Varkauden keskustan kuvia - vesitorni maamerkkinä: A) Varkauden todellinen 'maamerkki' on arkkitehti Kalevi Väyrysen suunnittelema vesitorni, joka oli valmistuttuaan vuonna 1954 Suomen korkein asuttu rakennus. Se tavoittelee taivasta 45 metriä korkeana. Vesitornin katolla on vasta uudistettu näköalatasanne, jossa Kahvila Sateenkaari toimii. Uudet kaiteet ovat läpinäkyvät ja maisemat avautuvat entistä avarammin. Kuvattu Kauppakadulta 30.7.2009 (kuva: 'S&J'). Kauppakadulta kuvattu 30.7.2009 - erikoinen 'asuttu vesitorni' taustalla (kuva: 'S&J'). (18.10.2008, Warkauden lehti): Mies kiipesi vesitorniin ulkokautta: Paikallinen mies kiipesi lauantaina Varkauden vesitornin katolle ulkotikkaita myöten. Kiipeilijää olivat vastassa hissillä torniin nousseet palokunta ja poliisi, mutta mies pääsi pakenemaan virkavaltaa juoksemalla vielä portaat alas. Poliisi tavoitti miehen myöhemmin kaupungilta. Palokunnan arvion mukaan mies ei ollut aivan selvin päin. Tapaus sattui iltapäivällä kello 16 aikoihin. Palokunnan hälyttivät paikalle vesitornin asukkaat. He olivat ensin itse yrittäneet estellä kiipeilyintoista miestä. Kauppakadulta talvisaikaan - kuvattu 12.3.2011 ( 'S&J'). Japania oli edellispäivänä koetellut maanjäristys ja tsunami. Kuvaushetkillä uutisoitiin Fukushiman ydinvoimalassa tapahtuneesta ensimmäisestä räjähdyksestä. Kaksi kuvaa edelleen Kauppakadulta kuvattuna 30.7.2009 (kuvat: 'S&J'). Kauppakadun arkkitehtuuria kuvattuna 30.7.2009 (kuvat: 'S&J'). Vuonna 1954 valmistunut Varkauden vesitorni kuvattuna kaupungin pohjoispuolelta 30.7.2009 (kuva: 'S&J'). Näkymä Kauppakadulta kuvattuna 30.7.2009 (kuvat: 'S&J'). Kauppakadun arkkitehtuuria - 30.7.2009 (kuvat: 'S&J').

Varkauden Kauppakadun liikkeitä: B) How much is that doggie in the window? lauloi Patti Page vinyylilevylle joulukuussa 1952. 'Peräkylä Oy' on ollut toiminnassa (ikkunamerkin mukaan) jo yli 80 vuotta. Sijainti Varkauden Kauppakadun varrella - ja 'hauva ikkunassa'. Kuvattu 12.3.2011 ('S&J'). Kotileipomo Björnin houkutteleva kesäterassi kuvattuna 30.7.2009 ('S&J'). 'KimppaKirppis' ja 'Varkauden Urheiluseurat ry' - 30.7.2009 ('S&J'). Aivan Kauppakadun eteläpäässä Ravintola 'Next Step', modernia arkkitehtuuria - 30.7.2009 ('S&J').

Varkauden kauppakeskus 'Forum': C) Varkauden kauppakeskus 'Forum' Relanderinkadun suunnalta kuvattuna 12.3.2011 ('S&J'). Varkauden 'Forum' kuvattuna keskustan puolelta 12.3.2011 ('S&J'). Liikkeiden mainoskyltteijä näkyvissä: 'Hammaslaboratorio', 'Cafe Bistro Artesana', 'Kiinteistövälitys Varkauden Asuntomarkkinat Oy', 'Vaeltaja Eräreppu' ja 'Ravintola Amanda'. 'Forumissa ' sijaitseva Ravintola 'Amanda' - molemmat kuvat: 30.7.2009 ('S&J').

Varkauden rautatie- ja linja-autoasema: D) Kuvassa Varkauden yhdistetty rautatie- ja linja-autoasema ('Matkailukeskus' - 1978, arkkitehti Kauko Tiihonen). Kuvattu Relanderinkadun puolelta 30.7.2009 (kuva: 'S&J'). Varkauden rautatieasema on rautatieasema Suomen rataverkolla Varkauden kaupungissa Pohjois-Savon maakunnassa rataosalla Pieksämäki–Joensuu. Liikennepaikan etäisyys Helsingin rautatieasemalta on 424,7 ratakilometriä mitattuna Pieksämäen ja Kouvolan asemien kautta. Rautateitse matkaa Pieksämäelle on 49 kilometriä ja Joensuuhun 133 kilometriä. Varkaudessa pysähtyvät kaikki rataosan henkilöjunat, ja liikennepaikalla on myös tavaraliikennettä. Asemahalli kuvattuna 30.7.2009 (kuva: 'S&J'). Varkauden rautatieasema ~ kolme kuvaa ratapihan laiturien puolelta 30.7.2009 (kuvat: 'S&J'). Rautatie Huutokoskelta Varkauteen valmistui 1. marraskuuta 1914. Osuus Varkaudesta Vihtariin valmistui 1. joulukuuta 1939 ja edelleen Viinijärvelle 22. huhtikuuta 1940.

Varkauden rautatieaseman ratapihan näkymiä: E) Kuvassa Varkauden rautatieaseman ratapihanäkymää. Taustalla Valtatie 23:n silta (Taipaleentie). Kuvattu 30.7.2009 (kuva: 'S&J'). Varkauden ratapihan raiteiden käyttötarkoitukset ovat seuraavanlaiset: Raide 101 on päivystysvetureiden seisontaraide, 102 on läpikulkuraide ja myös matkustajajunien pysähdysraide, 103-107 ovat tavaraliikenteen käytössä joille kahdesta mahtuu 725 metriä pitkä juna. Raide 108 on seisontaraide, ja raiteilla 109, 111 ja 112 kuormataan raakapuuta. Raiteilla 101–107 on sähkökääntölaitteilla varustetut vaihteet ja opastimet. Vaihtotöissä sähkökääntölaitteella varustetut vaihteet kääntyvät paikallisluvin ratapihalla olevista painikekaapeista. Varkauden rautatieaseman ratapihanäkymiä ~ kolme kuvaa otettuna 30.7.2009 (kuvat: 'S&J'). Alin etelään, kaksi ylempää pohjoiseen. Yksinäinen konttivaunu ja taustalla uusi matkakeskus ja vanhempi asema piilossa - 30.7.2009 ('S&J'). 11.11.2010 OA: Konttivaunu seissyt tuossa samassa paikassa varmaan jo kymmenen vuotta - liikkumatta. 12.11.2010 PK: Toiminee varastotilana. 13.11.2010 PS: Lukkee 'Transpoint' siinä kylessä. Varkauden rautatieaseman ratapihanäkymiä kuvattuna Rajakadun sillalta ~ kolme kuvaa otettuna 30.7.2009 (kuvat: 'S&J'). Kaksi alinta kuvaa pohjoiseen, muut kaksi etelään asemaa kohti.

Varkauden vanha rautatieasema: F) Kuvassa Varkauden vanha rautatieasema, joka valmistui vuonna 1914 (Thure Hellström) ja jota laajennettiin v.1937 kuvassa sillan suuntaan. Kuvattu 30.7.2009 (kuva: 'S&J'). Tämä kunnostusremontissa oleva vanha asema sijaitsee noin 100 metriä nykyistä uutta matkailukeskusta etelämpänä aivan Valtatie 23:n sillan kupeessa. ('OA', 11.11.2010): Vanhempi asemarakennus on ollut käsityöyrittäjän omistuksessa vuodesta 2007. Varkauden vanha rautatieasema ~ kaksi kuvaa otettuna 30.7.2009 (kuvat: 'S&J'). Varkauden vanha rautatieaseman vanhassa postikortissa. Tekstin mukaan kuva olisi otettu tilanteessa, missä asemalle odotettiin ensimmäistä junaa vuonna 1914. Postikortti julkaistu 'Radan Varrella'-kirjassa (A.Roivaisen kokoelmista). Asemarakennusta laajennettiin v.1937 kuvassa oikeallam jolloin pääsisäänkäynnin paikkakin vaihtui. Varkauden vanhempi asema Jarmo Pyytövaaran kuvaamana 9.8.1975 (käyttölupa 18.3.2011).

Taipaleen kanava: G) Kuvassa 'Leppävirta'-laiva Taipaleen kanavassa 1950-luvulla. Kuva on kirjasta 'Suomen museot - osa VIII - Savo' (2007). Kyseinen kuva kuuluu Valokuvaamo Jäniksen kokoelmiin. Taipaleen kanava-alueella voi tutustua yli 160-vuotiaaseen vanhaan kivikanavaan ja seurata laivaliikennettä toiminnassa olevan kanavan partaalla. Kanavahistoria esittäytyy sekä kanavamuseossa että aluetta kiertävän Kanavapolun irtotauluissa. Kanavamuseosta löytyvät lisäksi kahvio ja käsityöpaja. Taipaleen kanavamuseo on yksi Merenkulkuhallituksen alaisista alueellisista kanavamuseoista. Sen maantieteellinen kohdealue ulottuu Varkaudesta Iisalmeen. Taipaleen kanavamuseossa kerrotaan tämän Varkaudesta Runniin ulottuvan vesireitin ja sen kanavien rakentamisesta sekä vesiliikenteestä. Varkauden museo vastaa osaltaan kanavamuseon näyttelytoiminnasta ja aukipidosta. Merenkulkuhallitus hoitaa kiinteistöasiat ja kanava-alueen kunnossapidon. (Wikipedia, 2010): Taipaleen kanava on puoli kilometriä pitkä sulkukanava Varkaudessa, Unnukan ja Haukiveden Siitinselän välillä. Se rakennettiin ensimmäisen kerran vuosina 1835–1840 ja oli Suomen ensimmäinen kanava, jossa oli sulkuportit. Kanava on nykyään museokanavana n. 100 m itään tomivasta kanavasta. Taipaleen kanavan rakennustyömaalla oli myös Suomen ensimmäinen rautatie vuosina 1836-1840. Kanavan käydessä ahtaaksi, rakennettiin uusi kanava sen nykyiselle paikalle vuosina 1867–1871. Kanava modifioitiin vuosina 1962–1967. 1960-luvun muutoksissa sulkukammion kokoa laajennettiin suuremmaksi, yhdistämällä vanhat 35 m sulut ja niiden välissä ollut tasausallas yhdeksi 120 m suluksi. Muutos mahdollistaa useimpien Saimaan kanavan kautta saapuvien alusten pääsyn kanavan läpi pohjoiseen Leppävirran reitille. Kanava kuuluu osana 4,35 m:n Saimaan syväväylään, joka kulkee Savonlinnasta Kuopioon ja Siilinjärvelle asti. Kanavan sulkuja hoidetaan vieressä olevasta ohjauskeskuksesta. Vaikka sulutus toimii vesiliikennekaudella 24 tuntia vuorokaudessa, niin kanavan yhteydessä olevaa maantiesiltaa ei avata tieliikenteen ruuhka-aikoina pelkästään huvialuksia varten. Vieressä sijaitsevassa Taipaleen kanavamuseossa on sisätiloissa näyttely vesiteiden ja kanavien historiasta. Museoon kuuluu myös vanhan ja uuden kanavan rantaa kiertävä polku opasteineen.

Varkauden teatteri: H) Varkauden teatterin pääsisäänkäynti kuvattuna 30.7.2009 ('S&J'). Osoite: Laivalinnankatu 29. (Varkauden Teatterin nettisivut, maaliskuu 2011): Varkauden Teatteri on yksi Suomen vanhimmista yhtäjaksoisesti toimineista taidelaitoksista. Varkauden Teatterin juuret ulottuvat aina 1800-luvun puolelle. Vuodelta 1898 nuorisoseuran piirissä tapahtuneesta näytelmäharrastuksesta oli suora silta työväenyhdistyksen piirissä virinneeseen toimintaan. Perusta Varkauden kulttuuritoiminnalle voidaan katsoa syntyneen Varkauden Työväenyhdistyksen myötä. Yhdistys toimi aluksi ns. tehtaan salissa, mutta kytö oman katon alle oli kova. Yhdistys perusti rakennusrahaston, johon päätettiin ryhtyä keräämään varoja arpajaisten ja kansanjuhlien järjestämisellä sekä ns. päiväpalkkalahjoitusten keräyksellä yhdistyksen jäseniltä. Vuoden 1906 alussa valittiin rakennustoimikunta. Ja vuonna 1908 päätettiin ryhtyä sanoista tekoihin. Heti vuoden alussa vuokrattiin yhdessä osuuskaupan kanssa tontti Taulumäeltä Järvelän virkatalon maalta. Hirret saatiin lahjotuksena ja kevään tullen ne uitettiin Katisenlahdesta Huruslahden Taulumäen puoleiseen rantaan, jossa ne talkoovoimin nostettiin maalle ja ajettiin rakennuspaikalle. Varsinaisen rakennustyöhön käytiin käsiksi v. 1909 keväällä Herman Kinnusen toimiessa työn johdossa. Työväentalon tupaantuliaisia päästiin viettämään v. 1911. Tilaisuudessa esitettiin ajan henkeä kuvaava näytelmä ”Aatteen voima”. Hyvin pian lähes kaikki kaupungin kulttuuritoiminta keskittyi Työväentalolle. Työväenyhdistyksen näytelmiin tuli uutta ryhtiä vuonna 1913, kun näyttämötoiminta perusti oman seuran. Seuralle valittiin johtokunta, joka kiinnitti ensimmäisen palkatun johtajan Juho Öhmanin. Näin amatöörijoukon harrastuksesta kehittyi alku nykyiselle Varkauden Teatterille, joka on suoranaisine edeltäjineen toiminut yhtäjaksoisesti. Varsinaisen näyttämötoiminnan alku sijoitetaan nimenomaan vuoteen 1913. Varkauden Teatterin ensimmäinen ensi-ilta vuonna 1913 oli Minna Canthin Työmiehen vaimo. Vuosina 1913-1914 ensi-iltaan tuotiin 12 näytelmää. Mukana draamaa sekä komedioita. Näytäntökaudella 1924-25 ensi-illan sai peräti 23 näytelmää mukana mm. operetti Kosijat sekä musiikkinäytelmä Tukkijoella. Talvi- ja jatkosodan aikanakin Varkauden Teatteri pystyi vuosittain antamaan 10-16 ensi-iltaa. 1930-luvun ankaran laman seurauksena monilla paikkakunnilla teatteritoiminta loppui. Varkauden Työväenteatteri oli ainoa toiminnassa oleva teatteri koko maakunnassa lamasta huolimatta. Tehtaan herrasväkikin tykkäsi käydä teatterissa, kun muita huvituksia ei ollut. Varkauden Työväenteatteri sai ensimmäisen kerran yhteiskunnallista tukea valtiolta ja Varkauden kauppalalta vuonna 1929. Teatterin itsenäistyttyä vuonna 1935, sen asioista vastasi juuri perustettu Varkauden Teatterin Kannatusyhdistys ry. Tästä lähtien teatteri on saanut vuosittain toiminta-avustusta sekä kunnalta että valtiolta. Sota-aikanakaan ei teatterin toiminta pysähtynyt, kun halukkaita rooleihin löytyi aina. Varkauden Teatteri kävi jopa esiintymisvierailulla varkautelaisille rintamamiehille asemasodan aikana. Vuonna 1958 Varkauden Teatterin Kannatusyhdistys osti Varkauden Työväentalon, jossa se oli toiminut koko historiansa ajan. Talo kunnostettiin nimenomaan teatteritilaksi. Myöhemmin sitä on korjattu ja laajennettu useita kertoja, viimeinen ja merkittävä laajennustyö tehtiin 1990-luvulla. Oman toimitalonsa lisäksi Varkauden Teatteri järjesti näytäntöjä myös Lomakeskus Kuntorannassa vuoteen 2005 saakka. Noin 5 vuoden välein Varkauden Teatteri on toteuttanut suurprojektin Warkaus-saliin. Viimeisimpinä mainittakoon Annie Mestariampuja, tähtenä Marion Rung (2005) ja Mustalaisleiri muuttaa taivaaseen, tähtinä Ossi Ahlapuro, Petri Hervanto ja Marianne Kettunen (2008) . Nykyinen ensi-iltojen määrä on n. 6-7 kpl näytäntökaudessa, joista annetaan noin 190 näytöstä. Esitettävässä ohjelmistossa suomalaiset näytelmät muodostavat pääosan. Vuosittain yksi operetti, musikaali tai laulunäytelmä on ollut antamassa väriä ohjelmistoon. Myös joku merkittävä klassikkoteos pyritään tuomaan esille kunakin näytäntökautena. Varkauden Teatteri suunnittelee vuosittain ohjelmiston mahdollisimman monipuoliseksi, lapsiakaan unohtamatta. Teatterin liki 100-vuotisen taipaleen 27 johtajista on ennen muuta mainittava Väinö Heiskanen ja Pentti Tyrväinen, jotka molemmat sekä hallintomiehinä, johtajina että lavastajina tekivät merkittävän työn Varkauden Teatterin hyväksi. Talon pitkäaikaisista työntekijöistä on eittämättä mainittava ohjaaja Kurt-Henrik Putkonen, joka työskenteli Varkauden Teatterissa vuodesta 1961 lähtien. Eläkkeelle jäätyään hän paneutui tiiviimmin pyörittämään Varkauden Teatterikerhon toimintaa. Nykyinen teatterinjohtaja Jukka Tyrväinen aloitti työnsä elokuussa 2006. Nykyiseen henkilökuntaamme kuuluu 19 henkeä kiinteällä kuukausipalkalla ja n. 100 henkilöä tehtäväkohtaisella sopimuksella. Varkauden Teatteri on siis paitsi paikkakuntansa tunnettu matkailukohde myös merkittävä työllistäjä. Koko olemassaolonsa ajan teatteri on tyydyttänyt Keski-Savon teatteritarpeen. Toiminta tapahtuu entisten lääninrajojen halkaisemalla alueella ja vuosikymmenien aikana Varkauden Teatteri on ohjautunut siihen rooliin, joka pienille teattereille kuuluu suurten teatterikeskusten täydentäjänä. Varkauden teatteri - molemmat kuvattu 30.7.2009 ('S&J'). Varkauden teatteri kuvattuna 12.3.2011 ('S&J').

Varkaus teollisuuskaupunkina: I) Kuvassa Varkauden keskusta-aluetta 1920-luvulla. Pääkatu - Ahlströminkatu - on juuri valmistunut, taustalla Varkauden tehtaat. Kuva on kirjasta 'Suomen museot - osa VIII - Savo' (2007) ~ Ivar Ekström. (Wikipedia, 11.11.2010): A. Ahlströmin omistuksessa olivat ennen Varkauden paperitehdas ja muu sen yhteydessä oleva metsäteollisuus sekä Kauttuan paperitehdas kokonaisuudessaan. Myös Korkeakosken kartonkitehdas Karhulassa ja osa Sunilan sellutehtaasta kuuluivat A. Ahlströmille. Varkauden metsäteollisuus myytiin vuonna 1987 Enso Gutzeitille. Kauttuan paperitehtaan kaksi konetta (PK1 ja PK2) on myyty Jujo Thermalille, yksi kone (PK3) lopetettu ja ainoastaan pieni paperikone PK4 on edelleen Ahlstromin omistuksessa. Ahlstrom omistaa osan Jujo Thermalista. Varkauden paperitehdas (Stora Enso) kuvattuna 30.7.2009 ('S&J'). (Wikipedia, 11.11.2010): Varkauden paperitehdas on Stora Enso-konserniin kuuluva tuotantolaitos. Aivan Varkauden kaupungin keskustassa sijaitsevassa tehtaassa on kolme paperikonetta ja yksi kartonkikone, joista enää yksi paperikone on tuotantokäytössä. Tehtaalla on päätettyjen tehostamistoimien jälkeen vajaa 800 (Stora Enso 550 ja kunnossapitoyhtiö Efora 220) työntekijää. Tehtaan johtajana on Reino Panula. Varkauden yksiköiden osuus Stora Enson kokonaisuudesta on runsaan viiden prosentin luokkaa. Yhtymän sanomalehtipaperikapasiteetista Varkauden osuus vuonna 2002 oli 9 prosenttia, hienopaperikapasiteetista 8 prosenttia, puutuotteista 6 prosenttia ja pakkauskartongista 2 prosenttia. Varkauden paperitehdas (Stora Enso) kuvattuna 30.7.2009 ('S&J'). Tehdas on oleellinen osa 'mielikuvaa' Varkaudesta.

Varkauden tehtaan ympäristön puutaloyhteisöä: J) Ilkka Kudjoi lähetti (15.2.2012) tämän kuvaruudun kuvat Varkauden tehtaan ympäristön puutalomiljööstä: Muutamia kuvaia Varkauden tehtaan kupeesta puutaloyhteisöstä. Pääasiassa Koivuloiden (vanha nimike) lähipihoista! Kuvat ovat työläisasuntokortteleista pieni osa. Kuvattu talvella 2011. Ilkka Kudjoi: Talossa (pakettiauto edessä) on asunut rouva presidentti Eeva Ahtisaari nuorena (lapsena) jonkin jakson elämästään.

Varkauden ydinkeskustan ulkopuolella: K) Rautatien länsipuolelta, Laiturikaudulta näkymä länteen - puistoaluerakentamista. Kuvattu 30.7.2009 ('S&J'). Tätä puistoaluetta taidetaan kutsua 'Esa Pakarisen puistoksi'. Samalta paikalta kuin edellinenkin lahden poukamaan - 30.7.2009 ('S&J').

Varkauden urheilukentän alueilla: L) Varkauden urheilukentän luonnonnurmikko on hyvästä kunnostaan maankuulu - kuvattu 30.7.2009 ('S&J'). Varkauden urheilukenttä - muuten fiinissä kunnossa, mutta töhrymaalarien osuus erottuu - 30.7.2009 ('S&J'). Varkauden jalkapallohistoriikki-sivulle (urheilukentänkin esittelyä). 'Juicen Pubin' terassilla paikalliset jalkapallofanit tankkauksella ennen illan koitosta - 30.7.2009 ('S&J'). Jokaisella tuntui olevan kovaäänistä asiaa muille - ohikulkijoillekin. 'Kisa Grilli Baari' eli 'K.G.B.' sijaitseekin jo aivan urheilukentän reunalla - 30.7.2009 ('S&J'). Jalkapallofaneja pelin lumoissa Warkauden urheilukentän katsomossa - molemmat 30.7.2009 ('S&J'). Ellen erehdy, tällä kentällä on pidetty yllä varkautelaista jääpallomainetta vuosikymmenten ajan - 30.7.2009 ('S&J').

Kangaslampi liitettiin Varkauden kaupunkiin vuoden 2005 alussa: M) Kangaslammin rautatieasema ('pysäkki') Jukka Voudinmäen kuvaamana 5.6.2006 (kiitos käyttöluvasta). Etualalla näkyy entistä, osin raidesepelin peittämää sivuraidetta. Tasoristeyksen molemmin puolin tasoristeysportaalit. Radan rakentamisen aikoihin ensimmäinen rakennus Kangaslammin pysäkillä oli kolmen perheen asuinrakennus, joka valmistui v. 1933. Thure Hellströmin suunnittelema asuinrakennus valmistui v.1935. Kangaslammin pysäkki alennettiin laiturivaihteeksi v. 1967 ja miehitys poistettiin v. 1970. Tavaraliikenne lopetettiin v. 1981 ja henkilöliikenne v. 1989. ('JT', 22.6.2006): Minun vaimoni asui nuorena tuossa talossa. Puolisko kertoo kovasti ikävöivänsä paikkaa. Vanhempansa ovat rakentaneet päädyssä näkyvät portaat. Jarmo Pyytövaara kuvasi Kangaslammin rautatieaseman 31.7.1976. Kiitos käyttöluvasta. Tässä kuvassa poseeraa Welta-kameransa kanssa Toivo Kilpeläinen 1930-luvun alussa Kangaslammilla (kuva: Veerti Rissanen). (Wikipedia, 2009): Kangaslampi oli Etelä-Savossa sijainnut Suomen kunta. Kunta liitettiin Varkauden kaupunkiin vuoden 2005 alussa. Vuonna 2004 kunnassa asui 1611 ihmistä ja sen pinta-ala oli 412,96 km² josta 114,12 km² oli vesistöjä. Väestötiheys oli 5,3808 asukasta/km². Vuoden 2005 alussa Kangaslammin kunta liittyi Varkauden kaupunkiin, jolloin se liittyi Pohjois-Savon maakuntaan. Kunta perustettiin 1896. Kangaslammin kirkko on vuodelta 1973 oleva Kaj Michaelin suunnittelema pieni kirkko. Ilkka Kudjoi lähetti (13.2.2012) tämän kuvan Kangaslammin 'Manttaaliseuran talosta' - kuvattu 30.4.2007. Kangaslammin 'Manttaaliseuran talosta' - kuvattu 30.4.2007. Lähetti Ilkka Kudjoi 13.2.2012. Lisää kuvia Kangaslammin 'Manttaaliseuran talosta'.