Jyväskylän Kauppakadun näkymiä 'Are'-aukion paikkeilta: A) 'Are-aukion' aluetta * molemmat kuvattu 5.8.2009 ('S&J'). Jyväskylän keskeinen liikekatu 'Kauppakatu' toimi myös vilkkaana joukkoliikennekatuna aivan nykyajan 'kävelykatu'-kulttuuriajalle asti. Tämä kuva Are Oy:n talosta otettuna Kauppakadulle on vuodelta 1976 (J.Jäppinen). 'ARE Oy':n auto-, radio- ja sähköliike oli kaupunkikuvallisesti merkittävä muutos rakennuksen valmistuttua keskustan näkyvimmälle paikalle Kauppakadun päähän v.1938. Vieläkin Jyväskylässä puhutaan 'Aren aukiosta'. Vasemmalla puolella Kauppakatua ensin Seurahuone, sitten Alvar Aallon piirtämä Työväentalo (1925).

Jyväskylän Työväentalo (Alvar Aalto 1925): B) Alvar Aallon suunnittelema Jyväskylän Työväentalo valmistui v.1925. Tiloissa toimi myös Työväenteatteri. Rakennuksessa toimi kuvausaikaan 5.8.2009 ('S&J') ravintola-baari 'Memphis'. (Wikipedia, 2011): Jyväskylän työväentalo oli ensimmäinen Alvar Aallon Jyväskylään suunnittelema ja toteutettu kivirakennus. Se valmistui vuonna 1925. Jyväskylän katukuvassa keskeisellä paikalla Kauppakadun ja Väinönkadun kulmassa sijaitseva Työväentalo on yksi Suomen 1920-luvun klassismin merkittävimpiä edustajia. Sisätiloissa on runsaasti yksityiskohtia, jotka Aalto suunnitteli yhdessä vastavihityn vaimonsa Aino Aallon kanssa. Osa piirustuksista on Aino Marsion signeeraamia. Jyväskylän työväenyhdistys tilasi Alvar Aallolta piirustukset toimitaloaan varten vuonna 1924 ja se valmistui vuonna 1925. Tuloksena oli katujen kulmaukseen sijoittuva kaksikerroksinen rakennus: ensimmäinen kerros on ravintola, ja katutasosta noustiin sisäänkäynnin kautta juhlasaliin. Sali sisustettiin Jyväskylän Työväenteatteria varten. Alvar ja Aino Aalto suunnittelivat myös rakennuksen valaisimet. Juhlasali tunnetaan nykyisin nimellä Aalto-sali tai A-sali. Rakennuksen muotokieli on peräisin Italian renessanssiarkkitehtuurista ja on merkittävimpiä edustajia niin sanottua pohjoismaista klassismia. Aino ja Alvar Aalto matkustivat Italiaan vuonna 1924 kun Jyväskylän työväentalon rakennustyöt olivat vielä kesken. Matkan jälkeen sisustussuunnitelmia muutettiin. Rakennus on säilynyt pitkälti alkuperäisessä asussaan. Työväentalo (1925) espanjalaisen Leon Liaon kuvaamana 19.4.2011. Aallon piirtämä Työväentalo Kauppakadun ja Väinönkadun kulmassa 5.8.2009 ('S&J'). Parvekeidea taisi tulla suoraan Venetsiasta?

Jyväskylän Kauppakadun näkymiä: C) Kauppakadulla 11.4.2009 ('S&J'). Vaikka autot on saatu pois, ei maisema kuitenkaan ole kovin 'ihmisystävällistä' - luonto on kaukana jossain kilometrien päässä ydinkeskustasta. Kauppakadun 'loppupään' ilme on muuttunut totaalisesti sitten tämän kirjoittajan Jyväskylän opiskeluvuosien 1975-78. Ei ollut tietoakaan silloin kävelykaduista ja katuterasseista - 5.8.2009 ('S&J'). Tälläkin paikalla jyrisivät ennen paikallisbussit kilpaa toistensa kanssa. Neljä kuvaa Kauppakadulta 5.8.2009 ('S&J') - Jyväskylän ydinkeskustaa.

Jyväskylän Asemakadun maisemissa: D) Asemakadun 'yläosaa' Harjulle - kuvattu 5.8.2009 ('S&J'). Tätä tuli usein 70-luvun lopussa ja vielä 80-luvullakin kavuttua raskain kantamuksin - rautatieasemalta silloiselle linja-autoasemalle. Suosikkitaloni Jyväskylässä, joka onneksi on säästynyt - 'Nikolainkulma' (5.8.2009 ~ 'S&J'). Asemakadun ja Vapaudenkadun kulmassa - toimii nykyisin Jyväskylän kaupungin matkailupisteenä (mm. pääsylippujen myyntikeskuksena). Asemakatua - Vapaudenkadun risteys ja 'Nikolainkulma' (5.8.2009 ~ 'S&J'). 'Hotelli Miltonin' rakennus Asemakadulla - aivan vanhan rautatieaseman kupeessa (5.8.2009 ~ 'S&J').

Jyväskylän Vapaudenkadun maisemissa: E) Helsingin Sanomat julkaisi kuukausiliittensä sarjassa 'Suomen puretut talot' lokakuussa 2011 nämä vertailukuvat Vapaudenkadun ja Kilpisenkadun kulmasta, missä aiemmin sijaitsi kuuluisa funkis-tyylinen Shell-huoltoasema. Jutun oli kuukausiliitteeseen kirjoittanut Juha Mäkinen. Vanhempi kuva oli Keski-Suomen Museosta (Antti Pänkäläinen) ja nykyhetken kuva oli Petteri Kivimäen ottama. Shell-huoltoaseman piirsi Bertel Strömmer ja se valmistui paikalleen Vapaudenkadun ja Kilpisenkadun kulmaan v.1938, joka mainitun jutun mukaankin oli mahdollisimman huono ajankohta perustaa pikkukaupunkiin huoltoasema, sillä edessä oli sota-aika ja sen tuomat polttoainesäännöstelyt - useimmat harvoista yksityisautoistakin otettiin 'pakolla' armeijan käyttöön. Asema kuitenkin selvisi aina 1970-luvun lopulle saakka ja muistan sen olleen toiminnassa vielä huoltoasema opiskeluvuosieni 1975-78 aikana, huoltamobaarissa tuli joskus kahvikupposen ääressä junan lähtöä odoteltua. Myöhemmin Päijänne-risteilyjä järjestänyt laivayhtiö perusti rakennukseen lounaskahvila 'Reimarin', jonka mukaan silloinen jyväskyläläisikäluokka oppi kutsumaan rakennusta 'Reimarin taloksi'. Jyväskylän kaupungin herrat halusivat kuitenkin arvopaikalle (olihan rapistuvia Alvar Aallon mestariteoksia lähiympäristössä) jotain edustavampaa esiteltävää ja niin huoltamon paikalle suunniteltiin uutta musiikki- ja taidekeskusta. Projektin käynnistämiseksi julistettiin oikein kansainvälinen suunnittelukilpailu, jonka sveitsiläisen voittajaparin ehdotuksessa ei ollut tilaa Shell-huoltamolle, joten rakennuksen viimeisille vuokralaisille tuli lähtö v.2000 ja 'Reimarin talo' purettiin vuonna 2002. Konserttitaloa ei koskaan kuitenkaan alettu rakentaa - paikalla on pian kymmenen vuotta ollut asfaltoitu parkkipaikka, jota lähinnä puolalaiseen 'Katowice'-tyyliin varjostavat betoniset talonpäädyt. Kaupunki myi tontin ja viereisen Valtiontalon rakennusliike SRV:lle keväällä 2011 - suunnitelmissa on asuin- ja liiketilojen rakentaminen paikalle. Kaupungintaloa sunnitellaan nyt Lutakon kaupunginosaan, sieltä pitäisi ilmeisesti kuitenkin ensin löytää jotain poispurettavaa. Home- ja asbestisanat antavat tarvittaessa valtakirjat purkaa ihan mitä vain. Entisen 'Shell'-huoltamon paikka Vapaudenkadun ja Kilpistenkadun kulmassa GoogleMaps-kuvassa (lokakuu, 2011).

Jyväskylän rautatiekulttuuria: F) Jyväskylän vanha rautatieasema kuvattuna kaupungin puolelta 5.8.2009 ('S&J'). Uuden aseman valmistuttua muutamia satoja metrejä pohjoisemmaksi vanha asema joutui 'anniskelukäyttöön'. Vanha asema valmistui vuosien 1896-97 aikana Bruno Granholmin piirustusten mukaan. Aluksi Jyväskylään kuljettiin hevoskyydillä silloiselta Keuruun asemalta eli nykyiseltä Haapamäeltä. 1890-luvulla rautatie kuitenkin saavutti kaupungin. Rata rakennettiin varsin vaatimattomasti, sillä sen tarkoitus oli palvella vain paikallisliikennettä. Asemalle löytyi mitä parhain paikka kaupungin ja Jyväsjärven välistä. Laivausväylä Päijänteelle oli auki suoraan ratapihalta. Asemarakennus ei edustanut tyylillisesti kiviarkkitehtuuria jäljittelevää uusrenessanssia, vaan aikansa puutyyliä, joka oli saanut vaikutteita mm. Karjalasta, Norjasta ja Sveitsistä. Asemarakennusta laajennettiin vuosina 1916 ja 1923 sekä 1940-luvulla. Erillinen asemaravintola valmistui aseman pohjoispuolelle v.1916 (Thure Helström). Oikoradan avaus Tampereen suuntaan (1978) oli piristysruiske Jyväskylän rautatie-elämälle. Uusi matkakeksus, missä oli linja-autoasema mukana, avattiin käyttöön 2.12.2002. Vanha asemarakennus on suojelukohde. Jyväskylän ratapihalla tapahtui yksi rauhanajan pahimmista junaonnettomuuksista 6.3.1998, kun juna suistui kiskoilta vaihteessa liian suuren nopeuden vuoksi. Syynä oli inhimillinen erehdys opasteiden tulkinnassa. Onnettomuudessa sai surmansa toinen veturinkuljettaja ja yhdeksän matkustajaa. Jyväskylän rautatieaseman ravintolarakennus kuvattuna 'uusiokäytössä' 5.8.2009 ('S&J'). Opiskeluvuosinani 1975-78 tämä asemaravintola eleli jo 'lopun tulemisiaan', aika oli jättänyt ko. anniskelupaikan kehityksessään jo pahasti sivuraiteelle. Oikealta pilkistää uusi, massiivinen matkakeskuksen rakennus. Jyväskylän rautatieasemalla vuosien 1957-59 tienoilla - kuvasi E.Näriäinen. Jyväskylän rautatieasema vuonna 1971 ('Radan varrella', 2009 - J.Katajisto). Jarmo Pyytövaara kuvasi Jyväskylän rautatieaseman ratapihaa 26.6.1976 (kiitos kuvan käyttöluvasta). Taaemman pylvään juurella oli vesi- ja sähkölaitos. Etumaisen valaisinpylvään juurella idyllinen Jyväskylän vaunumiesten 'toimisto'. Nykyisen matkakeskuksen kohdalla aiemmin olleet makasiinit oikealla. Opiskelin Jyväskylässä vuodet 1975-78 ja kuljin matkat junalla, joten tämä kuva on muistoja täynnä. 'Miltonin' talon erikoinen kattodesign tuli myös paikan päällä yläilmoissa noina vuosina 'tarkastettua'. Jyväskylän rautatieasema vuonna 1984 ('Radan varrella', 2009 - M.Nummelin). Jyväskylän uusi matkakeskus eli yhdistetty rautatie- ja linja-autoasema - kuvattu 5.8.2009 ('S&J'). Matkustaja ei enää löydä massiivisesta kolossaalisuudesta omaa mittakaavaansa. Jyväskylän uudelta matkakeskukselta lähdössä matkustajajuna - kuvattu 5.8.2009 ('S&J'). LINKKI: Lisää kuvia Jyväskylän vanhalta ja uudelta rautatieasemalta.

Jyväskylän kaupunginkirkko: G) Jyväskylän kaupunginkirkon pyörökaari-ikkunoita (kuva: 'S&J' ~ 11.4.2009). Arkkitehti Ludvig Isak Lindqvist laati piirustukset kaupungin torin yhteyteen (nykyinen Kirkkopuisto) rakennettavaa tiilikirkkoa varten. Rakennusmestariksi valittiin Kustaa Kollin Orimattilasta. Kirkko valmistui vuonna 1880. Kirkko on pohjakaavaltaan päätytornillinen pitkäkirkko, jonka keskiosasta ulkonevat risaliittimaiset sakarat. Kertaustyylisessä kirkossa on pyörökaariset ikkunat ja runsaasti tiiliornamentiikkaa. Kellotorniin on sijoitettu aikaa näyttävät kellot. Jyväskylän ensimmäinen kirkko rakennettiin puusta todennäköisesti 1670-luvulla Suuruspään niemelle. Toisen, kapenevasakarainen puisen ristikirkon suunnittelija ja rakentaja oli Jaakko Jaakonpoika Leppänen. Kirkko valmistui nykyiseen Cygnaeuksen puistoon vuonna 1775 ja tapuli 1799. Rakennukset purettiin vuonna 1888. Jyväskylän kaupunginkirkko kuvattuna 5.8.2009 Kauppakadun puolelta ('S&J'). Kirkkotorista alkoi muodostua nykyinen rehevä kirkkopuisto, kun istutuksia laajennettiin v.1902. Kuva on noin vuodelta 1910? (K-SM). Taustalla näkyy v.1899 valmistunut kaupungintalo. Arkkitehti Yrjö Blomstedt kirjoitti v.1903 eräässä lehtikirjoituksessaan: Semmoisena kuin Engel on kaupungin asemakaavan laatinut suorine katuineen, kirkkotoreineen, puistikkoineen ja puuistutuksineen tonttien välissä, tekee se varsin luonnollisen ja sopusuhtaisen vaikutuksen semminkin kuin kaupunginasema on muuten saanut säilyttää luonnollisen korkeutensa ja kadut pääasiallisen nousunsa. Suorat, pitkät ja kenties muuten yksitoikkoisilta näyttävät kadut saavt nimittäin täten hauskaa viehätystä ja vaihtelua. Niiden päässä näkyy milloin Jyväsjärvi vastakkaisine, jyrkkine metsärantoineen, milloin vakava synkkätunnelmainen mäntyharju, milloin aukeaa maisema taustaa reunustavine, korkeine vaaroineen tai kaunis puisto, milloin taas korkearantainen, luonnonihana lahdenpohja vilkasvärisine maalaistaloineen. Järveltä katsoen tekee kaupunkimme Jyväsharjun rinteellä leväten tuuheiden lehtipuistikkojen lomasta pilkistävine taloineen varsin soman ja kodikkaan vaikutuksen. Komeat seminaarirakennukset ylevällä asemallaan kauniin puiston keskessä lisäävät myös pienen ja rauhallisen kaupunkimme luonteenomaista leimaa. L.I.Lindqvistin piirtämä Jyväskylän kirkko valmistui 1880 ja sen vihkiäisiin myytiin pääsylippuja. Juhlasaarnan pitäjä oli kaupungin pappi Gust. Osk. Schöneman. Tämä valokuva on otettu v.1899 vastavalmistuneen kaupungintalon katolta. Taustalla harjulla erottuu juuri puiden latvatason ylittävä torni. Jyväskylän kaupunginkirkko kuvattuna 5.8.2009 Kauppakadun puolelta ('S&J').

Kauppakadun lounaispää ennen muuttumista Seminaarinkaduksi yliopistoalueella: H) Mielenkiintoinen rakennusryhmä Kauppakadun ja Gummeruksenkadun risteyksessä - 5.8.2009 ('S&J'). Kauppakadun ja Gummeruksenkadun risteysrtalon ornamentiikkaa - 11.4.2009 ('S&J'). Kauppakadun ja Cygnaeuksenkadun risteysaluetta - 5.8.2009 ('S&J'). Tilataidetta Kauppakadun loppuosuuksilla yliopiston päässä - 5.8.2009 ('S&J'). Turistien ja pikkuväen suosima 'Lillijuna' Kauppakadulla juuri ennen Vaasankadun risteystä 5.8.2009 ('S&J'). Erilaisia kulkuneuvoja samoilla Kauppakadun loppumetreillä 5.8.2009 ('S&J').

Seminaarinkatu (Kauppakadun jatkeena yliopiston seutuvilla): I) 'Ravintola Sohvi' Seminaarinkadun ja Vaasankadun risteyksessä (5.8.2009 ~ 'S&J'). Seminaarinkatu muuttuu Kauppakaduksi kyseisestä risteyksestä keskustaan kuljettaessa. 'Kulttuuriravintola Ruth' ('Ylä-Ruth') Seminaarinkadun länsipuolella yliopistoalueen alussa - 5.8.2009 ('S&R'). Kuvaushetkellä 5.8.2009 ('S&R') tämän rakennuksen oven yläpuolella luki 'Jyväskylän yliopisto'. Ainakin 70-luvulla rakennuksessa toimi kirjasto. Ollaan yliopistoaluetta vastapäätä, Seminaarinkadun varrella. Edellisen kirjastorakennuksen naapurissa sijaitsee tämä rakennus Seminaarinkadun varrella ~ 5.8.2009 ('S&J').

Jyväskylän yliopiston alue: J) Keskustasta tultaessa Yliopistoalueen alussa sijaitsee tämä Villa Ranan (Blomstedt) rakennus - 5.8.2009 ('S&J'). Villa Rana kuvattuna 5.8.2009 ('S&J'). ('Jalan.fi', 2011): Villa Rana (Yrjö Blomstedt, 1905) on pääosin etnologian oppiaineen käytössä. Siellä pidetään myös muiden oppiaineiden luentoja ja väitöstilaisuuksia. Arkkitehti ja kansatieteilijä Yrjö Oskari Blomstedt toimi piirustuksen ja käsityön lehtorina vuosina 1898-1912. Hän suunnitteli itse tämän komean kansallisromanttisen veisto- ja piirustussalirakennuksen. Blomstedt halusi opastaa oppilaitaan rakastamaan kaikkea suomalaista ja kotoista. Hän innostui kansatieteistä niin, että kävi tutkimusmatkoilla Karjalassa ja kirjoitti muistiin runonlaulajien runoja. Villa Ranasta nykyiselle yliopiston päärakennukselle päin sijaitsivat ennen Alvar Aallon rakennusten aikaa seminaarin kasvihuonerakennus, kasvilavat ja kasvitarha. Yrjö Blomstedtin oppilaita oli myös Samuli Paulaharju, jonka mukaan on nimetty pienempi kahdesta nyt luentokäytössä olevasta salista - ja Paulaharjun sali on yksi koko kampuksen kauneimmista. Suuri pääsali kantaa Blomstedtin nimeä. Villa Rana - eli "Sammakkohuvila"-nimityksen (rana = sammakko latinaksi) keksi rakennukselle 1960-luvulla etnologian laitoksen assistentti Martti Linkola. Sammakko-ornamentit koristavat talon seiniä. Jyväskylän yliopiston päärakennus - Alvar Aalto (1955). Kuvattu 5.8.2009 ('S&J'). Jyväskylän yliopiston päärakennus kuvattuna 5.8.2009 ('S&J'). Oikeanpuoleisemman rakennusosan korkeiden yläikkunoiden kohdilla sijaitsi (ainakin) 1970-luvun loppupuolella kuvataiteen tilat, jotka tämän kirjoittajalle tulivat hyvinkin tutuiksi. Tästä kuvasta käy hyvin ilmi arkkitehti Alvar Aallon idea luoda tiiliseinä näennäisen satunnaisesti eri punaisen sävyisillä tiilillä ripotellen. Siten syntyy varpusparven vaikutelma, Aalto selvitti ajatustaan. Kieltämättä seinä on eläväisempi kuin 'yksiväriset' tiiliseinät pahimmillaan. Aalto onnistui hyvin yhdistämään uudisrakennukset Seminaarimäen vanhoihin tiilirakennuksiin - 5.8.2009 ('S&J').