A) Vimpeli - pesäpallostadion: 1. Ottelu alkamassa Vimpelin pesäpallostadionilla (erikoinen saarikenttä) - kuvattu 21.8.2011 (S&J). 2. 3. 4. 5. Vimpelin Vedon miesten pesäpallojoukkue on saavuttanut kultaa vuosina 1960, 1965, 2010 ja 2016. Hopealle se on sijoittunut vuosina 1959, 1961, 1962, 1966, 1975, 2011, 2012, 2013, 2014 ja 2015 sekä pronssille vuosina 1940, 1946, 1952, 1958, 1963, 1964, 1967, 1968 ja 2009. Suomen Cupin seura voitti kausilla 1980 ja 1981. Ensimmäisen Suomen mestaruutensa hallista Veto otti vuonna 2010. Vimpelin Vedolle vuoden 2010 Superpesis-mestaruuden ratkaissut Jere Dahlströmin lyönti Vimpelissä pelatussa finaalisarjan neljännessä ottelussa valittiin yleisöäänestyksessä Suomen urheilugaalan sykähdyttävimmäksi urheiluhetkeksi 2010. Huomionarvoista miesten joukkueen saavutuksissa on se, että vuonna 1958 alkoi mitaliputki joka loppui vasta vuonna 1968. Tänä aikana Vimpelin Vedon miehet voittivat 11 peräkkäistä mitalia, joka on saavutus, minkä rikkoi vasta vuonna 2010 Sotkamon Jymyn joukkue. Vuonna 2010 Vimpelin Veto voitti finaaleissa Kouvolan Pallonlyöjät, ja toisessa loppuottelussa syntyi Saarikentällä pelattujen SM-sarjaotteluiden yleisöennätys 5 216 katsojaa. Vimpelin Vedon naisten pesäpallojoukkue on saavuttanut kultaa vuosina 1947 ja 1948. Vuonna 1949 naisten joukkue sijoittui vielä hopealle, minkä jälkeen valtaosa joukkueen jäsenistä lopetti pelaajauransa. Vimpelin Vedon vuoden 1965 Suomen Mestari-joukkue.

B) Vimpeli - näkymiä: 1. 2. 3. Savonjoen maisemia - 21.8.2011 (S&J). 1. Vimpeliläisen maatalon pihanäkymiä - 21.8.2011 (S&J). 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. 10. 11. Kaikki kuvat #1-11: Vimpeliläisen maatalon pihanäkymiä - 21.8.2011 (S&J). Nelimarkan leipomo - 21.8.2011 (S&J).

C) Vimpeli ~ kirkko: 1. Vimpelin kirkko ja kellotapuli- kuvattu 21.8.2011 (S&J). 2. 3. 4. Vimpelin kirkko Vimpelissä Etelä-Pohjanmaalla valmistui vuonna 1807, mutta vihittiin käyttöön vasta 1811. Kirkko on kaksitoistakulmainen, hirrestä hirsisalvostekniikalla rakennettu kirkko. Kirkko tunnetaan Pyöreänä kirkkona, sillä se ei näytä kulmikkaalta vaan pyöreältä. Tapuli rakennettiin samana vuonna kuin kirkko. Vimpelin kirkko on harvinainen lajissaan. Sen esikuva on Rooman Pantheon-temppeli. Suunnittelija on Jacob Rijf. ”Pyöreittein kirkkojen” rakentamisesta luovuttiin 1800-luvun alkupuolella. Kirkkosalin sisustus on erikoinen. Alttarin molemmin puolin on kaksi pönttöä: saarnatuoli ja lukkarinpenkki esiveisaajaa varten. Alttaritaulun on maalannut hovimaalari R. W. Ekman (1872). Sen aiheena on ”Kristus ristillä”. Urut (1944) ovat Kangasalan urkutehtaan rakentamat, pneumaattiset, 2-sormioiset ja 15 äänikertaiset, lisäksi kahdella siirtoäänikerralla varustetut urut. Keskellä Vimpelin kirkonkylää sijaitsevan kirkon viimeinen suuri korjaustyö tehtiin vuosina 1998–99. Kirkko kunnostettiin ja maalattiin sisältä ja ulkoa. Alttari irrotettiin etuseinästä, rakennettiin sosiaalitilat, sakasti uusittiin, rakennettiin museohuone ja valaistus uusittiin (Wikipedia, 2017). Vuoden 1918 sodan vainajien muistoksi ~ "Kauniina välkkyy muisto urhojemme" - 21.8.2011 (S&J).