|
|
A) Lammi (Hämeenlinna):
Lammin harmaakivikirkko:
1. 
Lammin kivikirkko kuvattuna 22.5.2010 (S&J).
Lammin kirkko on Lammilla keskellä Kirkonkylää sijaitseva keskiaikainen harmaakivikirkko. Kirkko on omistettu Aleksandrian Pyhälle Katariinalle, ja nykytiedon mukaan se on rakennettu 1510-luvulla, vaikka sisäseinässä on 1920-luvulla kirjoitettu vuosiluku 1444. Lammin kirkko on valtakunnallisesti arvokas kulttuuriympäristö.
Kirkko ja viereinen kolminivelinen kellotapuli paloivat Suomen sisällissodan loppuvaiheissa 29. huhtikuuta 1918. Palossa tuhoutuivat muun muassa 1690-luvulla veistetty saarnastuoli, tapulin keskiaikainen kello sekä osa kirkon arkistosta. Pystyyn jäivät lähinnä vain keskiaikaiset päädyt ja seinät. Kirkko kuitenkin korjattiin ja otettiin uudelleen käyttöön juhannukseksena 1920.
Palon jälkeen kirkon uudelleenrakennuksen suunnitteli arkkitehti Usko Nyström. Seinä- ja kattomaalaukset suunnitteli ja osittain myös maalasi taiteilija Bruno Tuukkanen. Krusifiksin, alttarin puiset koristeet, kolmiosaisen triptyykin, seitsenhaaraiset kynttilänjalat sekä saarnastuolin on veistänyt Ateneumin opettaja, itävaltalaissyntyinen Johan Friedl. Puiset alttari, alttarikaide, penkit ja virsitaulu on valmistettu lammilaisessa Nybergin puusepänverstaassa. Uusi tapuli rakennettiin kokonaan kivestä ja katto puupaanusta. Uudet kellot saatiin Viipurin Papulan kasarmin kirkosta.
Kaikki alla olevat kuvat Lammin kivikirkosta ja sen lähiympäristöstä ovat kuvatut 22.5.2010 (S&J):
2. 
3. 
4. 
5. 
6. 
7. 
8. 
9. 
10. 
11. 
12. 
13. 
14. 
15. 
16. 
17. 
Lammi liitettiin Hämeenlinnaan v.2009:
Lammin kivikirkko kuvattuna 22.5.2010 (S&J).
Lammin kirkko on Lammilla keskellä Kirkonkylää sijaitseva keskiaikainen harmaakivikirkko. Kirkko on omistettu Aleksandrian Pyhälle Katariinalle, ja nykytiedon mukaan se on rakennettu 1510-luvulla, vaikka sisäseinässä on 1920-luvulla kirjoitettu vuosiluku 1444. Lammin kirkko on valtakunnallisesti arvokas kulttuuriympäristö.
Kirkko ja viereinen kolminivelinen kellotapuli paloivat Suomen sisällissodan loppuvaiheissa 29. huhtikuuta 1918. Palossa tuhoutuivat muun muassa 1690-luvulla veistetty saarnastuoli, tapulin keskiaikainen kello sekä osa kirkon arkistosta. Pystyyn jäivät lähinnä vain keskiaikaiset päädyt ja seinät. Kirkko kuitenkin korjattiin ja otettiin uudelleen käyttöön juhannukseksena 1920.
Palon jälkeen kirkon uudelleenrakennuksen suunnitteli arkkitehti Usko Nyström. Seinä- ja kattomaalaukset suunnitteli ja osittain myös maalasi taiteilija Bruno Tuukkanen. Krusifiksin, alttarin puiset koristeet, kolmiosaisen triptyykin, seitsenhaaraiset kynttilänjalat sekä saarnastuolin on veistänyt Ateneumin opettaja, itävaltalaissyntyinen Johan Friedl. Puiset alttari, alttarikaide, penkit ja virsitaulu on valmistettu lammilaisessa Nybergin puusepänverstaassa. Uusi tapuli rakennettiin kokonaan kivestä ja katto puupaanusta. Uudet kellot saatiin Viipurin Papulan kasarmin kirkosta.
Lammin kivikirkko (yksityiskohta) kuvattuna 22.5.2010 (S&J).
Lammi (ruots. Lampis) on entinen Suomen kunta ja nykyinen Hämeenlinnan kaupunginosa, joka sijaitsee Kanta-Hämeen maakunnassa, Etelä-Suomen läänissä, suunnilleen Hämeenlinnan ja Lahden puolivälissä. Kunnassa asui ennen kunnan lakkauttamista 5 530 asukasta, ja sen pinta-ala oli 611,23 km2, josta 73,69 km² oli vesistöjä.Väestötiheys oli 10,29 asukasta/km2. Lammin naapurikunnat olivat Asikkala, Hauho, Hausjärvi, Hämeenkoski, Janakkala, Kärkölä, Luopioinen, Padasjoki ja Tuulos.
1. 
Lammin harmaakivikirkko on omistettu Aleksandrian Pyhälle Katariinalle. Nykytiedon mukaan se on rakennettu 1510-luvulla. Kuvat #1-6 : kaikki kuvattu 3.7.2016 (S&J).
2. 
3. 
4. 
5. 
6. 
Lammin häsyjoulu 1813: Kymmenen ihmistä kuoli kirkossa väen paetessa kirkosta pakokauhun vallassa. Joulukirkossa väki joutui paniikkiin, kun kynttilä putosi, vaikka ei varsinaista tulipaloa syttynytkään.
Kirkko ja viereinen kolminivelinen kellotapuli paloivat Suomen sisällissodan loppuvaiheissa 29. huhtikuuta 1918. Palossa tuhoutuivat muun muassa 1690-luvulla veistetty saarnastuoli, tapulin keskiaikainen kello sekä osa kirkon arkistosta. Pystyyn jäivät lähinnä vain keskiaikaiset päädyt ja seinät. Kirkko kuitenkin korjattiin ja otettiin uudelleen käyttöön juhannuksena 1920.
Palon jälkeen kirkon uudelleenrakennuksen suunnitteli arkkitehti Usko Nyström. Seinä- ja kattomaalaukset suunnitteli ja osittain myös maalasi taiteilija Bruno Tuukkanen. Krusifiksin, alttarin puiset koristeet, kolmiosaisen triptyykin, seitsenhaaraiset kynttilänjalat sekä saarnastuolin on veistänyt Ateneumin opettaja, itävaltalaissyntyinen Johan Friedl. Puiset alttari, alttarikaide, penkit ja virsitaulu on valmistettu lammilaisessa Nybergin puusepänverstaassa. Uusi tapuli rakennettiin kokonaan kivestä ja katto puupaanusta. Uudet kellot saatiin Viipurin Papulan kasarmin kirkosta.
Viimeisin, arkkitehti Virpi Tervosen suunnittelema korjaus valmistui vuonna 2002.
Kirkko edustaa myöhäiskeskiaikaista välitystyyliä. Ulkoa se on aidosti keskiaikainen ja sisältä 1920-luvun käsitysten mukainen. Ennen tulipaloa kirkossa oli puinen, koristeellinen tynnyriholvikatto ja sivuilla lehterit. Korjauksessa kirkkoon rakennettiin kaartuvat betoniholvit ja kirkkotila koristeltiin runsain maalauksin. Myös ulkopäätyjen tiilet on koristeltu monipuolisesti. Länsipäädyssä on suuri goottilainen pyöröikkuna ja seinään muurattuna kaksi myllynkiveä. Kirkko on puusisusteinen ja sen alttarikaappi on harvinainen moderni keskiaikainen puuveistos, joka aikoinaan lienee tarkoitettu Helsingin Johanneksenkirkkoon, mutta jonka Lammin seurakunta sai ostaa.
28-äänikertaiset urut on valmistanut Kangasalan urkutehdas, ja ne on asennettu Lammin kirkkoon vuonna 1967 (Wikipedia, 2016).
Kristinusko on ollut tunnettua Lammilla todennäköisesti jo 1000-luvulla. Käsitys perustuu hautalöytöön Lammin Honkaliinin kalmistosta. Ensimmäiset tiedot Lammin kirkosta ovat 1420-luvulta ja Lammin hallintopitäjä mainitaan jo 1374. Molemmat tiedot perustuvat Lammin pitäjän historian mukaan Väinö Voionmaan tutkimuksiin. Todennäköistä on, että kirkkopitäjäkin olisi yhtä vanha kuin Lammi hallintopitäjänä. Lammin kirkkopitäjän alue oli rajoiltaan suurin piirtein sama kuin hallintopitäjänkin ja kirkkopitäjän rajat ovat keskiajalta lähtien säilyneet lähes ennallaan. Ainoa muutos on ollut se, että Koski HL (nyk. Hämeenkoski), joka keskiajalta asti oli kuulunut Lammin kirkkopitäjään kappeliseurakuntana, itsenäistyi vuonna 1870.
Hallinnollisesti Lammin seurakunta on kuulunut ainakin 1500-luvulta lähtien Hollolan rovastikuntaan. Vuosisatojen kuluessa Lammi on kuulunut neljään eri hiippakuntaan. Turun hiippakuntaan, Viipurin hiippakuntaan, Porvoon hiippakuntaan sekä vuodesta 1923 Tampereen hiippakuntaan.
Lammin pappila, Iso-Pappila (nyk. Helsingin Yliopiston Lammin biologinen asema) on historiatietojen mukaan aina ollut samalla paikalla. Pappilan ensimmäiset tunnetut rajat ovat vuodelta 1435 ja olivat samat vielä 1900-luvulla. Pappila on kuitenkin voinut olla olemassa jo 1300-luvulla, sillä Lammin keskiaikainen harmaakivikirkkokin on jo pitäjän kolmas kirkko.
Vielä 1900-luvun ensimmäisinä vuosikymmeninä Lammin seurakunta omisti suuret metsä- ja peltoalat. Tilanne kuitenkin muuttui 1920-luvun jälkeen, jolloin seurakunnan maista luovutettiin suurin osa asutukseen. Ensin pari tilaa torppien lunastamista koskevan lain tultua voimaan v. 1927 ja sitten useita tiloja siirtoväen pika-asutuslain voimaan tulemisen myötä vuonna 1940.
Lammin kirkkoa edeltäneet kirkot ovat todennäköisesti olleet vaatimattomia puukirkkoja. Niiden tarkasta sijainnista ei ole varmuutta.
Lammin nykyinen kirkko on todennäköisesti rakennettu 1400- 1500 –lukujen taitteessa ja se on omistettu Aleksandrian Pyhälle Katariinalle. Vuoteen 2010 saakka Lammilla oli toinenkin kirkko, Mommilan kirkko, joka kuitenkin jouduttiin luovuttamaan Hausjärven seurakunnalle eteläistä Lammia koskevan osakuntaliitoksen myötä. Mommilan kirkko on vuonna 1905 valmistunut puinen alunperin Mommilan kartanon yhteyteen rakennettu kirkko.
Lammin kirkko restauroitiin vuonna 2002 ja Mommilan kirkko 1990 –luvulla, ulkomaalaus kesällä 2006 (Hämeenlinnan srk-nettisivut, 2016).
Lammin kivikirkon sisääntuloaulassa on lasivitriinissä kuvan pienoismalli kirkosta, jonka alkuperä jäi oikealla näkyvästä infolapusta lukematta (kuvattu 3.7.2016 * S&J). Tiedustelin myöhemmin pienoismallista Lammin seurakunnalta - sain vastauksen: "Pienoismalli on Kivennavan kirkosta. Lammilla on paljon sieltä kotoisin olevia - terv. Seija Suokunnas, srk-sihteeri". Kiitos hyvästä palvelusta.
Lammin keskustaajamasta:
Lammin keskustaajamaa kuvattuna 22.5.2010 (S&J).
1.  2. 
Autioitunut liike- ja asuinrakennus palanut aivan Lammin keskustassa Matkahuoltoa ja R-kioskia vastapäätä. Kuvattu 3.7.2016 (S&J).
Lammin keskustan palanut talo tässä kuvassa kolmesta talosta keskimmäinen (Ville Välimäki, 2013).
|
3. 
7. 
5. 
8. 
10.
12. 
16. 
19. 
21. 
23. 
25. 
27. 
