Jatkosodan aikana 1941–1944 Kontupohja oli Suomen miehittämä. A) (Wikipedia, 2012): Kontupohja (ven. Kondopoga, karjalaksi Kondupohju) on kaupunki ja kaupunkikunta Äänisen luoteisrannalla Kontupohjanlahden perukassa Karjalan tasavallan Kontupohjan piirissä, 54 kilometriä Petroskoista pohjoiseen. Kontupohjan kaupunki on piirinsä ja kuntansa hallinnollinen keskus. Kaupunkikuntaan kuuluu lisäksi Berjozovkan taajama. Itse kaupunkiin sisältyvät Nigozeron ja Sjurganin asuinalueet. Kontupohja sijaitsee Murmanskin radan ja Petroskoista pohjoiseen vievän päätien varrella ja sieltä on hyvät juna- ja bussiyhtyedet Petroskoihin ja Karhumäelle. Kaupungin suurin työnantaja on jo vuonna 1928 toimintansa aloittanut paperitehdas, nykyisin OAO Kondopoga. Se tuottaa sanomalehtipaperia, jota käytetään myös Suomessa. Tehtaalla on viisi paperikonetta ja rahoitukseltaan se on omavarainen, pääasiassa työntekijöidensä ja johdon omistama. Tehdas on myös rahoittanut kaupunkiin ravintolan, Arbatiksi kutsutun kävelykadun, kulttuuritalon, jäähallin (valmistui 2001) ja kalanviljelylaitoksen. Tehdas vaikuttaa Kontupohjan apulaiskaupunginjohtajan valintaan. Tehdasta on myöhemmin kunnostettu suomalaisvoimin. Lisäksi kaupungissa on valimo, kivenjalostamo, tiilitehdas ja rehutehdas sekä lähistöllä toimivat titaani- ja vanadiinikaivokset sekä marmoriloouhos. Kontupohjan tiilitehdas tuottaa noin kolmanneksen Karjalan tasavallan rakennusmateriaaleista. Kontupohja tuottaa noin 25 % Karjalan tasavallan teollisuustuotannosta. Kaupungin keskustassa toimii hotelli Kivats (rakennettu 1973). Nähtävyydet: Kontupohjan huomattavin nähtävyys on vuonna 1774 rakennettu Kontupohjan ortodoksinen kirkko, joka on pyhitetty Neitsyt Marialle. Kirkko on rakennettu pyöröhirsistä ja se edustaa perinteistä karjalaista kirkonrakennuskulttuuria. Kirkon lähistöllä on säilynyt myös useita vanhoja karjalaisia taloja. Kaupungissa on myös kotiseutumuseo ja Uspenskin kirkko. Historia: Kontupohjan kylä mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1563. Kontupohja ympäristöineen muodosti oman kunnan. Kunnassa oli 8 349 asukasta vuonna 1902 ja 8 249 asukasta vuonna 1905. Kontupohjan kunta lakkautettiin vuonna 1927 ja liitettiin Kontupohjan piiriin. Kontupohjan kauppalasta tuli piirin keskus. Itä-Karjalaan muuttaneet suomalaiset ja amerikansuomalaiset rakensivat 1920- ja 1930-luvuilla Kontupohjasta kaupungin. Virallisesti Kontupohjasta tuli kaupunki vuonna 1938. Stalinin vainoissa (1935–1937) Kontupohjassa vangittiin 11 000 suomalaista. Jatkosodan aikana 1941–1944 Kontupohja oli Suomen miehittämä. Kaupunkiin muutti asukkaita 1950- ja 1960-luvuilla etenkin Ukrainasta, Valko-Venäjältä ja muualta Neuvostoliitosta. Urheilu: Kontupohjassa hiihto on suosituin urheilulaji. Kontupohjasta ovat kotoisin hiihtäjät Olga Vodolazova (os. Rokko), Larisa Lazutina (os. Ptitsyna) ja Jevgenija Medvedeva-Arbuzova. Kontupohjaan valmistui Karjalan tasavallan ensimmäinen jäähalli vuonna 2001. Hallin rahoitti OAO Kondopoga. Kuva ja teksti - Antti Viljanen (kiitos käyttöluvasta): Kontupohjan kehittyvää omakotialuetta 2000-luvulla, jossa selvästi näkyy paperitehtaan vaurastuttava vaikutus - niin kuin Suomessakin.

B) Kontupohja 'suomalaisaikaan' 1941-44: Suomalaiskolonna Kontupohjassa v.1941 - kuvat lähetti J.Jalkanen 20.10.2012.

C) Kontupohjan levottomuudet v.2006: Kuva ja teksti - Antti Viljanen (kiitos käyttöluvasta): Kuvassa Kontupohjan remonttiin mennyt ravintola. Tämä on se ravintola, josta v. 2006 nk. etniset levottomuudet saivat alkunsa Kontupohjassa. Täällä mellakoiden alkajaisiksi ensin tapettiin muutama ihminen. Paikalliset karjalaiset taisivat kyllästyä paikkakunnalle muuttaneiden azerbeitsanilaisten terroriin. Kontupohjan levottomuudet v.2006: Kontupohjassa, Karjalan tasavallassa, mellakoitiin 2. ja 3. syyskuuta välisenä yönä vuonna 2006. Mellakoinnin taustalla oli ravintolassa tapahtunut venäläisten ja tšetšeenien välinen yhteenotto, jossa ainakin kaksi ihmistä kuoli. Yhteenoton seurauksena kerättiin nimiä adressiin, jossa vaadittiin Kaukasian alueelta tulleiden laittomien siirtolaisten karkottamista. Lauantaina 2. syyskuuta yli kaksituhatta mielenosoittajaa oli kokoontunut Kontupohjassa tämän asian puolesta. Mielenosoitus muuttui mellakoinniksi, jossa poltettiin autoja ja ryöstettiin kaukasialaisten liikkeitä. Poliisin erikoisjoukot osallistuivat mellakoinnin taltuttamiseen. Levottomuudet alkoivat keskiviikkoiltana 30. elokuuta 2006 azerbaidžanilaisen Imanovin pitämässä Tšaika-ravintolassa. Kontupohjan keskustassa tapahtui kapakkatappelu, jossa kaksi kontupohjalaista sai surmansa. Tappeluun osallistuivat venäläiset asiakkaat, baarimestari ja ravintolan johtaja. Tappelun jälkeen venäläiset poistuivat ravintolasta. Viidentoista minuutin tai puolen tunnin kuluttua ravintolalle ajoi kaksi tai joidenkin tietojen mukaan neljä autoa, joissa oli venäläisten mielestä tšetšeeneiltä näyttäviä henkilöitä ja ravintolanpitäjän ystäviä. He olivat aseistettuja veitsin, pesäpallomailoin ja terästangoin. Yllättämättä niitä, jotka olivat osallistuneet alkuperäiseen tappeluun, kaukasialaiset alkoivat venäläisten näkemyksen mukaan huutaa ”Allahu Akbar” ja lyödä niitä ravintolassa istuvia ja ulkopuolella kulkevia, jotka ulkonäöltään muistuttivat slaaveja. Arvo Tuomisen TV-dokumentissaan esittämä selvitys näistä levottomuuksista oli seuraava: “ Sinne (Tšaika-ravintolaan) tuli juhlimaan pari juuri vankilasta vapautunutta venäläiskaveria. He kyllästyivät azerbaidžanilaisen baarimikon hitaaseen tarjoiluun ja vetivät tätä turpaan. Tämä soitti paikalle tšetšeenit, joilta hän oli suojelun ostanut. Tšetšeenit hakkasivat kuoliaaksi kaksi sivullista. Poliisit puolestaan eivät puuttuneet asiaan lainkaan, koska tšetšeenit olivat ostaneet suojelun poliisilta. Niinpä kansa nousi spontaaniin kapinaan. ” Loukkaantuneista kuoli kaksi ja sairaalaan toimitettiin yhdeksän, joista sydäntoimintojen palauttamista varten viisi. Hoidossa näistä kuoli vielä kaksi. Perjantaina väkijoukko hajotti ravintolan ikkunoita ja sytytti ravintolan palamaan vaatien kaukasialaisten karkottamista kaupungista. Ravintolaa pitävien azerbaidžanilaisten lisäksi kaupungissa on torikauppaa käyviä tšetšeeneitä. Mielenosoitukset jatkuivat, ja paikalle tuli laittoman siirtolaisuuden lopettamista kannattavan DPNI:n edustajia Moskovasta. Viranomaiset evakuoivat noin kuusikymmentä kaukasialaissyntyistä Petroskoihin. Yleisradion uutiset kertoivat heidän paenneen. Paikalta otetuissa videoissa korostuu mielipiteenä se, että paikalliset pelkävät siirtolaisia ja että myös työpaikkojen puolesta palvelualoilla pelätään. Paikallinen miliisi ei kyennyt riittävän tehokkaasti hillitsemään kaikkia mielenosoittajia, minkä takia sisäasiainministeriön erikoisjoukko OMON määrättiin paikalle Petroskoista. Paikalta otetuissa videoissa Karjalan tasavallan presidentti Sergei Katanandov totesi, että järjestys kyllä palautetaan vaikka voimatoimia käyttäen, mutta ensiksi yritetään muin keinoin. Suomalaisten tiedotusvälineiden mukaan myös Kontupohjan paperitehtaan johtaja Vitali Federmesser rauhoitteli mielenosoittajia. Karjalan sisäministerin mukaan mellakoinnin syyt ovat kaupalliset, mutta moskovalaisen ihmisoikeusjärjestön mukaan etniset. 2000-luvulla kaukasialaisten ja muiden kansojen välit ovat kiristyneet eri puolilla Venäjää, on sattunut useita yhteenottoja ja väkivaltaisuuksia. Myös juutalaisia ja tummaihoisia vastaan on hyökätty. Etniset suhteet ovat kiristyneet myös Karjalan tasavallassa, jonne on muuttanut runsaasti siirtotyöläisiä muun muassa Kaukasiasta ja Keski-Aasiasta (Wikipedia, 2012).