin 115 - isoja ikäluokkia. Takana keskellä erottuu lukkari-urkuri Matti Radakko. Satunnainen osasuurennos edellisestä vuoden 1917 rippikoulutyttöjen kuvasta. Näillä luottavaisin silmin eteenpäin katsovilla kangasniemeläistytöillä oli edessään suomalaisen historian merkittäviä hetkiä: Suomi itsenäistyi 6.12.1917 ja jo 27.1.-16.5.1918 taisteltiin 'Suomen sisällissota'. Aikalaiskirjoituksien ja muistelmien perusteella kyseiset tapahtumat eivät kuitenkaan tainneet kovin paljoa myllertää normaalia arkielämää Kangasniemen kyläraiteilla. Tytöillä kaikilla hiukset kammattu tiukasti päätä myöten siististi taakse - jakaus keskellä tai hiukan vasemmalla. Kahden letin versio näkyy nauttineen erityistä suosiota. Kangasniemeläisen 'naisnäkökulman' jälkeen on syytä tasapuolisuuden vuoksi antaa 'puheenvuoro' myös paikallisille rippikoululaispojille 1920-luvun puolivälistä. Kirkko oli tuolloin ilman lämmityslaitteita ja rippikoulut oli pidettävä lämpiminä vuodenaikoina, jolloin näitä nuorukaisia oltaisiin myös kovasti kaivattu kotinurkille erilaisiin töihin - varsinkin syksyllä elonkorjuuaikaan. Taustalla mitä ilmeisimmin kirkon 'kivijalkaosaa' itäpuolelta kuvattuna. Tämä kuva on 'Perinnealbumista' (om. Toivo Laukkarinen). Tunnistuksiin on vaikea 80 vuoden takaa päästä. Poikia on yli sata - eikä yhtään paljainpäin! Hattumalleja riittää lippalakeista lierihattuihin. Noissa hattumalleissa pojanviikarit saattoivat helposti salakuljettaa erilaista 'luvatonta tavaraa' esim. kouluun - noihin luomuksiin saattoi kätkeä tarvittaessa vaikka kohtalaisen kokoisen kissan koulupäivän ajaksi. Nämä kaksi nuorta miestä edellisen kuvan eturivistä (osasuurennos) suhtautuivat kuvaushetkeen voimakkaan tunteikkaasti.

B) Ei näy 'ristin sielua' joulupäivänä 2005 Kangasniemen kirkkotapulilla (25.12.2005 ~ 'S&J'). Kirkon tapulissa oli sotavuosina 1940-luvulla ilmavalvontaa, jota suorittivat lähinnä lotat. Kirkkotapuliin oli tilanpuutteen vuoksi jouduttu sijoittamaan joskus sankarivainajiakin hautausta odottamaan, jolloin säkkipimeässä yössä (ilmavaaran vuoksi ilman minkäänlaista valaistusta) valvojalotat joutuivat vahtivuorojensa vaihtuessa ahtaissa tiloissa kulkemaan pimeässä hapuillen vainajien sivuitse. Tilanne oli muistelmien mukaan 'riittävän karmaiseva' myös valvontatehtävissä käyneille nuorille miehillekin. Hautausmaan "puistoteiden" kunnossapitämisessä varsinkin talviaikana riittää puuhaa. Kuva otettu huhtikuussa 1980 ('S&J'). Tapulinäkymä kuvattuna 23.12.2006 ('S&J') - aurinko jo päivän lakipisteessään. Tapuli ja ympäröivää vanhaa hautausmaata kuvattuna 22.11.2009 ('S&J'). Tämä kuva tapulista ja ympäröivästä vanhasta hautausmaasta on peräisin Maila Talvion v.1927 toimittamasta teoksesta 'Jumalan puistot' (WSOY). 1920-luvun Kangasniemen hautausmaalla valkoiset puuristit ovat olleet hallitsevina, kuten tämä kuva selkeästi osoittaa. 'Rauhan viita, Kangasniemi' Maila Talvion v.1927 toimittamasta teoksesta 'Jumalan puistot' (WSOY). Valitettavasti aika on ollut armoton vanhoille puuristeille, niitä ei juurikaan enää ole Kangasniemen vanhalla hautausmaalla löydettävissä. Aika on armoton vanhoille puuristeille - kuvattu 19.4.2009 ('S&J'). Varjonsa mittaisia hautaristejä - molemmat kuvattu 31.5.2007 ('S&J').

C) Kangasniemen vanha hautausmaa on varsinkin kauniina kesäpäivinä värikkäine kukkineen ja hyvinhoidettuine hautapaikkoineen maalauksellisen kaunis puistomainen paikka, missä omaisten on hyvä käydä kunnioittamassa vainajien muistoa. Kuva otettu heinäkuussa 1980 ('S&J'). Saima Laitinen (vas), Kerttu Laitinen ja Eeva Tiihonen hautausmaavierailullaan 1.8.2008 ('S&J'). Hautausmaan rauhallista idylliä kuvattuna 22.11.2009 ('S&J'). Vanhan hautausmaan hautakiviä koristavat mielenkiintoiset veistokset, koristekuviot, maalatut kuva-aiheet ja jopa 'muistomitalit' . Kuva: Niko Suomi, helmikuu 2008 - osana kuvaamataidon lukion '5'-kurssin oppilastyötä Kangasniemen lukiossa. Vaikuttava yksityiskohta vanhan hautausmaan alueelta - kuvattu 19.4.2009 ('S&J').

D) Myös syksy luo hautausmaalle oman vaikuttavan tunnelmansa. Kuva otettu syksyllä 1996 ('S&J'). Hautausmaan omaa, ainutlaatuista tunnelmaa ja 'tilataidetta' - molemmat kuvattu 22.11.2009 ('S&J').

E) Vuonna 1659 valmistui Kangasniemen seurakunnan ensimmäinen kirkko, jonka rakennustöitä johti Nisius Martinpoika Fränti. Hänet perimätiedon mukaan murhasi Kangasniemellä eräs nainen tämän nukkuessa. Jo 1700-luvun alkuvuosina kirkon seinien todettiin huolestuttavasti kallistuneen ja rikkoutuneista ikkunoista johtuen "linnut lentelivät vapaasti kirkkosalissa". Vuoden 1728 tarkastuksessa todettiin kirkon olevan rakenteellisesti "mätänemistilassa" ja uuden kirkon rakentamista alettiin suunnitella ja kerätä varoja. Toista kirkkoa rakensi August Sorsa, jonka työskentelyä viivästytti hänen vuoden 1748 aikana saamaansa kaksi syytettä ja rangaistusta "salavuoteudesta". Toisen kirkon kerrotaan olleen todennäköisesti hyvin samanlainen kuin Pieksämäen kirkko, jonka Sorsa rakensi heti Kangasniemen kirkon jälkeen. Kangasniemen toinen kirkko valmistui ja vihittiin käyttöön vuosien 1752-53 aikana. Toisen kirkon ja tapulin poltti kiihkomielinen Elias Hänninen 21.8.1808 - samana päivänä, kun seurakuntalaiset pakotettiin vannomaan uskollisuudenvala Venäjän hallitsijalle "Suomen sodan synkimpänä päivänä" (= Venäläisten voitto N.M.Kamenskin johdolla Karstulassa ja Keski-Suomen puolustuksen murtuminen). Kirkon paikalle, hautausmaan pohjoispäähän on pystytetty muistomerkki. Kuvattu joulupäivänä 25.12.2005 ('S&J'). Muistomerkin teksti: Tällä paikalla on ollut Kangasniemen ensimmäinen kirkko jonka rakensi 1650-luvulla Nisu Fränti sekä toinen kirkko jonka rakensi 1748 August Sorsa ja joka paloi 1808 (kuva: 8.6.2009 ~ 'S&J'). Kyseisen muistomerkin läheisyydestä on porttiyhteys läheiselle 'Tervaniemen tuvalle', joka on jo pitkään toiminut seurakunnan erilaisten tilaisuuksien pitopaikkana. Kuvattu pakkaspäivänä 20.1.2007. Tigerstedt ~ sukuhauta - kuvattu 8.6.2009 ('S&J').

F) Kalliolantieltä, "Kentän koulun" edestä - samalta paikalta kuvattuna kaksi otosta eri vuodenaikoina. Syksyinen kuva on otettu syyskuussa 1979 ('S&J') ja talvinen kuva huhtikuussa 1980 ('S&J'). Talvisessa kuvassa erottuu paremmin vuoden 1918 sodan hautamuistomerkki ("valkoisten").

G) Presidentti Pehr Evind Svinhufvud kunniakäynnillä v.1932 mainitulla vuoden 1918 sodan muistomerkillä. Kuvassa Svinhufvud on selin - toinen oikealta. Svinhufvudin presidenttikausi oli 1931-1937. "Kentän koulu" valmistui v.1929. Kuva otettu mahdollisimman samalta paikalta sunnuntaina 15.1.2006 klo 11.30, jolloin juuri oli menossa presidentinvaalien ensimmäinen äänestyskierros läheisellä kunnantalolla. Vuoden 1918 sodan valkoisten muistomerkin teksti: Suomen Vapaussodassa kaatuneitten poikiensa muistoksi pystytti Kangasniemen kunta - kuvattu 19.4.2009 ('S&J'). Vuoden 1918 sodan valkoisten muistomerkki - kuvattu 8.6.2009 ('S&J').

H) Kirkon läntisen pääsisäänkäynnin kohdalla on sankarivainajapatsas, jonka v.1956 veisti Lauri Leppänen. Molemmat kuvat otettu 14.4.2006 ('S&J'). 'Kuoleva sotilas' Dino Rossin kuvaamana 1970-luvun alun postikortissa. Sankarivainajapatsaan paikalla oli ennen vuotta 1956 kuvassa näkyvä suurikokoinen valkoinen risti. Kuva on seurakunnan arkistosta - saatu käyttöömme helmikuussa 2011. Ritva Peltola lähetti (16.11.2008) tämän kuvan sankarivainajapatsaan pystyttämisen ajoilta (1956). (Ritva Peltola, sähköposti 16.11.2008): Tämä kuva on sankaripatsaan pystytyksestä. Isäni teki kaiverrukset jalustaan ja oli pystyttämässä patsasta yhdessä taempana olevan miehen kanssa. Miehen nimeä ei äitini saanut palautettua mieleensä. Sankaripatsaan paljastustilaisuus v.1956 - rovasti Matti Tukia puhuu, taustalla istuu Wiljam Sarjala. Kuva on saatu käyttöömme seurakunnan arkistosta helmikuussa 2011. Tämä otos 1950-luvun loppupuolelta oli yksi yhdeksästä valokuvasta, jotka olivat mukana 'turisteille' myynnissä olleessa Kangasniemeä esittelevässä 'valokuvahaitarissa'. Saimme kuvahaitarin käyttöömme 21.1.2012 Hyövyn Pylvänäisiltä. Valokuvahaitari oli aikoinaan kuulunut Savonseudun johtajattarelle Kaisa Huttuselle, joka oli kirjoittanut kannen taakse päivämäärän 31.3.1959. Etupinnalle vain on painettu sana 'Kangasniemi', mitään muita tietoja ei ole laitettu näkyviin - ei kuvaajaa, julkaisijaa eikä painopaikkaa. Kuoleva sotilas katsoo viimeisen kerran - ylös. Kuvattu 23.12.2006 ('S&J'). Yksityiskohta muistomerkistä - kuvattu 19.4.2009 ('S&J').

I) Kirkon edustalla sijaitsevat sankarivainajien haudat, joita kauniit kukkaistutukset arvokkaasti korostavat. Kuvattu 10.7.2007 ('S&J'). Sankarivainajien haudoille johtavat kiviportaat, joiden kärsimät routavauriot vain lisäävät näkymän vaikuttavuutta. Kuvattu 10.7.2007 ('S&J'). Lähikuvassa sotamies Reino Puntasen hauta(kivi) - 10.7.2007 ('S&J'). Kangasniemen seurakunta on pitänyt sankarivainajien haudat arvoisessaan kunnossa - 10.7.2007 ('S&J'). Mielenkiintoinen kukkaruukku vanhan hautausmaan yksityiskohtana - 13.6.2006 ('S&J'). Valoa ja varjoja vanhoilla kiviportailla - 8.6.2009 ('S&J'). Syksyllä 2008 sankarivainajien hautaa reunustavassa kiviseinämässä alkoi esiintyä sortumia - joitakin kivenmurikoita oli irronnut ja pudonnut kävelyhiekkatielle. Kuvattu 25.10.2008 ('S&J'). Karjalaan jääneiden muistomerkin äärellä sen tekijät Pauli Holm (?), Arvi Heiskanen ja Ville Marttinen. Kuvan lähetti 21.9.2011 Arvi Heiskasen tytär Ritva Peltola. Karjalaan jääneiden muistomerkki kuvattuna 13.6.2006 ('S&J').

J) Kirkon edustalle on 'Kangasniemen kotiseutuyhdistys' pystyttänyt v.1974 kuvassa näkyvän muistokiven, jossa on seuraava teksti (kuvattu 20.8.2006): Isonvihan aikana 25.1.1714 yllätti tässä kummulla kapt. P.Långström 120-miehinen sissiosasto 80-miehisen venäläisjoukon, josta 51 sai surmansa ja 19 joutui vangiksi. Suomalaisista kaatui 9, mm. varapäällikkö kart. Karjander.

K) Kangasniemen vanhan hautausmaan miljöö saa upeaa puistomaista lisähohtoa edustavista kukkaistutuksistaan - kuvattu 25.5.2008. Tapulin pohjoispuolta kuvattuna 12.9.2008 - hautausmaan puistomaisuus, tapuli ja alkusyksyn pastellit värisävyt yhdessä luovat harmonisen kokonaisuuden hiljaisen kävelijän ihailtavaksi. Näkymä vanhan hautausmaan länsilaidalta kuvattuna 10.5.2009 ('S&J'). Kirkkolahdenkujalta rakennus antaa tunnelmakuvalle oivallisen taustan.

L) 'Jouluyö, juhlayö ~ Frans Toivakan ottama kuva ennen kirkonmäen alentamista', siinä Siiri Laitisen alkuperäinen kuvateksti hänen kotialbumissaan olevalle joulukirkkokuvalle. Tarkempi kuvausajankohta epäselvä. Siiri antoi kuvan käyttöömme 6.10.2010. Puistoshakkia Kangasniemen kirkon etumaastossa? Kuvattu 12.4.2009 ('S&J'). Talven valoleikkejä Kangasniemen vanhalla hautausmaalla 31.1.2009 ('S&J').