Hankasalmen 'Hankamäki': A) Hankasalmen kirkko ja sen ympärille levittäytyvä kirkonkyläalue kuvattuna 1.11.2009 ('S&J') Hankamäeltä - idästä. Kesäinen näkymä Hankamäen laelta etelään - kuvattu 21.6.2011 ('S&J'). Hankasalmen kirkonkylän seutuja kuvattuna kolmasti 90 metrin korkeudelta Hankamäeltä 1.11.2009 ('S&J'). Samalta Hankamäen harjanteelta kuvattu samaa Hankasalmen kirkon maisemaa - nyt 6.1.2010 ('S&J'). Hankamäen laelta näkymä kirkolle - kuvattu 6.1.2010 ('S&J'). (Keski-Suomen Lintutieteellisen yhdistyksen nettisivut, tammikuu 2010): Hankamäki, ja sen korkein huippu Ukonvuori, sijaitsee aivan Hankasalmen kirkonkylän kupeessa, historiallisella Savon ja Hämeen rajalinjalla. Ympäristöä selvästi korkeammalle nousevan laen pelloilta aukeaa hyvä näkymä etenkin lounaaseen, mutta myös itään ja länteen on lähes rajaton näkyvyys. Pohjoisen sektori on huonompi. Hankamäen lakea ja sen päällä sijaitseva maatalo - kuvannut T.Pihlaja. Hankamäki - erityisen nähtävyyden merkki - 1.11.2009 ('S&J'). Hankamäki on 183 metriä korkea merenpinnasta ja 90 metriä läheisestä Kuuhankajärvestä. Vuonna 1551 Olavinlinnan päällikkö oli määrännyt miehen asettumaan asumaan Hankamäelle, joka silloin sijaitsi tarkalleen Savon ja Hämeen rajalla. Hankamäen ensimmäisen asukkaan tehtävänä oli rajalla 'vahtia savolaisten etuja'. Kesäinen näkymä Hankamäen laelta etelään - kuvattu 21.6.2011 ('S&J'). Hankamäen laella maatila - kuvattu kahdesti 1.11.2009 ('S&J'). Hankamäen laella sijaitseva pihapiiri - kuvattu kahdesti 6.1.2010 ('S&J'). Hankamäen laelta näkymä etelään - molemmat1.11.2009 ('S&J'). Hankamäen laelta näkymä etelään - kuvattu 6.1.2010 ('S&J').

Hankamäeltä alas Hankasalmen kirkonkylään: B) Hankamäeltä eli idästä 'kirkolle' laskeuduttaessa maisema on huikaiseva - kuvattu 6.1.2010 ('S&J'). Viisi kuvaa (1.11.2009 ~ 'S&J') tieosuudelta Hankamäen laelta alas Hankasalmen kirkonkylään.

Hankasalmen kirkko C) Hankasalmen kirkko kuvattuna eteläpuoleltaan 1.11.2009 ('S&J'). Hankasalmen kirkon suunnitteli Josef Stenbäck ja se rakennettiin 1889-1892. Muodoltaan kirkko on päätytornillinen pitkäkirkko ja kuoripäädyn puolella kirkkoa ovat kirkon harjaa matalemmat poikkisakarat. Kuoripäädyssä on myös sakaristo. Tyylisuunta on uusgotiikkaa. Istumapaikkoja on 1700 ja pinta-alaa 1258 neliömetriä. Urut on valmistanut J.A. Zachariassen ja niissä on 20 äänikertaa. Kellot ovat vuodelta 1880. Kirkko on seurakunnan toinen. Seurakunta kuuluu Kuopion hiippakuntaan (Wikipedia, 2009). Hankasalmen kirkko kuvattuna itäpuoleltaan 1.11.2009 ('S&J'). Hankasalmen kirkko on suuri, puinen länsitornillinen pitkäkirkko, johon on yhdistetty lyhyet ristivarret. Alttaritauluna on puinen risti goottilaisissa kehyksissä. Kirkkorakennuksen mahtipontisuutta ja vertikaalisuutta korostaa suuret kaksiosaiset ja vinoruutuiset ikkunat, korkea kellotorni sekä alaspäin levenevät tukipilarit nurkissa ja ikkunoiden välissä. Kirkon kunnostustyö valmistui 1995. Kirkossa on myös kahdet urut. Vanhemmat urut ovat arvokkaat, romantiikan tyyliä edustavat pääurut, jotka on säilytetty soittokuntoisina omalla paikallaan. Uusien urkujen soinnillisena esikuvana ovat olleet 1700-luvun kirkassointiset barokkiurut värikkäine yläsäveläänikertoineen. Urkujen soinnillinen ilme on kevyen kamarimusiikillinen, ne eivät pyri täyttämään kirkkotilaa äänimassallaan kuten leveäsointiset pääurut, mutta antavat silti riittävän tuen virsilaululle (Hankasalmen kunnan nettisivut, 2009). Laajempi yleisnäkymä Hankasalmen kirkkomaasta idästä 1.11.2009 ('S&J'). Hankasalmen sankarivainajien haudat kirkon itäpuolella 1.11.2009 ('S&J'). Hankasalmen kirkko kuvattuna idästä 6.1.2010 ('S&J').

Hankasalmen kirkonkylän näkymiä: D) Näkymä Hankasalmen kirkonkylästä etelästä saavuttaessa - kuvattu 6.1.2010 ('S&J'). Kirkon torni puiden takana. Hankasalmen 'Aseman Merkkari Oy' - 1.11.2009 ('S&J'). Oikealla 'Ravintola Milano' - vasemmalla vihreässä talossa kahvila 'Melli-Elli'. Kuvattu 1.11.2009 ('S&J'). Oikealla 'Ravintola Milano' - vasemmalla kahvila 'Melli-Elli'. Kuvattu 6.1.2010 ('S&J'). Hankasalmen 'Nordean' rakennus. Kuvattu kahdesti 1.11.2009 ('S&J'). Hankasalmen 'Nordean' rakennus. Kuvattu 6.1.2010 ('S&J'). Hankasalmen kunnantalo. Kuvattu 6.1.2010 ('S&J'). Hankasalmen kunnantalo oikealla - vasemmalla A.Mölsän 'Kukkakauppa-Hautaustoimisto' - 1.11.2009 ('S&J'). Hankasalmen Helluntaiseurakunnan rakennus. Kuvattu 6.1.2010 ('S&J'). Hankasalmen paloasema. Kuvattu 6.1.2010 ('S&J'). 'Lähimmäisen Kammari' ja 'Kirpputori' kuvan rakennuksessa - 1.11.2009 ('S&J'). Edellisen kuvan 'Lähimmäisen Kammari' ja 'Kirpputori' kuvassa vasemmalla - 1.11.2009 ('S&J'). Tässä rakennuksessa ei kuvauspäivänä tainnut toimia enää mikään liike - 1.11.2009 ('S&J'). Tienviitassa teksti 'Mielenterveystoimisto'. Sama rakennus kuin edellä, kuvattu kirkkomaalta - taustalla Hankamäki - 1.11.2009 ('S&J').

Kahvila 'Melli-Elli': E) Vihreässä perinteikkäässä talossa kahvila. Kuvattu 1.11.2009 ('S&J'). Kahvila 'Melli-Elli' - kaikki kuvat otettu 1.11.2009 ('S&J'). Kuvauspäivänä kahvilan pitäjät kertoivat juhlapäivän lähestyvän - kyseisissä tiloissa oli toiminut veikkausasiamiehen toimintapiste ennätyksellisen kauan.

Hankasalmen rautatieasema: F) Hankasalmen rautatieasema sijaitsee Pieksämäen ja Jyväskylän välisellä rautatieosuudella n. 35 kilometriä Pieksämäeltä länteen. Tämä kuva on otettu 1.11.2009 ('S&J'). Näkymä Hankasalmen rautatieaseman sisätiloihin - kuvattu 21.6.2011 ('S&J'). Normaalisti asema on jo suljettu, nyt oli mennossa 'Kihveli soikoon'-tapahtuma, jolloin asematilat olivat toimistokäytössä yleisölle. Lipunmyynti lopetettiin asemalla v. 2003 ja asema muutettiin miehittämättömäksi liikennepaikaksi kauko-ohjauksen myötä v. 2007. Asemalle on kuitenkin yhä henkilö- ja tavaraliikennettä (2009). Aseman vesitorni on muutettu sahan hakesiiloksi. Sahn raide on edelleen aktiivisessa käytössä. Asema valmistui v.1917 Thure Hellströmin piirustusten mukaisesti. Hankasalmen rautatieasema sijaitsee Hankasalmen varsinaisesta kirkonkylästä (ja kirkosta) n. 10 kilometriä etelään. Rautatieaseman ympärille on aikojen kuluessa kehittynyt oma taajamansa, joka tunnetaan 'Hankasalmen Aseman kylänä'. Lisää kuvia Hankasalmen asemasta ja sen ympärille muodostuneesta taajamasta/kylästä omalla sivullaan: Hankasalmen Aseman kylän sivulle.

Niemisjärven rautatieaseman seutu: G) Niemisjärven asema - kuvattu 4.12.2010 ('S&J'). Asemapaikka sijaitsee Hankasalmen asemalta noin 10 kilometriä länteen Jyväskylän suuntaan. Jorma Rauhalan 1970-luvulla ottama kuva Niemisjärven asemalta ('Radan varrella', 2009). ('Radan varrella', 2009): Niemisjärven laituriperustettiin kohtaan, jossa rata sivuaa samannimistä järveä. Laiturirakennus rakennettiin Thure Hellströmin piirustusten mukaan radan muiden liikennepaikkarakennusten tapaan; rakennusta laajennettiin moyhemmin. Laiturin ympäristöön syntyi parinsadan asukkaan taajama, jossa toimi meijeri, saha ja sementtivalimo. Sahalle oli oma raide asemalta. Teollisuustoiminnan vähennyttyäkin taajaman asukasluku on pysynyt varsin vakaana. Maantieyhteydet ovat kuitenkin parantuneet huomattavasti uuden valtatien myötä 1960-luvun lopussa. Tavaraliikenne liikennepaikalle lopetettiin 1978, ja liikennepaikka lakkautettiin henkilöliikenteen loppuessa 1992. Sivuraiteet ja sahan raide on purettu 1980-luvulla. Asko Nokelainen oli kuvaamassa Niemisjärven asemalla 70-luvulla: Kuvassa Niemisjärven pysäkki 1970-luvun puolivälin tienoilla, jolloin Niemisjärvelläkin oli vielä miehitys, ja juniakin pysähtyi muutamia päivittäin. Asemamiehenä toimi tuolloin Ahti Vainikka. Taustalla näkyy VR:n henkilökunnan talo, jossa oli asunnot kahdelle perheelle. Niemisjärven tasoristeys ja aseman ratapiha kuvattuna 25.2.1975 (kuva: I.Hovi). Höyryveturi 'Risto' (#1040) on mennyt sivuraiteelle ja on päästämässä Pieksämäen suuntaan menossa olevan 'Lättähatun' ohitseen. Kolme kuvaa (4.12.2010 ~ 'S&J') Niemisjärven asemanseudulta. Niemisjärven asema ja 'ratapiha' kuvattuna Pieksämäen suuntaan eduskuntavaalipäivänä 17.4.2011 ('S&J'). Niemisjärven rautatieaseman ja tasoristeyksen kohdilla sijaitsee tämä asuin- ja liikerakennus, jossa kuvaushetkellä (4.12.2010 - 'S&J') sijaitsi kehystämö ja taulunmyyntiliike 'HeKor'. Lisää kuvia : Niemisjärven 'rautatieasema' ja ympäristön rakennuksia.

Hankasalmen 'mennyttä aikaa': H) Tämä kuva on peräisin Toini Matilaisen arkistosta - kuvaaja on ollut hankasalmelainen ammattivalokuvaaja Arvi Matilainen (1903-1959). Kuva on julkaistu mm. kirjassa 'Ihmisen ja työn kuvia' (H.Sinisalo - 1981). Alkuperäinen kuvateksti (1981): Uiton harjakaisia juhlitaan miesjoukolla Hankasalmen kirkonkylässä Riihisen kahvilan pihalla. Kuva on otettu v.1930 tai v.1931. Harjakaisjuomien maistelua tahdittaa pelimannina todennäköisesti Lassi Utsjoki (s.1893), joka oli sanomalehti Keskisuomalaisen pakinoitsija ja toimitussihteeri. Hän oli myös viulunsoiton opettaja Jyväskylän seminaarissa, mutta ei hyljeksinyt kansanomaistakaan viulumusiikkia. Utsjoki oli pidetty soittaja ja pakinoitsija maakunnan kesäjuhlilla 1930-luvulla. Pöydän ääressä ovat oikealta kauppias Onni Hintikka, maanviljelijä Kalle Huuskonen, eläinlääkäri Arnold Hiilivuori, maanviljelijä Eino Hänninen, mv. Ville Matilainen, 'tukkiherraksi' nimetty Uuno Kunelius, mv. Taavetti Pöyhönen sekä tuntemattomaksi jäänyt juhlija. Takana oikealla on ruukkilainen Niia Moilanen. Kyseinen Lassi Utsjoki on mainittu myös Kangasniemen yhteyksistään toisaalla sivustokokonaisuudessamme - hänen isänsä Schlüter toimi aikoinaan Kangasniemen nimismiehenä: LINKKI: Lassi Utsjoki Kangasniemen sivustollamme (kuvaruutu 'K') . (Keskisuomalainen, nettisivut 9.8.2010): Lars Bernhard Konstantin Schlüter syntyi Suomen pohjoisimmassa kolkassa, Utsjoella vuonna 1893. Vanhemmat olivat nimismies Lars Schlüter ja Aino Sarlin. Sukunimensä Lars muutti vuonna 1933 Utsjoeksi täyttäessään 40 vuotta. Seitsemän vuotta aikaisemmin hän oli mennyt naimisiin Aino Mathews'in (os. Kauppinen) kanssa. Avioliitosta tuli lapseton, mutta perheeseen kuuluivat Ainon pojat Edward ja John tämän edellisestä avioliitosta. Lassi Utsjoen sukulaisista voidaan mainita vielä Bruno Sarlin, Vaasan läänin maaherra vuosina 1920-1930 sekä serkku, pirtukuningas Algot Niska. Jyväskylään Utsjoki tuli omien sanojensa mukaan sattumalta vuonna 1922. "Juna jätti minut kerran täkäläiselle rautatieasemalle ja kun ei siellä voinut yöpyä siirryin erääseen hotelliin, missä ei ollut soittoa. Niinpä kaivoin riemurasiani (viulu) esiin ja aloin soittaa..." Tätä ennen Utsjoki oli vaellellut eri puolella Suomea. Vapaussotaan mennessä hän oli ennättänyt viettää aikaa Oulussa, Mikkelissä, Savonlinnassa, Viipurissa, Joensuussa ja Hämeenlinnassa. Lisäksi hän opiskeli neljä vuotta Helsingin musiikkiopistossa. Kesäisin hän oleskeli Iisalmessa ja Puumalassa, josta myös hänen kuulu pakinanimimerkkinsä Puuma on peräisin. Utsjoesta tuli Jyväskylässä kahvilasoittaja, sittemmin elokuvateatterin osakas. Vuoden 1924 tienoilla hän alkoi kirjoittaa pikkutarinoita Keskisuomalaiseen lähinnä musiikista ja urheilusta eli hän oli senttari, tilapäinen avustaja. Vuonna 1924 hänestä tuli kesätoimittaja ja virallisesti hänet nimitettiin toimittajaksi Keskisuomalaiseen 1.10.1925. Maalaisliittolaisen Saarijärven Paavo -lehden tukiyhtiön Oy Keskimaan ostettua Keskisuomalaisen vuonna 1932 Utsjoesta tuli Keskisuomalaisen toinen toimitussihteeri Heikki Särkän ohella. Lassi Utsjoki kuoli työnsä ääreen vuonna 1957 olleessa tekemässä lehtijuttua Jyväskylän Hippoksen syysraveista. Utsjoen elämästä voidaan jaksottaa toimintaan lehtimiehenä ja taiteilijana. Keskisuomalaisen toimittajan työn lisäksi Utsjoki oli myös maakunnan kuulu taiteilija, viuluniekka, yleisöjuhlien esiintyjä, säveltäjä sekä sanoittaja, tunnustettu kuoronjohtaja ja musiikkipedagogi. Harrastuksista voidaan mainita Utsjoen toiminta Keski-Suomen riistapäällikkönä useita vuosia. Hän oli arvostettu kennelmies ja toimi palkintotuomarina erityisalanaan suomenajokoira. Lisäksi hän kuului metsästys- ja kennel alan yhdistyksiin kansallisella tasolla. Vuosina 1927-1936 hän toimi Jyväskylän silloisen seminaarin (sittemmin Jyväskylän kasvatusopillisen korkeakoulu ja nyt Jyväskylän yliopisto) viulunsoiton opettajana. Samainen edelliskuvan viulisti Lassi Utsjoki kuvattuna joskus myöhemmin - paikkaa vaikea tunnistaa (Keski-Suomen museon kuva-arkisto). Mykkäelokuvien aikaan Utsjoki toimi elokuvateatterin viulistina sekä muusikkona, joka kierteli paikallisissa kahviloissa. ”Lentävä reportteri” Utsjoki oli odotettu vieras myös lähipitäjissä. Sanomalehtiuransa ohella hän oli myös Mieskuoro Sirkkojen johtaja kolmeen otteeseen, laulujen säveltäjä ja sanoittaja. Utsjoen sävellyksiä ja/tai sanoituksia ovat mm. Kissankello, Pianissimo, Musta orvokki, Yksin, Lähellä sua, Jag drömde (Unelma), Syksy - kevät, Tuulia, Vävy, Rintamasoturin marssi, Sankarihaudoilla, Mottimarssi, Irmelin kehtolaulu, Ruusuilleni, Ystäväni armahani, Vartiossa ja Sirkkain kiitos. 'Vartiossa'-laulun sävellyksen syntymisestä on olemassa seuraava tieto (Helsingin Kaupunginkirjasto, 2010): Elli Tuomisto kirjoitti talvisodan alkupäivinä runon vartiossa seisovasta sotilaasta, jolla on seuranaan vain kirkas tähti. Vuonna 2004 Elli Tuomisto-Pajukanta (82) kertoi lehtihaastattelussa näin: "Eräänä tähtikirkkaana iltana katselin yksin ulkona harvinaisen suurta tähteä ja ajattelin, että siellä jossain vartiomies näkee saman tähden ja katseemme yhtyvät tähden kautta." Siitä lähti runo syntymään. Tuomisto-Pajukanta oli runon kirjoittaessaan 16-vuotias. Hänen mukaansa aika oli sellainen, että ajatukset hakeutuivat väkisin rintamalle. Lassi Utsjoki sai runon käsiinsä lähtiessään Jyväskylästä Petäjävedelle pakoon kaupungin pommituksia. Hän osti Työn Voima -nimisen lehden, jonka lastenpalstalla oli runo Vartiossa. Runo kiinnitti Utsjoen huomion, ja hän pani lehden huolellisesti talteen junamatkan ajaksi. Samana iltana Utsjoki ryhtyi pirtin pöydän ääressä tapailemaan sävelmää runoon, jonka oli aamulla lukenut. Kun hän seuraavana päivänä palasi pommitettuun Jyväskylään, laulu oli valmis. (Annikki Lehto ja Pirjo Onnela, 2010): Erkki Rautio, Sandra Haken sisarenpoika ja sanomalehtimies, muistelee Lassi Utsjoesta kirjoittamassaan kirjassa: “Rutalahden suojeluskunta vietti tavanmukaisia kesäjuhliaan ja ne pidettiin Jussilan talon pihamaalla ja suuren navetan ylisillä, missä varsinainen ohjelmansuoritus tapahtui. Lassi Utsjoki oli saatu viuluineen houkutelluksi mukaan näihin juhliin ja muistan selvästi, millaiset aplodit hän sai “Tuuliallaan”, Lassi puolestaan ihastui - tämänkin muistan kuin eilisen päivän - kauppias Emil Auvilan tyttärien mainiosti esittämään vitsikkääseen lauluun “Ja jos joku tietäisi….“ Hankasalmen historiaa - Kauppisten sukuseuran nettisivuilta - kuvaajana siis 1910-luvulla Oskar Karjalainen, jolla oli myös Kangasniemen yhteyksiä. Pieksämäellä vaikutti 1930-luvulla Otto Karjalainen ammattivalokuvaajana.