Alue II ~ sivu #3:
 Kangasniemen Vapaakirkon rakennus (Betania) * Jatkoa Kangasniemen sivulta B/3:

(Svala & Joutsi * viimeisimmät lisäykset: 4.5.2020)

Vapaakirkko (Betania) * Hilding Ekelund (1921-22):

1.

A) Betania kuvattuna autioituneena 2.5.2020 (S&J). Hilding Ekelundin arkkitehtuurisesti arvokas rakennus saanut edelleen repsahtaa rauhassa - ostajia tai pelastajia ei ollut ilmestynyt.

Betania-rakennuksen TILANNE toukokuussa 2020: SAFA - Suomen Arkkitehtiliitto - ja eräät muut vastaavat pääkaupunkiseudun rakennushistoriastamme kiinnostuneet tahot ovat saaneet Kangasniemen Vapaakirkon huolestuttavasta nykytilasta informaatiota eri yksityisiltä henkilöiltä (Kangasniemen ulkopuolisiltakin). Hilding Ekelundin vuosien 1921-22 tienoilla valmistuneen rakennuksen kriittisestä tilanteesta ei - saatujen kommenttien perusteella - juuri olla oltu edes tietoisia alan eri järjestöissä ja liitoissa. Vapaakirkon rakennusta ei ole löytynyt monestakaan Hilding Ekelundin virallisista työluetteloista.

Rakennus on Vapaakirkon omistama - ja ollut pitkään myynnissä (tarpeettomana). Omistajan puolella ei ole ollut minkäänlaista tarvetta tai kiinnostusta pitää talon kunnosta enää huolta. Rakennuksen kunnosta huolestuneita henkilöitä on lähestynyt Kangasniemen kuntaa ja tiedustellut mahdollisuutta, että kunta ostaisi rakennuksen, kunnostaisi sen esim. matkailun tarkoituksiin (ihanteellinen paikka maankuulun Pirtin perinnekasvipuiston välittömässä läheisyydessä mm. kahvila- ja näyttelysalitoimintaan). Kunta ei ole ollut kuitenkaan ehdotelmista lainkaan kiinnostunut.
Rakennuksen myyntiä yksityiselle ostajalle on ollut ratkaisevasti estämässä rakennuksen yllä oleva suojelupäätös. Pyydetty myyntihinta ei (kuulopuheiden mukaan ainakaan) ole ollut kovin korkea, mutta suojelupäätös on estänyt yksityisostajaa muuttamasta rakennusta mielensä mukaisesti esim. omaan asuinkäyttöönsä.
Kun rakennuksessa vielä kymmenisen vuotta sitten vapaaehtoisena "talonmiehenä" toiminut henkilö omatoimisesti halusi asentaa pääoven kohdalle räystäskourut estämään sade- ja sulamisveden jatkuvan valumisen - ja jäätymisen -pääsisäänkäynnin portaille, hänen työprojektinsa keskeytettiin virallisesti rakennuksen suojelupäätökseen vedoten. Pätkä kourua sentään sai jäädä paikalleen.

Pulmallinen umpisolmu, jonka avaamista ja ratkaisua rakennuksen nykyinen kunto ei enää kauaa kestä odottaa. Sade- ja sulamisvedet ovat päässeet paikoin vapaasti rakenteisiin mm. räystäs- ja kateongelmien vuoksi. Kun rakennuksen paikalla ilmeisesti lähitulevaisuudessa aiempien mallien mukaisesti tulee olemaan sorapintainen autojen parkkipaikka, Betanian purkamisen surkuttelijoita löytyy - kuten kävi muinoin läheisen Pirtinkin purkamisen aikaan.
Katuparlamentissa äskettäin kommentoitiin: "Yksinkertaisin tapa on kutsua Betaniaan taas nykytaiteilijat ainoilemaan tilataidettaan, Betaniasta tulisi pirtin hävitystuhon performanssijatko-osa #2 - varmaan taideapurahoja ja eu-tukia ropisisi."

Vuosina 1912-13 Kangasniemelle kotiutui vapaakirkollinen, Amerikasta kotoisin oleva Christian Endeavour-liike ("CE"), joka myöhemmin sulautui Suomen Vapaakirkkoon. Kunnallisneuvos Matti Ikonen teki merkittävän lahjoituksen 1920-luvun alussa (asuessaan jo Helsingissä) Betania-rukoushuoneen rakentamiseksi. Kangasniemen päässä Matti Ikosen poika Vilho J. Ikonen myös rahallisesti merkittävästi tuki Betania-rukoushuoneen rakennushanketta ja hänen vaimonsa Milma esiintyi innokkaasti Kangasniemellä liikkeen toiminnassa. Rukoushuoneen suunnitteli läheisellä torinkulmalla toimineen Kangasniemen ensimmäisen apteekkari Alfred Ekelundin arkkitehtipoika Hilding, jonka veli Ragnar muistetaan arvostettuna taidemaalarina. Kun Betania vuosien 1921-22 tienoilla valmistui, syntyi kyläläisten puhekieleen ko. rukoushuoneesta leikinomainen muoto "Ikosen kirkko". Paikkaa on kyläläisten puheissa kutsuttu nimellä "Rälläkkä", mikä nimitys ilmeisesti oli saanut alkunsa siellä esiintyneestä kielilläpuhumisen ilmiöstä, mikä oli kyläläisten mieliä kai hämmentänytkin.

2.

Hurjimmillaan ja kurjimmillaan Betanian kunto-ongelmat ovat nähtävissä kuvassa ~ Satamatien puolella kattoräystäät ovat lohduttomassa kunnossa - kaikki kuvat #1-18 kuvattu 2.5.2020 (S&J).

Rukoushuone Betania (Vapaakirkko) keltaisessa asussaan. Vasemman puolen kuva otettu 22.11.1980 (S&J) - oikean puolen kuva on hieman myöhemmältä ajalta 80-luvulla (S&J).

LINKKI: Betanian vaiheita 1950-luvulta 1980-luvun loppuun sivustossamme toisaalla (sivu #20 - kuvaruudut A-B).

LINKKI: Betanian vaiheita 1990-luvun alusta vuoteen 2006 sivustossamme toisaalla (sivu #21 - kuvaruutu H).

LINKKI: Betanian vaiheita ajalla 2007-2009 (sivu #22 - kuvaruutu C).

LINKKI: Betanian vaiheita ajalla 2010-luvulla (sivu B3 - kuvaruutu D).

3.

4.

5.

6.

7.

8.

9.

Sisänäkymä pihapuolen ikkunasta - heijastuksien sävyttämää interiööriä.

10.

11.

12.

13.

14.

15.

16.

17.

18.

Kangasniemen Vapaakirkon rakennus (Betania) - kaikki kuvat #1-18 kuvattu 2.5.2020 (S&J).

Kuka pelastaisi Betanian?
(Kangasniemen Kunnallislehti, pääkirjoitus * Kalevi Tiitinen, 12.2.2018):

Vapaaseurakunnan rukoushuone Betania Satamatiellä on jo vuosia ollut käyttämättömänä ja säiden armoilla. Räystäslaudat ovat lahonneet, seinälaudoitus ja katto kaipaisivat pikaista remonttia.
Betanian on suunnitellut kangasniemeläissyntyinen arkkitehti Hilding Ekelund. Vuonna 1893 Kangasniemellä syntynyt apteekkarin poika oli 1900-luvun alkupuolen tunnetuimpia suomalaisia arkkitehteja. Kangasniemen Betanian lisäksi hän on suunnitellut mm. Helsingin taidehallin, Töölön kirkon, Lutherkirkon, Suomen Moskovan suurlähetystön, Helsingin lippakioskit sekä Helsingin olympialaisten tarpeisiin olympiakylän, soutustadionin ja velodromin. Vuonna 1922 valmistunut Betania edustaa aikansa kaunista puurakentamista parhaimmillaan. Tuon ajan rakennuksista Satamatien varrella on jäljellä enää kaksi. Vaikka Betania on rapistunut, kantaa se kauniin muotonsa edelleen ryhdikkäästi.

Vuonna 2014 rakennuksen kunto tutkittiin perusteellisesti. Tuolloin kuntotarkastuksessa todettiin, että lähes satavuotias rakennus on säilynyt yllättävän hyvässä kunnossa. Kiireellisimmäksi remonttia kaipaavaksi kohteeksi määriteltiin vesikatto. Vuosien mittaan katon korjausta ei kuitenkaan ole tehty.
Tarkastettaviksi ja tarvittaessa korjattaviksi kohteiksi määriteltiin käyttövesiputkisto ja vesikalusteet, savupiipun yläpäät, rakennuksen sisäpinnat, ikkunat ja ulkoseinän vauriot.

Tyhjilleen rakennus jäi vapaaseurakunnan toiminnan hiivuttua Kangasniemellä. Nykyisellään kiinteistön omistaa Pieksämäen vapaaseurakunta. Vapaaehtoisvaroin toimivalla seurakunnalla ei ole mahdollisuuksia käyttää suuria summia kiinteistön korjauksiin. Rakennukselle onkin jo vuosien ajan etsitty uutta omistajaa.

Pieksämäen vapaaseurakunta olisi halukas luopumaan Betaniasta. Ja kun samaan aikaan Kangasniemellä tuntuu olevan halukkuutta vanhan rakennuksen kunnostukseen vaikka talkoilla, luulisi, että suotuisa ratkaisu voitaisiin saada helpostikin aikaan.
Vuonna 2014 Elinvoimaa Kangasniemelle -hankkeen tiimoilta rakennuksen kunnostus olikin jo esillä. Tuolloin hanke kuitenkin raukesi.
Olisiko nyt sopiva aika yrittää ratkaisua uudestaan? Pirtin puistoon ja satama-alueeseen rajoittuva Betania soveltuisi hienosti paikallisten yhdistysten, kulttuurin ja matkailun käyttöön. Mistä löytyisi yhdistys tai vapaaehtoisten joukko, joka ottaisi tehtäväkseen vanhan, arvokkaan rakennuksen pelastamisen?

Betanian piharakennus:


Betanian piharakennus - kuvattu 5.2.2020 (S&J).

Sivulle #B3 (Satamatie kirkolta torille).

Sivuluettelot