Seurakuntakodin vierestä ovat kadonneet piharakennus ja sen vierestä saunarakennus. Seurakunnan puutarhan kasvihuoneet näkyvät kuvassa seurakuntakodin itäpuolella. Puutarhan tiilirakennus purettiin toukokuussa 2007. Kuvan vasemmassa alakulmassa näkyy Satamatien alku vielä melko koskemattomassa muodossaan. Tarjantin talon kohdalla piharakennuksia on jo purettu.

Kirjasta Arkkitehtuuri Itä-Suomessa ~ Meijän Miljöö (Rakentajien Kustannus Oy, 1989):
Rakennettu ympäristö hahmotetaan usein juuriltaan irrallisena, rakennelmien ja rakennusten summana. Maisemalla on kuitenkin rakenteensa ja silläkin historiansa. Nykynäkymät ovat kulttuurin jälkiä täynnä. Ihmisen toiminnot ovat synnyttäneet erilaisia ympäristökokonaisuuksia, joissa luonto ja rakennuskulttuuri lomittuvat toisiinsa. Eri aikakausien arvomaailmat ilmenevät metsä-, järvi- ja maatalousmaisemassa, samoin kuin kylien ja kaupunkien, rakennustekniikan ja -taiteen kehityksessä. Kulttuurin muutokset vaikuttavat eri alueilla eri tavoin. Kukin suodattaa näkemänsä ja kokemansa oman aikansa arvojen läpi. Ymmärtämällä asuinseutunsa synty- ja kehityshistoriaa ja edellisten sukupolvien työtä pystyy arvostamaan uudemmankin rakennuskulttuurin saavutuksia.

Saimme tämän postikorttikuvan käyttöömme huhtikuussa 2013 Seppo Turkin kokoelmista - välittäjänä Vesa Häkkinen - kiitos. Postikortin kuvaaja: Keijo Kääriäinen, Lammi. Postikortti on kulkenut (postimerkki leimattu) 6.9.1994 Kangasniemen Korpelantieltä Tuulilasi-lehteen. Korttikuvan ajoitukseen liittyen - kuvassa näkyy vielä Juntusten matkailijakoti Satamatien pohjoispäässä - se purettiin vuoden 1992 aikana.

F) Kangasniemen vanha seurakuntakoti vihittiin käyttöön 6.11.1927. Tämän valokuvan kuvauspäiväksi on merkitty 1.11.1927. Kuva olisi siis otettu viisi päivää ennen seurakuntakodin varsinaista käyttöönvihkimistä. Rakennuksen piirustukset suunnitteli arkkitehti Ilmari Launis. Kangasniemellä rippikoulua oli kaksi viikkoa syksyllä ja kaksi keväällä. Sen pitivät papit ja laulutunnit hoiti kanttori. Aluksi rippikoulut pidettiin kirkossa, myöhemmin seurakuntakodissa sen valmistuttua seurakunnan käyttöön. Kirkon kylmyys oli vaikuttamassa osaltaan siihen, että seurakunta v.1927 sai uuden seurakuntatalon. Nuorisoa tarvittiin elonkorjuun aikaan kotona töissä, joten uusi seurakuntakoti lämmitysmahdollisuuksineen tarjosi mahdollisuudet järjestää rippikoulun siten, että kaksi viikkoa pidettiin syksyllä ja kaksi keväällä - kesä jäi nyt nuorilta vapaaksi maatöille. Ilman lämmitystä olevassa kylmässä kirkossa rippikoulut oli ollut pakko järjestää aiemmin vain kesäkuumilla. Varsinainen kirkko oli muutenkin liian iso pienimuotoisille seurakunnan tilaisuuksille.

(Seppo Partti, 1.7.2014): Tuttuja maisemia ja rakennuksia lapsuuden ajoilta. Parakkikoulun iltavuorossa aloitin koulunkäynnin. Opettajana oli kanttori Ilomäen rouva. He asuivat vanhan srk-talon yläkerrassa.

Kangasniemen vanha seurakuntakoti kuvattuna hieman myöhempänä ajankohtana - tässäkin lännestä. Eteläpääty oli Kirkkoniementien varressa. Pohjoispäädyssä oli seurakuntasali, talon eteläpäädyssä oli kahdessa kerroksessa henkilökunnan asuntotiloja.

Tässä Hilma Partin tyttären (joulukuussa 2008) käyttöömme antamassa valokuvassa näkyy seurakuntatalo sisältä, kanttori Armas Nyman ja ilmeisesti rovasti Matti Lauha (kolmannen tunnistamattoman miehen kanssa) kerääntyneet soittopelin ääreen.
Ylhäällä seinällä olevasta tekstistä erottuu alku ja loppu: Tulkaa minun tyköni - - - - - niin minä annan teille lewon.

G) Uuden seurakuntakodin valmistuttua (1927) pystyttiin rippikoulua pitämään myös talvisin. Tässä kuvassa kirkkoherra Matti Nikodemus Lauha (oik.) ja kanttori Armas Nyman (vas.) rippilapsineen vuonna 1928. Nyman antoi rippikoulussa myös laulu- ja musiikkioppitunteja.

Vanhan seurakuntatalon yläkerrassa sijaitsi aikoinaan kanttori Armas Nymanin virkahuone. Kangasniemen Kunnallislehti kertoi 29.11.2007 Kangasniemen kirkkokuoron historiikkijutussaan (Sirpa Katainen) myös Armas Nymanista - otsikolla Monipuolinen musiikkimies :
Kirkkokuoron perustaja viipurilaissyntyinen Armas Nyman oli monipuolinen musiikkimies. Hän sävelsi ainakin kolme marssia sekä Kangasniemen laulun ja lisäksi lasten laulu- ja laululeikkikirjaan kappaleita.
-Kun isä soitti pianoa ja lauloi virka-asunnossaan vanhan seurakuntatalon yläkerrassa, se kuului kauas, muistelee poika Teuvo Niinineva,78.
Kanttori-isä ei pakottanut lapsia laulamaan, mutta muuta puuhaa oli tarjolla. Joskus piti hakea pimeässä nuottivihko kirkon urkuparvelta ja silloin pelotti. Teuvo Niinineva muistaa myös, kun isä kävi laulattamassa ihmisiä pitäjillä, niin hänen tehtävänään oli raahata raskas urkuharmonilaatikko linja-autolle.
Armas Nyman kuoli vain 55-vuotiaana v.1949. Muistot säilyvät sävellyksissä, valokuvissa sekä puisessa veistoksessa, joka on sijoitettu kotiseutumuseoon.

Seurakuntakodin portailla kuvattuna lähes sata paikkakunnan naista. Kyseessä on melko varmasti äitienpäivän juhlatilaisuus (huomaa kukat hameenedustoissa) melko pian seurakuntakodin valmistumisen jälkeen - julkisivu on vielä samassa asussa kuin ylemmässä vuoden 1928 kuvassa. Miehillä ei ole ollut pääsyä näihin naisten tilaisuuksiin, yhden sylilapsen kuvasta pystyy sentään löytämään. Amanda Svala on neljännessä rivissä viides vasemmalta. Paljon on uuden srk-kodin tiloihin naisia ahtautunut! Valkoisia huiveja noin 20 naisella.

Äitienpäivän juhlatilaisuus tässäkin seurakuntatalolla. Naisia oventäydeltä poseeraamassa. Oikealla mahtipontisessa poseerauksessa kirkkoherra Matti Nikodemus Lauha, kanttori Armas Nyman vasemmalla. Kolmas viran puolesta mukana oleva herrasmies Lauhan takana oikealla (leikkii kieltä näyttävän pikkutytön kanssa) on jäänyt tunnistamatta.
Eturivin äideistä äärioikealla Amanda Svala, hänestä vasemmalle Elsa Svala ja Olga Makkonen. Vasemmalla Nymanista yläoikealle (lierihattu päässä) Tyyne Virtakallio. Kuva Aino Käyhdyn (o.s. Makkonen) perhealbumista. Tarkka vuosiluku ei ole tiedossa.

Marjatta Siitari lähetti (7.11.2007) tämän kuvan seurakuntatalon portailla v.1929 kuvatuista rippikoulutytöistä.
(Marjatta Siitari, sähköposti 7.11.2007): Kuvan takana lukee: Rippikoululaisia toukokuussa 1929. Muita en tunne kuin äitini Tyyne Siitarin (os. Arkko) oikealla ylhäällä, joskus pikkutyttönä laitoin siihen nuolen. Vasemmalla alhaalla kanttori Nyman.

Osasuurennos edellisestä kuvasta - nyt on tunnistuksiin edellytyksiä? Tyttösiä näkyy melkein kuusikymmentä. Kun tytöt ovat olleet rippikoulussa vuoden 1929 tienoilla, heidän syntymävuotensa lienee lähellä vuosia 1914-15.

(Pirkko-Liisa Schulman, os. Lindfors/Louhenjoki * sähköposti 22.2.2018): "Kuvan vasemmassa alanurkassa on äitini Laina Louhenjoki (ent. Lindfors os. Reinikainen 1913-1994) Makkolan Hirvimäeltä. Hän asui kirkonkylässä kuolemaansa 1994 asti. Itse asuin Kangasniemellä 1959-1967, kun kävin oppikoulun."

(Paula Smeds-Pyykkönen, sähköposti 7.2.2009): Lähetän tässä ryhmäkuvan appivanhempieni albumista, siinä on rippikoululaisia Kangasniemen kirkon edessä v. 1936 tai 1937. Tähdellä merkitty on Albin Pyykkönen, syntynyt v. 1923 Laitialan Utrunselällä. Hänkin kävi Unnukkalan koulua ja saattaa olla yksi niistä lapsista jotka ovat Unnukkalan sivuilla olevassa luokkakuvassa 1930-luvulta. Muut tässä rippikoulukuvassa ovat luultavasti samanikäisiä kuin appiukko, osa kaatui sodassa, osa voi olla vielä hengissä tai ovat tunnistettavissa nykyään elävien kyläläisten isiksi.

Eturivin oikeassa reunassa seisoo kanttori Armas Nyman, mutta eturivin vasemman reunan aikuinen on toistaiseksi tunnistamatta.

Viljo Häkkinen Kangasniemen Ruokomäestä kävi vanhalla seurakuntatalolla rippikoulunsa vuoden 1945 aikaan. Hän lähetti vuoden 1945 poikien rippikuvan (12.9.2008) mukana mielenkiintoiset muisteluksensa rippikoulun käynnistä vanhalla seurakuntatalolla:
(Viljo Häkkinen, sähköposti 11.9.2008): Rippikoulua oli syksyllä ja keväällä kaksi viikkoa. Jos missä, niin siellä koulussa tapahtui ns. koulukiusaamista, sillä pojat oli poikia rippikoulussakin.
Kirkonkylän pojista en muista muuta kuin että yksi Svalan poika oli mukana. Olisiko ollut Hännisen Heikki mukana ? Tyttöjä ei ollut mukana, sillä heillä oli oma koulunsa.
Syyskaudelta jäi mieleen venäläisten sotavankien lähtö kirkkokankaalta palautettavaksi kotimaahansa. Vankeja oli ollut taloissa töissä. Jotkut ehkä vuosikausiakin ja heistä oli tullut usein kuin perheen jäseniä. Nyt heidät kirpeänä pakkasaamuna lastattiin kuorma-autojen lavalle. Lähtö oli monelle vangille vakava paikka ja niin näytti olleen monelle saattajallekin. Itkettiin molemmin puolin. Eräs emäntäkin huomasi, että heidän vangillaan ei ollutkaan käsineitä ja kun auto oli jo lähtemässä, hän juoksi auton rinnalla ja antoi omat rukkasensa vangille.
Keväällä pari päivää ennen koulun loppumista Viljo teki ison mokan. Sen aikaisen seurakuntatalon etupihalla oppilaat mm. kilpailivat hyppäämällä pituutta. Alastulopaikka oli aivan meijerille menevän tien vierellä jolloin helpolla loppuvauhti päätyi tielle.
Näin kävi Viljon hypyllekin ja pahaksi onneksi joku mummeli oli maitokannunsa kanssa matkalla meijerille. Hän jäi hyppääjän alle ja hyppääjä kirosi karkeimman jälkeen. Pappi eli Oiva Kojo oli juuri tulossa tunnilleen ja näki sekä kuuli tapahtuman aivan läheltä.
Viljo kutsuttiin Kojon puhutteluun ja se ei ollut mikään mieltä ylentävä tilaisuus. Hänelle annettiin kaksi mahdollisuutta. Joko koulusta erottaminen tai julkinen anteeksi pyyntö. Ensin Viljo pyysi papilta anteeksi ja vielä sen jälkeen kaikilta oppilailta ja opettajilta. Oli melkoinen nöyryytys. Eihän kiroileminen siihen loppunut. Tuskin edes vähenikään.

Viljo Häkkisen muisteluita löytyy lisää hänen kotikylänsä Ruokomäen (Haukiselkä) sivulta #106.

Rippikoulupoikia vanhan seurakuntatalon portailla ~ ajankohta ei ole tiedossa, mutta jonnekin 50-luvun lopulle poikien vaatetus viittaa? (Kuva: Kangasniemen seurakunnan arkisto).

I) Matti Mertanen lähetti (2.3.2007) tämän valokuvan vanhalta seurakuntatalolta. Vieno Mertasen poika Matti toimii nykyisin kanttorina Jyväskylän kaupunkiseurakunnassa, asui Kangasniemellä kouluvuotensa 1956-1969.

Matti Mertanen (sähköposti, 2.3.2007):
Pidin vanhalla seurakuntatalolla poikakerhoa ainakin parina vuotena -65 - 67. Tämä kuva on vuodelta 1966, kerhon hiihtokilpailujen palkintojenjakamistilaisuudesta.
Takarivissä vasemmalla on senaikainen nuorisopappi Pauli Kinnunen ja vieressä toinen kerhonjohtaja Pertti Huiskonen.

Ent. Mannisten piharakennuksen katolla olevaan tuuliviiriin on ikuistettu vuosiluku 1949, mikä lieneekin talon rakentamisvuosi. Tuuliviirin aiheena ilves. Kuvattu 1.3.2009 (S&J).

Ent. Mannisen piharakennuksen ikkunakulmaus edustaa vielä vanhaa kotoisaa arkkitehtuuria, taustalta moderni kunnantalo ikkunoineen tuo rinnalle jännittävääkin vastakohtaisuutta - kuvattu 10.7.2007 (S&J).

P) Seurakunnan oman puutarhan päärakennus, joka on sijainnut jo vanhan seurakuntakodin ajoilta tontin itäreunalla. Kuvassa oleva talo on ollut toiminnassa jo 60-luvun alussa. Elli Manninen toimi alkuvaiheessa kauppapuutarhurina ja Manne Luhta myöhemmin 70-luvulle asti. Seurakunta vuokrasi tilat Osmo ja Hilkka Löppöselle, jotka pitivät Kangasniemen Puutarhaa kyseisissä tiloissa runsaat 17 vuotta (1982-2000). Rakennuksessa sijaitsi puutarhatyöntekijöiden asuntoja ja autotallit. Alakerrassa oli sauna ja pesutilat. Kuvattu 5.12.2005 (S&J), jolloin oli jo tullut julkisuuteen ensimmäisiä tietoja siitä, että paikalle oli suunnitteilla rakennettavaksi jonkinlainen rivikerrostalo.

"Kangasniemen Kunnallislehti" kirjoitti 2.3.2006 (Sirpa Katainen): Puutarha pois seurakuntakeskuksen vierestä:
Seurakuntakeskuksen vieressä olevalle tontille kaavaillaan pienkerrostaloa. Kirkkoneuvosto on hyväksynyt kaavamuutosesityksen, jonka mukaan entinen puutarhan tontti kaavoitetaan asuinkerrostaloalueeksi. Tontti on kooltaan 3800 neliötä. Siihen on suunniteltu enintään kaksikerroksista taloa, johon voitaisiin rakentaa noin 1300 kerrosneliömetriä. Talon julkisivun on määrä sopia yhteen lähellä olevan seurakuntakeskuksen kanssa. Seurakuntakeskuksen puoleiselle tontinosalle on aikomus rakentaa yleisiä parkkipaikkoja, sillä niitä on nykyisellään liian vähän. Seurakunta osallistuu kaavamuutoskustannusten jakamiseen kunnan kanssa.

Toukokuussa 2007 oltiin entisen seurakunnan puutarhan päärakennuksen kanssa tultu tähän pisteeseen. Lopullista puskutraktorin tasoitusta odotellessa rakennuksesta oli poistettu kaikki hyödyllinen irtain ikkunakehyksiä myöten. Kuvattu 6.5.2007 (S&J).

Perjantaina 11.5.2007 (S&J) kauhakaterpillari oli jo saanut työnsä valmiiksi, seurakunnan puutarhan entinen päärakennus oli purettu kivijalkaan.

Seurakunnan entisen puutarhan puhdistetut paikat kuvattuna 27.9.2009 (S&J) Kalliolan koulun pihasta. Taustalla moderni kunnantalo. Tyhjäksi raivatulle entiselle seurakunnan puutarhan tontille oli suunniteltu kerrostaloa (rakentaminen alkoikin vuoden 2010 aikana). Samaisella paikalla sijaitsi vuosina 1946-58 parakkikansakoulu.