Satakunnankadulla: A) Satakunnakadun ja Pellavatehtaankadun kulmassa Elorannan Hautaustoimisto (2.7.2010 ~ S&J). Tässä kuvassa ollaan vuonna 1923 aivan samoilla kohdilla Satakunnankatua (#14:n kohdalta kuvattu itään). Vasemmalla Olympian talo, oikealla taustalla klassinen lyseo. Kerrostalon päädystä erottuu seuraavat liikemainostekstit: Satakunnan uusi muotiliike Karlsson - Ompelukone ja huonekalukauppa A.Niemi - Kansan ruokala. 'Kansan ruokala' vääntyi ikäluokan ihmisten puheissa muotoon 'Kansankuppila'. Kuvan otti Tampereen kaupungin arkkitehti Bertel Strömmer. Erikoista kuvassa on se, miten kerrostaloa vastapäätä kadun toisella puolella oleva yksikerroksinen puutalo sijaitsee rauhallisesti puolittain keskellä katua! Kysymys: (Matti Lipponen, sähköposti 5.5.2013): Sivusi ovat todella mielenkiintoinen kuvaesitys Tampereen historiaa. Ajattelin kysyä paria asiaa. Isoisäni syntyi vanhassa Kyttälässä vuonna 1872. Perhe asui ainakin jossain vaiheessa osoitteessa Huhtimäenkatu 106. Olen yrittänyt paikallistaa sitä ja arvioinut sen olleen nykyisen Satakunnankadun ja Aleksanterinkadun kulmassa lähellä taloa jonka nurkka menee yllä olevassa kuvassa kadun päälle (Huhtimäenkatu oli silloin eri paikassa kuin nykyään). Olenko paikallistanut sen oikein vanhan Kyttölän kartasta? Arvelen, että isoisoisäni olisi ollut numerotorppari, mistä voisin tarkistaa? Toinen minua kiinnostava osoite on Pinninkatu 10 Tammelassa. Mikä kenkätehdas siellä on toiminut, isäni äidin isä on työskennellyt siellä? (Matti Lipponen, sähköposti 2.6.2015): "Selvisi, että isoisoisäni omisti neljänneksen talosta (eli varmaan osakehuoneiston) numerosta 109 (eikä 106). Se talo on sijainnut Ronganojan laidalla ja Huhtimäenkatu on kulkenut silloin jossain Nykyisen Aleksanterinkadun ja Ojakadun välissä (lehti-ilmoituksessa oli ollut painovirhe, yhdeksikkö oli kääntynyt kutoseksi)." Tuomiokirkonkadun ja Satakunnankadun kulmauksessa sijaitsee Tampereen klassinen lyseo - kuvattu 2.7.2010 (S&J). Tuomiokirkko heijastuukin rakennuksista, ollaan Tuomiokirkon puistoalueen lounaiskulmassa. Samainen Tampereen klassinen lyseo kuvattuna 2.7.2010 (S&J) viereisen Tampereen tuomiokirkon holviportin alta. Reino Kalliomäki lähetti 13.12.2015 kokoelmistaan tämän postikorttikuvan Tampereen klassisesta lyseosta - kiitos: Kävin oppikoulun Tampereen Klassillisessa Lyseossa (lukien pitkän latinan), joten vuosien mittaan olen omaksi ilokseni pannut mappiin Tampere-kortteja, - eli kaupunki kiinnostaa. .

Tampereen Juhannuskylää Tuomiokirkon katveessa: B) Lapsia kadulla, takana Massunmäki - Ristipytinki ja rakennukset B19 ja B18. Kuva on kirjasta Massunmäki. Kirjan kuvan yhteyteen on joku lukija kirjoittanut lyijykynällä huomautuksen: Lie Tuomiokirkonkadun yläpää. Pojat seisovat katuvieren tolppien päällä, lienevätkö olleet hevosten kiinnityksiin? Sama paikka kuvattuna hieman ylempää - ja eri aikana (kuva samasta Massunmäki-kirjasta). Kuvatekstinä: Juhannuskylän taloja, ylhäällä näkyy Ristipytinki ja Massunmäen taloja. Mielenkiintoisesti katu on täysin luonnonvaraisessa tilassa, ei tasoituksia tehtynä. Polut ovat syntyneet ihmisten käyttämiin paikkoihin. Pyykit on rauhallisesti levitetty katualueen poikki kahteen riviin. Äitini lapsuudenkoti (Liljeroos) näkyy Pellavatehtaanmäellä äärioikealla aivan kuvan reunassa. Tämän kirjoittaja halusi etsiä 2.7.2010 edellisen kahden vanhan Juhannuskylän kuvan sijaintipaikan nykyisestä kaupungista (kuvat: S&J) ja pyrkiä kuvaamaan mahdollisimman vastaava kuva vanhoihin otoksiin nähden: Vanhojen kuvien ottamispaikaksi paljastui (mahdollisesti) Johanneksen kirkon (tuomiokirkon) länsipuolinen edusta, josta kuvat aikoinaan oli ehkä otettu kohti nykyistä paloasemaa länteen (kuvat: 2.7.2010 ~ S&J). Nykykuvista ei juuri samoja maamerkkejä tunnista, mutta saman näyttämön aistii helposti. Kuvauspaikan edestä kulkee etelä-pohjoissuunnassa Tuomiokirkonkatu ja tuo katu, joka lähtee länteen nykyistä paloasemaa kohti, on nimeltään Juhannuskylänkatu. Sen keskiosassa on karttaan merkittynä Erkkilän aukee. (Juhapekka Rikala, sähköposti, 3.6.2012): Yritin selvittää omia tarkoituksiani varten, mistä eräs tietty Juhannuskylästä 1900-luvun alussa otettu kuva on napattu. Kun hain sitä ja muita Juhannuskylään liittyviä kuvia netistä, törmäsin myös sivustoosi. Sieltä otsikon Tampereen Juhannuskylää Tuomiokirkon katveessa alta löysin saman kuvan, minkä ottopaikkaa siis selvittelin. Kyse on siitä sivustosi ylemmästä katunäkymästä. Sivustosi alempi samasta paikasta otettu kuva on auttanut minua pääsemään asiassa eteenpäin. Tutkittuani nyt Vapriikissa Tampereen pienoismallia vuodelta 1890 sekä vanhoja Kyttälän asemakaavakarttoja, olen tullut siihen tulokseen, että kuvat on nykykartalle sijoitettuna otettu suunnilleen Puuvillatehtaankadun ja Aleksanterinkadun risteyksestä suunnilleen Aleksanterinkadun suuntaisesti. Kuvia ei [minusta] siis ole otettu Tuomiokirkon portilta eikä lännen suuntaan pitkin Juhannuskylän katua, niin kun sivustollasi oikein vertailukuvien kanssa toteat, vaan oikea paikka löytyy siirtymällä (ao. kohdan ylimmässä nykykuvassasi) kirkon portailta Juhannuskylän katua eteenpäin ja kääntymällä sitten keltaisen talon takaa vasemmalle. Vanhassa kuvassa olevat lapset seisovat sitten suunnilleen risteyksessä siinä keltaisen talon nurkalla. Tamperelaisin terveisin, Juhapekka Rikala, Historian ja yhteiskuntaopin lehtori, Tampere. Tämä vanha postikorttikuva, jota Johanneksen kirkko hallitsee, tukee mielestäni hyvin edellä olevaa Juhapekka Rikalan tutkimustulosta kuvaruudun kahden ylimmän kuvan sijainnin osalta. Tämä kuva menee ajassa edellisten mustavalkoisten kuvien edelle, mutta samoille paikoille - kyseessä on Siukolan talo kuvattuna 12.4.1903 Tuomiokirkon tontilla. Kosken itäpuolella olivat lähimpänä Kyttälän kylä, jossa oli kaksi Kyttälän taloa, näistä pohjoiseen nykyisen Pinninkadun tienoille asti ulottuva Siukolan kylä, johon kuuluivat Erkkilän ja Siukolan talot (Tampereen museot). .

Tampereen tuomiokirkko (Johanneksen kirkko): C) Tampereen tuomiokirkko (Johanneksen kirkko) kuvattuna 2.7.2010 (S&J). (Wikipedia, 2011): Tampereen tuomiokirkko on rakennettu vuosina 1902–1907. Se sijaitsee Tampereella Juhannuskylässä. Ennen vuotta 1923, jolloin siitä tuli Tampereen hiippakunnan tuomiokirkko, kirkko tunnettiin Johanneksen kirkkona. Arkkitehtonisestikin merkittävän kirkon on suunnitellut arkkitehti Lars Sonck, jolla oli suunnittelunsa esikuvana mm. Finströmin kirkko. Kirkko ja sen taideteokset edustavat kansallisromanttista tyylisuuntaa. Kirkkosalin kuuluisat freskot on maalannut taidemaalari Hugo Simberg. Alttarin kahta puolta ovat maalaukset Haavoittunut enkeli ja Kuoleman puutarha, jotka kuuluvat Simbergin tunnetuimpiin töihin ja joista hän teki myöhemmin useita uusia versioita. Lehterin kaidetta pitkin kirkkosalia kiertää fresko Köynnöksenkantajat, jossa Jeesuksen opetuslapsia symboloivat kaksitoista alastonta pikkupoikaa kannattelevat ruusuköynnöstä. Pääholvin kattoon on maalattu kiemurteleva paratiisikäärme, jonka suussa on hyvän ja pahan tiedon omena. Kirkon ikkunoita koristavat Simbergin loistavat raamatullisia aiheita esittävät lasimaalaukset. Suuren alttaritaulun Ylösnousemus ja kuorin ikkunasommitelman on tehnyt Magnus Enckell. Maalaukset herättivät aikalaisissa äänekästä paheksuntaa: Simbergin Kuoleman puutarhan luurangot ja alastomat köynnöksenkantajat olivat monien mielestä sopimattomia kirkkoon, puhumattakaan siitä, että kirkkosalin kunniapaikalle oli maalattu käärme. Nykyään Simbergin ja Enckellin maalauksia pidetään suomalaisen symbolismin mestariteoksina. Tampereen tuomiokirkko toimii varsinaisen kirkollisen käytön lisäksi usein myös erilaisten musiikkiesitysten järjestämispaikkana (urkukonsertit, oratoriot, kuoroesitykset jne.). Keväällä 2007 siellä esitettiin sisällisodasta kertova Vihan päivät 1918 -kirkkonäytelmä, jonka tapahtumissa kirkkorakennuksella oli tärkeä rooli. ______________________________________________________ Tampereen tuomiokirkko kuvattuna 3.7.2010 (S&J). Tampereen tuomiokirkko kuvattuna 2.7.2010 (S&J). Tampereen tuomiokirkko ~ Magnus Enckellin alttaritaulu: Ylösnousemus ~ 2.7.2010 (S&J). Tampereen tuomiokirkko kuvattuna 2.7.2010 (S&J). Tampereen tuomiokirkossa * 2.7.2010 (S&J). Hugo Simbergin Kuoleman puutarha * kuvattu 2.7.2010 (S&J): (Olavi Kares: päiväkirjamerkintä 19.6.1964 * Kallaveden rannalta, WSOY, 1965): Lentokoneessa Turun ja Kuopion välillä juhannusaattona: Jouduin menomatkalla istumaan koneessa Tampereen ja Turun välin erään ruotsinmaalaisen nuorehkon pappismiehen rinnalla. Hän kertoi olevansa läroverksadjunkt Hässleholmissa. Matkaansa selostaessaan hän hiukan ärtyneenä valitti, että niin harvat suomalaiset osaavat ruotsia. Mieleni teki kysyä, kuinka paljon Ruotsissa on suomea osaavia. Tampereella mainittu ruotsalainen pappisturisti oli käynyt mm. tuomiokirkossa. Hän ihmetteli sen taiteellista koristelua. Magnus Enckellin alttaritaulu oli hänen mielestään vaikuttava, mutta Hugo Simbergin symbolisia maalauksia hän ei tuntunut ymmärtävän. Erityisesti hän oudoksui sitä, ettei kirkossa ollut juuri nimeksikään kristillisiä symboleja. Ehkä vieraan on vaikea tajuta Kuoleman puutarhan ja Haavoituneen enkelin sisintä sanomaa. Myös poikien kantaman elämänköynnöksen symboliikka oli hänelle jäänyt salaisuudeksi. ______________________________________________________ Tampereen tuomiokirkossa * kaikki 2.7.2010 (S&J). ______________________________________________________ Tampereen tuomiokirkko kuvattuna 2.7.2010 (S&J). Hugo Simbergin fresko Köynnöksenkantajat kuvattu 2.7.2010 (S&J): Hugo Simberg maalaamassa freskojaan Tampereen tuomiokirkossa. Kuvapostikortti Johanneksen kirkosta - Reino Kalliomäen kokoelmat (joulukuu 2015). .

Erkkilänsillan tietämillä D) Erkkilänkadun silta ylittää Tampereen rautatieasemalta pohjoiseen lähtevät radat noin 400 metriä asemalta. Silta yhdistää Tuomiokirkon seudut suoraan Tammelan kaupunginosaan. Tämän edustavan otoksen Erkkilänsillasta ja sen lähiympäristöstä otti J.Ruotsalainen 2.5.2006 (kiitos käyttöluvasta). Kymmenen vuotta aiemmin etualalla oli ollut läjä tavaralaituriraiteita - niiden ja Erkkilänsillan välissä oli ollut tiheä puusto. Taustalla modernit kerrostalot entisten Pellavatehtaanmäen työläisasuntojen paikoilla. Taustalla muhkea, keltainen jugend-tyylinen Schreckin talo. Erkkilänkadun (oikealle) ja Huhtimäenkadun risteyksessä kuvan komea Schreckin talo. Tammelassa Erkkilänkatu jatkuu Kullervonkatuna Erkkilänsillan jälkeen - molemmat 3.7.2010 (S&J). (Wikipedia, 2023): Schreckin talo on Georg Schreckin vuonna 1902 veljelleen, Tampereen kunnallispormestarille Karl Hjalmar Schreckille suunnittelema talo Huhtimäenkatu 5:ssä Jussinkylässä. Talo on tyyliltään jugendia, mihin viittaavat pihalle vievän portaalin yläreunan kukka-aiheet. Rakennuksessa on myös klassistisia koristeaiheita, muun muassa kattovyöhykkeen päädyn palmetit. Talo on suojeltu rakennustaiteellisin ja maisemallisin perustein. Erkkilänkadun länsipäässä Tuomiokirkko - molemmat 3.7.2010 (S&J). Erkkilänkadun eteläpuolella ennen Erkkilänsiltaa sijaitsee v. 1898 valmistunut Johanneksen koulutalo - 3.7.2010 (S&J). Johanneksen koulutalo, joka on osa Juhannuskylän koulua, on valmistunut vuonna 1898. Sen suunnitteli arkkitehti Georg Schreck, joka piirsi myös koulun viereen opettajien puisen asuntolan. Koulu sijaitsee Tampereen keskustassa Erkkilän sillan kupeessa. Koulu on alakoulu eli siellä on luokat ensimmäisestä kuudenteen. Koulun erityispiirre on se, että siellä on normaalien luokkien lisäksi valmistavat luokat, joissa annetaan opetusta maahanmuuttajalapsille ennen heidän siirtymistään yleisopetukseen. Lisäksi koulussa on montessoripedagogiikkaan perustuvat luokat (Wikipedia, 2023). Tommi Takala kuvasi Johanneksen koulun helmikuussa 2010 * lisenssi OK * CC BY-SA 3.0 (Wikipedia). (Tampereen kulttuuriraitit, 2023): Heti sisällissodan 1918 alussa Johanneksen kansakoulua alettiin varustaa Punaisen Ristin sairaalaksi, ja ensimmäiset potilaat saapuivat sinne 25.2.1918. Tampereen taistelun aikana sairaalaan osui muutamia kranaatteja, jotka surmasivat ainakin yhden ihmisen. Sairaalassa hoidettiin hieman yli kolmen kuukauden aikana yli 900 potilasta, sekä punaisia että valkoisia. Johanneksen sairaalassa kuoli mm. Orivedellä haavoittunut ja punaisten vangiksi joutunut runoilija Juhani Silja. Kaupungin valtauksen jälkeen sairaalassa vieraili myös valkoisten joukkojen ylipäällikkö C. G. E. Mannerheim. (Hannu Lauerma, 2018): Suomen ajauduttua tammikuussa 1918 veriseen sisällissotaan jouduttiin kummallakin puolella improvisoimaan haavoittuneiden hoito pääasiassa hyvin niukoin resurssein. Tämän prosessin kirjavia vaiheita on nyt kuvattu erikoissairaanhoitaja Eeva Tammen teoksessa Lääkintähuoltoa sisällissodassa – Tampere 1918. Nimensä mukaisesti kirja keskittyy Tampereen suurtaisteluun, vaikka myös sodan muita vaiheita ja rintamia kuvataan. Mielenkiintoisia kuriositeetteja löytyy, muun muassa tuolloin hyvin harvinainen hengen pelastanut suora verensiirto lääkärin valtimosta pahoin vuotaneen valkokaartilaisen laskimoon. Suomen Punainen Risti oli perustettu vuonna 1877 nimellä "Suomen yhdistys haavoitettujen ja sairasten sotilasten hoitoa varten". Sodan aikana sen alaisuudessa toimi Tampereella viisi sairaalaa ja kaksi poliklinikkaa. Kirurgisena yksikkönä toimi Johanneksen kouluun sijoitettu sairaala, ja sen ylilääkärinä oli lääketieteen ja kirurgian tohtori A.J. Palmén Helsingistä. Sekä punaisia että valkoisia haavoittuneita hoidettiin yhteensä 1002. Ompeleista alkaen lähes kaikkea puuttui, ja muun muassa murskaantuneita leukoja hoidettiin isoista ongenkoukuista improvisoiduilla vetolaitteilla. Äidinäitini, sairaanhoitaja Frida Winterin sairaalassa pitämä päiväkirja on Tammen lähteiden joukossa. Kirja välittää kuvan lääkäreistä ja hoitajista, jotka ammattietiikkansa nimissä useimmiten vastustivat parhaansa mukaan niin punaista kuin valkoistakin hirmuvaltaa. Myöhemmin professoriksi edennyt Paimén totesi että jälkimmäisen vastustaminen oli vaikeampaa, voitonhuuma kun niin innoitti Tampereen vallanneita joukkoja. Kirjassa kuvataan monia muitakin historiallisia hahmoja, kuten muun muassa tuolloinen lääketieteen kandidaatti Yrjö Kulovesi, sittemmin tehtaanlääkäri, joka ensimmäisenä lääkärinä Suomessa perehtyi psykoanalyysiin kirjoitellen sen sovelluksista. Palménin mainitaan todenneen, että työssä ilmeisesti onnistuttiin, koska sairaalaa kutsuttiin punaisen vallan aikana lahtarien pesäksi ja sittemmin valkoisten joukossa punikkien omaksi sairaalaksi. Kuvaavaa on, että punaisten haavoittuneiden hoitamisen ja mahdollisen piilottelun johdosta sairaalan henkilökuntaa oli syyteharkinnassa epäiltynä valtiopetoksesta. Isoäitini kertoman mukaan henkilökunta todellakin ajoittain muun muassa piilotti kertaalleen mutta huonosti teloitettuja punakaartilaisia. Geneven ja Haagin Suomessa tuolloin ratifioimattomien sopimusten ja Punaisen Ristin nimissä haavoittuneet oli todellakin velvoite säästää ja hoitaa. Yksi rivimies oli selvinnyt kahdestakin teloituksesta kasan alla haavoittuneena. Tämä kertoo teloittajien kehnosta ammattitaidosta, kenties myös juopuneesta suurpiirteisyydestä. Apteekkitakavarikoiden ykkönen oli näet pirtu, jota takavarikoitiin lähes 100 kiloa, ja hyvänä kakkosena oli lääkekonjakki. Vuonna 1894 syntynyt isoäitini eli pitkän ja toimeliaan elämän, mutta näki vielä viimeisinä vuosinaan 1980-luvulla öisissä sekavuustiloissaan yhä uudestaan punaisten panssarijunan tulevan, ja eli uudestaan hetkiä jolloin valkoisten kranaatteja osui sairaalaan tappioita aiheuttaen. Ylilääkäri joutuikin toistuvasti huomauttamaan punakaartin johdolle, ettei junan sijoittaminen sairaalan eteen ollut suotavaa. Kirjoittaja Hannu Lauerman on Psykiatrisen vankisairaalan ylilääkäri. Kolme näkymää Erkkilänsillalta länteen Tuomiokirkon suuntaan - kuvattu lauantaina 3.7.2010 (S&J). Erkkilänsillalta kuva etelään Tampereen rautatieaseman suuntaan - 3.7.2010 (S&J). Erkkilänsillalta kuva pohjoiseen, raiteet johtavat Poriin ja Seinäjoen suuntaan - 3.7.2010 (S&J). Erkkilänsillalta kuva pohjoiseen, teollisuussivuraiteet johtavat Lapinniemeen - 3.7.2010 (S&J).

Tuomiokirkolta kohti Pellavatehtaanmäkeä (Tampellan aluetta): E) Siukolankadulta näkymä Huhtimäenkadulle - kuvattu 2.7.2010 (S&J). Polvikadulta kuvaussuunta takaisin etelään Vuorikadulle - 2.7.2010 (S&J). Polvikadulla - isomman valtaväylän eli Lapintien eteläpuolella - 2.7.2010 (S&J). Polvikadun varren idyllinen porttikonkinäkymä - 2.7.2010 (S&J). Polvikadun varrelta pihanäkymä - rautatie aidan takana - 2.7.2010 (S&J). Vielä ennen Lapintielle tuloa näkymä etelään - Vuorikadun ja Sukkavartaankadun risteys - 2.7.2010 (S&J). Tämä kerrostalo sijaitsee Lapintien eteläpuolella lähes kiinni ratapihan pohjoispäässä ja rautatiesillassa - 2.7.2010 (S&J). Samaisen kerrostalon radan puoleista julkisivua. Kelpaisi junaharrastajan noissa asunnoissa päivystää - 2.7.2010 (S&J). Lapintien sillalta näkymä etelään Tampereen asemaa kohden (kerrostalo oikealla puiden katveessa) - 2.7.2010 (S&J). .

Lapintien sillan pohjoispuolta (Armonkallio) F) Lapintien sillan pohjoispuolella (Pajakadun risteyksessä) sijaitsee tämä muhkea kerrostalo. Vasemmalla talosta - Porin radan pohjoispuolella sijaitsee Armonkallion kaupunginosa. Kuvattu 2.7.2010 (S&J). Porin radan eteläpuolella sijaitsee Pellavatehtaanmäki eli Massunmäki. Armonkallion ja vastapäisen Massunmäen (Pellavatehtaanmäen) maisemat ovat uusien kerrostalojen myötä muuttuneet. Entisaikoina Armonkallion ja Massunmäen nuorisolla oli ankaria reviiritaisteluita - silta ja rautatie olivat luonnollinen raja. Kuvattu 2.7.2010 (S&J). Armonkallio - kuvattu 2.7.2010 (S&J). Lapintien rautatiesilta - vasemmalta lähti 60-luvulla hiekkatie ylös Pellavatehtaanmäelle, jossa ensimmäisen puurivitalon etukulmassa sijaitsi äitini lapsuudenkoti. Pikkupoikana piti höyryveturin kohdalle sattuessa pää laittaa sillan kaiteen reiästä - ja yrittää jotenkin selvitä hengittämättä. Kuvattu 2.7.2010 (S&J). Pellavatehtaanmäeltä vielä näkymä Armonkalliolle, välissä Porin rata - kuvattu 2.7.2010 (S&J). .

Lapintietä lounaaseen ~ Tampellaa ja Tammerkoskea kohti. G) Lapintien varrella Parturiliike - Pellavatehtaanmäkeä vastapäätä, lähellä Tuomiokirkonkadun risteystä - 2.7.2010 (S&J). Samainen rakennus kuvattuna heinäkuussa 2021 (Google Maps) - väri vaihtunut - yhä toiminnassa olevan parturi-kampaamon naapurissa meklaripalvelut ARS. Kapeat on nuo yksittäisovet! Lapintien ja Tuomiokirkonkadun kulmassa sijaitsee tämä kiinnostava asuinrakennus - kuvattu 2.7.2010 (S&J). Lapintien ja Tuomiokirkonkadun varrelle ulottuvat mielenkiintoiset asuintalot (korttelikulma)- 2.7.2010 (S&J). Samaisen Lapintien ja Tuomiokirkonkadun kulman asuinrakennus naapuritaloineen - 2.7.2010 (S&J). Samaisen Lapintien puurakennusryhmän viimeinen osuus - 2.7.2010 (S&J). Samainen puurakennusryhmä kuvattuna heinäkuussa 2021 (Google Maps). Ei juurikaan muutoksia - hyvä niin. Tampereen Komediateatteri (entinen Tampellan juhlatalo) heinäkuussa 2021 - Lapintien ja Juhlatalonkadun risteyksessä (Google Maps). (Wikipedia, 2023): Tampereen Komediateatteri on Tampereella ympärivuotisesti toimiva teatteri, jonka näytelmissä on ollut mukana useita tunnettuja näyttelijöitä kuten Jukka Puotila, Jukka Leisti, Laura Jurkka ja Eila Roine. Näyttelijä Esko Raipia ja käsikirjoittaja-ohjaaja Tapio Parkkinen perustivat Tampereen Komediateatterin vuonna 1991. Aluksi teatteri toimi Frenckellin sisäpihalla Tampereen Keskustorilla ja Tampereen yliopiston juhlasalissa. Ensimmäinen näytelmä Jääkärin morsian sai ensi-iltansa 3. heinäkuuta 1992. Tampellan Juhlatalo: Komediateatteri muutti nykyiseen rakennukseensa Juhlataloon vuonna 1994, joka toimi aiemmin Tampella-yhtiön juhlatalona. Aluksi teatteri oli Juhlatalossa vuokralla, mutta vuonna 1998 omistus siirtyi Raipian Kiinteistöt Oy:lle. Tampellan juhlatalo valmistui vuonna 1897 ja otettiin käyttöön vuonna 1898. Talon suunnitteli Tampereen Raatihuoneenkin suunnitellut Georg Schreck. Aikoinaan purku-uhan allakin ollut Juhlatalo on nykyisin suojelukohde. Komediateatterin ulkoilmanäyttämö on ollut käytössä alusta asti, mutta vanhojen rakenteiden sorruttua lumen painosta talvella 2000 se rakennettiin uudelleen. Samalla näyttämö ja katsomo saivat kiinteän katteen ja seinät. Vuoden 2012 laajennuksen ansiosta katsomoon mahtuu nykyisin yli 800 henkeä. Uusi päänäyttämö otettiin käyttöön syksyllä 2006. Juhlatalon alle kaivetun 256-paikkaisen katsomon pääsuunnittelija oli arkkitehti Pertti Neva. Uusi päänäyttämö helpotti liikuntaesteisten pääsyä teatteriin uuden hissin ja pyörätuolinostimen ansiosta. Aiemmin päänäyttämönä toiminut yläkerran juhlasali vapautui muuhun käyttöön, joten nykyään teatterissa voidaan pitää tarvittaessa kaksi eri näytöstä samaan aikaan. Teatterin johto: Keväällä 1998 Komediateatterissa tapahtui johtajavaihdos, kun Tapio Parkkinen ja Esko Raipia luovuttivat ohjakset Panu Raipialle. Teatterinjohtaja Panu Raipian johdolla teatterin katsojaluvut ovat jatkuvasti nousseet. Elokuun alussa 2016 Komediateatterin toimitusjohtajana aloitti Teemu Ojala. Panu Raipia jatkaa edelleen (2023) teatterinjohtajana. Tampellan juhlatalo - kuvattu 1931. Rakennuksessa toimii nykyään Tampereen Komediateatteri. Tampellan juhlatalo - Tampere-Seuran orkesteri ja kuoro 25-vuotisjuhlassaan Tampellan juhlatalossa vuonna 1972 * Tammerkoski-lehden joulunumero #11-12 (1972). Kuvassa nykyisen paloaseman paikalla sijainnut Pleikiniitty 1910-luvulla. Tampellassa oli luultavasti aiemmin oma kivimurskaamo. Siellä jauhettiin kiviä ja tehtiin betonia. Kuvassa Juhlatalon takana piipun vieressä näkyvä korkea torni lienee kivimurskaamon torni. Piippu oli puusepänverstaan vieressä (Tampereen museo). Taustalla näkyy kuvassa Pellavatehtaanmäki vielä melko rakentamattomana - Ristipytinki on kuitenkin jo paikallaan. Tampellalla oli 1800-luvun lopulla Pleikiniitty, joka sijaitsi nykyisen pääpaloaseman paikalla. Pleikiniityllä oli telineitä, joissa pellavat kuivuivat ja valkaistuivat. Valkaistut aivinat laitetiin ns. laskukoneeseen, joka venytti aivinat pitkiksi hahtuviksi, jotka edelleen käsiteltiin kehruukoneessa kuivan, kostean tai märän kehruutavan mukaan (Massunmäki-kirjasta). Edelliskuvassa taustalla näkyi Pellavatehtaan juhlatalo, joka tässä lähikuvassa (kirjasta Tampereen Kisatoverit 1920-95). Pellavatehtaan johto salli urheiluseurojen käyttää juhlatalonsa salia omiin toimintoihinsa, mutta säännöt olivat tiukat - esimerkiksi painijoilla ja nyrkkeilijöillä ei juhlataloon ollut pääsyä. TKT-seura käytti juhlataloa alkuaikoinaan lähinnä kokouksiinsa, iltamiin ja voimisteluharjoituksiinsa. TKT järjesti iltamia pitkin maakuntaa ja varsinkin Itä-Teiskon iltamissa 1923 seura keräsi kansan keskuudessa sympatiaa. Eräs seuran jäsen myi paikalla niin tehokkaasti pirtua, että ovimiehetkin olivat osittain päissään ja tilaisuudessa oli totisesti tunnelmaa (TKT-kirjasta s.12). Pellavatehtaan ja TKT:n välit kiristyivät, kun juhlatalon TKT-iltamien tuotto oli tarkoitus antaa valtiollisten vankien avustuskomitealle ja tehtaan johto katsoi karsaasti tällaista toimintaa. Kriisi selvisi, kun iltamat tuottivatkin pelkästään melkoisesti tappiota. TKT sijoitti iltamien jälkeen kuitenkin vielä kuin varmistukseksi 150 mk Pellavan silloisen johtajan vuorineuvos Ramsayn 40-vuotisjuhlakimppuun. Mainittakoon, että Tampereen Kisatoverit oli perustettu v.1920 kahden Pellavatehtaan urheiluseuran fuusiossa: Tempaus (1901) ja Riento (1903). Lapintieltä näkymä pohjoiseen erkanevalle Juhlatalonkadulle - 2.7.2010 (S&J). Kuvauspaikan vasemmalla puolella sijaitsee Lapintien ja Juhlatalonkadun risteyksessa entinen Tampellan juhlatalo - nykyinen Tampereen komediateatteri. Kadun päässä näkyy arvokas rakennus - Villa Sandsund. Se sijaitsee Valumallinpolun varrella lähellä 'Kihlmaninraittia' ja Pellavantoria. Ehkä rakennuksella on kytköksiä Alfred Kihlman-nimiseen (1825-1904) Tampellan Pellavatehtaan patruunaan? Edellisen kuvan kadun päässä Herrainmäellä näkynyt rakennus, Valumallinpolku 2:ssa sijaitseva Villa Sandsund. Sen suunnitteli arkkitehti Birger Federley vuonna 1912. Insinöörin asunto otettiin myöhemmin toimistokäyttöön. Kuvaaja: nimimerkki "Khaosaming" * kuvattu v. 2011 (Creative Commons Attribution-Share Alike 3.0 Unported license). Kuvassa näkyy Villa Sandsundin edustalta, Herrainmäen portaikossa Tampellan alueella, tamperelaisen puolustusvälineteollisuuden muistomerkki. Laatan teksti: TÄMÄ OY TAMPELLA AB:N VALMISTAMA 105 MM:N KENTTÄ- HAUPITSIN PUTKI KERTOO SIITÄ TÄRKEÄSTÄ MERKITYKSESTÄ, JOKA TÄLLÄ ALUEELLA TOIMINEELLA TEHTAALLA SEKÄ SEN TYÖNTEKIJÖILLÄ JA TOIMIHENKILÖILLÄ OLI SUOMEN PUOLUSTUSTAISTELUILLE VUOSINA 1939-1945. Puolustusvälineteollisuuden muistomerkki on suorakaiteen muotoinen teräslevy, johon on kiinnitetty Oy Tampellan Ab:n valmistaman 105 mm:n kevyen kenttähaupitsin halkaistu putki. .

Tampereen paloaseman ja Tammer-hotellin seudut ~ nyt ja ennen: H) Tampereen pääpaloasema palaneena rakennusvaiheessa vuonna 1908 (Satakunnankadun ja Lapintien risteys nykyisin). Aiemmin kyseisellä paikalla oli ollut Tampellan Pleikiniitty missä kuivatettiin ja valkaistiin telineissä pellavaa. Tampereen paloasema kuvattuna 2.7.2010 (S&J) lännestä - Satakunnankadun sillan suunnalta. Vasemmalla palokunnantalo, keskellä tuomiokirkko (Johanneksen kirkko) ja oikealla luterilainen rukoushuone - kuvattu huhtikuussa 1918 taisteluiden tauottua. Kaksi jälkimmäistä toimivat siviilipakolaisten huolto- ja majoituspaikkoina Tampereen piirityksen aikana 1918. Rukoushuoneeseen viskattiin valloitusvaiheessa käsikranaatti (Museovirasto). Kuvassa näkyvä herrasmies kävelee melko tarkalleen nykyisen Tammer-hotellin kohdalla. Lähikuvassa Luterilainen rukoushuone'Satakunnankadulla. Valkoisten Tampereen-operaation käynnistyttyä kaupunkiin alkoi saapua maaseudulta pakolaisia, joita varten punakaarti otti rukoushuoneen haltuunsa. Rukoushuoneella pakolaisia valvoivat suurelta osin naiskaartilaiset (kuva: G.Lojander, tiedot: T.Hoppu - Tampereen naiskaarti). Vasemmalla palolaitos, oikealla entisen luterilaisen rukoushuoneen sijaintipaikkaa nykyisin - rukoushuone sijaitsi tiilisen kerrostalon takana olevan valkoisen, entisen seurakuntien virastotalon paikalla. Tiilitalo on entinen kauppakoulu. Kiitos Vesa Väyryselle, joka 5.11.2010 sähköpostillaan korjasi aiempaa virheellista kuvatekstitietoa. Kuvasta oikealle Tammer-hotelli (kuva: Google Maps). Tässä vielä yleisnäkymä samalle paikalle Koskipuiston yli etelästä (Cumulus-hotellin ikkunasta 2.7.2010 ~ S&J). Vasemmalla Tammer-hotelli, oikealla tiilinen kerrostalo, jonka itäpuolella aiemmin sijaitsi luterilainen rukoushuone. Näiden kahden rakennuksen välistä pilkottaa Satakunnankadun pohjoispuolelta paloasema (harmaat seinät ja torni, vihreät kattopellit). Samaa näkymää Tammerkosken itärannalta - vasemmalla Grand Hotel Tammer perinnerikkaassa rakennuksessaan. Paloasema näkyy talojen välistä. Kuvattu 6.8.2006 (S&J). Cumulus-hotellin ikkunasta (Koskipuiston reunalta) näkymä pohjoiseen - Satakunnankadun varrella olevat Tammer-hotelli ja paloasema erottuvat - 3.7.2010 (S&J). Tammer-hotelli (ja ravintola) valmistui syksyksi 1929 kaupungin 150-vuotisjuhlille. Juhlat kuitenkin peruutettiin kokonaan Kuru-laivan onnettomuuden vuoksi. Tammer-hotellin suunnitteli kaupungin arkkitehti Bertel Strömmer, jonka itse ottama kuva esittelee myös kadun vastakkaisella puolella sijainneen kioskin ja jäätelön myyntirattaat. Tammer-hotellin julkisivun yläpäätykolmion koristerappaukset tekeillä, naistyöntekijä kantoi tiilet ja laastin ylös - ammattimiehet keskittyivät muuraamiseen. Kuvan otti rakennuksen suunnitellut arkkitehti Bertel Strömmer syksyllä 1929. Ulkotyöväenyhdistyksen talo rakennettiin lähelle työväen asumuksia Kyttälässä. Kuvassa kyseinen talo näkyy Tuomiokirkon vasemmalla puolella. Kuva: Tampereen museoiden kuva-arkisto. (Heikki Kokko): Tampereen Ulkotyöväenyhdistys 1893-1914: Ammattiyhdistyksen kaltaista toimintaa ~ Ulkotyöväenyhdistys ei keskittynyt ensisijassa politiikkaan, vaan ajoi toiminnassaan ennen kaikkea ammatillisen työväenliikkeen asiaa. Sen suojissa toimikin monia ulkotyöväen ammattiosastoja. Esimerkiksi vuonna 1911 toiminnassa olivat kirvesmiesten, sekatyöntekijöiden, muurarien, uunityöntekijöiden, asfaltti- ja sementtityöntekijöiden, äitien, ajurien ja palvelijoiden sekä kutojien ammattiosastot. Ulkotyöväenyhdistyksen talo rakennettiin lähelle työväen asumuksia Kyttälässä. Ulkotyöväenyhdistyksen jäsenien polttavimpana ongelmana olikin työttömyys. Yhdistys toimi sen puolesta, että kaupunki asettaisi esteitä maaseudulta tulevalle kilpailulle eli työmiehille, jotka kävivät maalaiskunnista Tampereella töissä. Ulkotyöväenyhdistys pyrki huolehtimaan jäsenistöstään aikana, jolloin yhteiskunta ei sosiaalista turvaverkkoa tarjonnut. Yhdistys perusti jäsenilleen sairaus- ja hautausapukassan sekä työnvälitystä. Lisäksi se tarjosi hengenravintoa iltamien sekä kirjasto- ja teatteritoiminnan yhteydessä. Perustettu Ulkotyöväenyhdistys majoittui ensin vuonna 1893 raittiusyhdistys Taiston taloon. Huoneiston vuokra kuitenkin kohosi ja yhdistys muutti Työväentalolle vuonna 1896. Vuonna 1907 yhdistys aloitti oman talon rakentamisen, joka valmistuikin seuraavana vuonna kaupungin antamalle lahjatontille. Ulkotyöväenyhdistys kasvoi nopeasti, sillä ensimmäisenä vuonna 1893 jäseniä oli 168 ja toisena jo 368. Jäsenmäärä kuitenkin väheni vuosisadan loppuun tultaessa. Suurlakon jälkeen toiminta oli uudella aallonharjalla, kun jäsenmäärä kipusi 400:taan. Sen jälkeen toiminta alkoi uudesta talosta huolimatta nopeasti hiipua, sillä vuonna 1910 jäseniä oli enää 62. Toiseksi viimeisenä vuotena isossa talossa toimintaa piti yllä vain 17 jäsenmaksunsa maksanutta. Viimeisenä vuotena 1914 jäseniä oli enää kymmenen. .

Tammerkosken rantoja Tampellan kohdilla: I) Tammerkosken Näsijärven puoleisessa pohjoispäässä oli 2.7.2010 (S&J) tekeillä uusi siltarakennelma (pato?) yhdistämään kosken yläjuoksulla Tampellan ja Finlaysonin rannat. Tämä kuva itäpuolelta. .