VIIPURI:
(Svala & Joutsi * viimeisimmät lisäykset: 3.6.2019)

Viipurin keskustan näkymiä suomalaisaikana:

A) Raitiovaunu Linnankadulla Viipurissa 1930-luvulla. RT lähetti 13.2.2010.

(JL, 26.2.2010): Lehtovaaran herkkuravintolahan on Helsingissä Mechelininkadun ja Humalistonkadun kulmassa! Sama firma se on, kaupunki vain on vaihtunut. Liikennepoliisi siinä odottaa ratikkaa.

(JR. 26.2.2010): Valokuvaaja on tallentanut tähän jotain todella harvinaista herkkua hillolla - Suomeen ainoa toimitettu HaWa:n (Hannoversche Waggonfabrik AG) valmistama moottorivaunu nro 19 vuodelta 1930.

Viipurin raitiovaunuliikennettä ~ reitti: Papula-Asema-Turun silta. Turun silta saa nimensä siitä, että siinä on valtatie länteen - ja lopulta siis Turkuun. Suuri Rantatie eli Kuninkaantie. Linjakilven tekstin asemoinnista voisi päätellä, että kolmantena kielenä on vielä venäjä, eli kuva olisi ajalta ennen tasavaltaa, siis 1910-lukua, aprikoi J.Rauhala.


Postikorttimaisema Viipurista 1930-luvulta - RT lähetti 13.2.2010. Kuvattu linnatornista.

Sama maisema päinvastaiseen suuntaan kuvattuna (patsas näkyy edellisessäkin) - kyseessä on kirjan kansikuva (Minerva, 2011)


Postikorttimaisema Viipurista vuodelta 1942 - JR (11.1.2009): Jatkosodan aikainen Viipurin Kolmikulma. Etualan pääkatu on Mannerheiminkatu, jossa on Papulan ja Ristimäen raitiotielinjojen rautatieaseman pysäkin laiturit oikealla, ja raitiotien takana on Salakkalahdelle vievä satamaraide. Viipurin satamien "Kiertorata" tulee oikealta asemalta ja jatkuu vasemmalle kiertäen Pohjoissataman, Eteläsataman ja ohittaen mm. Havin yms. sekä palaa Viipurin ratapihalle kierrettyään siten koko kaupungin. Vasemmalla oleva katu on nimeltään Kolmikulma ja linja-autoaseman viertä kulkee puolestaan Revonkatu.

Postikorttimaisema Viipurista suomalaisaikaan - E.Wilén lähetti 13.10.2011. Huomaa höyryjuna lähestymässä siltaa.

(C.Henning, 2011): Vasemmassa alanurkassa näkyy kulmaus Raatihuoneesta eli kaupungintalosta Uno Ullbergin uudistamassa muodossa, eli kuva on otettu vuoden 1934 jälkeen. Keskikesäisenä iltapäivänä tai mieluummin sunnuntaina puolilta päivin (Kauppatorilla ei ole kaupankäyntiä, aurinko paistaa etelän ja lounaan väliltä). Saattaisi olla Karhumäen veljesten lentokuvia (numero?), mutta aika matalalla olisi silloin menty, ja ylen syvätarkka on kuva.

Postikorttimaisema Viipurista tämäkin - E.Wilén lähetti 18.10.2012. Otettu kai linnan tornista?

Postikorttimaisema Viipurista 'suomalaisaikaan' - etualalla tervahöyry polttopuulastissa. E.Wilén lähetti 18.10.2012.

Viipurin Linnansillan arkiliikennettä suomalaisaikaan ~ lähetti P.Salenius 14.9.2012.


Eino Partasen ottama leppoisa vapaa-ajan viettokuva 1930-luvun Viipurista. Salakkalahden sisäsataman laitureihin kiinnittyi monenlaisia aluksia - niin matkustajahöyrylaivoja kuin myös Saimaan tervahöyryjä eli pikinytkyjä. Viipurilaiskirjailija Lempi Jääskeläiselle 'tervanhaju alhaalta satamasta' oli alkavan kesän merkki. Sama kuva julkaistiin v. 2011 Antero Raevuoren kirjassa 'Hyvästi, Viipuri' ja v. 2010 kirjassa 'Kävelyretkiä 1930-luvun Viipurissa'.

Eino Partasen samalla kertaa onkipojista ottama toinen kuva. Edelliseen kuvaan verrattuna on pieni hetki elämää ehtinyt kulua Viipurin 30-luvun Salakkalahden rannassa.


Viipurin kuuluisa 'Pyöreä torni' kuvattuna 1930-luvulla .'RT' lähetti 13.2.2010.

Kauppatorin laidalla sijaitseva Pyöreä torni oli eräs Viipurin maamerkeistä ennen sotia. Rakennus oli alkujaan 1500-luvun tykkitorni. 1930-luvun lopulla tornin kyljessä oli suosittu puinen kahvila 'Toripässi'. Tämä Eino Partasen ottama kuva on Antero Raevuoren kirjasta 'Hyvästi, Viipuri' (2011).


('Museokoulu', 2011): Viipuri oli ennen talvisotaa Suomen kansainvälisin ja toiseksi suurin kaupunki. Viipurissa vaikutti suomalaisten lisäksi venäläisten, saksalaisten, ruotsalaisten ja juutalaisten yhdyskunnat. Viipuri oli Karjalan hallinnollisen-, hengellisen-, ja kulttuuritoiminnan keskus. Lisäksi Viipurissa toimi Suomen suurin varuskunta. Viipurin linna rakennettiin jo vuonna 1293. Kaupunkioikeudet Viipuri sai 1400-luvun alussa.
Keskiajalta lähtien Viipuri oli vilkas kauppakaupunki ja huomattava kulttuurikaupunki. Viipurilla oli hyvät vesiyhteydet Laatokkaan ja Viipurin-Käkisalmen väylä olikin keskiajalla tärkeä kauppareitti. Millään muulla Suomen kaupungilla ei ollut yhtä laajoja takamaita kauppa-alueena kuin Viipurilla johtuen Saimaan vesistön tuomasta yhteydestä Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan perukoille asti.
Viipuri ei koskaan ollut tärkeä teollisuuskaupunki, mutta sitäkin merkittävämpi satama- ja kauppakeskus. Suurimmat liikeyritykset olivat saksalaisia tai ruotsalaisia. Suomenkielinen liike-elämä ilmestyi Viipuriin 1890-luvulla. Erityisesti osuusliikkeillä oli Viipurissa huomattavaa toimintaa. Monet liikkeet, kuten Hackman ja Starckjohann, muuttivat Suomeen sotien jälkeen.
Viipurin talous- ja kauppapoliittinen painoarvo perustui suurelta osin sen sijaintiin Pietarin naapurina. Viipuri toimi läntisenä porttina Pietariin.

Viipurin KOP-pankkitalo (Pietisen palatsi) radan varressa - Kolmikulman puistikon vieressä, vasemmalla erottuu sitruunankeltainen raitiovaunu pysäkillä. Taustalla erottuu tuomiokirkon torni ~ katosi maisemista 1941 keväällä. Venäläiset räjäyttivät loput pyhäköstä v. 1948 rauhan tultua. Lähetti A.Välimäki 8.9.2012.

Pietisen palatsi tarkemmassa esittelyssä - julkaisun alkuperä tuntematon, lähetti edelliseen liittyen A.Välimäki 8.9.2012.

Viipurin merisotakoulu ~ Helioksen kuvapostikortti (10.3.1943).


Neitsytniemi. Palotorin kaivo. Näkymä Konstantiininkatua (myöhemmin Merikatu) pitkin Suomenvedenselälle. Kuvan oikeassa reunassa Konstantiininkatu 14. Tontilla kaksi rakennusta jotka vuonna 1847 rakennettu. Kaivon takana Matinkatu 1, kauppias P. J. Worontzoffin vielä keskeneräinen asuin- ja puotirakennus. Kuva: M. L. Carstens, 1908.

Viipurin linna:

B) Varmasti se 'perinteikkäin' perusmaisema Viipurin postikortissa - 'VA' lähetti tämän 13.5.2011 - kuva vuoden 1938 tietämiltä?

Vanha postikorttikuva 1930-luvulta, kyltissä lukee: SEIS - tarpeeton oleskelu satama-alueella ja liikkuminen sen ratapihalla on satamajärjestyksen 21l:ssa mainitun sakon uhalla kielletty. Lähetti C.Strömberg 12.1.2012. Sillan pielessä mielenkiintoisen näköinen puhelinkoppi.

(J.Rauhala): "Linnansillan" kääntösilta tuhoutui neuvostoliittolaisten toimesta Talvisodassa. Oli muuten Suomen liikkuvista raitiotiesilloista se toinen.

Nätti pikkuruotsalaisjuna Torkkeli Knuutinpojan patsaan edessä. Kaikissa suomalaisissa ratikkakaupungeissa oli näitä ASEA:n valmistamia 1910-luvun yleisruotsalaisia vaunuja, mutta ihme kyllä joka paikassa ne olivat aina joltain osin naapureistaan erilaisia, kirjoitti J.Rauhala tästä kuvasta.

Sama maisema tässä Viipurin 1930-luvun postikortissa - takana vain merkinnät 'R O/Y No. 01431.

Tässä eletään syvää rauhan aikaa. Kuva on 1930-luvun alkupuolelta. Viipuri oli merkittävä varuskuntakaupunki. Kuvaajaa kohti on tulossa tyypillinen 1920-luvun jälkipuoliskon bussi. Ehdottaisin 1928-mallista ranskalaista Rochet Scneideria. Taustan iso vaalea rakennus on Maakunta-arkisto talo, kirjoitti J.Katajisto 23.3.2007.

(K.Ristniemi, 9.5.2012): Päätysillallinen umpivaunu voi olla Ga: VR-historiikki 1862-1912 kertoo Ga-vaunuista, että Hanko-Hyvinkää -rautateille hankittiin 1873 katettuja tavaravaunuja, joissa vaunun kori oli lyhyempi kuin alusta, joten vaunuun syntyi katettu päätysilta jarrumiehelle. Ajan tyyliin laudoitus oli runkopalkkien sisäpuolella, kuten kuvassa.

Viipurin linna 'nykyisin' ~ kuvattu 3.7.2011 ('S&J').

Viipurin linna postikorttikuvassa 1930-luvulta - 'RT' lähetti 13.2.2010. Kuvattu Viipurin linnan tornista.

(Wikipedia, 2011): Viipurin linna (ruots. Viborgs slott) sijaitsee Viipurissa, Karjalankannaksella, pienellä kalliosaarella Suomenvedenpohjan Viipurinlahteen yhdistävän ahtaan salmen kupeessa. Linna rakennettiin vuonna 1293 ruotsalaisten Karjalaan tekemän kolmannen ristiretken aikana. Suomi menetti linnan talvisodassa ja uudestaan jatkosodan jälkeen Neuvostoliitolle. Nykyisin linna sijaitsee Venäjän alueella.
Linnassa voidaan erottaa päälinna, joka on nelikulmainen yhtenäinen rakennusryhmä saaren itäosassa, sen korkeimmalla kalliolla, sekä esilinna, jonka muodostavat rantoja seuraavat ja päälinnaa ympäröivät varustukset ja rakennukset. Päälinnan sydämenä on vankka, alaosaltaan nelikulmainen, yläosaltaan kahdeksankulmainen torni, johon itäpuolelta muut rakennukset pitkulaista nelikulmaista sisäpihaa ympäröiden yhtyvät.
Tornista on jäljellä ainoastaan sen harmaakivinen alaosa linnan alkuajoilta. Vuosina 1561–1564 purettiin näet tornin yläosa toisen kerroksen tasalle ja rakennettiin uudestaan pääasiassa tiilestä kahdeksansivuiseksi. Sisäpihaa ympäröi aluksi vain yksinkertainen vankka kehämuuri, jonka suojaan nykyiset siipirakennukset aikojen kuluessa on rakennettu. Myös linnasaaren ympärille oli alusta pitäen rakennettu suojavalli tai muuri, jonka turviin kaupunki muodostui, kunnes tilanahtauden vuoksi sen oli siirryttävä nykyiselle paikallensa.
Linnan myöhempiä rakennusaikoja keskiajalla olivat varsinkin 1440-luku, jolloin Kaarle Knuutinpoika asui siinä, ja 1400-luvun loppupuoli, jolloin muun muassa Eerik Akselinpoika Tott varusteli sitä.
1500-luvulla linna oli perinpohjaisten uudistusten alaisena. Päälinnan tornia ja luultavasti myös siipirakennuksia korotettiin ja uusia lisärakennuksia tehtiin ainakin eteläisen siipirakennuksen ulkolaitaan. Kaupungin puolella saarta oli tämän varustuksen jatkona 6,5 metriä korkea harmaakivimuuri. Manttelin ulkopuolelle rakennettiin ulkovarustuksia, muun muassa rantaulkonemalle pohjoispuolella kahdeksantahkoinen linnake vuonna 1561.
1560-luvulla rakennettiin holvattu tunnelikäytävä, joka vei virran alitse linnasta kaupunkiin. Päälinnan huoneita uusittiin, ja esilinnassa korvattiin puurakennukset kivestä tehdyillä, jotka luultavasti silloin tulivat muodostamaan sen yhtenäisen, linnan ulkomantteliin liittyvän rakennussarjan, joka vieläkin nähdään linnan länsiosassa.
Vuosina 1606–08 rakennettiin vieläkin jäljellä oleva porttirakennus päällikön asunnoksi. Vuosisadan lopulla rakennettiin ulkovallien kulmiin bastionit.
Vuonna 1710 linna joutui venäläisten valtaan. Esilinnan rakennusten julkisivut ja sisustus lienevät pääasiassa heidän työtään; päälinnassa uusittiin ainakin pohjoinen siipirakennus. Linna rappeutui vähitellen ja vaurioitui pahoin tulipalossa 1860-luvulla, mutta uusittiin vuosina 1891–1894. Tuolloin myös torni valkaistiin.
Talvisodan alkaessa linna oli puolustuslaitoksen hallussa. Se vaurioitui sodassa jonkin verran.


Tämä kuvaportikortti Viipurin linnasta lähetettiin tämän kirjoittajalle Viipurista 3.7.2011 - saapui perille Suomeen 14.7.2011. Kortissa tiedot kirjoitettu vain venäläisillä kirjaimilla, joten jätän väliin.

Viipurin linna 'nykyisin' ~ kuvattu 3.7.2011 ('S&J').

Viipurin rautatiekulttuuria:

1) Ennen sotia:

C) Viipurin vanha rautatieasema rakennettiin 1870 (postikorttikuva) - käytössä vuoteen 1913 asti.

Viipurin uudempi rautatieasema (käyttöön 1913 / Saarinen-Gesellius) ja Rautatientori 1930-luvulla (lähetti 'JK', 4.4.2011).

Viipurin rautatieasema postikorttikuvana ilmeisesti 1920-luvun puolivälissä. E.Wilén lähetti 18.10.2012.

Viipurin rautatieasema osasuurennoksena ~ E.Wilén lähetti 18.10.2012. Vossikka ja raitiovaunu kuvassa mukana.

Nummelan ensimmäinen taksiauto kuvattuna Viipurin rautatieaseman edustalla. Auto on Owerland vuodelta 1923. Ratin takana omistaja Kauno Järvensivu, hänen vierellään Hjalmar Pircklén. Takapenkillä istujia ei ole tunnistettu. Kuva: Sirkka Järvensivu.

Viipurin rautatieasema postikorttikuvana suomalaisaikaan - ehkä 1939. Meni lähes maan tasalle sunnuntaina 18. helmikuuta 1940 'Tuhon sunnuntain' ilmapommituksessa. E.Wilén lähetti 18.10.2012.

Viipurin rautatieasema postikortissa 1920-luvulla ~ Komea asemarakennus, vossikoita asema-aukiolla eikä yhtään autoa. Alalaidassa näkyvät kiskot ovat todennäköisesti rautatietä satamaan. Raitiovaunukiskot olivat näiden takana, kirjoitti T.Muurinen.

Viipurin rautatieasema Helioksen kuvapostikortissa - ajoitus ei tiedossa.

Upea postikorttikuva Viipurin rautatieasemasta 1930-luvulta, E.Wilén lähetti tämänkin 18.10.2012 ~ kiitos. Kuvassa näkyvän raitiovaunun ajojohdot lienevät kuvasta kadonneen, kun alkuperäistä mustavalkoista kuvaa on retusoitu värilliseksi. Viipurissa ei ollut käytössä kai koskaan hevosvetoisia raitiovaunuja.

Viipurin rautatieasema vuonna 1940 leimatussa kuvapostikortissa.

Viipurin rautatieaseman pääsisäänkäynti vuonna 1939 kuvapostikortissa. Vertaa kelloaikaa edelliseen kuvaan. Valkoinen lippalakki päässään oleva mies näkyy molemmissa kuvissa.


Viipurin rautatieaseman ravintola - Reino Kalliomäelle kiitos tästä kuvasta.

Viipurin rautatieaseman ravintola (kuvapostikortti 1910-luvulta) - Matti Parkkoselle kiitos tästä kuvasta.


Tämä kuva Viipurin rautatieasemalta vuodelta 1936 - kuva on elokuvasta 'Vaimoke'. Rautatieharrastajien sivuilla kuvassa näkyvä vaunu on herättänyt kiinnostusta 'harvinaisuudellaan'.
(TK, 24.9.2011): Pienen höyryveturin (sarjaa H5?) vetämä matkustajajuna saapuu siis elokuvassa Viipurin asemalle. Veturin perässä on kattokorokkeellinen Ge-matkatavaravaunu ja sen perässä kaksiakselinen, silloin aivan uusi F-sarjan konduktöörivaunu.Jos oikein olen osannut tulkita kuvaa, vaunun numero on 3915. En ole missään muualla nähnyt kuvaa tuollaisesta vaunusta. Vaunun kummassakin päässä on umpieteinen ja sivuseinällä kuormausoven kummallakin puolella leveä yksiruutuinen ikkuna ja päissä kapea ikkuna, konduktööriosaston kohdalla avattavaa mallia. Oliko kysymyksessä jokin rakennekokeilu vai minne tämä vaunurakenne katosi? Muutettiinko tuo sarja tavallisenmallisesksi avosiltaiseksi F-vaunuksi, kuten vaunu 3925?

Viipurin varhaisempi rautatieasema kuvattuna keisarin Venäjän aikaan 1900-luvun alussa.

(Carl Henning, 9.5.2012): Kuvan vasemmassa ylälaidassa näkyy Rautatiekatu 3:n ns. apteekintalo; komea jugendlinna, joka valmistui 1901 ja paloi 1.12 1939, klo 13:14 tulleen täysosuman jälkeen. Viipurin uutta asemataloa, josta kuvassa ei näytä näkyvän mitään, alettiin vanhan asematalon taaakse rakentaa 1910. Se vihittiin käyttöön 1913. Kuva lie siis vuosien 1901 ja 1910 väliltä, luultavasti lähempänä vuotta 1901.

(Joni Orava, 10.5.2012): Veikkaisin aika tarkasti vuotta 1901, koska hotelli Continentalin (kolmekerroksinen rakennus apteekintalosta kuvaajaa kohti) vieressä ei ole vielä nelikerrosta asuinrakennusta, joka on rakennettu 1902. Siis Rautatien- ja Ayräpäänkatujen kulmassa kuvan vasemmassa laidassa. Kuvassa näkyvät rakennukset ovat kaikki hävinneet katukuvasta, vanha asema ja oikella Papulan puolella oleva puutalo jo paljon ennen sotia. Viimeisimpänä romahti apteekintalon vasemmalle osoittava sodasta selviytynyt siipirakennus 2006. Taustalla häämöttävät kellotorni ja linna ovat toki pystyssä.

Kuvalähteenä "Kaskimies" eli VR:n 75-vuotiskuvakirja vuodelta 1935. Kirjan alkuperäinen kuvateksti kuuluu: "Viipurin ratapihan länsipäässä, Kirkkosaaren kääntösillan läheisyydessä sijaitseva asetinlaitetorni (asetinlaite I), jonka yläkerroksessa on sähköasetinlaite ja alakerroksessa siihen kuuluvat voimalaitteet (Narag-uuni keskuslämmitystä varten). Asetinlaite otettiin käytäntöön v. 1930. - Etualalla näkyy n.s. tuulimyllylyhty, joka osoittaa kaksinkertaisen risteysvaihteen (täysenglantilaisen vaihteen) kulloinkin käytettävissä olevan kulkutien".


2) Sodan aikana tuhoja:

Samainen Viipurin rautatieasemasta sodan tuhojen jälkeen - minkä ihminen osaa rakentaa, sen se mielellään särkeekin. Paetessaan Viipurista kesällä 1941 venäläiset räjäyttivät tämän Eliel Saarisen suunnitteleman rautatieaseman. Viipurin kaupunki oli laajalti miinoitettu ja tarkoituksena oli räjäyttää kaikki mahdollinen maan tasalle, mutta radiosignaaleilla toimivat miinat saatiin toimintakyvyttömiksi soittamalla 'Säkkijärven polkkaa' yötä päivää useita vuorokausia. Kuvan lähetti tietoineen A.Markkula 13.7.2011.

Viipurin rautatieasema kuvattuna sotatuhojen jälkeen 22.10.1942 (kuva: E.J.Reinikainen).

Venäläiset sotavangit - tai vanjat niin kuin silloin sanottiin - joutuivat hoitamaan Papulan räjäytetyn rautatiesillan raivaustyön. Kuva on peräisin Antero Raevuoren kirjasta 'Hyvästi, Viipuri' (2011).

LINKKI: Helsingin rautatieaseman kivimiesten pikkusiskot tuhottiin sodassa – kuvat ennen ja jälkeen tuhon. (Yle, 12.12.2015).


3) Sodan jälkeen ~ uuden isännän aikaan:

Viipurin rautatieasema kuvattuna Neuvostoliiton jo aikaan v.1964 - kuvasi Tapio Muurinen luokkaretkellään.

(Tapio Muurinen, 18.7.2008): Vuonna 1964 ollessamme keskikoulun viidennellä luokalla Haminan Yhteislyseossa teimme luokkaretken Leningradiin. Luokanvalvojamme oli pappi, syntyjään terijokelainen. Tällainen luokkaretki ei tuolloin ollut suinkaan tavanomainen. Ylipäätään turistimatkat Neuvostoliittoon olivat olleet mahdollisia vasta muutamia vuosia. Leningradissa oli majoituttava, mutta Viipurissa sallittiin lyhyet pysähdykset mennessä ja tullessa. Matkabussimme oli tietenkin Onni Vilkkaan joko Scania tai Volvo. Viipurin asemalle sisälle emme uskaltaneet mennä käymään. Rautatiehavainnoista muistan sikäläiset jyhkeät höyryveturit ja ratatyöläiset, joista suuri osa oli naisia.

(Sampo Asikainen, 19.7.2008): Kuvassa näkyvä Viipurin nykyinen asema on valmistunut 1953, suunnittelijoina leningradilaiset arkkitehdit A. V. Vasiljev, D. S. Goldgor, S. B. Speranski ja A. N. Berkov.

Viipuri sotien aikana 1939-44:

D) Viipurin raitiovaunuhallin edustalla kärsinyttä kalustoa kuvattuna 8.3.1940. Kuvan lähetti VA 13.5.2011.

Kaupungin rakennuksia tulessa Pyöreän tornin taustalla - lumipukuisia sotilaita torilla ('JK' - 4.4.2011).

(JK, 2011): Viipurin vanha kaupunginosa palaa Pyöreän tornin takana 8. maaliskuuta 1940. Taistelut eivät talvisodan aikana edenneet tänne asti, tykistötuli kylläkin.

Punaisenlähteentorilla ~ PYP-talo saanut pommitusvaurioita - rakennuksessa toiminut Yhdyspankki, Ravintola Palatsi, Velj. Hamunen Oy, Suomen Maanviljelijän Kauppa (SMK) ja Karjalan Kemikalikauppa. Julkaisulisenssi: CC BY 4.0.

Nämä kuvat ovat peräisin Antero Raevuoren kirjasta Hyvästi, Viipuri (2011).

Nämäkin kuvat ovat peräisin Antero Raevuoren kirjasta Hyvästi, Viipuri (2011).

Viipurin maaseurakunnan kirkko tuhoutuneena elokuun lopussa 1941. Kuvaaja: Eino Partanen.

Kirjasta 'Kävelyretkiä 1930-luvun Viipurissa' (SKS, 2010): Puolustustaistelun käydessä kuumimmillaan Viipurin savuavien raunioiden keskellä liikkui myös mies, joka ei kuulunut mihinkään kaupunkia puolustavista joukko-osastoista. Hän oli matkalla rintamalta poispäin, länteen. Matka eteni hitaasti, sillä kuljetettavana oli kolme raskasta matkalaukkua ja vain kahta saattoi kantaa kerrallaan. Mikä oli saanut Eino Partasen palaamaan vielä viime hetkillä kaupunkiin? Vastaus kysymykseen löytyi hänen matkalaukustaan, jossa oli runsaat neljäsataa valokuvaa hänen selkänsä takana savuavasta suomalaisesta Viipurista.

Amerikkalaisvalmisteinen jeeppi etenee Neuvostoliiton armeijan käytössä pitkin Pellervonkatua 'vapautetussa' Viipurissa. Etuistuimella kuljettajan vieressä istuu 90. Divisioonan komentaja N.G. Ljastshenko. Kuva (via CFG) on peräisin Antero Raevuoren kirjasta 'Hyvästi, Viipuri' (2011).

Tämä kuva teksteineen on peräisin Antero Raevuoren kirjasta Hyvästi, Viipuri (2011).

Viipuria heinäkuussa 2011 'naapurin isännöimänä':

E) Viipurin torilla 3.7.2011 ('S&J') - Pyöreä torni taustalla.

(Wikipedia, 2011): Pyöreä torni (myös Pässinlinna) on Viipurin kaupunginmuuriin aikoinaan kuulunut tykkitorni, joka sijaitsee entisellä Viipurin Kauppatorilla. Torni rakennettiin vuosina 1547-50, oletetusti Kustaa Vaasan vuonna 1547 antamasta käskystä Viipurin kaupunginmuurin vahvistamiseksi keskiaikaisen Karjaportin viereen.
Alun perin tykkitorneja olisi pitänyt rakentaa muuriin kaksi, mutta toista ei koskaan toteutettu. Vuonna 1923 torni sisustettiin arkkitehti Uno Ullbergin suunnitelmien mukaan kahvilaksi, jollaisena se vielä nykyisinkin toimii.

Viipurin kauppahalli torin laidalla - kuvattu 3.7.2011 ('S&J').

(P.Mattila, 16.2.2010): Viipurin kauppahalli on monialainen ja vetovoimainen paikka. Sen liepeillä pyörii alkoholifeissareita. Monien matkaohjelmassa on kauppahallissa poikkeaminen, ja bussilastillinen turisteja onkin tuottoisa ryhmä. Poikkeaminen kuuluu matkaperinteeseen, halli kaupungin perinteeseen ja tuotteilla niilläkin on omat perinteensä. Kauppahallin vieressä möllöttää Viipurin pyöreä torni - perinteinen ravintola - jossa vielä harvemman on tullut käytyä.

Viipurin kauppahallin pääsisäänkäynti - kuvattu 3.7.2011 ('S&J').

Näillä Viipurin kauppahallin myyjillä on häikäilemätön, päälle käypä myyntitaktiikka - kuvattu 3.7.2011 ('S&J').

('Rinsu', 31.7.2006): Viipurin kauppahallin hedelmätiskin pitäjä ottaa pannuun. Miksei rehti kauppatapa voi ulottua myös rajan yli? Me olimme niin ystävällisiä ja avoimia kulttuurieroille, ja mitä tekee tämä laillisen ryöstämisen ammattilainen? Pakkomyy ja puijaa.
Ajattelimme ostaa hedelmiä Viipurin kauppahallista bussin pysähdyttyä tunniksi torin tuntumaan. Astelimme keskellä hallia sijaitsevalle hedelmätiskille. Banaanit näyttivät hyviltä, niitä ainakin otettaisiin. Myös mansikoita oli, valtavia punaisia mansikoita, joita sai koemaistaakin. Kuulemma Azerbaidzanista. Ei huippumakeita mutta kesäisiä ja rasvattomia. Myyjä kipittää heti tiskin takaa lappamaan mansikoita muovipussiin, siis ennen kuin olimme tehneet ostopäätöstä tai sanallakaan inahtaneet ottavamme niitä. Laittoi saman tien kaksi litraa. No, menköön. Myyjä kipitti pussin kanssa takaisin tiskin taa. Pyysin neljä banaania.
Virhe tapahtui jo ennen näitä tapahtumia. Niitä hedelmiä ei olisi saanut ihastella. Olisi pitänyt aivan ensimmäiseksi kysyä happamalla naamalla hintaa ja alkaa tinkiä. Me ajattelimme, että hinta selviää punnituksessa. Äijä punnitsikin tuotteet ja näytti laskimen näytöltä hintaa (sikäläinen tapa). Neljä banaania ja kaksi litraa mansikoita 769 ruplaa. Aivan, 25 euroa.
Leukani loksahti. Ajattelin, että luvusta puuttuu pilkku. Otin kaksi satasta esiin antaakseni niistä toisen. Äijä nappasi molemmat ja sujautti lompakkoonsa ja näytti, että lisää rahaa sieltä taskusta.

Viipurin kauppahallin lihakauppiaalla ei ole käytössään kylmälaitteita lainkaan - kuvattu 3.7.2011 ('S&J').

Viipurin kauppahallin leipäkauppiaan suosikkituotteita ovat kaalipiirakat - kuvattu 3.7.2011 ('S&J').

Viipurin kauppahallin edustalla venäläinen makkara-autot - kuvattu 3.7.2011 ('S&J').

Monreposin puisto:

F) Viipurin Monreposin puiston silta 1930-luvulla .'VA' lähetti 13.5.2011.

Viipuri jalkapallokaupunkina:

G) Talvisota keskeytti Viipurin Reippaan ensimmäisen kauden SM-sarjassa 1939 - joukkuekuva.

LINKKI: Erikoissivumme 'Viipuri jalkapallokaupunkina vuoteen 1944 asti'

Takaisin etusivulle.