Vesilahti (epävir. ruots. Vesilax) on Suomen kunta joka sijaitsee Pyhäjärven etelä- ja kaakkoisrannalla Pirkanmaan maakunnassa ja kuuluu Tampereen seutukuntaan. Vesilahden naapurikuntia ovat Akaa, Lempäälä, Nokia, Pirkkala, Sastamala ja Urjala.
Vesilahden kunta on perustettu vuonna 1869, mutta asutusta Vesilahdella on ollut jo tuhansia vuosia, mistä kertovat muun muassa runsaat kivikautiset löydöt. Vesilahden seurakunta on perustettu jo katolisella ajalla ja ensimmäinen kirjallinen maininta siitä on vuodelta 1346. Vesilahdelta on taltioitu rikas kansantarusto. Tarut kertovat muun muassa kristinuskoa levittäneestä Hunnun Herrasta ja häntä vastustaneesta soturipäällikkö Kirmukarmusta. Kunnan pitkään ja rikkaaseen historiaan voi tutustua Klaus Kurjen tiellä joko matkaten tai virtuaalisesti verkossa. Vesilahtelaissyntyinen kirkkoherra, myös kansanedustajana toiminut Frans Kärki, keräsi kotikunnastaan runsaasti suullista ja kirjallista perimätietoa. Viime sotien jälkeen Vesilahdelle asutettiin Sakkolan siirtoväkeä.

Vesilahden kunnan nykyisin käyttämä kyläjako: Kirkonkylä, Koskenkylä, Krääkkiö, Narva, Onkemäki, Palho-Vakkala, Riehu ja Rämsöö.
Maarekisterikylät: Alholahti, Hakkila, Halkivaha, Heinäsuo (Heinutsuu), Hiirenoja, Hinsala, Iloinen, Jokioinen, Junnila, Järvenranta, Kaakila, Kahnala, Kaltsila, Kirkonkylä, Korpiniemi, Koski, Kostiala, Kurala, Kurkela, Kärkölä, Lohnattila, Mantere, Menkala, Mustinen, Narva, Niemenkylä, Niemenpää, Ojoinen, Onkemäki, Palho, Pörölä, Pöyhölä, Rautiala, Riitiälä, Saarela, Sakoinen, Salospohja, Sarkkila, Suonola, Toivola, Unajala, Vakkala, Valkkinen, Viljula, Vännilä, Yliskylä (osa kylistä sijaitsee nykyisin kokonaan tai pääosiltaan Vesilahdesta erotetuilla alueilla.) Muita kyliä tai kulmakuntia: Keihonen, Latomaa, Linnamaa, Nyberginkylä, Otso, Rudangonmaa ja Suomela.

Vesilahti sijaitsee hyvien liikenneyhteyksien lähellä noin 30 kilometriä Tampereelta lounaaseen. Lähin rautatieasema on naapurikunnassa Lempäälässä, jonne on matkaa kymmenen kilometriä. Lempäälän kautta kulkee myös Tampereen ja Hämeenlinnan suuntiin moottoritienä valtatie 3. Tampere-Pirkkalan lentoasema sijaitsee 30 kilometrin päässä Pirkkalassa. Lempäälästä Sastamalan Stormiin valtatielle 12 johtava seututie 301 kulkee Vesilahden Kirkonkylän ja Narvan kylän kautta. Seututie 301 erkanee Kuralan kylän kohdalla maantie 2992 Nokian Tottijärvelle ja edelleen valtatielle 12. Narvan eteläpuolelta seututie 301 erkanee maantie 2986 Punkalaitumelle ja Kirkonkylän länsipuolelta erkanee maantie 2985 Koskenkylän kautta Akaan Viialaan. Lisäksi kunnan alueella kulkee useita lyhyempiä kunnan sisäisiä maanteitä.

Nähtävyyksiä: Vesilahden kirkko on valmistunut 1802, Vesilahden sakaristo - kivisakasti 1400-luvulta, Klaus Kurjen reitti, Laukon kartano ja Narvan kyläkirkko.

Tunnettuja vesilahtelaisia: Niilo Söyrinki, kasvitieteilijä ja professori * Kalevi Tuominen, koripalloilija ja koripallovalmentaja * Jere Bergius, seiväshyppääjä * Pentti Eskola, pituushyppääjä * Aarne Rekola, oikeustieteilijä, hallintoneuvos * Matti Grönberg, elokuvatuottaja ja ohjaaja * Tauno Kuosmanen, yrittäjä, ”Nilsiän öljysheikki” * Janne Saarinen, näyttelijä.

Vesilahden nykyinen alue punaisella ja nykyiset rajat mustalla. Kunnan rajat ennen vuotta 1906 keltaisella. Tottijärvi itsenäistyi 1906 (vaaleanpunaisella), Ania liitettiin Pirkkalaan 1921 (vihreällä), Viialaan liitettiin alue 1927 (ruskealla), Halkivaha liitettiin Urjalaan 1953 (sinisellä) ja Säijä liitettiin Lempäälään 1964 (violetilla). Vesilahden alue oli 1900-luvun alussa nykyistä laajempi, mutta myöhemmin siitä on useita kertoja siirretty alueita naapurikuntiin.
Nykyisin Tottijärvi on osa Nokian kaupunkia, johon se liitettiin vuonna 1976. Vuonna 1921 Vesilahdesta liitettiin Pirkkalaan Anian kylä, joka sijaitsee Pyhäjärven pohjoispuolella. Vesilahden kirkonkylä ja sijaitsee järven etelärannalla. Vuonna 1927 muodostettiin uusi Viialan kunta ottamalla osia Akaan, Lempäälän ja Vesilahden kunnista. Vesilahdesta Viialaan liitettiin Heinäsuon, Riipilän ja Sarkkilan kylät, minkä lisäksi osia kuudesta muusta kylästä kuului liitosalueeseen. Viiala yhdistyi vuonna 2008 yhdessä Toijalan kanssa uudeksi Akaan kaupungiksi.
Vuonna 1953 Vesilahdesta liitettiin Urjalaan Halkivahan kylän Vesilahden puoleinen osa. Halkivaha on kylä, joka on muodostunut kolmen kunnan alueelle, lähelle Punkalaitumen, Vesilahden ja Urjalan yhteistä vanhaa rajakiveä. Vesilahden puoleiseen Halkivahaan rakennettiin rukoushuone vuonna 1908 ja vuonna 1926 se laajentamisen jälkeen vihittiin kirkoksi. Halkivahasta yritettiin muodostaa itsenäistä seurakuntaa 1910-luvulla, mutta seurakunnan sijaan siitä muodostettiin Valtioneuvoston päätöksellä rukoushuonekunta vuonna 1919. Myös Halkivahan kunnan perustaminen oli suunnitteilla, mutta Valtioneuvosto on antanut asiasta kielteisen päätöksen vuonna 1931.
Vuonna 1964 Pyhäjärven pohjoispuolella sijaitseva Säijä liitettiin Lempäälään. Kylä oli viimeinen Vesilahden osa, joka sijaitsi Pyhäjärven pohjoispuolella. Vesilahden väkiluku oli 4639 asukasta vuonna 1964. Väkiluku laski edelleen alle kolmentuhannen, kunnes se lähti uudelleen nousuun 1970-luvulla (Wikipedia, 2017).